Kulttuuri korvaa aktiivisen elinkeinopolitiikan. Viikon kestävän Folk-viikon tarjoamat muutamat palvelutyösuhteet vai pysyvät työpaikat teollisuudessa? Hei HALOO kaupunki, järki käteen ota!
Järkyttävää huomata että
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kulttuuri ei korvaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, mutta eivät ole myöskään vastakohtia
Otteita YLEn sivulta otsikolla
Kunta ilman kulttuuria elää ikuista marraskuuta
"-Meillä on valtava määrä mielenterveysongelmia ja ne tuovat suuria kuluja terveydenhuoltoon. On tutkittu, että kulttuurissa mukana oleminen, harrastaminen ja osallistuminen tekee hyvää terveydelle. Kulttuurissa mukana olevat ihmiset elävät pidempään, ovat terveempiä ja sosiaalisempia. Siksi osa terveydenhuollon resursseistakin pitäisi suunnata kulttuurin puolelle. Terveydenhuollossa korjataan virheitä, vaikka meidän pitäisi ennaltaehkäistä niitä aktivoimalla ja voimaannuttamalla ihmisiä, antamalla elämään mielekkyyttä, Hautamäki täräyttää.
Yksi syy kulttuurin aliarvostukseen päätöksenteossa voi Hautamäen mielestä olla se, että kulttuuriin on lyöty liian elitistinen leima. Ja aivan suotta."
lainaus jatkuu
"Kulttuuriin pitäisi siis sijoittaa rahaa rutkasti nykyistä enemmän. Se kannattaa, ihan pelkästäään jo siksi, että kulttuuri on esimerkiksi kilpailukyvyn kannalta yksi olennaisimmista osatekijöistä, vakuuttaa professori Antti Hautamäki.
-Alueiden pitää olla kiinnostavia, jotta ne menestyvät maailmassa. Pitää olla hyvä elämän laatu, pitää olla vetovoimatekijöitä, mielekästä elämää, kiinnostavia juttuja. Mutta kulttuuri on alueille oikeastaan vielä isompi asia. Kulttuuri luo uudistamisen ja innovatiivisuuden asennetta, sillä kulttuuriin liittyy aina uteliaisuus, luovuus, rohkeus, eteenpäin katsominen. Ja nämä ovat niitä asioita, joita uudessa taloudessa tarvitaan. Uusia ratkaisuja, uusia oivalluksia, toimialojen muutoksia, luettelee Hautamäki."
Aha, siis lisää kulttuuria ja sillä Haapavesi nousee talouskurimuksesta?! Ymmärsinhän oikein
Aika kapeaa katsantoa edustaa jos Folk on kaupungin ainoa kulttuurin muoto. Tehdäänpä empiiristä tutkimusta kuinka monta pahoinvointia ko. tapahtuma on tuottanut a) vuodessa b) 30 vuodessa! Entä monta kuntalaista kaupunkiin on tuotettu tapahtumaan liittyen ja v) montako työpaikkaa on syntynyt / säilynyt verovaroin Folk-tuilla? ä) Viimeiseksi, mitä muuta hyvää on saatu? Vastauksia odotellaan!!!
Ei sitä kukaan tiedä. Mutta kirkasta on mennyt alas sankoittain ja ruskeaa juomaa tynnyreittäin ja runsaasti kaikkea siltä väliltä.
Tärkeä havainto: punaista kaadettu sammioittain, eikä pöydälle tai pöydän alle mennyt tippaakaan..
...tilkkaakaan..?🤔
Sivistyskaupungissa hoidetaan niin ruumiin kuin hengenravinto aktiivisen elinkeinopolitiikan lisäksi. Ei toinen toista syö
Kun rahaa on liian vähän kaupungilla, niin voi tulla paineita laittaa kaikki tuet jäihin. 90-luvun lama ajalta on kokemusta valtakunnallisesti siitä,mitä seuraa kun lapsilta säästetään. Ne säästöt tulivat erittäin kalliiksi lisääntyneinä lasten ja nuorten mielenterveysongelmina,jotka vaativat kalliita hoitomuotoja ja kaikkien kohdalle apua ei riittänyt ja tuli lohduttomia kertomuksia perheille. Tällä paikkakunnalla musiikki ja tanssiopisto ovat tehneet merkittävää kulttuurityötä ja siinä ohessa samalla tukeneet lasten ja nuorten mielenterveyttä. Erityisesti kunnioitan Timo Hannulan tekemää pitkää uraa lasten ja nuorten parissa. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät,että voi olla toiminta joskus muutamasta tonnista kiinni. Se on sijoitus,joka maksaa itsensä takaisin. Toivon päättäjille voimia ja ymmärrystä miettiä, että miten montaa reittiä kaupungin säästöt kiertyvät takaisin lapsiin. Lapsissa on meidän tulevaisuus ja heitä pitää suojella ja tukea. Monenlaisissa harrastuspiireissä ja seuroissa tehdään hienoa työtä lasten eteen. Kiitos siitä,koittakaa jaksaa jatkaa.
Ei kyllä jaksa ymmärtää, kuinka kulttuuri sitten auttaa lapsia jaksamaan kun vanhemmilta puuttuu työtä ja siten lapsilta ruokaa. Vanha ”kunnon” korruptiohallinnon hokema kuuluu näin: kansalle leipää ja sirkushuveja.
Kysymys kuuluu, kuinka monta työpaikkaa Folk on luonut 30 vuodessa ja sadoilla tuhansilla euroilla? Vaan kerropa kun tunnut tietäjältä!
Tiedossa on yksi kokovuotinen työpaikka sekä runsaasti rikkinmenneitä elämiä, kuitti?
Folkin historiallinen taustahan kulkee nöin:
Kaveripiiri ideoi mukavasta pikku kansanmusiikki-painotteista tapahtumasta, josta haluttiin vähän suurempi ja näyttävämpi häppeninki. Pyydettiin kuntaa mukaan ja tällöin myönnettiin kertaluonteinen avustus. Pidettiin juhlat, hieno juttu. Koska homma laajeni kunnan tuella, havaittiin että runsaasta talkooinnostuksesta huolimatta kuluja muodostui ja laskuja tuli ja niitä piti maksella. Meinasi talous mennä pakkaselle. Kunnan isien luo siis pyytämään taloudellista tukea tulevan kesän tapahtumaan. Sitähän myönnettiin. Vuosittain näin mentiin. Koska homma laajeni kunnan tuella, havaittiin että runsaasta talkooinnostuksesta huolimatta kuluja muodostui ja laskuja tuli ja niitä piti maksella. Meinasi talous mennä pakkaselle. Kunnan isien luo siis pyytämään taloudellista tukea tulevan kesän tapahtumaan. Sitähän myönnettiin. Ja niin edelleen jo 3 vuosikymmentä. Niin tuli megaiso tapahtuma, että se huomioitiin pian Suomessa ja kohta rajojemme ulkopuolellakin. Ja tällaistahan ei voi lopettaa, siis tarvittiin tukea. Muodostui vuosittainen anomus- ja avustuskäytäntö.
Tapahtuman tärkeän merkityksen johdosta paikkoja ja tapahtumia on alettu nimeämään Folk-alkuisesti, kuten markkinat ja puisto.
Tällainen tapahtuma vaatii jatkuvan tuen, joten kytketäänpä se kunnan markkinointikoneistoon, jolloin tuli tuloautomaatti kunnalle. Menikö se näin?
Samat naamat jokavuotisessa tukijuhlassa. Nyt on tukibändikin koottuu, joka soittaa muutenkin kaupungin joka riennoissa. Paljoko ottavat keikasta?