Näin ilmastonmuutos iskee Suomeen – uusi synkkä arvio: joka kolmas talvi voi jäädä kokonaan väliin
Ilmaston lämpeneminen leikkaa Etelä-Suomen talvista pois ison siivun ja vaikeuttaa esimerkiksi metsäteollisuuden sekä hiihtokeskusten toimintaa.
Ilmastonmuutos tulee lyhentämään talvea Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksän päivää seuraavan kymmenen vuoden aikana, uskovat kolme suomalaistutkijaa, joiden tutkimustuloksia julkaistiin juuri International Journal of Climatology -lehdessä.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa tutkijoiden mukaan erityisesti Etelä-Suomen talvia, mutta Pohjois-Suomessakin talvi lyhenee laskelmien mukaan lähivuosikymmeninä noin viiden päivän verran. Samalla kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.
Tutkijat kertovat Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa, että laskelmien perusteella talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa 2050-luvun tienoilla tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.
Talvien lyhentyessä entisestään vastaavasti kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä.
Tuore ilmastotutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Malliajojen pohjana on käytetty niin sanottua RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaariota. Tämän skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin.
Tässä mallissa Suomessa siirryttäisiin vähitellen nykyisen Puolan lämpötiloihin. Talvet lämpenisivät tämän vuosisadan aikana kahdesta seitsemään astetta, kesät yhdestä neljään.
– Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja kertoo.
Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.
Vuodenaikojen rajuilla muutoksilla on tutkijoiden mukaan vaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi saimaannorpille, jotka rakentavat pesänsä järvien jäälle.
Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna painavia metsäkoneita niin kuin jäinen.
Etelä-Suomessa hiihtokausi lyhentyy selvästi ja esimerkiksi hiihtokeskuksille koittavat hankalammat ajat pakkaspäivien vähentyessä.
Kesällä lämpeneminen tulee näkymään metsäpalojen määrässä, sillä niitä pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa. Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa puolestaan sekoittaa muuttolintujen aikatauluja.
Tutkijat muistuttavat, että toisaalta kesien pidentymisestä on hyötyäkin, sillä se esimerkiksi lyhentää talojen lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.
Kimmo Ruosteenojan lisäksi tutkimuksen tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiina Markkanen ja Helsingin yliopiston lehtori Jouni Räisänen.
Ilmaston lämpeneminen leikkaa Etelä-Suomen talvista pois ison siivun ja vaikeuttaa esimerkiksi metsäteollisuuden sekä hiihtokeskusten toimintaa.
Ilmastonmuutos tulee lyhentämään talvea Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksän päivää seuraavan kymmenen vuoden aikana, uskovat kolme suomalaistutkijaa, joiden tutkimustuloksia julkaistiin juuri International Journal of Climatology -lehdessä.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa tutkijoiden mukaan erityisesti Etelä-Suomen talvia, mutta Pohjois-Suomessakin talvi lyhenee laskelmien mukaan lähivuosikymmeninä noin viiden päivän verran. Samalla kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.
Tutkijat kertovat Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa, että laskelmien perusteella talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa 2050-luvun tienoilla tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.
Talvien lyhentyessä entisestään vastaavasti kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä.
Tuore ilmastotutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Malliajojen pohjana on käytetty niin sanottua RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaariota. Tämän skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin.
Tässä mallissa Suomessa siirryttäisiin vähitellen nykyisen Puolan lämpötiloihin. Talvet lämpenisivät tämän vuosisadan aikana kahdesta seitsemään astetta, kesät yhdestä neljään.
– Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja kertoo.
Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.
Vuodenaikojen rajuilla muutoksilla on tutkijoiden mukaan vaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi saimaannorpille, jotka rakentavat pesänsä järvien jäälle.
Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna painavia metsäkoneita niin kuin jäinen.
Etelä-Suomessa hiihtokausi lyhentyy selvästi ja esimerkiksi hiihtokeskuksille koittavat hankalammat ajat pakkaspäivien vähentyessä.
Kesällä lämpeneminen tulee näkymään metsäpalojen määrässä, sillä niitä pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa. Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa puolestaan sekoittaa muuttolintujen aikatauluja.
Tutkijat muistuttavat, että toisaalta kesien pidentymisestä on hyötyäkin, sillä se esimerkiksi lyhentää talojen lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.
Kimmo Ruosteenojan lisäksi tutkimuksen tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiina Markkanen ja Helsingin yliopiston lehtori Jouni Räisänen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.