Miksi ei hehkulamppuja enään saa ?

Anonyymi

Minulla on keittiössä pöydän yläpuolella valaisin jossa on 5kpl:tta kohdevalaisin hehkulamppua. Värilämö on kaunis ja säädettävyys himmentimellä lähes 0-100%. Ongelmana on että kaupoissa ei myydä enään hehkulamppuja vaan pelkästään ledivaloja jotka eivät himmentimessä oikein toimi. Ostin tänään kokeeksi korvaavan ledivalon mutta ei se säädy kunnolla. Paketissa kyllä lukee himmetimiin mutta ei toimi hyvin sillä ei himmenny tasaisisesti. Luultavasti johtuu ledin ominaisuudesa tai sitten himmentimenei on vanhanaikainen paska n 15v vanha.

48

752

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minulla on Ikean himmennettäviä LED-lamppuja. Toimivat hyvin kaikkien käytössäni olevien himmentimien kanssa ( 3kpl, joista yksi yli 10 vuotta vanha). Lisäetuna " lämmin himmennys", jossa valo muuttuu hehkulampun tavoin lämpimämmäksi himmentäessä.

      • Anonyymi

        Ei niitämenenköän o le saanut on pitäny t aisna ostaaa itse


    • Ledejä ei voi himmentää kaikille himmentimillä ja kaikki ledit ei himmenny samalla tapaa.

      Sen lampun valmistaja kertoo himmentyykö lamppu. Himmentimissä tarttet sellaisen version mikä on "yleishimmennin" tai "RLC-himmennin". On se vähän monimutkaista.

      Pikkasen herran haltuun miten alas ne lamput sitten himmentyy, mutta kaiken osuessa kohdilleen tuokin toimii hyvin. Huono himmennys voi myös pistää lamput välkkymään.

      • Anonyymi

        LED elektroniikkakomponenttina on helposti himmennettävissä: säädetään vain virtaa 0 ... max. LEDin sallima virta.

        "LED -polttimo" taas on ihan eri asia; se sisältää 1 tai useamman LEDin, ja tarvittavan liitäntäelektroniikan, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan 230V / 50 Hz AC:lla.

        LED elektroniikkakomponenttina: normaalille superkirkkaalle valkoiselle LEDille tarvitaan n. 20 mA, ja tuo saadaan aikaan yleensä n. 2,9 V ... 3,3 V jännitteellä. HUOM: LED itse ei osaa säädellä ottamaansa virtaa, ja siksi sille pitää aina olla ulkoinen virtarajoitus, yksinkertaisimmillaan sarjavastus (jolloin LEDin kirkkaus vaihtelee syöttöjännitteen mukaan) tai transistorin, muuutaman diodin ja vastuksen avulla tehty vakiovirtalähde (jolloin LEDin kirkkaus pysyy samana kohtuullisista syöttöjännitteen vaihteluista huolimatta).

        Toki on olemassa ns. teho-LEDejä, joille virtaa voi antaa enemmänkin kuin tuo n. 20 mA, mutta tällöin on syytä lukea valmistajan ns. datasheet, ja noudattaa siinä olevia ohjeita.

        Koko ongelma siis tulee siitä, että nuo kuluttajille nimikkeellä "LED -polttimo" tai "LED -lamppu" myytävät tuotteet ovat halvalla massatuotettuja, ja sisältävät 230 V AC liitäntäelektroniikan, ja niitä ei ole tarkoitettu himmennettäväksi, jollei tuotteen yhteydessä ole erikseen toisin mainittu.


        muuten tyypillinen 20 mA LED, mutta mattapintainen (vaatii ulkoisen virranrajoituksen eikä siten katsota kuluttajatuotteeksi):
        https://www.partco.fi/fi/ledit/kirkkaat-ledit/17695-led-5val-dif.html

        teho-LED esimerkki (vaatii ulkoisen virranrajoituksen eikä siten katsota kuluttajatuotteeksi):
        https://www.partco.fi/fi/ledit/teholedit/16246-lgsv-313h.html

        Partcosta tuotteen saa yleensä heti, mutta jos halvalla haluat, tilaa ulkomaisesta nettikaupasta.

        Nuo eivät siis ole kuluttajatuotteita, vaan vaativat ulkoisen virranrajoituksen.
        Yksinkertaisimmillaan teholähde tuollaiselle voisi olla:

        1) moderni USB -"kännykkä"laturi, 5V

        2) sarjavastus: 20 mA LEDille jos LED tarvitsee 3V ja "laturi" antaa 5V, vastuksen laskenta näin:

        U(syöttö) = 5V
        U(LED) = 3V
        U (vastus) = U(syöttö) - U(LED) = 5V - 3V = 2V

        I(vastus) = 20 mA = 0,020 A

        sovelletaan ohmin lakia: R = U/I

        R = 2 V / 0,02 A = 100 ohmia

        Jos siis otat virran 5V USB "kännykkä"laturista, niin tuolle 20 mA matta-LEDille etuvastukseksi 100 ohm vastus.

        5V on niin alhainen jännite, että sitä käytettäessä EI VOI kytkeä useaa LEDiä sarjaan, ja siksi jokainen LED tarvitsee tällöin oman etuvastuksensa.

        Jos käytettävissä on reguloitu 12 V DC jännitelähde, tällöin voi kytkeä 3 kpl LEDejä sarjaan (yhteensä 3 * 3V = 9V), ja tällöin vastukselle jää 12 V - 9V = 3V.

        Etuvastuksen laskenta tässä tapauksessa:

        U(syöttö) = 12V
        U(3 sarjaan kytkettyä LEDiä) = 9V
        U (vastus) = U(syöttö) - U(3 sarjaan kytkettyä LEDiä) = 12V - 9V = 3V

        I(vastus) = 20 mA = 0,020 A

        sovelletaan ohmin lakia: R = U/I

        R = 3 V / 0,02 A = 150 ohmia

        HUOM: ÄLÄ käytä pelkän etuvastuksen kanssa reguloloimatonta "12V" jännitelähdettä !

        Ne saattavat antaa pienellä kuormituksella 14V - 20V sen nimellisen 12V sijasta -> LED saa liian ison virran -> toimii kyllä hetken, mutta jää lyhytikäiseksi, sillä liian iso virta johtaa ledin ylikuumenemiseen ja rikkoutumiseen.

        JOS haluat käyttää reguloloimatonta "12V" jännitelähdettä, älä luota silloin etuvastukseen, vaan silloin tarvitaan transistoripohjainen vakiovirtakytkentä.

        Lisää LEDien kytkennöistä:
        https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml28.sis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        LED elektroniikkakomponenttina on helposti himmennettävissä: säädetään vain virtaa 0 ... max. LEDin sallima virta.

        "LED -polttimo" taas on ihan eri asia; se sisältää 1 tai useamman LEDin, ja tarvittavan liitäntäelektroniikan, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan 230V / 50 Hz AC:lla.

        LED elektroniikkakomponenttina: normaalille superkirkkaalle valkoiselle LEDille tarvitaan n. 20 mA, ja tuo saadaan aikaan yleensä n. 2,9 V ... 3,3 V jännitteellä. HUOM: LED itse ei osaa säädellä ottamaansa virtaa, ja siksi sille pitää aina olla ulkoinen virtarajoitus, yksinkertaisimmillaan sarjavastus (jolloin LEDin kirkkaus vaihtelee syöttöjännitteen mukaan) tai transistorin, muuutaman diodin ja vastuksen avulla tehty vakiovirtalähde (jolloin LEDin kirkkaus pysyy samana kohtuullisista syöttöjännitteen vaihteluista huolimatta).

        Toki on olemassa ns. teho-LEDejä, joille virtaa voi antaa enemmänkin kuin tuo n. 20 mA, mutta tällöin on syytä lukea valmistajan ns. datasheet, ja noudattaa siinä olevia ohjeita.

        Koko ongelma siis tulee siitä, että nuo kuluttajille nimikkeellä "LED -polttimo" tai "LED -lamppu" myytävät tuotteet ovat halvalla massatuotettuja, ja sisältävät 230 V AC liitäntäelektroniikan, ja niitä ei ole tarkoitettu himmennettäväksi, jollei tuotteen yhteydessä ole erikseen toisin mainittu.


        muuten tyypillinen 20 mA LED, mutta mattapintainen (vaatii ulkoisen virranrajoituksen eikä siten katsota kuluttajatuotteeksi):
        https://www.partco.fi/fi/ledit/kirkkaat-ledit/17695-led-5val-dif.html

        teho-LED esimerkki (vaatii ulkoisen virranrajoituksen eikä siten katsota kuluttajatuotteeksi):
        https://www.partco.fi/fi/ledit/teholedit/16246-lgsv-313h.html

        Partcosta tuotteen saa yleensä heti, mutta jos halvalla haluat, tilaa ulkomaisesta nettikaupasta.

        Nuo eivät siis ole kuluttajatuotteita, vaan vaativat ulkoisen virranrajoituksen.
        Yksinkertaisimmillaan teholähde tuollaiselle voisi olla:

        1) moderni USB -"kännykkä"laturi, 5V

        2) sarjavastus: 20 mA LEDille jos LED tarvitsee 3V ja "laturi" antaa 5V, vastuksen laskenta näin:

        U(syöttö) = 5V
        U(LED) = 3V
        U (vastus) = U(syöttö) - U(LED) = 5V - 3V = 2V

        I(vastus) = 20 mA = 0,020 A

        sovelletaan ohmin lakia: R = U/I

        R = 2 V / 0,02 A = 100 ohmia

        Jos siis otat virran 5V USB "kännykkä"laturista, niin tuolle 20 mA matta-LEDille etuvastukseksi 100 ohm vastus.

        5V on niin alhainen jännite, että sitä käytettäessä EI VOI kytkeä useaa LEDiä sarjaan, ja siksi jokainen LED tarvitsee tällöin oman etuvastuksensa.

        Jos käytettävissä on reguloitu 12 V DC jännitelähde, tällöin voi kytkeä 3 kpl LEDejä sarjaan (yhteensä 3 * 3V = 9V), ja tällöin vastukselle jää 12 V - 9V = 3V.

        Etuvastuksen laskenta tässä tapauksessa:

        U(syöttö) = 12V
        U(3 sarjaan kytkettyä LEDiä) = 9V
        U (vastus) = U(syöttö) - U(3 sarjaan kytkettyä LEDiä) = 12V - 9V = 3V

        I(vastus) = 20 mA = 0,020 A

        sovelletaan ohmin lakia: R = U/I

        R = 3 V / 0,02 A = 150 ohmia

        HUOM: ÄLÄ käytä pelkän etuvastuksen kanssa reguloloimatonta "12V" jännitelähdettä !

        Ne saattavat antaa pienellä kuormituksella 14V - 20V sen nimellisen 12V sijasta -> LED saa liian ison virran -> toimii kyllä hetken, mutta jää lyhytikäiseksi, sillä liian iso virta johtaa ledin ylikuumenemiseen ja rikkoutumiseen.

        JOS haluat käyttää reguloloimatonta "12V" jännitelähdettä, älä luota silloin etuvastukseen, vaan silloin tarvitaan transistoripohjainen vakiovirtakytkentä.

        Lisää LEDien kytkennöistä:
        https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml28.sis

        Hienosti kirjoitettua alkeis rktroniikaa.

        Ainostaan spustuksesta puuttui etuvastuksn tehon kestnmitoiyus jka saattaa nuissa tapauksissa ola tarpeen


        Elektroniikka palsta on erksen täm n raskaan sarjan tehosähkö plakstavain 400v vaihtovirtaa


      • Anonyymi

        Ostakanutse ima t b lampp u nne kaunap kauppias


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Joo tuolta finpartista löytyi etsimäni. Kiitoksia !


      • Tuo 40 W lamppu antaa 250 lumenia, Suunnilleen saman verran kuin perinteinen 25 wattinen. 40 W ennen antoi 430 lumenia. Tämä johtuu lampun pitkäaikaisuudesta.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Tuo 40 W lamppu antaa 250 lumenia, Suunnilleen saman verran kuin perinteinen 25 wattinen. 40 W ennen antoi 430 lumenia. Tämä johtuu lampun pitkäaikaisuudesta.

        Kiitos Osmo! Entä saako sen nollata? Ja pitääkö käyttää 2,5mm kaapelia vai käykö 1,5mm? Miten pistotulpan kanssa? Saako käyttää vintiltä löytynyttä 0-luokan tulppaa vai pitääkö olla 1-luokan maadoitettu? Vaatii varmaan myös vikavirtasuojan? Mitä arvoja siitä pitäisi löytyä? 30mA ei varmaan riitä vaan eikö parempi ole 300mA?


    • Anonyymi

      Kyselyikäinen tehnyt taas palstan aktivointi aloituksen

      • Anonyymi

        Nin sun mielestä tänne keskustelupalstalle ei saa avata keskusteluja.

        Kannattaiskos laittaa. Kone kiinni ja n pää tyynyynyyn


    • Anonyymi

      Onko sulla kaikki ledejä vai yksi ledi ja neljä hehkua.

      Voi vaikutaa asiaan.

      Kokeile. Vaika yhtä lediä vaan miten toimii.

    • Anonyymi

      Onko sulla kaikki ledejä vai yksi ledi ja neljä hehkua.

      Voi vaikutaa asiaan.

      Kokeile. Vaika yhtä lediä vaan miten toimii.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kaikki värjäytyy keltaiseksi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki värjäytyy keltaiseksi...

        Hehkulampun valo on puhtaan valkoista.
        Ainoastaan led ja esl ovat keltaiseksi värjääviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehkulampun valo on puhtaan valkoista.
        Ainoastaan led ja esl ovat keltaiseksi värjääviä.

        Hehkulampun himmeä valo on kusenkeltaista. Toki se sopii asiaan, kun valaistusvoimakkuus jää lähinnä päretuikulla valaistun savupirtin tasolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehkulampun himmeä valo on kusenkeltaista. Toki se sopii asiaan, kun valaistusvoimakkuus jää lähinnä päretuikulla valaistun savupirtin tasolle.

        Sinulla on tainnut mennä hehkulamppu (valkoinen valo) ja led (värillinen keltainen valo) sekaisin. Eli ilmeisesti olet Z-sukupolven heppu joka ei ole ikinä nähnyt hehkulamppua etkä tiedä millaista sen valo on. Kuvittelet että sitä voisi verrata nk. CCT2700 väriltään keltaiseen led-lamppuun.

        Hehkulampussa on täysin tasaisesti jakautunut spektri ja puhtaan valkoinen valo. Led-valo sen sijaan on värillistä ja siinä on voimakas piikki keltaisen kohdalla, ja ylimmät siniset taajuudet puuttuvat kokonaan.

        Valaistuksen voimakkuudesta riippuen hehkulampun valo voi näyttää joko punertavalta tai sinertävältä. Heikomassa valossa silmän sininen tappisolu on paljon herkempi, jolloin hehkulampun valo näyttää sinertävältä, ja normaalissa huonevalaistuksessa puhtaan valkoiselta.

        Led-lampulla sen sijaan ei ole värilämpötilaa ollenkaan (se on valkoisen valon ominaisuus), ja led-valo näyttää aina keltaiselta riippumatta valaistuksen tasosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on tainnut mennä hehkulamppu (valkoinen valo) ja led (värillinen keltainen valo) sekaisin. Eli ilmeisesti olet Z-sukupolven heppu joka ei ole ikinä nähnyt hehkulamppua etkä tiedä millaista sen valo on. Kuvittelet että sitä voisi verrata nk. CCT2700 väriltään keltaiseen led-lamppuun.

        Hehkulampussa on täysin tasaisesti jakautunut spektri ja puhtaan valkoinen valo. Led-valo sen sijaan on värillistä ja siinä on voimakas piikki keltaisen kohdalla, ja ylimmät siniset taajuudet puuttuvat kokonaan.

        Valaistuksen voimakkuudesta riippuen hehkulampun valo voi näyttää joko punertavalta tai sinertävältä. Heikomassa valossa silmän sininen tappisolu on paljon herkempi, jolloin hehkulampun valo näyttää sinertävältä, ja normaalissa huonevalaistuksessa puhtaan valkoiselta.

        Led-lampulla sen sijaan ei ole värilämpötilaa ollenkaan (se on valkoisen valon ominaisuus), ja led-valo näyttää aina keltaiselta riippumatta valaistuksen tasosta.

        Mitäpä se enää hyödyttää yrittää puhua kusta kirkkaaksi lähdevedeksi, kun koko hehkulamppuja ei ole enää olemassakaan 🤣🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäpä se enää hyödyttää yrittää puhua kusta kirkkaaksi lähdevedeksi, kun koko hehkulamppuja ei ole enää olemassakaan 🤣🤣

        Hehkulamppuja myydään edelleenkin Samstoressa, joka on erikoistunut värintoistoltaan hyviin lamppuihin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on tainnut mennä hehkulamppu (valkoinen valo) ja led (värillinen keltainen valo) sekaisin. Eli ilmeisesti olet Z-sukupolven heppu joka ei ole ikinä nähnyt hehkulamppua etkä tiedä millaista sen valo on. Kuvittelet että sitä voisi verrata nk. CCT2700 väriltään keltaiseen led-lamppuun.

        Hehkulampussa on täysin tasaisesti jakautunut spektri ja puhtaan valkoinen valo. Led-valo sen sijaan on värillistä ja siinä on voimakas piikki keltaisen kohdalla, ja ylimmät siniset taajuudet puuttuvat kokonaan.

        Valaistuksen voimakkuudesta riippuen hehkulampun valo voi näyttää joko punertavalta tai sinertävältä. Heikomassa valossa silmän sininen tappisolu on paljon herkempi, jolloin hehkulampun valo näyttää sinertävältä, ja normaalissa huonevalaistuksessa puhtaan valkoiselta.

        Led-lampulla sen sijaan ei ole värilämpötilaa ollenkaan (se on valkoisen valon ominaisuus), ja led-valo näyttää aina keltaiselta riippumatta valaistuksen tasosta.

        Oot ehkä vähän hakusessa tuon kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on tainnut mennä hehkulamppu (valkoinen valo) ja led (värillinen keltainen valo) sekaisin. Eli ilmeisesti olet Z-sukupolven heppu joka ei ole ikinä nähnyt hehkulamppua etkä tiedä millaista sen valo on. Kuvittelet että sitä voisi verrata nk. CCT2700 väriltään keltaiseen led-lamppuun.

        Hehkulampussa on täysin tasaisesti jakautunut spektri ja puhtaan valkoinen valo. Led-valo sen sijaan on värillistä ja siinä on voimakas piikki keltaisen kohdalla, ja ylimmät siniset taajuudet puuttuvat kokonaan.

        Valaistuksen voimakkuudesta riippuen hehkulampun valo voi näyttää joko punertavalta tai sinertävältä. Heikomassa valossa silmän sininen tappisolu on paljon herkempi, jolloin hehkulampun valo näyttää sinertävältä, ja normaalissa huonevalaistuksessa puhtaan valkoiselta.

        Led-lampulla sen sijaan ei ole värilämpötilaa ollenkaan (se on valkoisen valon ominaisuus), ja led-valo näyttää aina keltaiselta riippumatta valaistuksen tasosta.

        Tässä eri valonlähteiden värilämpötiloja.

        Hehkulamppu 2 700 K
        Halogeenilamppu 3 000 K
        Pienloistelamppu 2 700 – 4 000 K
        Loistelamppu 2 700 – 6 500 K
        LED-lamppu 2 700 – 6 500 K
        Päivänvalo 5 500 K

        Jos ajatellaan miltä lampun väri näyttää niin 2000K on punainen valo. 2700K on selvästi keltainen. 5000K tienoilla valkoinen. 8000K jälkeen ollaan sinertävässä.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Värilämpötila

        Eli hehkulampun sävy on selkeästi kellertävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä eri valonlähteiden värilämpötiloja.

        Hehkulamppu 2 700 K
        Halogeenilamppu 3 000 K
        Pienloistelamppu 2 700 – 4 000 K
        Loistelamppu 2 700 – 6 500 K
        LED-lamppu 2 700 – 6 500 K
        Päivänvalo 5 500 K

        Jos ajatellaan miltä lampun väri näyttää niin 2000K on punainen valo. 2700K on selvästi keltainen. 5000K tienoilla valkoinen. 8000K jälkeen ollaan sinertävässä.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Värilämpötila

        Eli hehkulampun sävy on selkeästi kellertävä.

        Paitsi että ledillå ja loisteputkella ei ole värilämpötilaa ollenkaan. Loisteputki voi olla vaikka monokromaattinen keltainen pienpainenatrium, jolla on CCT 2400. Värilämpötilasta voidaan puhua vain valkoisen valon tapauksessa, kun valossa on tasaisesti kaikkia aallonpituuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehkulamppuja myydään edelleenkin Samstoressa, joka on erikoistunut värintoistoltaan hyviin lamppuihin.

        Kaikki hehkulampputehtaat on jo romutettu, vain vanhat varastot saa myydä loppuun.
        Se oli sen lorun loppu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki hehkulampputehtaat on jo romutettu, vain vanhat varastot saa myydä loppuun.
        Se oli sen lorun loppu.

        Halogeenilamppuja valmistetaan edelleenkin. Esim. Solux halogeenilamppuja käytetään kaikissa museoissa ja taidenäyttelyissä, eikä niitä pystytä korvaamaan ledeillä tai loisteputkilla, joissa valonlaatu on ala-arvoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paitsi että ledillå ja loisteputkella ei ole värilämpötilaa ollenkaan. Loisteputki voi olla vaikka monokromaattinen keltainen pienpainenatrium, jolla on CCT 2400. Värilämpötilasta voidaan puhua vain valkoisen valon tapauksessa, kun valossa on tasaisesti kaikkia aallonpituuksia.

        > Paitsi että ledillå ja loisteputkella ei ole värilämpötilaa ollenkaan. Loisteputki voi olla vaikka monokromaattinen keltainen pienpainenatrium, jolla on CCT 2400.

        Hehkulamppu-uuno on kuullut hienoja termejä ja yrittää nyt päteä. Loisteputki <> pienpainenatriumlamppu, vaikka molemmat putkimaisia ovatkin. Eron näkee vaikkapa siitä E40 kierrekannasta jomman kumman päässä. Jätän kotitehtäväksi selvittää kumman.

        Eikä näitä pienpainelamppuja omiin silmiin ole enää vuosikymmeneen missään näkynyt. No, sehän on selvä, että uuno sekoitti pien- ja suurpainelamputkin keskenään. ;-D


    • Anonyymi

      Saisimmeko linkin sivulle missä näkisimme miten puhtaan valkoista hehkulampun väri oikein vai oliko kyseessä vain provo ?

      • Anonyymi

        Värilämpötila on puhtaan valkoisen valon ominaisuus (esim. auringonvalo, halogeeni, hehkulamppu). Led ja esl-lampuilla on niinkutsuttu CCT-arvo mutta ei värilämpötilaa. Niiden valo ei ole valkoista valoa.


    • Loisteputkille ja led-lampuille on oma värintoistoindeksinsä. Yleensä 80-90%. Ei ole sinänsä mitään estettä etteikö voisi olla 100%:kin kuten hehkulampuilla.

      Värilämpötila taas vertaa valoa muistaakseni raudan hehkumiseen. 3000K vastaa 2700C asteisen raudan väriä. Ledien ja loisteputkien pitäisi olla ainakin lähellä tuota.

      • Anonyymi

        Ledin valo voi olla vaikka monokromaattista vihreää tai keltaista valoa ja silti sille voi laskea CCT-arvon, joka on täysin eri asia kuin värolämpötila. Led- ja esl-lampuille ilmoitetaan aina cct-arvo, mutta värilämpötilaa niille ei voi määritellä. Sen sijaan halogeenille ja hehkulampulle aina ilmoitetaan värilämpötila, koska kyseessä on valkoinen valo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ledin valo voi olla vaikka monokromaattista vihreää tai keltaista valoa ja silti sille voi laskea CCT-arvon, joka on täysin eri asia kuin värolämpötila. Led- ja esl-lampuille ilmoitetaan aina cct-arvo, mutta värilämpötilaa niille ei voi määritellä. Sen sijaan halogeenille ja hehkulampulle aina ilmoitetaan värilämpötila, koska kyseessä on valkoinen valo.

        Faktaa...

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Värilämpötila


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ledin valo voi olla vaikka monokromaattista vihreää tai keltaista valoa ja silti sille voi laskea CCT-arvon, joka on täysin eri asia kuin värolämpötila. Led- ja esl-lampuille ilmoitetaan aina cct-arvo, mutta värilämpötilaa niille ei voi määritellä. Sen sijaan halogeenille ja hehkulampulle aina ilmoitetaan värilämpötila, koska kyseessä on valkoinen valo.

        Faktaa...

        Ekvivalentti värilämpötila (CCT)Valkoinen valo syntyy eri värien sekoituksesta ja valon ominaisuudet määräytyvät nii-hin sisältyvien värien mukaan. Runsaasti punaista sisältävä valkoinen näyttää lämpi-mämmältä. Valkoinen, jossa on iso osa sinistä, näyttää kylmemmältä. Valkoisen valon eri tyypit luokitellaan käyttämällä värilämpötilan käsitettä, joka on ihanteellisen mus-tan kappaleen säteilemä valo tietyssä lämpötilassa. Käsitettä voidaan parhaiten kuvata tuttujen lämpösäteilijöiden, kuten hehkulampun hehkulangan tai rautatangon avulla.Kun edellä mainittuja materiaaleja lämmitetään 1 000 kelviniin, värivaikutelma on pu-nainen. 2000–3 000 kelvinin lämpötilassa ne näyttävät kellertävän valkoiselta, 4 000 kelvinissä neutraalin valkoiselta ja 5 000–7 000 kelvinissä kylmän valkoiselta. Mitä kor-keampi värilämpötila on, sitä kylmempi on valkoisen valon luoma vaikutelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Faktaa...

        Ekvivalentti värilämpötila (CCT)Valkoinen valo syntyy eri värien sekoituksesta ja valon ominaisuudet määräytyvät nii-hin sisältyvien värien mukaan. Runsaasti punaista sisältävä valkoinen näyttää lämpi-mämmältä. Valkoinen, jossa on iso osa sinistä, näyttää kylmemmältä. Valkoisen valon eri tyypit luokitellaan käyttämällä värilämpötilan käsitettä, joka on ihanteellisen mus-tan kappaleen säteilemä valo tietyssä lämpötilassa. Käsitettä voidaan parhaiten kuvata tuttujen lämpösäteilijöiden, kuten hehkulampun hehkulangan tai rautatangon avulla.Kun edellä mainittuja materiaaleja lämmitetään 1 000 kelviniin, värivaikutelma on pu-nainen. 2000–3 000 kelvinin lämpötilassa ne näyttävät kellertävän valkoiselta, 4 000 kelvinissä neutraalin valkoiselta ja 5 000–7 000 kelvinissä kylmän valkoiselta. Mitä kor-keampi värilämpötila on, sitä kylmempi on valkoisen valon luoma vaikutelma.

        Kannattaa lukea wikistä englanninkielinen artikkeli color temperature, jos haluaa oppia mitä on värilämpötila ja ledien cct. Suomenkielinen artikkeli wikissä on lyhyt ja kökkö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lukea wikistä englanninkielinen artikkeli color temperature, jos haluaa oppia mitä on värilämpötila ja ledien cct. Suomenkielinen artikkeli wikissä on lyhyt ja kökkö.

        Se voi olla kökkö, mutta perusasiat värilämpötiloista ja niiden sävyistä ovat oikein. Hehkulampun väri on kellertävän sävyinen ja valkoinen valo alkaa vasta 4000-5000K tienoilla. Tästähän tässä oli kyse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se voi olla kökkö, mutta perusasiat värilämpötiloista ja niiden sävyistä ovat oikein. Hehkulampun väri on kellertävän sävyinen ja valkoinen valo alkaa vasta 4000-5000K tienoilla. Tästähän tässä oli kyse.

        Suomenkielisessä wiki-artikkelissa mainitaan kyllä Kruithofin käyrä. 2700K valo voi voimakkuudesta riippuen näyttää sinertävältä, puhtaan valkoiselta tai punertavalta. Wikin mukaan asia ei ole kuten sinä esität, että 2700K olisi "värisävyltään keltaista" ja 4000K "valkoisen väristä", vaan kyseessä on puhtaan valkoinen hehkulampun valo jonka värilämpötila on 2700K.

        Suomenkielinen artikkeli on silti lyhyt ja siinä ei riittävästi selitetä perusasioita, kuten mitä ovat värilämpötila ja CCT joka on täysin eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomenkielisessä wiki-artikkelissa mainitaan kyllä Kruithofin käyrä. 2700K valo voi voimakkuudesta riippuen näyttää sinertävältä, puhtaan valkoiselta tai punertavalta. Wikin mukaan asia ei ole kuten sinä esität, että 2700K olisi "värisävyltään keltaista" ja 4000K "valkoisen väristä", vaan kyseessä on puhtaan valkoinen hehkulampun valo jonka värilämpötila on 2700K.

        Suomenkielinen artikkeli on silti lyhyt ja siinä ei riittävästi selitetä perusasioita, kuten mitä ovat värilämpötila ja CCT joka on täysin eri asia.

        Taitaa olla viimeiset hehkulamput tuutissa, kun hehkulamppuhörhöt noin panikoi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomenkielisessä wiki-artikkelissa mainitaan kyllä Kruithofin käyrä. 2700K valo voi voimakkuudesta riippuen näyttää sinertävältä, puhtaan valkoiselta tai punertavalta. Wikin mukaan asia ei ole kuten sinä esität, että 2700K olisi "värisävyltään keltaista" ja 4000K "valkoisen väristä", vaan kyseessä on puhtaan valkoinen hehkulampun valo jonka värilämpötila on 2700K.

        Suomenkielinen artikkeli on silti lyhyt ja siinä ei riittävästi selitetä perusasioita, kuten mitä ovat värilämpötila ja CCT joka on täysin eri asia.

        Lyhyesti:

        Värilämpötilan noustessa valon väri muuttuu punaisesta (2 000 K) siniseksi (12 000–18 000 K). Hehkulampun värilämpötila on noin 2700K ja valon väri on kellertävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti:

        Värilämpötilan noustessa valon väri muuttuu punaisesta (2 000 K) siniseksi (12 000–18 000 K). Hehkulampun värilämpötila on noin 2700K ja valon väri on kellertävää.

        Kannattaisi lukea tarkemmin wikipediat, erityisesti mitä Kruithofin käyrästä sanotaan. 2700K valo voi siis näyttää sinertävältäkin. Värillisellä valolla mitään värilämpötilaa ei edes ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaisi lukea tarkemmin wikipediat, erityisesti mitä Kruithofin käyrästä sanotaan. 2700K valo voi siis näyttää sinertävältäkin. Värillisellä valolla mitään värilämpötilaa ei edes ole.

        Haluat ilmeisesti vain saivarrella selvillä asioilla, joista voi puhua myös kansantajuisesti.

        Sinulle pitäisi asia ilmaista, että valkoinen valo sisältää kaikkia aallon spektrejä. Hehkulamppu tuottaa valkoista valoa, jonka spektrissä on enemmän puhaisen pään aallonpituuksia. Tämän takia hehkulampun valon valkoinen valon nähdään punertavampana kuin päivänvalo.

        Tässä ei yritetä päteä millään värilämpötiloilla vaan sillä miten ihminen aistii tavallisen hehkulampun värisävyn tavallisessa huoneesa. Asian voi helposti todentaa vertaamalla saman valotehoisen 2700K hehkulampun tai vaikkapa 3000K led valon värisävyä 5000K päivänvalo led lampun valon värisävyyn. Normaalin näkökyvyn omaava henkilö pystyy helposti sanomaan kumman valo on lämpimämmän sävyistä eli kansanomaisesti sanottuna keltaisempaa valoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haluat ilmeisesti vain saivarrella selvillä asioilla, joista voi puhua myös kansantajuisesti.

        Sinulle pitäisi asia ilmaista, että valkoinen valo sisältää kaikkia aallon spektrejä. Hehkulamppu tuottaa valkoista valoa, jonka spektrissä on enemmän puhaisen pään aallonpituuksia. Tämän takia hehkulampun valon valkoinen valon nähdään punertavampana kuin päivänvalo.

        Tässä ei yritetä päteä millään värilämpötiloilla vaan sillä miten ihminen aistii tavallisen hehkulampun värisävyn tavallisessa huoneesa. Asian voi helposti todentaa vertaamalla saman valotehoisen 2700K hehkulampun tai vaikkapa 3000K led valon värisävyä 5000K päivänvalo led lampun valon värisävyyn. Normaalin näkökyvyn omaava henkilö pystyy helposti sanomaan kumman valo on lämpimämmän sävyistä eli kansanomaisesti sanottuna keltaisempaa valoa.

        Pelkän CCT-arvon perusteella ei pysty yhtään sanomaan, minkä väristä ja näköistä ledin valo on. CCT on pelkkä laskennallinen ledeihin liitetty lukuarvo, vähän kuin sähköauton bensankulutus. Tai laskennallinen ekvivalentti kulutus. 5000k ledin valo koostuu sinisestä piikistä ja keltaisesta komponentista, mutta mitään lähellekään päivänvaloa vastaavaa sieltä ei tule.


    • Anonyymi

      Miksi tällä foorumilla käytetään suomenkielisiä auki kirjoitettuja sanoja loisteputki ja hehkulamppu, mutta hohtodiodista käytetään englanninkielistä lyhennettä LED ("light-emitting diode", suomeksi hohtodiodi).
      Jos voimavarat eivät millään riitä noin pitkän sanan "hohtodiodi" lausumiseen, eikö myös hehkulampusta ja loisteputkesta kannattaisi käyttää lyhenteitä ILB ja FLT. Englanninkieliset lyhenteet ovat väsyneen puhujan elämän helpotus.

    • Anonyymi

      Olen kuullut että Niuvanniemessä olisi pari potilashuonetta varustettu pelkästään hehkulamppuvalaistuksella. Pelkäävät vain että riittävätkö hehkulamppuvarastonsa niin pitkään kuin hehkulamppu-uskovaisia potilaita riittää...

    • Anonyymi

      Varmaan ainakin tervaspäreitä vielä saa. Jos ei muualta niin naapurin metsästä. Päretuikulla saa todella kodikkaan ja luonnonmukaisen valaistuksen tupaan ja kammariin.

      • Anonyymi

        Siinä on värilämpötilat kohdillaan, pitäisi piisata sekaisemmallekin hörhölle.


    • Anonyymi

      Hölmöjä nuo väitteet kusenkeltaisen lämpimyydestä. Aurinko on taatusti lämpimämpi valonlähde kuin joku hehkulamppu.

    • Anonyymi

      Vedättäjät ovat onnistuneet saamaan tällekin ketjulle kiitettävästi pituutta, yhtään linkkiä ei näy miten "puhtaan valkoista" valoa hehkulamppu tuottaa ! !

      • Anonyymi

        Kusenkeltaista ja hyvin himmeää valoa hehkulämmittimet tuottavat.

        Auringonvaloon tämä vertautuu vain auringonlaskun ja nousun aikaan, jolloin valo kulkee pitkän matkaa ilmakehässä ja värittyy lämminsävyiseksi, koska osa sisisestä valosta hukkuu matkan varelle (siroaa ilmakehässä).

        Auringon valo on keskipäivällä ja keskikesällä sellaista 5500 K tjsp luokkaa, mutta siniseltä taivaalta tulee samaan aikaan myös paljon kylmäsävyisempää (sironnutta) valoa, minkä vuoksi päivänvalon standardina käytetään myös 6500 K.

        Auringon painuessa lähemmäs horisonttia värilämpötila laskee. 3000 K vastaa suunnilleen suoran auringonvalon värilämpötilaa keskitalvella. Mutta jälleen kerran syytä muistaa, että taivaalta tulee myös paljon kylmäsävyisempää (värilämpötila voi olla pikemmikin 10 000 K) valoa.

        Eteläisissä maissa suositaan 6500 K värisävyä, koska se vastaa todellista päivänvaloa siellä. Meillä keinovaloa ei juuri kesällä tarvita, joten 3000-4000 K istuu paremmin yksiin auringonvalon kanssa talvella, jolloin keinovaloja eniten poltellaan.

        2700 K, puhumattakaan 2500 K mitä nykyään kovasti kanssa tyrkytetään on sellainen auringonlaskun valo. Monellakin tapaa ;-D

        Sopii tietysti hehkulämmittimiin siinä mielessä, että niillä on mahdotonta saada aikaan yli 50 luksin valaistusvoimakkuutta... eli jäädään lähinnä katuvalaistuksen tasolle, kymmenesosaan koulujen ja toimistojen valaistuksesta. Hämyisään valaistukseen sopii matala värilämpötila.

        Tosin taskulamppu on syytä pitää käsillä. Muutoin on esim. mahdoton löytää lattialle tippunutta pientä ruuvia ... jos ei siis ole aikaa odotella seuraavaan aamun päivänvaloa. Nimim. kokemusta on.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1836
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      49
      1615
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1554
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1507
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1395
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1271
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1153
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1128
    Aihe