Vielä viikonloppuna kaipasin sitä itseäni nuorempaa miestä ihan hirveästi. Tänään, kun näin hänet työpaikalla, vihlaisi vain vähäsen, vaikka hän ei minua lainkaan noteerannut. Kaipauskohtaukset ovat harvenneet. Alan päästä tästä yli . Lopultakin! Uskon, että kun kevät koittaa, pystyn jo katsomaan häntä ilman tunnemyrskyä ja hymyilemään ja juttelemaan kuin kenelle tahansa työkaverille. Ilman tuskaa.
Valoa tunnelin päässä
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valoruumisten sekoittuminen aiheuttaa fysiologisia muutoksia
joita ei voi vastustaa
Enpä taida uskoa tuollaisiin.
Hän on siis työkaverisi?
Samassa työpaikassa on.
Keho ei kysyy ikää
Ei kysy.