Kahvi voi olla ruokavaliosi merkittävä ilmastotaakka
by Mari Koistinen 29. elokuun 2016 Juomat 11
Vaikka kuvittelen olevani suhteellisen tietäväinen ruokien ympäristövaikutuksista, välillä tulee yllätyksiä vastaan. Suurin yllättäjä on ollut nyt kahvi.
Kahvi on kasviperäinen juoma, joten varsinaisesti sen hiilijalanjälki ei ole niin järjettömän iso. Mutta kun huomioidaan suomalaisten juoma määrä (eli paljon) ja kahvin yleisin valmistustapa (eli tavallinen kahvinkeitin), kohoaa kahvi yllättävän merkittäväksi osaksi ruokavalion ilmastovaikutuksia.
Aiemmin join kahvia suhteellisen hyvällä mielellä, etenkin silloin, kun kupissa oli reilun kaupan tuotosta, ja mukaan lorautin hieman soija- tai kaurajuomaa. Kahvia on kulunut tyypillisenä päivänä muutama desi.
Nyt tuijotan kuppiani kriittisemmin. Pitäisikö ehkä tyytyä yhteen kupilliseen hyvää kahvia?
Tämän kriittisyyden aiheutti Luonnonvarakeskusksen raportti (PDF, s. 72 ja 74). Siinä kerrotaan:
“Erityisesti kahvin kulutuksesta aiheutuva ilmastovaikutus nousee varsin korkeaksi, nykykulutuksessa jopa samaan suuruusluokkaan naudanlihan kanssa. Vegaaniruokavalioissa ja kasvisvoittoisessa ruokavaliossa sen suhteellinen osuus nousee edelleen, koska ruokavalioiden kokonaisilmastovaikutus laskee. On kuitenkin huomattava, että kahvin ilmastovaikutuksen arvo tässä tarkastelussa sisältää myös kotitaloudessa tapahtuvan valmistusvaiheen, kun taas muissa tuotteissa/raaka-aineissa ruoaksi valmistaminen on arvioitu erikseen.
“Nykyruokavaliossa (A) kahvin poisjättäminen vähentäisi ilmastovaikutuksia noin 7 %, ja jos sekä kahvi että tee jätettäisiin pois, ilmastovaikutukset vähenisivät noin 9 %. Sen sijaan, jos kahvi korvattaisiin teellä, alenisi ruokavalion ilmastovaikutus vain 2 %. Kasvisruokavalioissa vaikutus olisi suurempi. Luonnollisesti nämä tulokset ovat sidoksissa käytettyihin tuotekohtaisiin ilmastovaikutuksen arvoihin. Kahvin ja teen ilmastovaikutusten arvot ovat kirjallisuudesta ja niihin sisältyy paljon epävarmuutta. Toisaalta kahvilla saattaa olla myös paljon edullisia terveysvaikutuksia.”
Huh. Kahvi voi siis ilmastovaikutukseltaan olla yhtä iso pahis kuin naudanliha. (Tosin naudanlihan ympäristövaikutuksissa ei ole huomioitui loppuvalmistusta, kuten tässä kahvin tapauksessa.) Ja jos on paljon suodatinkahvia kittaava vegaani, on kahvin suhteellinen osuus todella iso (mutta vegaaneilla on muuten ekologinen ruokavalio, joten ei nyt kivitetä niitä vegaaneja, jotka tykkäävät juoda paljon kahvia). Kahvin alkuperään liittyvät tietysti myös epäeettiset kysymykset.
Toisaalta kahvilla on kuitenkin terveysvaikutuksia. Ja kahvin valmistustavalla on merkitystä: kun valmistusväline on tavallinen kahvinkeitin, joka kuluttaa runsaasti energiaa, on sen ilmastovaikutus merkittävästi suurempi kuin pressopannun tai kapselikeittimen.
Ohjeet sumpin keittämiseen ovat Rinna Saramaäen Huili-lehteen kirjoittamasta jutusta.
Ohjeet sumpin keittämiseen ovat Rinna Saramaäen Huili-lehteen kirjoittamasta jutusta.
Mitäs tälle voi tehdä? Tässä muutamia mieleeni tulleita vinkkejä:
Jos juot paljon kahvia, koeta vähentää hieman.
Keitä kahvia vain sen verran, kuin sitä juodaan. Esimerkiksi suomalaisilla työpaikoilla varmasti valutetaan lukuisia litroja kahvia viemäriin. Tämä hävikki lisää kahvin ilmastovaikutusta.
Jos käytät kahvinkeitintä, ota virta pois kahvin valmistuttua ja siirrä juoma termoskannuun.
Harkitse tavallisen kahvinkeittimen tilalle muita kahvinvalmistustapoja.
Jos käytät kahvissa maitoa, suosi kasvipohjaisia. Lehmänmaidon ilmastotaakka on selvästi suurempi kuin soija- tai kaurajuoman. Kasvipohjaisten juomien maussa ja sopivuudessa on eroja, joten kannattaa testailla, jotta löytyy omaan makuun sopiva. Maitopohjaisissa kahvijuomissa, kuten cappuccinossa, maidon tai kasvijuoman ilmastovaikutus tietysti korostuu entisestään.
Hävikkiviikon kunniaksi oma lupaukseni kahvin suhteen on se, että testaan kotona sumpin valmistusta eli porojen kierrättämistä myös toiseen kupilliseen. Pressopannu on tosin käytössäni harvoin, sillä usein juon kahvit muualla kuin kotona, mutta ensi kerralla kahvia valmistaessani testaan sumpittelun. En ole niin tarkka kahvini laadusta, etteikö sumppikin saattaisi maistua.
Ruokamysteereiden ideoita, pohdintoja ja ajatuksia on usein kehitelty kahvin äärellä. Siitä emme luovu, mutta kahvitellaan kohtuudella!
11 “Kahvi voi olla ruokavaliosi merkittävä ilmastotaakka”
1
Hanna on 29.8.2016
Kapselikeitin kuluttaa vähemmän energiaa, ja pakkaukset ovat vain muutamia prosentteja kokonaispäästöistä. Mutta miten kuljetukset? Kapselit vievät käsittääkseni huomattavasti enemmän tilaa kuin tiiviisti pakattu kahvipaketti, jos verrataan saman kahvimäärän valmistusta? Kotimainenkin vaihtoehto taitaa olla, mutta suurin osa kapseleista taidetaan valmistaa ulkomailla
by Mari Koistinen 29. elokuun 2016 Juomat 11
Vaikka kuvittelen olevani suhteellisen tietäväinen ruokien ympäristövaikutuksista, välillä tulee yllätyksiä vastaan. Suurin yllättäjä on ollut nyt kahvi.
Kahvi on kasviperäinen juoma, joten varsinaisesti sen hiilijalanjälki ei ole niin järjettömän iso. Mutta kun huomioidaan suomalaisten juoma määrä (eli paljon) ja kahvin yleisin valmistustapa (eli tavallinen kahvinkeitin), kohoaa kahvi yllättävän merkittäväksi osaksi ruokavalion ilmastovaikutuksia.
Aiemmin join kahvia suhteellisen hyvällä mielellä, etenkin silloin, kun kupissa oli reilun kaupan tuotosta, ja mukaan lorautin hieman soija- tai kaurajuomaa. Kahvia on kulunut tyypillisenä päivänä muutama desi.
Nyt tuijotan kuppiani kriittisemmin. Pitäisikö ehkä tyytyä yhteen kupilliseen hyvää kahvia?
Tämän kriittisyyden aiheutti Luonnonvarakeskusksen raportti (PDF, s. 72 ja 74). Siinä kerrotaan:
“Erityisesti kahvin kulutuksesta aiheutuva ilmastovaikutus nousee varsin korkeaksi, nykykulutuksessa jopa samaan suuruusluokkaan naudanlihan kanssa. Vegaaniruokavalioissa ja kasvisvoittoisessa ruokavaliossa sen suhteellinen osuus nousee edelleen, koska ruokavalioiden kokonaisilmastovaikutus laskee. On kuitenkin huomattava, että kahvin ilmastovaikutuksen arvo tässä tarkastelussa sisältää myös kotitaloudessa tapahtuvan valmistusvaiheen, kun taas muissa tuotteissa/raaka-aineissa ruoaksi valmistaminen on arvioitu erikseen.
“Nykyruokavaliossa (A) kahvin poisjättäminen vähentäisi ilmastovaikutuksia noin 7 %, ja jos sekä kahvi että tee jätettäisiin pois, ilmastovaikutukset vähenisivät noin 9 %. Sen sijaan, jos kahvi korvattaisiin teellä, alenisi ruokavalion ilmastovaikutus vain 2 %. Kasvisruokavalioissa vaikutus olisi suurempi. Luonnollisesti nämä tulokset ovat sidoksissa käytettyihin tuotekohtaisiin ilmastovaikutuksen arvoihin. Kahvin ja teen ilmastovaikutusten arvot ovat kirjallisuudesta ja niihin sisältyy paljon epävarmuutta. Toisaalta kahvilla saattaa olla myös paljon edullisia terveysvaikutuksia.”
Huh. Kahvi voi siis ilmastovaikutukseltaan olla yhtä iso pahis kuin naudanliha. (Tosin naudanlihan ympäristövaikutuksissa ei ole huomioitui loppuvalmistusta, kuten tässä kahvin tapauksessa.) Ja jos on paljon suodatinkahvia kittaava vegaani, on kahvin suhteellinen osuus todella iso (mutta vegaaneilla on muuten ekologinen ruokavalio, joten ei nyt kivitetä niitä vegaaneja, jotka tykkäävät juoda paljon kahvia). Kahvin alkuperään liittyvät tietysti myös epäeettiset kysymykset.
Toisaalta kahvilla on kuitenkin terveysvaikutuksia. Ja kahvin valmistustavalla on merkitystä: kun valmistusväline on tavallinen kahvinkeitin, joka kuluttaa runsaasti energiaa, on sen ilmastovaikutus merkittävästi suurempi kuin pressopannun tai kapselikeittimen.
Ohjeet sumpin keittämiseen ovat Rinna Saramaäen Huili-lehteen kirjoittamasta jutusta.
Ohjeet sumpin keittämiseen ovat Rinna Saramaäen Huili-lehteen kirjoittamasta jutusta.
Mitäs tälle voi tehdä? Tässä muutamia mieleeni tulleita vinkkejä:
Jos juot paljon kahvia, koeta vähentää hieman.
Keitä kahvia vain sen verran, kuin sitä juodaan. Esimerkiksi suomalaisilla työpaikoilla varmasti valutetaan lukuisia litroja kahvia viemäriin. Tämä hävikki lisää kahvin ilmastovaikutusta.
Jos käytät kahvinkeitintä, ota virta pois kahvin valmistuttua ja siirrä juoma termoskannuun.
Harkitse tavallisen kahvinkeittimen tilalle muita kahvinvalmistustapoja.
Jos käytät kahvissa maitoa, suosi kasvipohjaisia. Lehmänmaidon ilmastotaakka on selvästi suurempi kuin soija- tai kaurajuoman. Kasvipohjaisten juomien maussa ja sopivuudessa on eroja, joten kannattaa testailla, jotta löytyy omaan makuun sopiva. Maitopohjaisissa kahvijuomissa, kuten cappuccinossa, maidon tai kasvijuoman ilmastovaikutus tietysti korostuu entisestään.
Hävikkiviikon kunniaksi oma lupaukseni kahvin suhteen on se, että testaan kotona sumpin valmistusta eli porojen kierrättämistä myös toiseen kupilliseen. Pressopannu on tosin käytössäni harvoin, sillä usein juon kahvit muualla kuin kotona, mutta ensi kerralla kahvia valmistaessani testaan sumpittelun. En ole niin tarkka kahvini laadusta, etteikö sumppikin saattaisi maistua.
Ruokamysteereiden ideoita, pohdintoja ja ajatuksia on usein kehitelty kahvin äärellä. Siitä emme luovu, mutta kahvitellaan kohtuudella!
11 “Kahvi voi olla ruokavaliosi merkittävä ilmastotaakka”
1
Hanna on 29.8.2016
Kapselikeitin kuluttaa vähemmän energiaa, ja pakkaukset ovat vain muutamia prosentteja kokonaispäästöistä. Mutta miten kuljetukset? Kapselit vievät käsittääkseni huomattavasti enemmän tilaa kuin tiiviisti pakattu kahvipaketti, jos verrataan saman kahvimäärän valmistusta? Kotimainenkin vaihtoehto taitaa olla, mutta suurin osa kapseleista taidetaan valmistaa ulkomailla
Vastaukset 29
Vanhimmat
Minkä ihmeen takia Kärsämäki-palstalla?
,, siksi, kun olet kärsään syntynyt..
,, voisinko tiedustaa, että mitä -24 kärsämäki palstalla, sinun kriteerein, saa kirjoittaa?
Palstan aihe on edelleen kärsämäki mikä tarkoittaa sitä, että palsta on tarkoitettu kärsämäen asioista kirjoittamiseen eikä esim. kahvin ilmastovaikutuksista tai kahvinkeittimen energiankulutuksesta höpöttämiseen.
siis kärsät ei juo kahvia.
no voisiko herra tehdä itse aitoja kärsä-aiheisia aloituksia?
,,endäs jos koronawirus iskee kärsään saako otta kantaa?
kiinnostas kärsän syntyvyys, sehä on aito Kärsä aihe, voisiko valvojan -ylivalvoja ottaa kantaan kärsän -lisääntymiseen?
,, entäs aiheesta, kun Kärsämäkiset pieree ksm 1800 kertaa/vrk
,,+aito+kämäki+aihe+olisi+verollisten+maksama+valtionapu+46%,+onko+riittävä?
samoin+verotuki+tuotettu+turve+jonka+hyöty+on+6%+energiaan,+mutta+haitat+turve+energiasta+13%+siis+missä+hyöty?
.. keskustella voisimme missä 4- kämäen kiertotie piilottelee?
kiinnostais,+että+miksi+kämäkistä+muutta+30-40+piipolia/v,+onhan+se+työllisistä+4-5%?
päivän polttavin kuitenkin, miksi Tehostettu vanhuuden hoito ei le hoitajilla tehostettu?
14
Mitä jos puhuttaisiin kärsämäen vapaana juoksevista hulluista ja heidän saattamisesta pakkohoitoon?
kuuluu treveyden hoidon valvontaan, en tiedä, kun Kärsähallinto on terveyden ulostanut, että kelle ehottamasi, kieltämättä tärkiä asian hoidon käytännöllinen toimenpide juoksevien hullujen kiini otto kuuluu ja sen fyysinen suoritus, kuka siihen pystyy, mieleen nousee K-kuntoilukeskuksen asiakkaat jos heistä voisi rekrytoida #vapaana juoksevien Hullujen kiinni ottoon, mielenkiintoista on, että esittäjää vaivaa #Hullujen saattaminen #pakkohoitoon, ennen hoitoon saattamista olisi siis saattaa hullut kiini, voisi kuulua Poliisille, mutta onko Hullua Poliisin ajaa takaa #juoksevaa kärsämäkistä "Hullua?
em esittäjän esityksen laillisuus pitäisi ensin tarkistuttaa tutkinnalla "Merikoskessa, mitenkään epäilemättä esittäjän ko asiatuntemustaan.
Ei hätää, jätän punaisenlihan stop´tykkänään syönnin sen hiilet, siten korvaan kahvin juontini tuottamat hiilet, pannullinen pår/pv.
,, samalla jätän luonnolohen, koska maistuu micromuovilta, korvaan Norjan vuonojen kylmissävesissä kasvatetulla lohella, huom! ostan vain viikon syöntini verran, enkä käytä säilömiseen sähkö- pakastetta enkä suolaa, vaan säilön kalan piimään.
hekoheko ekoteko
Kyllähän maito on kaiken pahan alku ja juuri. Jos ajattelee sitä tuhlausta, mikä tapahtuu energiataloudessa aivan maidon alkujuurilta, niin onhan se aivan järjetöntä. Tuotantopinta-alan raivaus, rakennukset, jatkuva huolto ja ylläpito. Sitten tulee muu surkeus kuten hajuhaitat, ympärivuorokautinen työpanos, luonnon saastuttaminen, tuotantoketjussa mukana olevien ihmisten tylsistyminen. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Maitohan on lisäksi aikuiselle ihmiselle epäterveellinen ravintoaine ja siitäkin aiheutuu yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Lopettakaa hyvät ihmiset maidon juonti hyvän sään aikana. Isänmaallisuuskin sitä jo vaatii. Ei meidän tule tuhota maaseutuamme, eikä tuhata voimavarojamme ilmanaikaiseen.
entäs se pankin velekavankeus..
niin, jotain perää voi olla, muistan, kun 50-luvulla lapsien, eräs monista ihottumasta kutsuttiin olevan maitorupia.
,, "Sumppia keitti jo mummoni 50-luvulla, hällällä oli 2 kahvipannua, toinen siis sumpille, siihen lisättiin hieman suolaa joka korvasi siihenaikaan käsivoimin tehtyä hikistä työtä ja kehosta suolahävikkiä.
Just laitoin oikein pannukahvin kiehuun ja paistoin par pullaa siihe omenahilloa, elämä hynyilee, kun ei pingota eikä eikä joutavista ota hernettä nenäänsä. Himmatkaa vähän .. ! Toinen vaihtoehto on ,että koko Suomi lopettaa syömisen ja juomisen , vähän aikaa se kirpaisee, mut sitten on 5 miljoonalta huolet ohi. Ehdotan edellistä vaihtoehtoa tähän hulluuteen.
nykyhallinnolla tulemme samaan..
..siis, kun otamme #työperäisiä mamuja jotka ei ole ikänä Suomalaisessa ilmastossa ja ilmapiirissä työtä tehneet, ilmapiirit huononee siitäkin, kun vrt kantasuomalaisen ja palkkansa eroa niin huomaavat miksi heidät on orjaksi valittu, siihen saumaan iskee poliittiset agitaattorit ja kas, ts-riitelyt on valmiit.
no se korjaantuu, kun otamme lisää työmamuja, siinä se aika kuluu ja työt säästyy..tekeville.
,,onhan niisää taitaviakin manuaalisen tekemiseen esm kaivuriurakointiin, sillä agentalla on tilaa..
suos, työmaille sähköistettyja taukotupia.
Kyllä se yksi namu aina vastaa kahta suomalaista vötkälettä.
Mä haluun iiison hiilijalanjäljen!!!