Suomalaisilla aktivisteilla ja Suur-Suomesta unelmoivilla fennomaani-kansallisromantiikoilla oli täysin virheellinen, kuvitteellinen harhaluulo Itä-Karjalan väestöstä. Tosiasiassa Itä-Karjalan väestö oli taloudellisesti integroitunut Pietarin talousalueeseen eikä jokin uusi Suomi-niminen kauempana oleva uusi valtio herättänyt erityisempää vastakaikua. Ei riittänyt että Paavo Talvelan, muiden jääkäreiden ja Suur-Suomi haihattelijat löivät päätään seinään v. 1919-20. Sama illuusio pidettiin hengissä vielä seuraavat 25 vuotta ennenkuin tosiasiat tunnustettiin.
Itä-Karjalan väki ei koskaan halunnut liittyä Suomeen
Anonyymi
25<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Aunuksen retken romahtamisen oli täydellinen, sotaonnen käännyttyä karkuruus lisääntyi ja Vieljärvellä retkeläisistä osa ryösti jopa Vieljärven kirkon. Muutama mies teloiteltiin kirkon ryöstöstä joista yksi (Saarenpuu) on todettu tutkimuksin syyttömäksi. Paavo Talvela oli yksi johtajista Aunuksen retkellä. Surkea episodi.
Runoilija Uuno Kailas osallistui Aunuksen sotaretkeen ja sodan ihannuuden romantiikka katosi Uunon mielistä vähitellen. Lopulta hän lähti rintamakarkuriksi mutta jäi kiinni. Rangaistuksena hänet sidottiin puhelinpiuhoilla puuhun kuten tapana karkureille oli tehdä. Karkuruus alkoi kasvaa todeteolla varsinkin kun Eino Rahjan johtama maihinnousu Viteleessä katkaisi suomalaisten huoltoyhteydet 26.kesäkuutan 1919. Kiinnostavalla tavalla tässä on yhtymäkohtia kesään 1944 kun Puna-armeija teki samoin maihinnousun suomalaisten selustaan 23.kesäkuuta 1944, 3 km Tuulosjoen suusta lounaaseen, katkoen suomalaisten päähuoltotien. Myös tässä vaiheessa karkuruus rehoitti. Ja kaikenlisäksi sama Paavo Talvela joka oli mukana 1919 oli kesällä 1944 Aunuksen ryhmän komentajana.
Mikähän se oikein on ? Itä_Karjalan väki? Ja jos sellainen oli ... niin toisinajattelijoita oli, siihen nähden mitä avaaja kirjoittaa!
Ja Entäs REPOLA ja Porajärvi?
Eihän se voinut äänestää edes jaloilaan!
Ja kukapa sitä kotoaan lähtisi?
Paitsi lähdettävä oli silloin kun Tultiin hakemaan!
"Kun suomalaiset saapuivat, lähes koko Itä-Karjalassa oli Stalinin käskystä pantu toimeen siviiliväestön pakkoevakuointi. Alueelle onnistui jäämään vain 240 000 asukasta, vajaa kolmannes odotetusta."
Tuolta sivulta historiaa:
http://valtakunta.eu/suomi/karjala.shtml
Repola ja Porajärvi olivat pieniä poikkeuksia Itä-Karjalassa jonka väestön painopiste oli kauenpana idässä. Suomen armeijan sotilaat ja nuoret upseerit lokakuussa 1941 havaitsivat pian että väestön ylivoimainen enemmistö ei ollut erityisen innostunut tästä vapautuksesta. Vuonna 1919 vielä vähemmän. Itä-Karjalaan haahuaminen alleviivaa suomalaisen fennomaaniälymystön idioottimaisuutta. Suuri tekijä tässä sotaretkessä oli sodan sankariromantiikan leviäminen nuorison keskuuteen. Mutta kuten Vienan retki myös Aunuksen retki aukaisi useimpien silmät havaitsemaan että sota on perseestä. Osa kuitenkin jäi tähän sotaeuforiaansa. Tämän tapaisten hengenheimolaisia löytyi myöhemminkin kuten esim tämä autistinen poika Karjalasta nimeltään Lauri Törni: soti neljä sotaa ja hävisi ne kaikki.
Lykkäät pötyä. Venäläinen väestö oli eniten vastaan, vaikka koston pelossa 'heimokansat' välttelivät kontakteja suomalaisiin. 1919 Suomi nähtiin tietenkin parempana vaihtoehtona kuin nälkään kuolemassa oleva Pietari. Sinä olet tämän palstan ainut idiootti.
Lähtijöitä ja Suomeen liittymishaluisia oli enenmänkin, mutta pelko kostoista oli kova ja olihan kansa jo silloin tiukasti Stalinin saappaan alla. Kokivatkin jälkeenpäin kovia ja pettyivät Stalinin lupauksiin. Tietoa kärsimyksistä ei juuri rajan länsipuolelle tullut, hirmuhallinto piti siitä huolen.
Aunus oli taloudellisesti integroitunut jo 200 vuotta Pietarin talousalueeseen. Väki näki Pietarin, ei Suomen potentiaalisena taloudellisena kumppanina.
Niihkö? Mitä Petrogradissa 1917-1921 käyneet näkivät paitsi kadut täynnä koleraan, nälkään ja muihin sairauksiin kuolleita venäläisiä täipäisiä lapsia. Suomen Ryysyrantakin oli enemmän ihmisen asumusta muistuttava kuin perinteinen pietarilainen läävä 1920.
Hölynpölyä. Petroskoi oli alueen venäläinen keskus. Suomalaisia vastustivat lähinnä alueen venäläiset. Mitkään paskaisten korpimökkien asukit mihinkään Petrogradiin olleet integroituneet sen enempää kuin Petroskoin mökin rähjöjen asukkaat.
Aunuksen sotaretken alullepanijat olivat suomenruotsalaiset Ragnar Nordström ja von Hertzen, molemmat ilmiselviä fasisteja vuosikymmen myöhemmin. Kolmannesta merkkihenkiköstä ja sotaretken yhdestä komentajasta jääkäriupseeri Paavo Talvelasta on professori Jukka Kemppinen kirjoittanut:
"Talvela, Paavo, (1897-1973), vakavasti luonnevikainen sotapäällikkö."
Jopahan tiltua kyrsii. Nordström oli oikein miesten mies joita harvoin tulee vastaan. Ei ainakaan tiltuista. Osti Talvisotaan omilla rahoillaan aseita Sallan rintamalle, jotka Mannerheim olisi halunnut Kannakselle. Nordström pisti kapulan Mannerheimin suuhun. niitä ei viedä, jos viedään hän kippauttaa ne mereen. Huolehti sokeasta Kekkosen veljestä, siihenkään ei Pietarissa päivystävä tiltu pysty.
Olihan aunuslaisia joukoissa paljonkin, tosin auttajina ja melko epäluotettavina joukko-osastoina. Vienassa tunnetusti tietyt rajanpinnan kylät olivat koko ajan täysin suomenmielisiä.
Mitään integraatiohöpinää ei kannata yrittää. Kaiken a ja o oli realismi. Karjalaiset eivät luottaneet Suomen aseisiin, varsinkin sen vuoksi, että sieltä ei tullut armeijaa, vaan pieniä porukoita, joita vastaan voitiin heittää ylivoimaisia punakaartilaismassoja ja Vienassa Englannin mahtikäskyjä ja kiihotusta leipineen ja muine lahjuksineen. Vienalaiset haaveilivat autonomiasta jonkun maan osana. Suomi olisi ollut luontevin emämaa
Muutenkin viestiin voisi joku vanha heimosoturi ja varsinkin retkikunnan puuhasetlija tuhahtaa, että so what. Suuri Suomi olisi luotu asein ja väestö pantu väkisin siitä tykkäämään. Olisihan se taipunut ja suurin osa varmasti tykännytkin
Heimosotien päätteeksi yli 30 000 itäkarjalaista pakeni Suomeen, että ei siellä ihan yksimielisesti Venäjää ihailtu.
Suomeen muutti Venäjältä noin 30 000 ihmistä ja ne tulivat etupäässä Pietarin ympäristöstä. Monet olivat valkoisia emigrantteja.
Pietarilaiset olivat enimmäkseen läpikulkijoita, lukuunottamatta pietarinsuomalaisia ja inkeriläisiä. Itäkarjalaisten enemmistö tuli jäädäkseen.
Suomalaiset syöttivät ennen Aunuksen sotaretkeä valeuutisia Suomeen Aunuksen kansannoususta ja kärsivästä Karjalan kansasta. Näitä disinformaation syöttäjiä olivat mm. yleisesikunnan tiedusteluosaston Jussi Lukkarinen sekä Ragnar Nordström. Retkeläiset myöhemmin havaitsivat ettei Aunuksessa ollut mitään merkkejäkään mistään kansannoususta.
Aivan. Itäkarjalaisten kansannousu alkoi vasta 1921 eli Tarton rauhan jälkeen, kun karjalaisille selvisi bolsevikkien todelliset kasvot. Valitettavasti liian myöhään.
Lopulta Sortavalaan tuli paljon Suomesta äitejä hakemaan poikiaan pois sodasta.
Heimosotiin lähteneet vihasivat Ståhlbergia ja Ritavuorta, siis miehiä jotka loivat kansanvaltaisen ja laillisuuteen sitoutuvan valtiojärjestelmän. Monet heimosoturit olivat tosiasiassa fasisteja tai vähintäin autoritäärisen järjestelmän kannattajia.
Näitä miehiähän palstan paikallisetkin Hukkareissun henkiset jälkeiset täällä ovat haukkuneet ja väheksyneet. Ilman Ståhlbergiä Suomi ei olisi koskaan selvinnyt itsenäisenä repivistä sota-ajoista. Jos olisi kuunneltu kuningaspuoluetta ja jääkäreitä ja yritetty tappaa vielä enemmän punaisia vankeuteen, ei seuraava sukupolvi olisi ollut valmis puolustamaan maata. Olisimme kokeneet balttien kohtalon. Niissä maissahan laillisuutta korostaneet demokraatit eivät olleet johdossa ja kansassa oli paljon katkeruutta, joka purkautui ensimmäisen tilaisuuden tullessa Puna-armeijan tuomana.
Tosin moni baltti muutti mielensä nähtyään neuvostovallan, mutta se oli myöhäistä silloin.
Ståhlberg luovutti Repolan ja Porajärven pois ilman syytä. Hänen neuvottelijasna tanner paljasti Suomen neuvotteluvaran ja että niitä ei vaadittaisi. Tanner siis suorastaan halusi niistä eroon ja sopimuksen ilman niitä
Kuulehha sie kahjo slobo ! Sinne lähti ihan tavallisia työläisiä, torppareita, maajusseja pienistä tölleistä. Marjoniemen poika oli pienestä maatalosta. Kaikki lähtijät lähes ilman sotilaskoulutusta.
Venäjä on ilmoittanut puolustavansa maanmiehiään omien rajojensa ulkopuolella. Ovatko hekin siis fasisteja ? Autoritäärisen järjestelmän kannattajia olet sinä itse. Heimosoturit puolustivat omaa suomalaista idenditeettiä ja omaa kansallista olemassaoloaan.
Itä-Karjalasta tuli 1922 talvella 10 000 siviiliä ja metsäsissiä pakolaisina Suomeen bolshevismia kansannousun päätteeksi.
Ståhlberg ja Ritavuori olivat hyviä kunniallisia politiikkoja. Heitä äärioikeisto ja heimosoturit vihasivat. Tämä kertoo jotain sen ajan Suomesta ja näistä sotahulluista.