Tietämättömyytäni haluaisin vain kysellä miten suomenkieli eroaa rajapitäjissä eim Övertorneossa ja Ylitorniossa. Ja puhutaanko suomenkielestä meänkielenä suomessa? Täällä Ruotsissahan byrokraattien mukaanhan on kaksi vähemmistökieltä, suomi ja meänkieli. Kumpikin tappelee samoista apurahoista.
Suomen ja meänkielen erot
Eteläruotsin mies
50
8735
Vastaukset
- savosta
Suomessa ei ole tapana kirjoittaa murteita muulloin kuin vain hupimielessä, koska kirjoitusasun opetteleminen puhekielen pohjalta on vaikeaa.
Meänkieli on kirjakieleksi tehtyä Länsipohjan murretta. Suomessa kirjoitetaan aina kirjakielellä, mutta joskus hupimielessä voijaan huastelemiset kirijoittaa vaekkapa savoksi =)- Piäkaupuntiseuvulta
Helsingin yljopistossa hyväksyttiin mualiskuussa 2013 kokonnaan savoks kirjutettu virallinen opinnäytetyö (kantituatintutkiilma). Väitätkö, jotta se kirjutettiin "hupimielessä"?
- Mittee kuulinkaa??
Piäkaupuntiseuvulta kirjoitti:
Helsingin yljopistossa hyväksyttiin mualiskuussa 2013 kokonnaan savoks kirjutettu virallinen opinnäytetyö (kantituatintutkiilma). Väitätkö, jotta se kirjutettiin "hupimielessä"?
Vae on se savolaenennii huastelu jottai hupimielessä tehtyvä. Mihi o mualima mänössä. Mut vieläe se laela laalaa saanan laateilla kaala pitkällä, se ee sitä lopeta!
- omatulkinta
Meänkieli on Ruotsalaisten ihan oma tulkinta kielestä, eikä perustu mihinkään kielitieteellisiin faktoihin.
Se että Ruotsi on jakanut Suomenkieliset omiksi ryhmikseen, jotka kilpailevat keskenään on itse asiassa aika törkeä teko.
Ruotsihan hajottamalla pyrkii hävittämään kielen.- Eteläruotsin mies
Juuri tätä ajoin takaa ensimmäisessä viestissäni. Täällä valitettavasti meänkieliset itse kaivavat yhteistä kielihautaamme ja kirjoittavat omia sanakirjojaan ihan tosi mielessä.Edellinen puhuja mainitsi murteiden kirjoituksen "hupimielessä". Onhan esim Aku Ankkaa käännetty savon murteelle, aivan loistava kultturiteko sinänsä, mutta kun nämä meänkieliset ovat ihan tosissaan! Meillä suomenkielisillä on jo muutenkín vaikeaa pitää kielemme toimivana. Meänkieli on Suomen murre, jota ehdottomasti täytyy tukea, mutta juuri murteena.Meänkieliset eivät ole oma ihmisrotunsa.
- April
Meän farmuurilla on föödelsedaaki januaarissa.
Kranhin lastipiili menhee suuppitipille.
Musteri tulhee kylhään pingstiksi.
Mulha on semesteri augustissa.
Ei ole varmaankaan kirjoitettu ihan meänkielen kieliopin mukaan, mutta tältä se kuulostaa!!
Otapa siitä selvä, jos et ole ruotsia lukenut! - hffhhfhfhh
April kirjoitti:
Meän farmuurilla on föödelsedaaki januaarissa.
Kranhin lastipiili menhee suuppitipille.
Musteri tulhee kylhään pingstiksi.
Mulha on semesteri augustissa.
Ei ole varmaankaan kirjoitettu ihan meänkielen kieliopin mukaan, mutta tältä se kuulostaa!!
Otapa siitä selvä, jos et ole ruotsia lukenut!Ei sitä ota vanhan Rauman murteestakaan paljon selvää ja silti sitä ei ole omaksi kielekseen laitettu. Mitä kummaa meuhkaamista tämä "Meänkieli" on - höpölöpö.
- Kalamies 2006
April kirjoitti:
Meän farmuurilla on föödelsedaaki januaarissa.
Kranhin lastipiili menhee suuppitipille.
Musteri tulhee kylhään pingstiksi.
Mulha on semesteri augustissa.
Ei ole varmaankaan kirjoitettu ihan meänkielen kieliopin mukaan, mutta tältä se kuulostaa!!
Otapa siitä selvä, jos et ole ruotsia lukenut!Kalareissulla käväsin taannoin Lapissa ja lopuksi Tornionjoella. Nopeasti selveni, että oltiin "Meän Väylällä" kalassa :).
Kuullosti se h-päälle puhuminen aluksi odolta mutta alkoi kohta kuuntelu sujumaan. Saunaa kysyttiin ja isäntä sanoi; "Saatan mie sen lämhäyttää". Ei oltu ihan varmoja päästäänkö saunaan mutta illalla sinne kuitenkin mentiin :).
Kaupassa piti ostaa Ruotsin puolelta lapselle vaippoja muttei löytynyt oikeaa merkkiä, kauppias sanoi että; " on se tuo Liberokin hyvä blöija.." Samalla tuli ruotsinkielinen meän kieli kuultua.
Kalakin saatiin mutta oli niin "riukas", että tarvittiin kaveria sen nostamisessa. 6,7kg kala oli ilmeisesti painava?
Hyvät jäi muistot sen perän ihmisistä ja kun näin että täällä on oma ryhmä sille, oli pakko lukea näitä juttuja. Eikait sole mikhän..:)) - Väylänvartinen
Kalamies 2006 kirjoitti:
Kalareissulla käväsin taannoin Lapissa ja lopuksi Tornionjoella. Nopeasti selveni, että oltiin "Meän Väylällä" kalassa :).
Kuullosti se h-päälle puhuminen aluksi odolta mutta alkoi kohta kuuntelu sujumaan. Saunaa kysyttiin ja isäntä sanoi; "Saatan mie sen lämhäyttää". Ei oltu ihan varmoja päästäänkö saunaan mutta illalla sinne kuitenkin mentiin :).
Kaupassa piti ostaa Ruotsin puolelta lapselle vaippoja muttei löytynyt oikeaa merkkiä, kauppias sanoi että; " on se tuo Liberokin hyvä blöija.." Samalla tuli ruotsinkielinen meän kieli kuultua.
Kalakin saatiin mutta oli niin "riukas", että tarvittiin kaveria sen nostamisessa. 6,7kg kala oli ilmeisesti painava?
Hyvät jäi muistot sen perän ihmisistä ja kun näin että täällä on oma ryhmä sille, oli pakko lukea näitä juttuja. Eikait sole mikhän..:))Joo, molema mukavaa sakkia met väylänvartiset. Meän murtheessen pääsee tutustuhman nykyhän Veispuukissaki, meiloon sielä oma ryhmä, Vistot nakut ja kolot knapsut. http://www.facebook.com/groups/352741246522/ Tulkaa veikkosen sinne, met emmä perusta vaikka meän parvessa pari etelän varistaki lentäs. Oletta terhvetulheita kaikki. Met ymmärämä toisiama hyvin, kaikki met väylänvartiset, mutta me puhuma vähän erilä laila. Ei sole niin nuukaa miten puhhuu, mutta ummikon erottaa kyllä heti. Semmonen joka ei ole syntyny tähän murtheeshen, eikä imeny sitä äitinmaiossa, ei ossaa panna hoota koskhaan oikehan paikhan.
- lapsena torniossa
Väylänvartinen kirjoitti:
Joo, molema mukavaa sakkia met väylänvartiset. Meän murtheessen pääsee tutustuhman nykyhän Veispuukissaki, meiloon sielä oma ryhmä, Vistot nakut ja kolot knapsut. http://www.facebook.com/groups/352741246522/ Tulkaa veikkosen sinne, met emmä perusta vaikka meän parvessa pari etelän varistaki lentäs. Oletta terhvetulheita kaikki. Met ymmärämä toisiama hyvin, kaikki met väylänvartiset, mutta me puhuma vähän erilä laila. Ei sole niin nuukaa miten puhhuu, mutta ummikon erottaa kyllä heti. Semmonen joka ei ole syntyny tähän murtheeshen, eikä imeny sitä äitinmaiossa, ei ossaa panna hoota koskhaan oikehan paikhan.
Huvittavalta se lähinnä kuulostaa jos junantuoma yrittää puhua Torniolaakson murretta.
Muistan vanhoja ihmisiä miten he täällä puhuivat aikanaan.
MM yö sana sanottiin vyö.
Siis näin /" lehmä kantoi vyölä vasikan methään."
Tarkottaa sitä että lehmä vasikoi yöllä metsässä. - torniolaaksosta
April kirjoitti:
Meän farmuurilla on föödelsedaaki januaarissa.
Kranhin lastipiili menhee suuppitipille.
Musteri tulhee kylhään pingstiksi.
Mulha on semesteri augustissa.
Ei ole varmaankaan kirjoitettu ihan meänkielen kieliopin mukaan, mutta tältä se kuulostaa!!
Otapa siitä selvä, jos et ole ruotsia lukenut!Hyvä yritys mutta ei se tuon H kirjaimen käyttö onnistu sinulta.
Mutta ei siinä mithään,hyvin met sinua silti ymmärsimä. torniolaaksosta kirjoitti:
Hyvä yritys mutta ei se tuon H kirjaimen käyttö onnistu sinulta.
Mutta ei siinä mithään,hyvin met sinua silti ymmärsimä.Ei sitä hootakhan senthän joka sanhan pie mennä panemhan, sanoi rovaniemeläinen sukulaiseni aina kun joku yritti matkia.
- seoksellinen
Eteläruotsin mies kirjoitti:
Juuri tätä ajoin takaa ensimmäisessä viestissäni. Täällä valitettavasti meänkieliset itse kaivavat yhteistä kielihautaamme ja kirjoittavat omia sanakirjojaan ihan tosi mielessä.Edellinen puhuja mainitsi murteiden kirjoituksen "hupimielessä". Onhan esim Aku Ankkaa käännetty savon murteelle, aivan loistava kultturiteko sinänsä, mutta kun nämä meänkieliset ovat ihan tosissaan! Meillä suomenkielisillä on jo muutenkín vaikeaa pitää kielemme toimivana. Meänkieli on Suomen murre, jota ehdottomasti täytyy tukea, mutta juuri murteena.Meänkieliset eivät ole oma ihmisrotunsa.
-- Vielä kerran siitä murteesta , -- siis meänkieli on murtokieli eli seos ja meänkielinen ihminen on myös seos.
- Ylitorniolainen
Olen kotoisin Ylitorniolta, joten jotakin näistä asioista tiedän. Ylitorniolla puhutaan Tornionlaakson murretta, joka on jonkinlainen kevytversio meänkielestä. Siinä on omia sanojansa kuten "kläppi" ja "kompiainen", joita ei muualla Suomessa tunneta. Övertårneolla taas puhutaan semmosta versiota, johon on sotkettu paljon enemmän ruotsia sekaan. Sitten siellä on myös sellaisia käsittämättömiä sanoja kuin "pelikuorma", joka tarkoittaa kymmentä kilometriä.
Vanhempi polvi puhuu sekä Suomen että Ruotsin puolella murteellisemmin kuin nuoret. Ja Ruotsin puolella vanhemmissa ihmisissä on todellakin paljon sellaisia, joiden ÄIDINKIELI on meänkieli. Nuorempien äidinkieli on ruotsi, mutta ainakin puolet osaa meänkieltä myös.- virsta väärään
"Sitten siellä on myös sellaisia käsittämättömiä sanoja kuin "pelikuorma", joka tarkoittaa kymmentä kilometriä. "
Kuullostaa hieman sanalta peninkulma, joka on n. 10 km.
Toivottavasti meänkieli säilyy eikä ruotsitu liikaa. On ikävää ettei nuoret puhu sitä, koska tällöin kieli vähiää puhuttunakielenä tulevaisuudessa. - lohilampi
Se, että meänkielessä on omia sanoja, joita ei muualla Suomessa tunneta, ei tee siitä omaa kieltä, kaikissahan murteissa on omia sanoja, joita muut murreryhmät eivät välttämättä ymmärrä!!
Meänkieli on selkeästi suomenkielen murre, johon on pahasti sekoittunut ruotsinkieltä. Ei edes suomenruotsi kuulostaa noin sekavalta vaikka sitä on Suomessa puhuttu jopa 1000 vuotta!
Sääli. Tuo meänkielen epäpuhtaus. - kielen
kun kielet sekoittuvat, niin syntyvä kieli on ns. kreolikieli ...
yleensä tälläinen vaihe edeltää kielen kuolemista, eli hallitseva kieli alkaa sekoittua hallittujen kieleen myös sanastossa ...
muutokset alkavat teonsanoista, nimisanasto säilyy kauemmin.
itseasiassa kansaa pystyy hallitsemaan muutamalla kymmenellä teonsanalla.
siitä sanonta kreolikieli, ranskalaiset aikoinaan opettivat orjilleen ns. käskysanoja, joilla toimintaa ohjattiin.
ne korvasivat vastaavat sanat orjien omissa kielissä.
se on vähän samanlaista kuin koiran komentaminen, koira tottelee täysin oikein vaikkei varsinaista puhetta ymmärräkkään. - Ruotsissakin asunut, Ylitor...
Meän kieli on Ruotsin puolen Tornionlaakson murretta! Enemmän ruotsalaisia sanoja, suomalaisilla sanoilla (ruotsalaisittain lausuttuina) ja sanojen taivutuksilla, höystettyinä.
- olisi kiva tietää
lohilampi kirjoitti:
Se, että meänkielessä on omia sanoja, joita ei muualla Suomessa tunneta, ei tee siitä omaa kieltä, kaikissahan murteissa on omia sanoja, joita muut murreryhmät eivät välttämättä ymmärrä!!
Meänkieli on selkeästi suomenkielen murre, johon on pahasti sekoittunut ruotsinkieltä. Ei edes suomenruotsi kuulostaa noin sekavalta vaikka sitä on Suomessa puhuttu jopa 1000 vuotta!
Sääli. Tuo meänkielen epäpuhtaus.Huvittavia juttuja täällä saa laukea! Vai epäpuhdaskin vielä! Mihin verrattuna? Rauman murrehan myös vilisee suomalaisia ja ruotsalaisia sanoja! Entäs Hesan slangi? Siinähän on ruotsalais- ja venäläisperäisiä sanoja vaikka kuinka! Ne eivät ole "epäpuhtaita"? - Huvittaa!
Tornionlaakson murre ei ole yhtään sen sekavampaa kuin muukaan murre. Taitaa olla niin, että et vain satu ymmärtämään? - huolissaaan
Ruotsissakin asunut, Ylitor... kirjoitti:
Meän kieli on Ruotsin puolen Tornionlaakson murretta! Enemmän ruotsalaisia sanoja, suomalaisilla sanoilla (ruotsalaisittain lausuttuina) ja sanojen taivutuksilla, höystettyinä.
Meänkielessä tulisi olla sen verran suomenkielisiä sanoja, jotta yhteydenpito suomalaisten ja meänkieleläisten kanssa säilyisi. Jos meänkieli ruotsittuu liikaa kommunikointi kärsii. Meänkielellä on tulevaisuus nyt parempi, kun Ruotsi ei saa enää kieltää sen puhumista. Meänkielisiä kouluja tulisi siis perustaa ja näin myös lapset alkaisivat uudelleen puhumaan sitä.
- Poismuuttaja
huolissaaan kirjoitti:
Meänkielessä tulisi olla sen verran suomenkielisiä sanoja, jotta yhteydenpito suomalaisten ja meänkieleläisten kanssa säilyisi. Jos meänkieli ruotsittuu liikaa kommunikointi kärsii. Meänkielellä on tulevaisuus nyt parempi, kun Ruotsi ei saa enää kieltää sen puhumista. Meänkielisiä kouluja tulisi siis perustaa ja näin myös lapset alkaisivat uudelleen puhumaan sitä.
Minusta niitä meänkielisiä kuoluja saisi olla Ylitorniollakin, kun sitä sielläkin puhutaan. Ja epäilempä että suomen puolella meänkieli on enempi vaarassa kuin ruotissa, on sen verran pienemmällä alueella.
Itse olen kotoisin Ylitorniolta ja toivoisin vielä kuulevani tuota äidinkieltä.. - Vanaha ukko
Poismuuttaja kirjoitti:
Minusta niitä meänkielisiä kuoluja saisi olla Ylitorniollakin, kun sitä sielläkin puhutaan. Ja epäilempä että suomen puolella meänkieli on enempi vaarassa kuin ruotissa, on sen verran pienemmällä alueella.
Itse olen kotoisin Ylitorniolta ja toivoisin vielä kuulevani tuota äidinkieltä..Todellakin torniojokilaakson murre, joskin ruottalaiset ovat sen omihneet ja hyvä niin, sillä meän puolela se on jo paljosti unehtunu.
Se oli ruottinpuolela jäläki-istunnon paikka jos praatasit koulusa meän kieltä eli suomia. Nyt häätyy oikein muistela mitä kläppinä puhuimma svansteinisa! - yksinkertaisuus...
Poismuuttaja kirjoitti:
Minusta niitä meänkielisiä kuoluja saisi olla Ylitorniollakin, kun sitä sielläkin puhutaan. Ja epäilempä että suomen puolella meänkieli on enempi vaarassa kuin ruotissa, on sen verran pienemmällä alueella.
Itse olen kotoisin Ylitorniolta ja toivoisin vielä kuulevani tuota äidinkieltä..Höpö höpö.
Onpa ne ruottalaiset onnistuneet propagandassaan, kun jo suomalaisetkin alkaa puhumaan erillisestä meänkielestä Suomessa!
Kuinka yksinkertaisia ihmisiä siellä napapiirillä oikein asustaa?
Joo, onhan se hirveetä kun ei savoa puhuvia määritellä omaksi kieliryhmäksi. - ette se on
yksinkertaisuus... kirjoitti:
Höpö höpö.
Onpa ne ruottalaiset onnistuneet propagandassaan, kun jo suomalaisetkin alkaa puhumaan erillisestä meänkielestä Suomessa!
Kuinka yksinkertaisia ihmisiä siellä napapiirillä oikein asustaa?
Joo, onhan se hirveetä kun ei savoa puhuvia määritellä omaksi kieliryhmäksi.siksi kun sitä meänkieltä puhutaan Ruottin puolella niin se on oma kielensä, eihän suomen-ruotsalaisten murteet, jotka ovat vaikiaselkoisia, meinaakkaan haluta omiksi kieliksi kun se perusta on kuitenkin ruotsinkieli joka on virallinen kieli Suomessa.
- sitroen.
"...omia sanojansa kuten "kläppi" ja "kompiainen", joita ei muualla Suomessa tunneta..."
Kyllä se tuo kompiainen oli Oulunkin seudulla tuttu sana 60 vuotta sitten. Läppikin on tuttu sanana, mutta en ole varma tarkoittiko se tyttölasta vai lasta yleensä.
Muutenkin meänkieli on selvästi suomen murre eikä mikään oma kieli. Ruåtsalaiset kusettaa meänkielisiä ja suomenkielisiä kansalaisiaan muka "kahdella kielellä". Kyllä meänkieli on helpommin ymmärrettävää kuin Rauman, Turun, Karjalan murteet. - olensuomalinen
sitroen. kirjoitti:
"...omia sanojansa kuten "kläppi" ja "kompiainen", joita ei muualla Suomessa tunneta..."
Kyllä se tuo kompiainen oli Oulunkin seudulla tuttu sana 60 vuotta sitten. Läppikin on tuttu sanana, mutta en ole varma tarkoittiko se tyttölasta vai lasta yleensä.
Muutenkin meänkieli on selvästi suomen murre eikä mikään oma kieli. Ruåtsalaiset kusettaa meänkielisiä ja suomenkielisiä kansalaisiaan muka "kahdella kielellä". Kyllä meänkieli on helpommin ymmärrettävää kuin Rauman, Turun, Karjalan murteet.No jo on yksinkertasta sakkia täällä. Ja taas on kovimmassa äänessä ihmiset, jotka eivät mistään mitään tiedä. OK Ruotsissa on ruotsinkieli ja suomi on (siis, kirjakielinen suomenkieli) vähemmistökieli, ei toinen virallinen kieli pässit. Meänkielen kielialueen ihmiset eivät puhu äidinkielenään suomea eivätkä ruotsia, he puhuvat näiden kielten sekotusta torniojokilaakson murteella vahvasti höystettynä, eli he puhuvat meänkieltä.
- vaaksa vaaraan
virsta väärään kirjoitti:
"Sitten siellä on myös sellaisia käsittämättömiä sanoja kuin "pelikuorma", joka tarkoittaa kymmentä kilometriä. "
Kuullostaa hieman sanalta peninkulma, joka on n. 10 km.
Toivottavasti meänkieli säilyy eikä ruotsitu liikaa. On ikävää ettei nuoret puhu sitä, koska tällöin kieli vähiää puhuttunakielenä tulevaisuudessa.Ja peninkulma taas on alunperin peninkuuluma, eli se matka jonka koiran haukku kirkkaalla ilmalla (ennen moottoriliikenteen olemassaoloa) kantoi.
lohilampi kirjoitti:
Se, että meänkielessä on omia sanoja, joita ei muualla Suomessa tunneta, ei tee siitä omaa kieltä, kaikissahan murteissa on omia sanoja, joita muut murreryhmät eivät välttämättä ymmärrä!!
Meänkieli on selkeästi suomenkielen murre, johon on pahasti sekoittunut ruotsinkieltä. Ei edes suomenruotsi kuulostaa noin sekavalta vaikka sitä on Suomessa puhuttu jopa 1000 vuotta!
Sääli. Tuo meänkielen epäpuhtaus.On usein vaikea määritellä, milloin on kyse eri kielestä ja milloin taas saman kielen kahdesta eri murteesta. Monesti on kyse politiikasta eli valtiollisista rajoista: jos Ruotsi, Norja ja Tanska muodostaisivat yhden valtion, saatettaisiin hyvinkin ajatella, että siellä puhutaan saman kielen eri murteita.
Joskus sanotaan, että kyse on samasta kielestä, jos puhujat ymmärtävät toisiaan. Onkohan aina näin? Hyvä esimerkki löytyy länsigermaaniselta alueelta:
Äidinkielenään hollantia puhuva ei varmasti ymmärrä sveitsinsaksaa, jollei sitä opiskele. Mutta:
- Hollanninkielinen ymmärtää friisiä.
- Friisinkielinen ymmärtää alasaksaa
- Alasaksalainen ymmärtää yläsaksaa, myös yläsaksalaisiin "murteisiin" kuuluvaa sveitsinsaksaa.
Isolaattikieliä on vähän ja yleensä kieliryhmät muodostavat kielellisiä jatkumoita.- ei pahalla
olensuomalinen kirjoitti:
No jo on yksinkertasta sakkia täällä. Ja taas on kovimmassa äänessä ihmiset, jotka eivät mistään mitään tiedä. OK Ruotsissa on ruotsinkieli ja suomi on (siis, kirjakielinen suomenkieli) vähemmistökieli, ei toinen virallinen kieli pässit. Meänkielen kielialueen ihmiset eivät puhu äidinkielenään suomea eivätkä ruotsia, he puhuvat näiden kielten sekotusta torniojokilaakson murteella vahvasti höystettynä, eli he puhuvat meänkieltä.
No olipa onni että tänne sentään sattui yksi (kaksinkertanen)meidän yksinkertaisten sekaan Kyllä olis kiva, jos olisin samanlainen kun tämä
(olensuomalainen) joka tietää kaiken. - Haaparannalta
sitroen. kirjoitti:
"...omia sanojansa kuten "kläppi" ja "kompiainen", joita ei muualla Suomessa tunneta..."
Kyllä se tuo kompiainen oli Oulunkin seudulla tuttu sana 60 vuotta sitten. Läppikin on tuttu sanana, mutta en ole varma tarkoittiko se tyttölasta vai lasta yleensä.
Muutenkin meänkieli on selvästi suomen murre eikä mikään oma kieli. Ruåtsalaiset kusettaa meänkielisiä ja suomenkielisiä kansalaisiaan muka "kahdella kielellä". Kyllä meänkieli on helpommin ymmärrettävää kuin Rauman, Turun, Karjalan murteet.Kyllä kläppi ainaki Torniossa tarkotti kumpaakin,tyttöä ja poikaa.
Kompiainen tuttu on seki sana,mutta ei sitä juuri enää kuule Torniossa.
Ruotsinpuolella kompiainen on käytössä edelleenki.
Kieli muuttuu huomaamatta,vanhoja sanoja häipyy,uusia tulee tilalle. patriklind kirjoitti:
On usein vaikea määritellä, milloin on kyse eri kielestä ja milloin taas saman kielen kahdesta eri murteesta. Monesti on kyse politiikasta eli valtiollisista rajoista: jos Ruotsi, Norja ja Tanska muodostaisivat yhden valtion, saatettaisiin hyvinkin ajatella, että siellä puhutaan saman kielen eri murteita.
Joskus sanotaan, että kyse on samasta kielestä, jos puhujat ymmärtävät toisiaan. Onkohan aina näin? Hyvä esimerkki löytyy länsigermaaniselta alueelta:
Äidinkielenään hollantia puhuva ei varmasti ymmärrä sveitsinsaksaa, jollei sitä opiskele. Mutta:
- Hollanninkielinen ymmärtää friisiä.
- Friisinkielinen ymmärtää alasaksaa
- Alasaksalainen ymmärtää yläsaksaa, myös yläsaksalaisiin "murteisiin" kuuluvaa sveitsinsaksaa.
Isolaattikieliä on vähän ja yleensä kieliryhmät muodostavat kielellisiä jatkumoita.Friisi on tuossa vähän turhaan, kyllä hollantilainen ja alasaksalainen toisiaan ymmärtävät. "Hollanti on äärimmäistä alasaksaa", luonnehti suomentajasukulaiseni.
- himaan ja fyrkkaa
eihä tää suomen kieli o enää oikea suomen kieli. eihän kukaan ymmärrä tämmöstä paska murre enään! aikamoista sontaa!!!!!
- Ylpeä meänkielestä
Ettekö tiedä Torniojokilaakson historiaa. Tässäpä linkki ettei tarvi spekuloidan meänkielen kanssa!!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meänkieli
Olen muuten ylpeä meänkielestä ja hyä homma etteivät sitä etelävarikset ymmärrä!!!- sitroen.
Kävinpä jokunen vuosi sitten Matarengissä ja ainakin siellä puhuttua meänkieltä ymmärsin täysin, vaikka en ruåtsia osaa kuin jonkun hassun sanan. Ei se meänkieli ole muuta kuin yksi vanhan suomenkielen murteista, vaikka muuan eläkkeellä oleva nimitieteen proffa Matarengissä pää punaisena muuta vaahtosikin. Omapa oli häpeänsä.
- Finskipoika
Siitä voi olla ylpeä tornionlaaksolainen, joka osaa molempien kansojen kielet puhtaast. Mitä ylpeilemistä on kahden kielen sotkemisessa sellaiseksi sopaksi, ettei sitä ymmärrä laakson ulkopuolelta tuleva suomalainen eikä ruotsalainen.
- aiwike
Meänkieli on murre, joka Ruotsin rasistisessa politiikassa on tarkoituksella erotettu suomen kielessä. Otettiin siis oppia Neuvostoliitosta, jossa murteita samalla tavalla erotettiin eri kieliksi.
- oli rasistista todel
Torniolaaksossa vallitsi viellä 20v sitten hyvin voimakas rasiosmi Suomea puhuvia
Ruotsalaisia kohtaa.Lapsi, jos vaikka koulun välitunnilla sattui puhumaan äidinkieltään Suomea,siitä seurasi rangaistus.Lapset ei kouluun tullessaan
Ruotsia osanneet ja Suomea ei saanut puhua.
Mutta Ruotsia osaamattomille lapsille kuitenkin laitettiin virallisiin papereihin
Ruotsi äidinkieleksi.Asiakirjaväärennöshän se oli,mutta kun oli tarkoitus hävittää Suomenkieli Ruotsistaniin tarkoitus pyhitti keinot.
Kyllä on valtava ero Suomessa ja Ruotsissa siinä, miten vähemmistöä kohdellaan.
Suomessa nauttii Ruotsinkielinen vähemmistö eduista joista täällä Suomenkieliset ei voi uneksiakkaan.
Itse asun Ruotsin Torniolaaksossa.
- Fiksu Foksottaja
vittu! Mejänkieli on pelkkä murre!
- Finskipoika
tai sitten se on kielitaidottomuutta !
- akka phjoisteta
Mien oonen suoran tuolt lapin tunthumasta.
olen saamelaine ja puhhun hyvvöö saamee.
tykkään olla saamaline. ottakee yhteyttä niin vaikka chatataa?- näin on
Akka pohjoisesta.
Ainaki on varmaa,että Torniolaaksosta et ole.
Saamelainen voit olla,mutta miksi sitte kirtjoitat (hyvvöö saamee?)
Minusta se kyllä kuulostaa lähinnä savolta.
"tunthumasta" Ei tuohon sanaan täällä H kirjainta laiteta.
"puhhun" Siihenki hyvin riittää yksi H kirjain.
- Haaparannalta m
Tornilaaksossa siis Ruotsinpuolella puhutaan meänkieltä.
Meänkieli on hyvin vanhaa Suomea.Ei se mikään erillinen kieli
ole, kun juuri näiden mainitsemiesi pyrökraattien papereissa.
Itse olen Torniosta kotoisin ,joten tunnen kyllä murteen.
Muistan vanhoja ihmisiä Suomenpuolelta.He puhuivat
niinkuin nykyisin Ruotsinpuolella puhutaan meänkieltä.
Kieli kehittyy jatkuvasti ja meänkieli on jäänyt kehittymättä,
siis pysynyt vanhana.
Muuten Torniolaaksossa H laitetaan erilailla eri paikkakunnilla puheeseen.
Torniossa esim H kirjainta käytetään vähemmän kun ylempänä jokivarressa.
Mutta sen sanon,ei näitä murteita osaa puhua oikein kuin paikalliset ihmiset.
Turha on junantyuoman edes yrittää. - kimpassaparempi
On tietysti tärkeää vaalia murteita. Erillisenä kielenä meänkieli saattaa kuitenkin ruotsittua entisestään jolloin ymmärrettävyys heikentyy suomenkielisten kanssa minkä seurauksena meänkielestä voi tulla pieni erillinen kieli jota kukaan muu ei ymmärrä. Se eristyy. Eristyminen ei ole hyvä päämäärä. Uudet sukupolvet eivät varmaankaan ole kiinnostuneita opettelemaan niin pientä kieltä joten se vähitellen kuolee pois. Kielen säilymisen kannalta olisi parempi pysyä yhdessä suomenkielisten kanssa. Meänkielisten olisi hyvä myös miettiä suomen osaamisen hyviä puolia joita varmasti on paljon. Tuntuu siltä että he eivät ole motivoituneita olemaan yhdessä suomenkielisten kanssa.
Suomenkielisten määrä Ruotsissa on pienempi kun meänkielisiä ei lasketa suomenkielisiksi. Tämä tarkoittaa sitä että sekä suomen että meänkieli saavat vähemmän oikeuksia Ruotsissa. Yhdessä he olisivat suurempi vähemmistö ja heillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. - Savolainen...
Kun olen televisiosta kuullut meänkielistä puhetta, niin kuulostaa,että se poikkeaa vähemmän suomen kirjakielestä, kuin savonmurre. Vanhassa savonmurteessa oli myös paljon ruotsinkielisiä sanoja, jotka olivat perua ruotsinvallan ajalta. Nyky-savo ei sisällä juurikaan ruotsinkielisiä sanoja, paitsi jos joku käyttää niitä hupimielessä.
- murre ei ole seos
-- meänkieli ei ole murre vaan ns. murtokieli elikkä kahen kielen seos
- Savvoo
Meillä on vieläkkii käätössä aekas laella monta sannoo savon kielessä jotka tulloon ruottinkielestä. Nuohoojakkii nuohoo korsteenin ja pestyään kätesä kuivoo ne hantuukkiin. Kahvelilla myö vieläee syyvvään...
- Vammasen kuulosta
Jos tornionlaakson murre on oma kielensä, niin kyllä sitten on vanha Rauman murrekin! Ihan älytöntä touhua...
- Anonyymi
Raumalla ja Tornionlaaksossa on joittekin mielestä oma kieli ja joittenkin mielestä ne ovat vain murteita. Sillä selvä.
- Finskipoika
Ei Suomen Torniolaaksossa puhuta mitään "meän kieltä" vaan tornionlaaksolaista suomen murretta. Ei kansa tällä puolella rajaa monetkaan pysty puhumaan tätä "heän kieltä" kun eivät osaa ruotsia ja jotka osaa ne ei kieliä keskenään sotke !
- Anonyymi
EU puuttui Ruotsin toimintaan suuren vähemmistön ruosujen rotusorrossa (aikanaan jopa lyhytkalloisten eli suomalaisten rotupuhdistukseen kansankodin resursseja kuluttamasta) ja sosdemit ratkaisivat asian kätevästi nimeämällä pskaruotsin
(knarkkia menhee lastipiilissä Jällivaaraan pingstinä föödelsedaakina) meänkieleksi eli jakamalla vähemmistöä pieneksi ei tarvi antaa palveluja pienille joukoille
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1631463Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on681284Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä271281Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2151144- 1271086
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3171019Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️2241012- 42949
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että276922- 72915