Avomerikelpoista venettä ostamassa.

Joo itselläni oli tuollainen Arabesque, niitä liikkuu hieman eri köleillä ja rikkauksilla. Itselläni oli 1,8 syväyksellä lyjykölillä ja 3/4 osa rikkauksella, en muista maston korkeutta.

Vene oli todella miellyttävä purjehtia tuulen ylittäessä 7 m/s, alemmilla tuulilla tämä oma yksilö oli tuskaisen hidas, mutta sopi leppoisaan matkapurjehdukseen hyvin. Ensimmäinen reivi tuli mieleiseksi virittää 10-12m/s tuulessa, joten se kielii ali rikkauksesta, mutta vastapainona, kun merellä tuulee, niin antaa tuulla vaikka myrsky lukemissa.

Veneessä oli myös hyvä ja syvä peräsin, jossa pitoa riitti ja ei leikannut tuuleen ja pohjan muoto oli miellyttävä isossakin aallokossa leikkasi mukavasti ei ryskyttänyt.

Kannattaisi, ehkä katsoa pitkä- tai puolipitkällä kölillä olevia, vaikka ovat aavistuksen kömpelömpiä, niin matka / avomeripurjehduksessa taas monia hyviäkin puolia. Varsinkin malleissa jossa köli ja peräsin on palkilla alhaalta yhdistetty ja potkuri on hyvin suojassa. Tämä rakenne on varsin vahva ja huoleton, jos miettii venettä riski analyysin kannalta,

Inferno 29 puolelle pikkuhiljaa kallistumassa... Mites tommonen 80 luvun kone, onko kunnostettavissa vai onko merivesi syövyttänyt, että onko ostettava uusi kone?

Anonyymi kirjoitti:

Inferno 29 puolelle pikkuhiljaa kallistumassa... Mites tommonen 80 luvun kone, onko kunnostettavissa vai onko merivesi syövyttänyt, että onko ostettava uusi kone?

Koneen ruostuminen on yksilökohtaista. Voi olla, että pelaa ongelmitta 10 vuotta, toisaalta voi laueta ensi keväänä. Jos se lähtee pirteästi käyntiin, savuttaa vain aluksi vähän harmaata savua, vaihteisto kytkee näpsäkästi eikä ole ylimääräisiä ääniä, niin voihan sitä kokeilla. Moottorinvaihto on luokkaa 7 te. Voi kysellä, onko vaihtokansia saatavilla kohtuuhintaan. Merivesijäähdytteisissä ne tuppaa menemään.

Anonyymi kirjoitti:

Koneen ruostuminen on yksilökohtaista. Voi olla, että pelaa ongelmitta 10 vuotta, toisaalta voi laueta ensi keväänä. Jos se lähtee pirteästi käyntiin, savuttaa vain aluksi vähän harmaata savua, vaihteisto kytkee näpsäkästi eikä ole ylimääräisiä ääniä, niin voihan sitä kokeilla. Moottorinvaihto on luokkaa 7 te. Voi kysellä, onko vaihtokansia saatavilla kohtuuhintaan. Merivesijäähdytteisissä ne tuppaa menemään.

Lue lisää

Taitaa olla moottorinvaihto alkaen 7 ke. Kone on tietenkin kallein osa, mutta sen lisäksi on pitkä lista muista vermeistä, jotka menevät uusiksi:

Mootoripeti
Potkuri
Äänenvaimennin
Pakoputki
Polttoaineletkut
Äänieristeet
Hallintalaite ja kaapelit
Työ ostettuna

Joo, ja muista hinnat ovat pyyntihintoja, ostajia ei ole jonoksi saakka.

Airiston seisoja :)

Tuo King Cruiser 33 näytti aika tilavalta. Mitenkäs veneen osto. Mistä tietää että omistaja on myymässä? Pari ilmoitusta on aika epämääräisiä. Ei ole esim koneen vuosilukua. Ei veneen nimeä. Eikä muutenkaan juuri tietoa veneestä. Kuvana yksi laiturikuva ulkopuolelta yms. Mistä tietää, että joku rosvo ei myy telakalta jonkun toisen venettä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo King Cruiser 33 näytti aika tilavalta. Mitenkäs veneen osto. Mistä tietää että omistaja on myymässä? Pari ilmoitusta on aika epämääräisiä. Ei ole esim koneen vuosilukua. Ei veneen nimeä. Eikä muutenkaan juuri tietoa veneestä. Kuvana yksi laiturikuva ulkopuolelta yms. Mistä tietää, että joku rosvo ei myy telakalta jonkun toisen venettä.

Lue lisää

Tämä on tosi jännä salapoliisitehtävä. Jos ei ole veneen papereita, niin älä osta. Ne on katos rekisteröityjä, tuon pituiset veneet.

Mutta et ole ostamassakaan, spede.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tosi jännä salapoliisitehtävä. Jos ei ole veneen papereita, niin älä osta. Ne on katos rekisteröityjä, tuon pituiset veneet.

Mutta et ole ostamassakaan, spede.

Lue lisää

Mitenkäs kingcruiser 29? Vissiin kestää keliä, mutta onko hidas? Luovilla tuo ei vissiin parhaimmillaan, mutta en mä muutenkaan jaksa enää hinkata mitään kapeikkoa. Kokemusta ei löydy kuin H veneestä jolla purjehdin 18m/s tuulella. Se sitten broutsas tuulenpuuskassa. Kiitos hyvistä kommenteista t. Spede

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkäs kingcruiser 29? Vissiin kestää keliä, mutta onko hidas? Luovilla tuo ei vissiin parhaimmillaan, mutta en mä muutenkaan jaksa enää hinkata mitään kapeikkoa. Kokemusta ei löydy kuin H veneestä jolla purjehdin 18m/s tuulella. Se sitten broutsas tuulenpuuskassa. Kiitos hyvistä kommenteista t. Spede

Lue lisää

Olen purjehtinut aika paljon ĶC29:lla, enkä ole koskaan pitänyt erityisen hitaana. Samaa luokka kuin Ohlson 29. Parhaimmillaan kovan tuulen vastaisilla. Tyypillinen maljamainen runko ottaa hyvin aallot ja on selvästi loppujäykkä. Varalaita on melko matala ja kovemmassa merenkäynnissä voi tulla vettä kaukaloon. Rakenne on kestävä, joskin kannattaa ostaessa tsekata sisäänleivotun kölin kunto, erityisesti takaosa. Samoin kannella seisovan maston tuenta. Kokonaisuutena sympaattinen parin hengen pieni matkavene.

Avomerikelpoinen on mielestäni sellainen vene, että kestää päälle kaatuvan aallon ja ympäripyörähdyksen. Seisomakorkeus 180 korkuiselle jantterille. Yksin purjehdittava. Eli sitlooda pieni tai sitten reilut tyhjennysaukot, eikä sellaiset tiskialtaan rinkulat niinkuin esim. H veneessä. Eli mieluummin kerralla sopivan kokoinen ja sitten sitä varustelee ja modifioi. Mutta perusrunko ja riki pitää olla kunnossa. Itämerellä voisi ensin harjoitella ja varustella. Sitten jos vielä intoa riittää niin atlantille jne.

Anonyymi kirjoitti:

Avomerikelpoinen on mielestäni sellainen vene, että kestää päälle kaatuvan aallon ja ympäripyörähdyksen. Seisomakorkeus 180 korkuiselle jantterille. Yksin purjehdittava. Eli sitlooda pieni tai sitten reilut tyhjennysaukot, eikä sellaiset tiskialtaan rinkulat niinkuin esim. H veneessä. Eli mieluummin kerralla sopivan kokoinen ja sitten sitä varustelee ja modifioi. Mutta perusrunko ja riki pitää olla kunnossa. Itämerellä voisi ensin harjoitella ja varustella. Sitten jos vielä intoa riittää niin atlantille jne.

Lue lisää

Olipa höttö määritelmä. Määritellään avomerikelpoisuutta, vaikka avomerestä ei ole yhteisymmärrystä. Onhan Itämerelläkin avomerta. Ei Itämeren ylitykseen, missä ranta on aina alle muutaman vuorokauden päässä, kuitenkaan pomminkestoa tarvita. Ihan erilaiset vaatimukset ovat sitten valtamerellä, etenkin mikäli vene on hidas.
Päällekaatuvia aaltojakin on monenmoisia. Eikä yksikään ggr-veneistä kestänyt ympäripyörähdystä.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa höttö määritelmä. Määritellään avomerikelpoisuutta, vaikka avomerestä ei ole yhteisymmärrystä. Onhan Itämerelläkin avomerta. Ei Itämeren ylitykseen, missä ranta on aina alle muutaman vuorokauden päässä, kuitenkaan pomminkestoa tarvita. Ihan erilaiset vaatimukset ovat sitten valtamerellä, etenkin mikäli vene on hidas.
Päällekaatuvia aaltojakin on monenmoisia. Eikä yksikään ggr-veneistä kestänyt ympäripyörähdystä.

Lue lisää

Vanhat pitkäköliset GGR veneet nimenomaan kestivät ympäripyörähdykset! Vanhat rungot sekä köli- ja peräsin ratkaisut olivat varsin luotettavia.

Ongelmia sen sijaan oli veneisiin päivitettyjen modernien rikien sekä mm. tuuliperäsimien kanssa.

Veneet kyllä kesti!

Anonyymi kirjoitti:

Olipa höttö määritelmä. Määritellään avomerikelpoisuutta, vaikka avomerestä ei ole yhteisymmärrystä. Onhan Itämerelläkin avomerta. Ei Itämeren ylitykseen, missä ranta on aina alle muutaman vuorokauden päässä, kuitenkaan pomminkestoa tarvita. Ihan erilaiset vaatimukset ovat sitten valtamerellä, etenkin mikäli vene on hidas.
Päällekaatuvia aaltojakin on monenmoisia. Eikä yksikään ggr-veneistä kestänyt ympäripyörähdystä.

Lue lisää

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Lue lisää

Ajatus kannattaa keskittää omavaraisuuteen tai autonomiaan, miten sen nyt kukin ilmaisee. Siis siihen, että selviää omillaan eikä muiden avustuksella. Valtamerellä on autiompaa kuin kuvittelet. Helikopteri tai muu apu voi olla saavuttamattomissa.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Lue lisää

Ajatus kannattaa keskittää omavaraisuuteen tai autonomiaan, miten sen nyt kukin ilmaisee. Siis siihen, että selviää omillaan eikä muiden avustuksella. Valtamerellä on autiompaa kuin kuvittelet. Helikopteri tai muu apu voi olla saavuttamattomissa.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Olipa höttö määritelmä. Määritellään avomerikelpoisuutta, vaikka avomerestä ei ole yhteisymmärrystä. Onhan Itämerelläkin avomerta. Ei Itämeren ylitykseen, missä ranta on aina alle muutaman vuorokauden päässä, kuitenkaan pomminkestoa tarvita. Ihan erilaiset vaatimukset ovat sitten valtamerellä, etenkin mikäli vene on hidas.
Päällekaatuvia aaltojakin on monenmoisia. Eikä yksikään ggr-veneistä kestänyt ympäripyörähdystä.

Lue lisää

Siis aloittaja puhuu kai Itämeriveneestä, ei oikeista "valtameriveneistä". Kuten kirjoitit niin Itämerellä on ranta/suoja aina alle 24 t päässä toisin kuin isoilla vesillä. Tai voihan sitä vaikka Balladilla kiertää pallon, mutta sitten niin... :)

Ranta-Pera

Anonyymi kirjoitti:

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Lue lisää

Jos vaikka ensin kiertää millä vaan veneellä tässä Itämerellä ja Pohjanmerelläkin niin varmaan hahmottuu mitä sitten siltä pallonkiertoveneeltä haluaa - ja jos vaikka Balladilla "harjoittelee" niin ei tule edes kalliiksi. Itse kiertäisin pallon kyllä hieman toisenlaisella veneellä, mutta matkan voi tehdä monella tapaa ja monella filosofialla - tärkeintä on lähteminen.

Ranta-Pera

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaikka ensin kiertää millä vaan veneellä tässä Itämerellä ja Pohjanmerelläkin niin varmaan hahmottuu mitä sitten siltä pallonkiertoveneeltä haluaa - ja jos vaikka Balladilla "harjoittelee" niin ei tule edes kalliiksi. Itse kiertäisin pallon kyllä hieman toisenlaisella veneellä, mutta matkan voi tehdä monella tapaa ja monella filosofialla - tärkeintä on lähteminen.

Ranta-Pera

Lue lisää

Tanskassa olis edullinen ballad. Mitenköhän tuommoisen ostaminen mahtaisi sujua kun ei osaa ruotsia eikä tanskaa. Nyt ei kelitkään vielä suosi ja merikin saattaa jäätyä. Onkohan Tanskassa samanlainen rekisteri kuin trafilla?
http://www.scanboat.com/en/boat-market/boats/Sailing-boat-albin-ballad-17334873

Anonyymi kirjoitti:

Tanskassa olis edullinen ballad. Mitenköhän tuommoisen ostaminen mahtaisi sujua kun ei osaa ruotsia eikä tanskaa. Nyt ei kelitkään vielä suosi ja merikin saattaa jäätyä. Onkohan Tanskassa samanlainen rekisteri kuin trafilla?
http://www.scanboat.com/en/boat-market/boats/Sailing-boat-albin-ballad-17334873

Lue lisää

Englannilla pärjää ja haet vasta keväällä Suomeen. Tanskan venerekisteristä en tiedä, mitä sillä on väliä? Kyllä paikallinen myyjä sen tietää jos siinä on jotain. Laita meiliä niin saat tietää, ei maksa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhat pitkäköliset GGR veneet nimenomaan kestivät ympäripyörähdykset! Vanhat rungot sekä köli- ja peräsin ratkaisut olivat varsin luotettavia.

Ongelmia sen sijaan oli veneisiin päivitettyjen modernien rikien sekä mm. tuuliperäsimien kanssa.

Veneet kyllä kesti!

Lue lisää

Missäs GGR-veneessä oli moderni riki? Yksi osallistuja keventeli kyllä tuuliperäsintään ja sen kiinnikkeet hajosivat, mutta ei suinkaan knock downissa, vaan ihan vaan purjehtiessa.

Ympäri voi mennä yhtä monella tavalla kuin ajaa kivelle. Pomminvarmaa on vaikea rakentaa rajua tapausta varten.

Anonyymi kirjoitti:

Missäs GGR-veneessä oli moderni riki? Yksi osallistuja keventeli kyllä tuuliperäsintään ja sen kiinnikkeet hajosivat, mutta ei suinkaan knock downissa, vaan ihan vaan purjehtiessa.

Ympäri voi mennä yhtä monella tavalla kuin ajaa kivelle. Pomminvarmaa on vaikea rakentaa rajua tapausta varten.

Lue lisää

Alkuperäinen väite taisi olla, ettei GGR veneet kestäneet ympärimenoa.

Yhdessäkään veneessä ei ollut käytössä alkuperäistä valmistusajankohtanaan asennettua reikiä vaan se oli korvattu uudenaikaisella = modernilla.

Eli vastaus kysymykseeni on; kaikissa.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen väite taisi olla, ettei GGR veneet kestäneet ympärimenoa.

Yhdessäkään veneessä ei ollut käytössä alkuperäistä valmistusajankohtanaan asennettua reikiä vaan se oli korvattu uudenaikaisella = modernilla.

Eli vastaus kysymykseeni on; kaikissa.

Lue lisää

Kyllä kai se on aika harva pallonkiertäjä joka menee samoja reittejä ja olosuhteita (etelässä) kuin GGR - hieman teoreettista höpinää. Jos itse kiertäisin niin pyrkisin välttämään kyseiset olosuhteet - GGR oli kilpailu eli hieman eri juttu.

Anonyymi kirjoitti:

Tanskassa olis edullinen ballad. Mitenköhän tuommoisen ostaminen mahtaisi sujua kun ei osaa ruotsia eikä tanskaa. Nyt ei kelitkään vielä suosi ja merikin saattaa jäätyä. Onkohan Tanskassa samanlainen rekisteri kuin trafilla?
http://www.scanboat.com/en/boat-market/boats/Sailing-boat-albin-ballad-17334873

Lue lisää

Maasta riippumatta välittäjät pystyvät asioimaan englanniksi- jopa Ranskassa, missä kielitaito tai pikemmin sen puute on eri luokkaa kuin Tanskassa.
Miksi murehdit Tsnskan venerekisteristä, ellet aio pitää venettä siinä?
Välittäjää ja veneen tarkastajaa käyttäen osto sujuu. Jos hoidat kaupan itse pelkällä Suomen tai savon kielellä niin voi olla ongelma.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Lue lisää

Joo, itämerellä häijy aalto, lyhyt sykli vs korkeus ja nousevassa tuulessa terävää ja alkaa murtua. Aalto nousee yllättävän nopeasti, tunissa voi aalto kasvaa metrin lisää ja harvoin aalto pelkästään yhdestä suunnasta, kuten valtamerellä, vaan ihme lollotusta ilman loogista suuntaa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, itämerellä häijy aalto, lyhyt sykli vs korkeus ja nousevassa tuulessa terävää ja alkaa murtua. Aalto nousee yllättävän nopeasti, tunissa voi aalto kasvaa metrin lisää ja harvoin aalto pelkästään yhdestä suunnasta, kuten valtamerellä, vaan ihme lollotusta ilman loogista suuntaa.

Lue lisää

" harvoin aalto pelkästään yhdestä suunnasta, kuten valtamerellä, "
Vielä vähemmän valtamerelläkään on yhdestä suunnasta aallot ja mainingit. Matalan keskus ja venekin liikkuvat, maininki tulee hyvin kaukaa. Murtuvat aallot riippuvat paikallisesta tuulesta. Tavanomaista suuremmat summa-aallot reippaassa tuulessa ovat arvaamattomia frekvenssilla 1:3000-7000. Erisuuntaista aallokkoa on jopa pasaatissa, Vaikka tuulen suunta vaihtuu vain 80-110* ja sekin harvakseltaan eli tuuli on lähes samasta suunnasta. Sääli, etten osaa liittää pasaatiaallokon videota tähän.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen väite taisi olla, ettei GGR veneet kestäneet ympärimenoa.

Yhdessäkään veneessä ei ollut käytössä alkuperäistä valmistusajankohtanaan asennettua reikiä vaan se oli korvattu uudenaikaisella = modernilla.

Eli vastaus kysymykseeni on; kaikissa.

Lue lisää

Joku ero merkityksessä on sanoilla uusi ja moderni. Missään veneessä ei ollut alkuperäistä 60-luvun rikiä, vaan uudet, mutta kaikkea muuta kuin modernit. Jos alkuperäiseen verrattuna jotain oli muutettu, oli rikejä vahvistettu, silti niitä ympärimenoissa useampi kaatui.

Anonyymi kirjoitti:

Joku ero merkityksessä on sanoilla uusi ja moderni. Missään veneessä ei ollut alkuperäistä 60-luvun rikiä, vaan uudet, mutta kaikkea muuta kuin modernit. Jos alkuperäiseen verrattuna jotain oli muutettu, oli rikejä vahvistettu, silti niitä ympärimenoissa useampi kaatui.

Lue lisää

Siis mitä ihmettä nyt tarkoitat? Kyse oli edelleenkin sivukeskustelu siitä, kun joku nyymi sanoi GGR veneiden hajonneen ympärimenoista, vaikka näin ei tapahtunutkaan.

Ja GGR veneissä todellakin oli moderneja rikejä, vai yrität väärässä ollesasi takertua todellisuuden sijaan sanakikkailuun? Ihan jo kielitoimistonkin mukaan modernilla tarkoitetaan uudenaikaista ja nykyaikaista, ihan niin kuin sanoin ja esim. paljon esillä ollut VDH:n masto oli ihan suoraan Sparcraftin catalogista valittu!

Vai meinaatko Sparcraftin ja Seldenin tämän hetken uusien tuotteiden olevan vanhanaikaisia?

Ja oli GGR veneiden modernit takilat erikoisvahvistettuja tai ei, se ei muuta sitä tosiasiaa, että toisin kuin väitettiin, vanhat GGR veneet kesti ympärimenot! Tosin sitä mainittua VDH:kin mastoa vahvistettiin vasta merellä;)

Anonyymi kirjoitti:

Siis mitä ihmettä nyt tarkoitat? Kyse oli edelleenkin sivukeskustelu siitä, kun joku nyymi sanoi GGR veneiden hajonneen ympärimenoista, vaikka näin ei tapahtunutkaan.

Ja GGR veneissä todellakin oli moderneja rikejä, vai yrität väärässä ollesasi takertua todellisuuden sijaan sanakikkailuun? Ihan jo kielitoimistonkin mukaan modernilla tarkoitetaan uudenaikaista ja nykyaikaista, ihan niin kuin sanoin ja esim. paljon esillä ollut VDH:n masto oli ihan suoraan Sparcraftin catalogista valittu!

Vai meinaatko Sparcraftin ja Seldenin tämän hetken uusien tuotteiden olevan vanhanaikaisia?

Ja oli GGR veneiden modernit takilat erikoisvahvistettuja tai ei, se ei muuta sitä tosiasiaa, että toisin kuin väitettiin, vanhat GGR veneet kesti ympärimenot! Tosin sitä mainittua VDH:kin mastoa vahvistettiin vasta merellä;)

Lue lisää

Sunnittelija päättää, tehdäänkö rikistä moderni tai vanhanaikainen, mutta molemmat vaihtoehdot syntyvät niin Sparcraftin kuin Seldeninkin vakiotuotteista. Eivät alumiiniprofiilit ole itsessään vanhanaikaisia tai moderneja, eikä siihen liity mitään sanakikkailua.

Kaikki GGR-veneet olivat vanhoja tai täysin vanhojen kaltaisia. Ympärimenoa niistä ei mikään kestänyt, VDH:n vene vaurioitui vähiten.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Lue lisää

#Säätiedotukset: Kuin tarpeellista on ostaa reitityspalvelu, jollaisia tarjotaan nykyisin. Palvelua tuottaa mm. entiset purjehtijat ja säämiehet.

Anonyymi kirjoitti:

Avomerikelpoinen on mielestäni sellainen vene, että kestää päälle kaatuvan aallon ja ympäripyörähdyksen. Seisomakorkeus 180 korkuiselle jantterille. Yksin purjehdittava. Eli sitlooda pieni tai sitten reilut tyhjennysaukot, eikä sellaiset tiskialtaan rinkulat niinkuin esim. H veneessä. Eli mieluummin kerralla sopivan kokoinen ja sitten sitä varustelee ja modifioi. Mutta perusrunko ja riki pitää olla kunnossa. Itämerellä voisi ensin harjoitella ja varustella. Sitten jos vielä intoa riittää niin atlantille jne.

Lue lisää

Mikään ehdolla olevista veneistä ei oikaise itseään 180 asteen kallistumasta.
Ympäripyörähdyksen kestävyydellä ei siis ole merkitystä, koska sitä ei tule tapahtumaan. Joko vene ei koskaan edes käänny 180 asteen kallistumaan, taikka sitten se ei siitä oikene enää takaisin.
Teoriassa toki aallokko voisi niin tehdä, mutta turha sillä on spekuloida tuon hintaluokan veneistä puhuttaessa.
Mikään mainituista veneistä ei siis ole myrskyolosuhteissa avomerikelpoinen, kannattaa tutustua mitä Fastnet Racessa tapahtui 1979 ja ottaa siitä opiksi. Läheskään kaikki veneet eivät todellakaan ole itseoikaisevia kun kallistuskulmat kasvavat suuriksi, eli reilusti yli 100 asteen, eivät varsinkaan puolitonnarit ja sellaisista cruisingveneiksi muunnetut tehdasveneet.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös itämerellä aallokko ole terävää, eli kaatuu helpommin veneeseen. Ja valtamerellä vaikka aallot ovat korkeampia, niin ovat loivempia. Näin olen lukenut. Tarkoitus olisi tietysti kiertää pallo loppupeleissä ns. Maitoreittiä pitkin. Ja eikös nykyään ole epirbit pelastusveneet ja säätiedoitukset kohillaan.

Lue lisää

Älkää lähteekö palloa kiertämään!Tulee ikävä jo 2000 merimailin jälkeen ja itku jo 5000 merimailin jälkeen!

Anonyymi kirjoitti:

Ajatus kannattaa keskittää omavaraisuuteen tai autonomiaan, miten sen nyt kukin ilmaisee. Siis siihen, että selviää omillaan eikä muiden avustuksella. Valtamerellä on autiompaa kuin kuvittelet. Helikopteri tai muu apu voi olla saavuttamattomissa.
seppomartti

Lue lisää

Meni se yks engelsmanni jossain austraalian ja afriikan puolivälissä nurin kun köli irtosi!Ebribe hälytti ja apu tuli kolmen päivän kuluttua,muistaakseni!Valtameret on armottomia,ei sinne kannata lähtee rimpuloilla leikkimään!Lähte se henki itämerelläkin!

Entä sitten, ei toisen, edes oletettu, nautinto ole muilta pois.

Anonyymi kirjoitti:

Entä sitten, ei toisen, edes oletettu, nautinto ole muilta pois.

No en tiedä, ihan kiva täällä on keskustella.... ja jos siitä joku nauttii niin siitä vaan

Jos sinun on vaikeaa olla täällä, niin miksi et hakeutuisi jonnekin muualle.
Lisäksi tuo kielenkäyttösi on kaikin puolin epämiellyttävää kun se osuu silmille.

Ohjeen antoi Provon tarkastaja

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinun on vaikeaa olla täällä, niin miksi et hakeutuisi jonnekin muualle.
Lisäksi tuo kielenkäyttösi on kaikin puolin epämiellyttävää kun se osuu silmille.

Ohjeen antoi Provon tarkastaja

Lue lisää

Täsmennetään tätä ohjetta.
Se on tarkotettu tälle Spede ilmausta käyttävälle kirjoittajalle

Korjauksen teki Provon tarkastaja

Anonyymi kirjoitti:

Täsmennetään tätä ohjetta.
Se on tarkotettu tälle Spede ilmausta käyttävälle kirjoittajalle

Korjauksen teki Provon tarkastaja

Kings-cruiser 33.n kävin katsomassa, mutta siinä ei ollut kauniisti sanottuna hinta laatusuhde kohdallaan. Tuo Ballad on vakavasti harkinnassa tällä hetkellä. Siinä on vaan semmoinen ongelma/mahdollisuus. Että kun uusii moottorin ja purjeet niin tietää että pelaavat, mutta jos sittenkin haluaa vaihtaa, niin omiaan ei takaisin saa. Ehkä yksi kesä 70 luvun kuosilla ja jos tuntuu hyvältä niin alkaa sitten uusimaan varustusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kings-cruiser 33.n kävin katsomassa, mutta siinä ei ollut kauniisti sanottuna hinta laatusuhde kohdallaan. Tuo Ballad on vakavasti harkinnassa tällä hetkellä. Siinä on vaan semmoinen ongelma/mahdollisuus. Että kun uusii moottorin ja purjeet niin tietää että pelaavat, mutta jos sittenkin haluaa vaihtaa, niin omiaan ei takaisin saa. Ehkä yksi kesä 70 luvun kuosilla ja jos tuntuu hyvältä niin alkaa sitten uusimaan varustusta.

Lue lisää

Ei tietenkään saa omiaan pois. Mutta sinähän uusitkin moottorin ja purjeet OMAAN KÄYTTÖÖSI, et sille jolle veneen joskus ehkä eteenpäin myyt.

Kyllä varusteita kannattaa ja pitääkin uusia, purjehduksesta saa paljon enemmän irti kun värkit ovat ehjät ja kunnossa. Maksaahan se jotain mutta pitäähän autoonkin ostella renkaita, tuulilaseja, vaihtaa niveliä jne.

Mukavampi se rahanmenosta huolimatta on ajaa tai purjehtia ehjällä vehkeellä, vaikka se vähän vanhempi olisikin :).

Tietysti voi pistää rahansa kultaharkkoihin ja muuttaa maakuoppaan. Siinä on edes teoreettinen mahdollisuus saada joskus omansa pois. Mutta oliko kivaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kings-cruiser 33.n kävin katsomassa, mutta siinä ei ollut kauniisti sanottuna hinta laatusuhde kohdallaan. Tuo Ballad on vakavasti harkinnassa tällä hetkellä. Siinä on vaan semmoinen ongelma/mahdollisuus. Että kun uusii moottorin ja purjeet niin tietää että pelaavat, mutta jos sittenkin haluaa vaihtaa, niin omiaan ei takaisin saa. Ehkä yksi kesä 70 luvun kuosilla ja jos tuntuu hyvältä niin alkaa sitten uusimaan varustusta.

Lue lisää

Varmaan ihan hyvä taktiikka, tosin esim Ballad on aika lailla "eri vene" uusilla purjeilla vs vanhat säkit. Mutta jos ostat "raadon" niin kannattaa rempata aika pian > nauttia sitten itse x vuotta ja myydä pois. Itse olen näin kerran tehnyt, kunnostanut&uudistanut "raadon" ja seilannut paljon 10 vuotta jonka jälkeen myyntiin - ei nyt voittoa tullut mutta sain seilata juuri itselleen laitetulla veneellä 10 vuotta. En kadu kyllä yhtään.

"Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta "
Keliä et pääse 3-4 viikon ajaksi valitsemaan tai varmuudella välttämään. Lohdutusta: idästä länteen oikeaan aikaan Kolumbuksen reittiä voi purjehtia mukavasti "naatiskellen", reivata yöksi ja pitää spinnut pussissaan. Trooppista sadekuuroa kaikki ovat toistaiseksi pitäneet nautittavana ja virkistävänä, niitä tuskin voit tai haluat välttää.
Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti

"Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta "
Keliä et pääse 3-4 viikon ajaksi valitsemaan tai varmuudella välttämään. Lohdutusta: idästä länteen oikeaan aikaan Kolumbuksen reittiä voi purjehtia mukavasti "naatiskellen", reivata yöksi ja pitää spinnut pussissaan. Trooppista sadekuuroa kaikki ovat toistaiseksi pitäneet nautittavana ja virkistävänä, niitä tuskin voit tai haluat välttää.
Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

"Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta "
Keliä et pääse 3-4 viikon ajaksi valitsemaan tai varmuudella välttämään. Lohdutusta: idästä länteen oikeaan aikaan Kolumbuksen reittiä voi purjehtia mukavasti "naatiskellen", reivata yöksi ja pitää spinnut pussissaan. Trooppista sadekuuroa kaikki ovat toistaiseksi pitäneet nautittavana ja virkistävänä, niitä tuskin voit tai haluat välttää.
Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti

Lue lisää

Balladin yläkansi narskuu kävellessä, tämä on kuulemma ominaisuus

Anonyymi kirjoitti:

Balladin yläkansi narskuu kävellessä, tämä on kuulemma ominaisuus

entäs alakansi, narskuuko?

Anonyymi kirjoitti:

entäs alakansi, narskuuko?

Eli mikä olisi oikeasti hyvä vene pallon kiertoon? Taidan ostaa buster xl. n ja jatkaa säästämistä pari vuotta ja sitten ostaa kerralla hyvän :)

Ei niitä avotilan rättejä sinne kaidenaruihin noiden roiskeiden takia laiteta. Roiskeet tulee suoraan edestä päälle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä avotilan rättejä sinne kaidenaruihin noiden roiskeiden takia laiteta. Roiskeet tulee suoraan edestä päälle.

Helsman 23 jäi aikoinaan ostamatta kun sitloodakin narisi. Onneksi H veneen kansi ei narise, eikä kavereiden veneitten kannet narsku. T. Spede

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä avotilan rättejä sinne kaidenaruihin noiden roiskeiden takia laiteta. Roiskeet tulee suoraan edestä päälle.

Jos hankit sprayhoodin niin edestä roiskuu vähemmän, pikemminkin ei juurikaan.
"Naruihin ripustetut rätit"= cockpit dodgers suojaavat sitten muista suunnista roiskeilta.
Takaa istuinlaatikoon tulevia aaltoja vastaan harvemmin näkee suojia mutta sieltäkin voi roiskua. Tai sitten tulee massiivisesti.
Ja leestä voi tulla isoja aaltoja kantta pitkin "rättien sisäpuolelta.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Eli mikä olisi oikeasti hyvä vene pallon kiertoon? Taidan ostaa buster xl. n ja jatkaa säästämistä pari vuotta ja sitten ostaa kerralla hyvän :)

Tuulisuojiksi niitä kaiteisiin ripustettavia sanotaan. Eivät kyllä mun mielestä kovasti suojaa tuuleltakaan silloin, kun sitä suojaa kaipaisi, eli kryssillä.

Anonyymi kirjoitti:

Helsman 23 jäi aikoinaan ostamatta kun sitloodakin narisi. Onneksi H veneen kansi ei narise, eikä kavereiden veneitten kannet narsku. T. Spede

Helmsman oli silleen kivasti rakennettu, että sitloodan pohja oli hyvin lähellä runkoa, mutta ei kuitenkaan laminoitu siihen kiinni. Kansi ja runko elivät omaa elämäänsä ja sitä elämää oli aika paljon. Hyvin pienellä työllä veneeseen sai tuntuvasti lisää jäykkyyttä. Ja tietenkin piti rustit rakentaa uudelleen. Vanhemmissa keltaisissa rustit olivat kaikella tapaa vääri, uudemmissa punavalkoisissa rakenne oli korjattu, mutta sitten tupeksittiin työtavoissa ja taas oli rustit irti.

Anonyymi kirjoitti:

Helmsman oli silleen kivasti rakennettu, että sitloodan pohja oli hyvin lähellä runkoa, mutta ei kuitenkaan laminoitu siihen kiinni. Kansi ja runko elivät omaa elämäänsä ja sitä elämää oli aika paljon. Hyvin pienellä työllä veneeseen sai tuntuvasti lisää jäykkyyttä. Ja tietenkin piti rustit rakentaa uudelleen. Vanhemmissa keltaisissa rustit olivat kaikella tapaa vääri, uudemmissa punavalkoisissa rakenne oli korjattu, mutta sitten tupeksittiin työtavoissa ja taas oli rustit irti.

Lue lisää

Sulla oli sitten rutsit

Anonyymi kirjoitti:

"Tekis mieli ylittää rapakko, mutta ei niin että vesi lilluu nivusissa ja valuu niskasta "
Keliä et pääse 3-4 viikon ajaksi valitsemaan tai varmuudella välttämään. Lohdutusta: idästä länteen oikeaan aikaan Kolumbuksen reittiä voi purjehtia mukavasti "naatiskellen", reivata yöksi ja pitää spinnut pussissaan. Trooppista sadekuuroa kaikki ovat toistaiseksi pitäneet nautittavana ja virkistävänä, niitä tuskin voit tai haluat välttää.
Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti

Lue lisää

"Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti"

Juuri se vastaus, jota kaipasin! Meinaatko että takas Wanhaan Maailmaan hepoasteilla, siis brassien ja Afrikan välistä, missä "kaupat" puhaltelee yhtä vähän kun K-kaupan Annan myymälästä saa juoksukaljaa? Kaikki "viisaat" on mulle väittänt että pitää tulla Azorien korkean pohjoispuolelta, siis USA:n itärannikko => Bermuda => Azorit, ellei Irlantiin. Siellä kylmää ja märkää.

Minua sumu ja jäävuoret pelottaa, kun on pienessä veneessä eikä Gretakaan auta. Siksi länsi-itä-ylitys etelämpää kiinnostaa kovasti.

Tarkistin googlella: Resifestä Kap Verden tienoille tekee kolmisen tuhatta km. Pitää ottaa airot, ei löpö riitä?

Anonyymi kirjoitti:

"Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti"

Juuri se vastaus, jota kaipasin! Meinaatko että takas Wanhaan Maailmaan hepoasteilla, siis brassien ja Afrikan välistä, missä "kaupat" puhaltelee yhtä vähän kun K-kaupan Annan myymälästä saa juoksukaljaa? Kaikki "viisaat" on mulle väittänt että pitää tulla Azorien korkean pohjoispuolelta, siis USA:n itärannikko => Bermuda => Azorit, ellei Irlantiin. Siellä kylmää ja märkää.

Minua sumu ja jäävuoret pelottaa, kun on pienessä veneessä eikä Gretakaan auta. Siksi länsi-itä-ylitys etelämpää kiinnostaa kovasti.

Tarkistin googlella: Resifestä Kap Verden tienoille tekee kolmisen tuhatta km. Pitää ottaa airot, ei löpö riitä?

Lue lisää

Etelän rauhallisilla latitudeilla voisi ottaa rennosti ja varautua äärimmäisessä tapauksessa mahdollisesti kuukausiakin kestävään ylitykseen lillumisineen jos sattuu tuuli kokonaan loppumaan pitkiksi jaksoiksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Lännestä itään hepoasteiden latitudeilla on varmuudella kaunista ilmaa eikä sadekuuroja. Tuulettomuus on suurin riski. Mutta oikein mukavaa purjehdusta.
seppomartti"

Juuri se vastaus, jota kaipasin! Meinaatko että takas Wanhaan Maailmaan hepoasteilla, siis brassien ja Afrikan välistä, missä "kaupat" puhaltelee yhtä vähän kun K-kaupan Annan myymälästä saa juoksukaljaa? Kaikki "viisaat" on mulle väittänt että pitää tulla Azorien korkean pohjoispuolelta, siis USA:n itärannikko => Bermuda => Azorit, ellei Irlantiin. Siellä kylmää ja märkää.

Minua sumu ja jäävuoret pelottaa, kun on pienessä veneessä eikä Gretakaan auta. Siksi länsi-itä-ylitys etelämpää kiinnostaa kovasti.

Tarkistin googlella: Resifestä Kap Verden tienoille tekee kolmisen tuhatta km. Pitää ottaa airot, ei löpö riitä?

Lue lisää

Hepoasteiden latitudi vaihtelee vuodenajan mukaan, samoin Azorien korkean laajuus. Kesällä Bahamas-Bermuda legi on tuuleton, talvella saattaa myrskymatala yllättää., molemmista on omaakin kokemusta.
Yksin tai kaksin länsi-itä paluu Karibialta Azoreille lähtien USVI, BVI, Antiqua ja Sint Maarten olivat 21-23 vrk. Lähes yksinomaan purjehtimalla mutta säätiedot on saatava. Suoraan purjehtiessa strategia on välttää Azorien korkean keskelle joutumista ja isobaarien suuntaisesti hakeutua korkean pohjoispuolelle 38*-39*N lähsituulten alueelle, virallisesti "variables". Siinä koilliseen kohti Englantia matkaavien matalien eteläreunassa saa avotuulia. Pohjoiseen jos on liian tuuletonta ja väistö etelään jos on tiedossa liikaa.
10 v olen harvakseen seurannut Atlantin säätä eri vuodenaikoina. Jostain syystä paluumatkalla olevien veneiden myrskyongelmat ovat olleet 500-600mpk ennen Hortaa. Niiltä alueilta löytyy netistä pelastusvideoita. Azorien korkea lipsahtaa välillä pois paikoiltaan, esim pohjoiseen ja sen eteläpuolelle matala. Viikkoon ei matka edennyt.
Bahama-Bermuda ilman moottoria tyvenissä kesti noin viikon, Bermudalta jatkoin Golfvirran mukana NW aina 39*N matalan eteläreunaan, missä roikkuen sai hyvät kyydit. Taisi olla 11 vrk Hortaan. Horta-Portugal on minulla aina ollut 5 vrk.
Eteläiselle pallonpuoliskolle poikkeaminen paluuta varten olisi poikkeuksellista. Recife- Madeira kesti veljeltäni 57 vrk soolona 27 ft veneellä. GGR- veneiden etenemistä tuolla alueella voit katsella viime vuodelta. Keskimäärin arvaan 50 mpk/vrk? Karibiata paluu sitä kautta voisi merkitä 4 viikon sijasta 3-4kk.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Tuulisuojiksi niitä kaiteisiin ripustettavia sanotaan. Eivät kyllä mun mielestä kovasti suojaa tuuleltakaan silloin, kun sitä suojaa kaipaisi, eli kryssillä.

Tuulisuoja on sinun käyttösi, muilla on muut mielessä eivätkä kärsi tuulesta.
Yksi muu käyttö "räteille" on tehdä köysitaskut sisäpuolelle ja nimi ulkopintaan.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Etelän rauhallisilla latitudeilla voisi ottaa rennosti ja varautua äärimmäisessä tapauksessa mahdollisesti kuukausiakin kestävään ylitykseen lillumisineen jos sattuu tuuli kokonaan loppumaan pitkiksi jaksoiksi.

Lue lisää

Tämä olisi ihanaa!! Hyvä varusteltu vene, hyvää seuraa jollei jopa yksin, kaikkea riittävästi veneessä!! Kyllä kiitos!!

Seppo Martti. Kiitos viisaista kommenteista. Minun mielestäni keskustelu on aiheellista koska jos kansi narskuu, niin siinä täytyy olla jonkinlainen rakennevaurio. Ja kannen korjaaminen, jos siinä on mätää välissä, mitä et tiedä kuin poraamalla. Niin aika hölmöläisen hommaa lähtee sitä korjaamaan.

Tavallaan joo. Toisaalta koko käsite "avomerikelpoinen" on aika huono. Kyllähän esimerkiksi se H-vene on oikein varusteltuna ihan mainio ja turvallinen vene avomerelle. Valtameriveneeksi se sitten meneekin extreme-kategoriaan.

Mikäs tuossa murenan taaksepäinkallistetussa kölissä on ongelma. Jos olis pystyköli, niin mahdollisessa karilleajossa fysiikan voimat olis suuremmat. T. Ostospede

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs tuossa murenan taaksepäinkallistetussa kölissä on ongelma. Jos olis pystyköli, niin mahdollisessa karilleajossa fysiikan voimat olis suuremmat. T. Ostospede

Lisään vielä että Murenassa ei todellakaan ole 195cm seisomakorkeus pentterin kohdalla niinkuin suomi24. ssä joku kertoi. Veikkaan, että n 176cm.itse 180cm ja jos ruotonsa oikaisee, niin pää osuu kattoon. T. Ostospede

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä että Murenassa ei todellakaan ole 195cm seisomakorkeus pentterin kohdalla niinkuin suomi24. ssä joku kertoi. Veikkaan, että n 176cm.itse 180cm ja jos ruotonsa oikaisee, niin pää osuu kattoon. T. Ostospede

Lue lisää

Ostin nyt sitten kumminkin sen Mureenan. Sprayhoodista voin sanoa sen verran, että haittaa mielestäni näkyvyyttä. Tässä on nyt ikkunantiivistyshommia ja jostain kannelta vuotaa sadevettä pilssiin. Tiivistyshommiin ajattelin sikaflex 291i musta. Onko tämä nyt oikea aine? T. Ostospede

Anonyymi kirjoitti:

Ostin nyt sitten kumminkin sen Mureenan. Sprayhoodista voin sanoa sen verran, että haittaa mielestäni näkyvyyttä. Tässä on nyt ikkunantiivistyshommia ja jostain kannelta vuotaa sadevettä pilssiin. Tiivistyshommiin ajattelin sikaflex 291i musta. Onko tämä nyt oikea aine? T. Ostospede

Lue lisää

Onko kukaan keksinyt systeemiä jolla pinnan saa pysymään paikallaan satamaan ajettaessa, mutta jonka sais vapaaksi purjehtiessa. Enkä tarkoita nyt siansorkkanaruvirirystä, vaan jonkinlaista kitkalukkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kukaan keksinyt systeemiä jolla pinnan saa pysymään paikallaan satamaan ajettaessa, mutta jonka sais vapaaksi purjehtiessa. Enkä tarkoita nyt siansorkkanaruvirirystä, vaan jonkinlaista kitkalukkoa.

Lue lisää

Googlaa tillerlock

Ihan hyvin. Olen Spedeilly pitkin Itämerta : D kansi kyllä vuotaa jostain,että pitää varmaan purkaa kaikki läpiviennit ja sikailla tiiviiksi.
Tuo näyttää aika hyvältä rantautumismanöövereihin https://www.pbo.co.uk/practical-projects/simple-tiller-lock-20658