Politiikassa pätee viisaus, että selkävoittoja ei pitäisi vastustajasta ottaa.
Vuonna 2015 Suomen työllisyysaste laahasi 68 prosentissa, valtio eli yli varojensa eikä talouskasvua ruokkineiden vientiyritysten kustannuskilpailukyky ollut hääppöinen. Suurtyöttömyydeltä oli nippa nappa vältytty sen ansiosta, että kotitalouksien ruokkima yksityinen kulutus oli pitänyt kotimarkkinakysynnän vahvana 2010-luvun alkuvuodet - olkoonkin, että kulutusjuhlia oli tanssittu velkarahan voimalla.
Pääministeriksi nousseen Juha Sipilän (kesk) tavoitteena oli aivan oikein Suomen vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
Yhteisvaluutta euron oloissa Sipilällä ja Suomen Pankilla ei ollut omaa valuuttaa devalvoitavaksi. Sipilä päätyi kiristämään palkansaajien keskusjärjestöjä hyväksymään yhteiskuntasopimuksen, jonka nimikin vaihtui lopulta kilpailukykysopimukseksi.
Kun viiden prosentin leikkaus palkkoihin ei maistunut palkansaajille, Sipilä kaivoi taskustaan myrkkypillerin.
Sipilän, Timo Soinin (ps) ja Alexander Stubbin (kok) johtama hallitus esitteli toimenpiteensä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi 8. syyskuuta 2015. Lista ristittiin julkisuudessa pakkolakipaketiksi.
Hallitus aikoi pakolla puolittaa ylityökorvaukset ja pienentää sunnuntaikorvauksia. Sairauspäivien korvaustasoa olisi alennettu siten, että ensimmäinen päivä olisi palkaton ja päiviltä 2–9 maksettaisiin 80 prosenttia palkasta. Pitkiä lomia olisi leikattu ja niin edelleen. Kilpailukykyvaikutukset olivat tutkijoiden mielestä kiistanalaisia, minkä lisäksi maan hallituksella olisi ollut olemassa vaihtoehtoja toimilleen.
Julkisesti molskille selätetty ja yleisön silmissä nöyryytetty kilpailija puristaa usein nyrkkinsä taskuun ja jää odottamaan revanssia, vaikka sen hakeminen ei olisi järkevää eikä johtaisi muuhun kuin katkeransuloisiin kyyneliin.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus ilmoitti maanantaina laajoista työtaisteluista, jotka pysäyttävät 50 000 työntekijän työt eteläisen Suomen hiihtolomaviikolla.
Paperi- ja sellutehtaat sekä sahat seisovat valmiiksi.
Paperiliitto on ilmoittanut työnantajien Metsäteollisuus ry:lle laajentavansa paperiteollisuuden lakkoa viikolla. Meneillään oleva lakko jatkuu 24. helmikuuta aamuvuoroon asti.
Vuonna 2015 Suomen työllisyysaste laahasi 68 prosentissa, valtio eli yli varojensa eikä talouskasvua ruokkineiden vientiyritysten kustannuskilpailukyky ollut hääppöinen. Suurtyöttömyydeltä oli nippa nappa vältytty sen ansiosta, että kotitalouksien ruokkima yksityinen kulutus oli pitänyt kotimarkkinakysynnän vahvana 2010-luvun alkuvuodet - olkoonkin, että kulutusjuhlia oli tanssittu velkarahan voimalla.
Pääministeriksi nousseen Juha Sipilän (kesk) tavoitteena oli aivan oikein Suomen vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
Yhteisvaluutta euron oloissa Sipilällä ja Suomen Pankilla ei ollut omaa valuuttaa devalvoitavaksi. Sipilä päätyi kiristämään palkansaajien keskusjärjestöjä hyväksymään yhteiskuntasopimuksen, jonka nimikin vaihtui lopulta kilpailukykysopimukseksi.
Kun viiden prosentin leikkaus palkkoihin ei maistunut palkansaajille, Sipilä kaivoi taskustaan myrkkypillerin.
Sipilän, Timo Soinin (ps) ja Alexander Stubbin (kok) johtama hallitus esitteli toimenpiteensä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi 8. syyskuuta 2015. Lista ristittiin julkisuudessa pakkolakipaketiksi.
Hallitus aikoi pakolla puolittaa ylityökorvaukset ja pienentää sunnuntaikorvauksia. Sairauspäivien korvaustasoa olisi alennettu siten, että ensimmäinen päivä olisi palkaton ja päiviltä 2–9 maksettaisiin 80 prosenttia palkasta. Pitkiä lomia olisi leikattu ja niin edelleen. Kilpailukykyvaikutukset olivat tutkijoiden mielestä kiistanalaisia, minkä lisäksi maan hallituksella olisi ollut olemassa vaihtoehtoja toimilleen.
Julkisesti molskille selätetty ja yleisön silmissä nöyryytetty kilpailija puristaa usein nyrkkinsä taskuun ja jää odottamaan revanssia, vaikka sen hakeminen ei olisi järkevää eikä johtaisi muuhun kuin katkeransuloisiin kyyneliin.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus ilmoitti maanantaina laajoista työtaisteluista, jotka pysäyttävät 50 000 työntekijän työt eteläisen Suomen hiihtolomaviikolla.
Paperi- ja sellutehtaat sekä sahat seisovat valmiiksi.
Paperiliitto on ilmoittanut työnantajien Metsäteollisuus ry:lle laajentavansa paperiteollisuuden lakkoa viikolla. Meneillään oleva lakko jatkuu 24. helmikuuta aamuvuoroon asti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.