Olen ostamassa vanhaa hintaluokaltaan 6-15 tuhannen venettä. Olen miettinyt mm. Albin ballad, Inferno 29.Maxi fenix ja Arabesque 32 veneitä. Onko noista mikään avomerikelpoinen tai valtamerikelpoinen? Tuosta Arabesquesta ei tunnu kukaan tietävän mitään. Onko noissa sisällä seisomakorkeus 180 senttiselle?
Avomerikelpoista venettä ostamassa.
Anonyymi
781778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Onpas aika kirjava valikoima. Arabesque on 60-luvun lopulla erittäin hyvin menestyneen puolitonnarin jatkokehitelmä. Ballad on hiukan pienempi, muutoin hyvin samantapainen, Gotland Runtin voiton tunnetuksi tekemä ja pitkään valmistuksessa ollut. Molemmat aikansa lapsia, tukevatekoisia ja varmasti avomerikelpoisia.
Inferno 29:llä on kierretty pallo, mutta siltikään sitä on hyvin vaikea ainakaan valtamerikelpoisena pitää. Se on sarjansa tehokkain kevyen tuulen kiitäjä, mutta meno tyssää tuulen noustessa. Myös Fenix on luettava lähinnä rannikkoristeilijäksi, jolla kyllä Itämeren puitteissa pärjää.
Joo itselläni oli tuollainen Arabesque, niitä liikkuu hieman eri köleillä ja rikkauksilla. Itselläni oli 1,8 syväyksellä lyjykölillä ja 3/4 osa rikkauksella, en muista maston korkeutta.
Vene oli todella miellyttävä purjehtia tuulen ylittäessä 7 m/s, alemmilla tuulilla tämä oma yksilö oli tuskaisen hidas, mutta sopi leppoisaan matkapurjehdukseen hyvin. Ensimmäinen reivi tuli mieleiseksi virittää 10-12m/s tuulessa, joten se kielii ali rikkauksesta, mutta vastapainona, kun merellä tuulee, niin antaa tuulla vaikka myrsky lukemissa.
Veneessä oli myös hyvä ja syvä peräsin, jossa pitoa riitti ja ei leikannut tuuleen ja pohjan muoto oli miellyttävä isossakin aallokossa leikkasi mukavasti ei ryskyttänyt.
Kannattaisi, ehkä katsoa pitkä- tai puolipitkällä kölillä olevia, vaikka ovat aavistuksen kömpelömpiä, niin matka / avomeripurjehduksessa taas monia hyviäkin puolia. Varsinkin malleissa jossa köli ja peräsin on palkilla alhaalta yhdistetty ja potkuri on hyvin suojassa. Tämä rakenne on varsin vahva ja huoleton, jos miettii venettä riski analyysin kannalta,
Entä Jon 30, olisi oikeasti avomerikelpoinen ja sopii hintahaarukkaasi.
Noista mikään ei ole valtamerikelpoinen. Itämeren avomerille sopivia kyllä, jos katsoo kelit. Säätä seuraamalla noilla ehtii rantaan pahan kelin tullessa.
Onko veneen pakko maksaa vähintään 6'? Osta IF, ja rempparahaakin jää mukavasti.
Jos löydät kiinnostavan Balladin, varo maston alla kölin etureunassa olevaa ihmeosaa, jota ei ole muissa veneissä. Siellä on kuullemma laminoituna sisään jokin metalliosa, johon on voinut korroosio iskeä. Se voi aiheuttaa pahan ongelman. Valitsemassasi hintahaarukassa on varmasti sopiva. Jos aiot valtamerille, etsi niiden ääreltä. Käytettynä myydään kyseiselle vesialueelle sopivia. Myyntikanavat löytää googlella: "(veneen myyntinimi) for sale".
Inferno 29 puolelle pikkuhiljaa kallistumassa... Mites tommonen 80 luvun kone, onko kunnostettavissa vai onko merivesi syövyttänyt, että onko ostettava uusi kone?
Koneen ruostuminen on yksilökohtaista. Voi olla, että pelaa ongelmitta 10 vuotta, toisaalta voi laueta ensi keväänä. Jos se lähtee pirteästi käyntiin, savuttaa vain aluksi vähän harmaata savua, vaihteisto kytkee näpsäkästi eikä ole ylimääräisiä ääniä, niin voihan sitä kokeilla. Moottorinvaihto on luokkaa 7 te. Voi kysellä, onko vaihtokansia saatavilla kohtuuhintaan. Merivesijäähdytteisissä ne tuppaa menemään.
Taitaa olla moottorinvaihto alkaen 7 ke. Kone on tietenkin kallein osa, mutta sen lisäksi on pitkä lista muista vermeistä, jotka menevät uusiksi:
Mootoripeti
Potkuri
Äänenvaimennin
Pakoputki
Polttoaineletkut
Äänieristeet
Hallintalaite ja kaapelit
Työ ostettuna
4 kesää Infernolla seilanneena voisin sanoa lähteväni sillä valtamerelle ainoastaan rahtilaivan kannella. Väsynyt provo.
Neppe
Valtamerikelpoisuuden ja avomerikelpoisuuden ero on lähinnä tankkien koko. Molemmat kestää keliä miehistöä paremmin.
Eli Inferno ei hyvä avomeripurjehdukseen. Tuo Jon 30 menee jo budjetin yli. Eikö Albin ballad sitten sovellu avomeripurjehdukseen? Muistan aikoinaan lukeneeni venelehdestä, Balladilla Atlantin yli. Olen kyllä tosissani venettä ostamassa. Tällä hetkellä on venesäästöä 6k. Voisin kyllä säästää ehkä vuoden viellä, mutta keväällä olisi jo varaa Balladiin. Kiirettä ei ole veneen oston kanssa.
Joo, ja muista hinnat ovat pyyntihintoja, ostajia ei ole jonoksi saakka.
Kings Cruiser 33.
Seisomakorkeuden osalta keulassa ahdasta.
Airiston seisoja :)
Tuo King Cruiser 33 näytti aika tilavalta. Mitenkäs veneen osto. Mistä tietää että omistaja on myymässä? Pari ilmoitusta on aika epämääräisiä. Ei ole esim koneen vuosilukua. Ei veneen nimeä. Eikä muutenkaan juuri tietoa veneestä. Kuvana yksi laiturikuva ulkopuolelta yms. Mistä tietää, että joku rosvo ei myy telakalta jonkun toisen venettä.
Tämä on tosi jännä salapoliisitehtävä. Jos ei ole veneen papereita, niin älä osta. Ne on katos rekisteröityjä, tuon pituiset veneet.
Mutta et ole ostamassakaan, spede.
Mitenkäs kingcruiser 29? Vissiin kestää keliä, mutta onko hidas? Luovilla tuo ei vissiin parhaimmillaan, mutta en mä muutenkaan jaksa enää hinkata mitään kapeikkoa. Kokemusta ei löydy kuin H veneestä jolla purjehdin 18m/s tuulella. Se sitten broutsas tuulenpuuskassa. Kiitos hyvistä kommenteista t. Spede
Olen purjehtinut aika paljon ĶC29:lla, enkä ole koskaan pitänyt erityisen hitaana. Samaa luokka kuin Ohlson 29. Parhaimmillaan kovan tuulen vastaisilla. Tyypillinen maljamainen runko ottaa hyvin aallot ja on selvästi loppujäykkä. Varalaita on melko matala ja kovemmassa merenkäynnissä voi tulla vettä kaukaloon. Rakenne on kestävä, joskin kannattaa ostaessa tsekata sisäänleivotun kölin kunto, erityisesti takaosa. Samoin kannella seisovan maston tuenta. Kokonaisuutena sympaattinen parin hengen pieni matkavene.
Ensinnäkin voitko täsmentää mitä tarkoitat "avomerikelpoinen"? Siis Itämerelle vai oikeasti isoille vesille? Mutta oletan että tarkoitat sellaista venettä jolla voi Itämeren piirissä purjehtia huoletta ja helposti - tosin jo H-venekin riittää siihen.
Mutta jos osaat tehdä edes jotain itse niin.... siis itse ostaisin vanhan ja halvan Albin Balladin, vaihtaisin koneen ja muut tarpeelliset osat. Näin saisit varman ja hyvän veneen Itämeren alueelle. Budjetti 15 teur on kyllä tiukka, mutta riippuu mitä joutuu ostamaan - Ballad vanhalla koneella ja purjeilla on varmaan 5-7 teur
Ranta-Pera
Avomerikelpoinen on mielestäni sellainen vene, että kestää päälle kaatuvan aallon ja ympäripyörähdyksen. Seisomakorkeus 180 korkuiselle jantterille. Yksin purjehdittava. Eli sitlooda pieni tai sitten reilut tyhjennysaukot, eikä sellaiset tiskialtaan rinkulat niinkuin esim. H veneessä. Eli mieluummin kerralla sopivan kokoinen ja sitten sitä varustelee ja modifioi. Mutta perusrunko ja riki pitää olla kunnossa. Itämerellä voisi ensin harjoitella ja varustella. Sitten jos vielä intoa riittää niin atlantille jne.
Olipa höttö määritelmä. Määritellään avomerikelpoisuutta, vaikka avomerestä ei ole yhteisymmärrystä. Onhan Itämerelläkin avomerta. Ei Itämeren ylitykseen, missä ranta on aina alle muutaman vuorokauden päässä, kuitenkaan pomminkestoa tarvita. Ihan erilaiset vaatimukset ovat sitten valtamerellä, etenkin mikäli vene on hidas.
Päällekaatuvia aaltojakin on monenmoisia. Eikä yksikään ggr-veneistä kestänyt ympäripyörähdystä.
Vanhat pitkäköliset GGR veneet nimenomaan kestivät ympäripyörähdykset! Vanhat rungot sekä köli- ja peräsin ratkaisut olivat varsin luotettavia.
Ongelmia sen sijaan oli veneisiin päivitettyjen modernien rikien sekä mm. tuuliperäsimien kanssa.
Veneet kyllä kesti!
Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.
Ajatus kannattaa keskittää omavaraisuuteen tai autonomiaan, miten sen nyt kukin ilmaisee. Siis siihen, että selviää omillaan eikä muiden avustuksella. Valtamerellä on autiompaa kuin kuvittelet. Helikopteri tai muu apu voi olla saavuttamattomissa.
seppomartti
Ajatus kannattaa keskittää omavaraisuuteen tai autonomiaan, miten sen nyt kukin ilmaisee. Siis siihen, että selviää omillaan eikä muiden avustuksella. Valtamerellä on autiompaa kuin kuvittelet. Helikopteri tai muu apu voi olla saavuttamattomissa.
seppomartti
Siis aloittaja puhuu kai Itämeriveneestä, ei oikeista "valtameriveneistä". Kuten kirjoitit niin Itämerellä on ranta/suoja aina alle 24 t päässä toisin kuin isoilla vesillä. Tai voihan sitä vaikka Balladilla kiertää pallon, mutta sitten niin... :)
Ranta-Pera
Jos vaikka ensin kiertää millä vaan veneellä tässä Itämerellä ja Pohjanmerelläkin niin varmaan hahmottuu mitä sitten siltä pallonkiertoveneeltä haluaa - ja jos vaikka Balladilla "harjoittelee" niin ei tule edes kalliiksi. Itse kiertäisin pallon kyllä hieman toisenlaisella veneellä, mutta matkan voi tehdä monella tapaa ja monella filosofialla - tärkeintä on lähteminen.
Ranta-Pera
Tanskassa olis edullinen ballad. Mitenköhän tuommoisen ostaminen mahtaisi sujua kun ei osaa ruotsia eikä tanskaa. Nyt ei kelitkään vielä suosi ja merikin saattaa jäätyä. Onkohan Tanskassa samanlainen rekisteri kuin trafilla?
http://www.scanboat.com/en/boat-market/boats/Sailing-boat-albin-ballad-17334873
Englannilla pärjää ja haet vasta keväällä Suomeen. Tanskan venerekisteristä en tiedä, mitä sillä on väliä? Kyllä paikallinen myyjä sen tietää jos siinä on jotain. Laita meiliä niin saat tietää, ei maksa mitään.
Missäs GGR-veneessä oli moderni riki? Yksi osallistuja keventeli kyllä tuuliperäsintään ja sen kiinnikkeet hajosivat, mutta ei suinkaan knock downissa, vaan ihan vaan purjehtiessa.
Ympäri voi mennä yhtä monella tavalla kuin ajaa kivelle. Pomminvarmaa on vaikea rakentaa rajua tapausta varten.
Alkuperäinen väite taisi olla, ettei GGR veneet kestäneet ympärimenoa.
Yhdessäkään veneessä ei ollut käytössä alkuperäistä valmistusajankohtanaan asennettua reikiä vaan se oli korvattu uudenaikaisella = modernilla.
Eli vastaus kysymykseeni on; kaikissa.
Kyllä kai se on aika harva pallonkiertäjä joka menee samoja reittejä ja olosuhteita (etelässä) kuin GGR - hieman teoreettista höpinää. Jos itse kiertäisin niin pyrkisin välttämään kyseiset olosuhteet - GGR oli kilpailu eli hieman eri juttu.
Maasta riippumatta välittäjät pystyvät asioimaan englanniksi- jopa Ranskassa, missä kielitaito tai pikemmin sen puute on eri luokkaa kuin Tanskassa.
Miksi murehdit Tsnskan venerekisteristä, ellet aio pitää venettä siinä?
Välittäjää ja veneen tarkastajaa käyttäen osto sujuu. Jos hoidat kaupan itse pelkällä Suomen tai savon kielellä niin voi olla ongelma.
seppomartti
Joo, itämerellä häijy aalto, lyhyt sykli vs korkeus ja nousevassa tuulessa terävää ja alkaa murtua. Aalto nousee yllättävän nopeasti, tunissa voi aalto kasvaa metrin lisää ja harvoin aalto pelkästään yhdestä suunnasta, kuten valtamerellä, vaan ihme lollotusta ilman loogista suuntaa.
" harvoin aalto pelkästään yhdestä suunnasta, kuten valtamerellä, "
Vielä vähemmän valtamerelläkään on yhdestä suunnasta aallot ja mainingit. Matalan keskus ja venekin liikkuvat, maininki tulee hyvin kaukaa. Murtuvat aallot riippuvat paikallisesta tuulesta. Tavanomaista suuremmat summa-aallot reippaassa tuulessa ovat arvaamattomia frekvenssilla 1:3000-7000. Erisuuntaista aallokkoa on jopa pasaatissa, Vaikka tuulen suunta vaihtuu vain 80-110* ja sekin harvakseltaan eli tuuli on lähes samasta suunnasta. Sääli, etten osaa liittää pasaatiaallokon videota tähän.
seppomartti
Joku ero merkityksessä on sanoilla uusi ja moderni. Missään veneessä ei ollut alkuperäistä 60-luvun rikiä, vaan uudet, mutta kaikkea muuta kuin modernit. Jos alkuperäiseen verrattuna jotain oli muutettu, oli rikejä vahvistettu, silti niitä ympärimenoissa useampi kaatui.
Siis mitä ihmettä nyt tarkoitat? Kyse oli edelleenkin sivukeskustelu siitä, kun joku nyymi sanoi GGR veneiden hajonneen ympärimenoista, vaikka näin ei tapahtunutkaan.
Ja GGR veneissä todellakin oli moderneja rikejä, vai yrität väärässä ollesasi takertua todellisuuden sijaan sanakikkailuun? Ihan jo kielitoimistonkin mukaan modernilla tarkoitetaan uudenaikaista ja nykyaikaista, ihan niin kuin sanoin ja esim. paljon esillä ollut VDH:n masto oli ihan suoraan Sparcraftin catalogista valittu!
Vai meinaatko Sparcraftin ja Seldenin tämän hetken uusien tuotteiden olevan vanhanaikaisia?
Ja oli GGR veneiden modernit takilat erikoisvahvistettuja tai ei, se ei muuta sitä tosiasiaa, että toisin kuin väitettiin, vanhat GGR veneet kesti ympärimenot! Tosin sitä mainittua VDH:kin mastoa vahvistettiin vasta merellä;)
Sunnittelija päättää, tehdäänkö rikistä moderni tai vanhanaikainen, mutta molemmat vaihtoehdot syntyvät niin Sparcraftin kuin Seldeninkin vakiotuotteista. Eivät alumiiniprofiilit ole itsessään vanhanaikaisia tai moderneja, eikä siihen liity mitään sanakikkailua.
Kaikki GGR-veneet olivat vanhoja tai täysin vanhojen kaltaisia. Ympärimenoa niistä ei mikään kestänyt, VDH:n vene vaurioitui vähiten.
#Säätiedotukset: Kuin tarpeellista on ostaa reitityspalvelu, jollaisia tarjotaan nykyisin. Palvelua tuottaa mm. entiset purjehtijat ja säämiehet.
Mikään ehdolla olevista veneistä ei oikaise itseään 180 asteen kallistumasta.
Ympäripyörähdyksen kestävyydellä ei siis ole merkitystä, koska sitä ei tule tapahtumaan. Joko vene ei koskaan edes käänny 180 asteen kallistumaan, taikka sitten se ei siitä oikene enää takaisin.
Teoriassa toki aallokko voisi niin tehdä, mutta turha sillä on spekuloida tuon hintaluokan veneistä puhuttaessa.
Mikään mainituista veneistä ei siis ole myrskyolosuhteissa avomerikelpoinen, kannattaa tutustua mitä Fastnet Racessa tapahtui 1979 ja ottaa siitä opiksi. Läheskään kaikki veneet eivät todellakaan ole itseoikaisevia kun kallistuskulmat kasvavat suuriksi, eli reilusti yli 100 asteen, eivät varsinkaan puolitonnarit ja sellaisista cruisingveneiksi muunnetut tehdasveneet.
Älkää lähteekö palloa kiertämään!Tulee ikävä jo 2000 merimailin jälkeen ja itku jo 5000 merimailin jälkeen!
Meni se yks engelsmanni jossain austraalian ja afriikan puolivälissä nurin kun köli irtosi!Ebribe hälytti ja apu tuli kolmen päivän kuluttua,muistaakseni!Valtameret on armottomia,ei sinne kannata lähtee rimpuloilla leikkimään!Lähte se henki itämerelläkin!
Huomaatteko tän ostospeden nauttivan näistä viesteistä, vai olenko ainoa?
Entä sitten, ei toisen, edes oletettu, nautinto ole muilta pois.
No en tiedä, ihan kiva täällä on keskustella.... ja jos siitä joku nauttii niin siitä vaan
Jos sinun on vaikeaa olla täällä, niin miksi et hakeutuisi jonnekin muualle.
Lisäksi tuo kielenkäyttösi on kaikin puolin epämiellyttävää kun se osuu silmille.
Ohjeen antoi Provon tarkastaja
Täsmennetään tätä ohjetta.
Se on tarkotettu tälle Spede ilmausta käyttävälle kirjoittajalle
Korjauksen teki Provon tarkastaja
Kings-cruiser 33.n kävin katsomassa, mutta siinä ei ollut kauniisti sanottuna hinta laatusuhde kohdallaan. Tuo Ballad on vakavasti harkinnassa tällä hetkellä. Siinä on vaan semmoinen ongelma/mahdollisuus. Että kun uusii moottorin ja purjeet niin tietää että pelaavat, mutta jos sittenkin haluaa vaihtaa, niin omiaan ei takaisin saa. Ehkä yksi kesä 70 luvun kuosilla ja jos tuntuu hyvältä niin alkaa sitten uusimaan varustusta.
Ei tietenkään saa omiaan pois. Mutta sinähän uusitkin moottorin ja purjeet OMAAN KÄYTTÖÖSI, et sille jolle veneen joskus ehkä eteenpäin myyt.
Kyllä varusteita kannattaa ja pitääkin uusia, purjehduksesta saa paljon enemmän irti kun värkit ovat ehjät ja kunnossa. Maksaahan se jotain mutta pitäähän autoonkin ostella renkaita, tuulilaseja, vaihtaa niveliä jne.
Mukavampi se rahanmenosta huolimatta on ajaa tai purjehtia ehjällä vehkeellä, vaikka se vähän vanhempi olisikin :).
Tietysti voi pistää rahansa kultaharkkoihin ja muuttaa maakuoppaan. Siinä on edes teoreettinen mahdollisuus saada joskus omansa pois. Mutta oliko kivaa?
Varmaan ihan hyvä taktiikka, tosin esim Ballad on aika lailla "eri vene" uusilla purjeilla vs vanhat säkit. Mutta jos ostat "raadon" niin kannattaa rempata aika pian > nauttia sitten itse x vuotta ja myydä pois. Itse olen näin kerran tehnyt, kunnostanut&uudistanut "raadon" ja seilannut paljon 10 vuotta jonka jälkeen myyntiin - ei nyt voittoa tullut mutta sain seilata juuri itselleen laitetulla veneellä 10 vuotta. En kadu kyllä yhtään.
Olen löytänyt listoilta veneitä, joista #rannalla tai sailorsmagazineissä sanotaan, että "sukellusvene". Se tarkoittaa että roiskii merivettä avotilaan mennessään.
Veneiden myynti-ilmoissa on hienot roiskerätit kaidenaruissa avotilan kohdalla, -joka bätskilla. Ehkei niitä ole turhaan laitettu?
Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta selkää pitkin tunnelmaa luomassa. Toki #tosipurjehtija pääsee siitä hurmokseen, mutta kun oon vain ordinary eläkeläis-äijä, en osaa arvostaa kaikkia hienouksia.
"Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta "
Keliä et pääse 3-4 viikon ajaksi valitsemaan tai varmuudella välttämään. Lohdutusta: idästä länteen oikeaan aikaan Kolumbuksen reittiä voi purjehtia mukavasti "naatiskellen", reivata yöksi ja pitää spinnut pussissaan. Trooppista sadekuuroa kaikki ovat toistaiseksi pitäneet nautittavana ja virkistävänä, niitä tuskin voit tai haluat välttää.
Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti
"Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta "
Keliä et pääse 3-4 viikon ajaksi valitsemaan tai varmuudella välttämään. Lohdutusta: idästä länteen oikeaan aikaan Kolumbuksen reittiä voi purjehtia mukavasti "naatiskellen", reivata yöksi ja pitää spinnut pussissaan. Trooppista sadekuuroa kaikki ovat toistaiseksi pitäneet nautittavana ja virkistävänä, niitä tuskin voit tai haluat välttää.
Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti
Balladin yläkansi narskuu kävellessä, tämä on kuulemma ominaisuus
entäs alakansi, narskuuko?
Eli mikä olisi oikeasti hyvä vene pallon kiertoon? Taidan ostaa buster xl. n ja jatkaa säästämistä pari vuotta ja sitten ostaa kerralla hyvän :)
Ei niitä avotilan rättejä sinne kaidenaruihin noiden roiskeiden takia laiteta. Roiskeet tulee suoraan edestä päälle.
Helsman 23 jäi aikoinaan ostamatta kun sitloodakin narisi. Onneksi H veneen kansi ei narise, eikä kavereiden veneitten kannet narsku. T. Spede
Jos hankit sprayhoodin niin edestä roiskuu vähemmän, pikemminkin ei juurikaan.
"Naruihin ripustetut rätit"= cockpit dodgers suojaavat sitten muista suunnista roiskeilta.
Takaa istuinlaatikoon tulevia aaltoja vastaan harvemmin näkee suojia mutta sieltäkin voi roiskua. Tai sitten tulee massiivisesti.
Ja leestä voi tulla isoja aaltoja kantta pitkin "rättien sisäpuolelta.
seppomartti
Tuulisuojiksi niitä kaiteisiin ripustettavia sanotaan. Eivät kyllä mun mielestä kovasti suojaa tuuleltakaan silloin, kun sitä suojaa kaipaisi, eli kryssillä.
Helmsman oli silleen kivasti rakennettu, että sitloodan pohja oli hyvin lähellä runkoa, mutta ei kuitenkaan laminoitu siihen kiinni. Kansi ja runko elivät omaa elämäänsä ja sitä elämää oli aika paljon. Hyvin pienellä työllä veneeseen sai tuntuvasti lisää jäykkyyttä. Ja tietenkin piti rustit rakentaa uudelleen. Vanhemmissa keltaisissa rustit olivat kaikella tapaa vääri, uudemmissa punavalkoisissa rakenne oli korjattu, mutta sitten tupeksittiin työtavoissa ja taas oli rustit irti.
Sulla oli sitten rutsit
"Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti"
Juuri se vastaus, jota kaipasin! Meinaatko että takas Wanhaan Maailmaan hepoasteilla, siis brassien ja Afrikan välistä, missä "kaupat" puhaltelee yhtä vähän kun K-kaupan Annan myymälästä saa juoksukaljaa? Kaikki "viisaat" on mulle väittänt että pitää tulla Azorien korkean pohjoispuolelta, siis USA:n itärannikko => Bermuda => Azorit, ellei Irlantiin. Siellä kylmää ja märkää.
Minua sumu ja jäävuoret pelottaa, kun on pienessä veneessä eikä Gretakaan auta. Siksi länsi-itä-ylitys etelämpää kiinnostaa kovasti.
Tarkistin googlella: Resifestä Kap Verden tienoille tekee kolmisen tuhatta km. Pitää ottaa airot, ei löpö riitä?
Etelän rauhallisilla latitudeilla voisi ottaa rennosti ja varautua äärimmäisessä tapauksessa mahdollisesti kuukausiakin kestävään ylitykseen lillumisineen jos sattuu tuuli kokonaan loppumaan pitkiksi jaksoiksi.
Hepoasteiden latitudi vaihtelee vuodenajan mukaan, samoin Azorien korkean laajuus. Kesällä Bahamas-Bermuda legi on tuuleton, talvella saattaa myrskymatala yllättää., molemmista on omaakin kokemusta.
Yksin tai kaksin länsi-itä paluu Karibialta Azoreille lähtien USVI, BVI, Antiqua ja Sint Maarten olivat 21-23 vrk. Lähes yksinomaan purjehtimalla mutta säätiedot on saatava. Suoraan purjehtiessa strategia on välttää Azorien korkean keskelle joutumista ja isobaarien suuntaisesti hakeutua korkean pohjoispuolelle 38*-39*N lähsituulten alueelle, virallisesti "variables". Siinä koilliseen kohti Englantia matkaavien matalien eteläreunassa saa avotuulia. Pohjoiseen jos on liian tuuletonta ja väistö etelään jos on tiedossa liikaa.
10 v olen harvakseen seurannut Atlantin säätä eri vuodenaikoina. Jostain syystä paluumatkalla olevien veneiden myrskyongelmat ovat olleet 500-600mpk ennen Hortaa. Niiltä alueilta löytyy netistä pelastusvideoita. Azorien korkea lipsahtaa välillä pois paikoiltaan, esim pohjoiseen ja sen eteläpuolelle matala. Viikkoon ei matka edennyt.
Bahama-Bermuda ilman moottoria tyvenissä kesti noin viikon, Bermudalta jatkoin Golfvirran mukana NW aina 39*N matalan eteläreunaan, missä roikkuen sai hyvät kyydit. Taisi olla 11 vrk Hortaan. Horta-Portugal on minulla aina ollut 5 vrk.
Eteläiselle pallonpuoliskolle poikkeaminen paluuta varten olisi poikkeuksellista. Recife- Madeira kesti veljeltäni 57 vrk soolona 27 ft veneellä. GGR- veneiden etenemistä tuolla alueella voit katsella viime vuodelta. Keskimäärin arvaan 50 mpk/vrk? Karibiata paluu sitä kautta voisi merkitä 4 viikon sijasta 3-4kk.
seppomartti
Tuulisuoja on sinun käyttösi, muilla on muut mielessä eivätkä kärsi tuulesta.
Yksi muu käyttö "räteille" on tehdä köysitaskut sisäpuolelle ja nimi ulkopintaan.
seppomartti
Tämä olisi ihanaa!! Hyvä varusteltu vene, hyvää seuraa jollei jopa yksin, kaikkea riittävästi veneessä!! Kyllä kiitos!!
Aika kauas aiheesta on eksytty kun avomerikelpoisen veneen hankkimisessa keskustellaan Helmsman 23 tai H- veneistä
seppomartti
Seppo Martti. Kiitos viisaista kommenteista. Minun mielestäni keskustelu on aiheellista koska jos kansi narskuu, niin siinä täytyy olla jonkinlainen rakennevaurio. Ja kannen korjaaminen, jos siinä on mätää välissä, mitä et tiedä kuin poraamalla. Niin aika hölmöläisen hommaa lähtee sitä korjaamaan.
Tavallaan joo. Toisaalta koko käsite "avomerikelpoinen" on aika huono. Kyllähän esimerkiksi se H-vene on oikein varusteltuna ihan mainio ja turvallinen vene avomerelle. Valtameriveneeksi se sitten meneekin extreme-kategoriaan.
Aika monen nykyveneen kansi ääntelee ja narahtelee, kun Lloyd'sin katsastajan massa tulee paikalle.
Mikäs tuossa murenan taaksepäinkallistetussa kölissä on ongelma. Jos olis pystyköli, niin mahdollisessa karilleajossa fysiikan voimat olis suuremmat. T. Ostospede
Lisään vielä että Murenassa ei todellakaan ole 195cm seisomakorkeus pentterin kohdalla niinkuin suomi24. ssä joku kertoi. Veikkaan, että n 176cm.itse 180cm ja jos ruotonsa oikaisee, niin pää osuu kattoon. T. Ostospede
Ostin nyt sitten kumminkin sen Mureenan. Sprayhoodista voin sanoa sen verran, että haittaa mielestäni näkyvyyttä. Tässä on nyt ikkunantiivistyshommia ja jostain kannelta vuotaa sadevettä pilssiin. Tiivistyshommiin ajattelin sikaflex 291i musta. Onko tämä nyt oikea aine? T. Ostospede
Onko kukaan keksinyt systeemiä jolla pinnan saa pysymään paikallaan satamaan ajettaessa, mutta jonka sais vapaaksi purjehtiessa. Enkä tarkoita nyt siansorkkanaruvirirystä, vaan jonkinlaista kitkalukkoa.
Googlaa tillerlock
Miten Ostospeden kausi Murenalla on sujunut, kun sellaisen murheen itsellesi hankit. Kastuiko tupavillat vai saitko sikalla söhryä sen verran, että kondenssi pysyy ruffin sisällä?
Ihan hyvin. Olen Spedeilly pitkin Itämerta : D kansi kyllä vuotaa jostain,että pitää varmaan purkaa kaikki läpiviennit ja sikailla tiiviiksi.
Tuo näyttää aika hyvältä rantautumismanöövereihin https://www.pbo.co.uk/practical-projects/simple-tiller-lock-20658