Erään amerikkalaiskirjailijan mukaan se on tylsyys. Kun ihmisellä ei ole koko ajan paineita vaikuttaa kiinnostavalta, niin menee paremmin. Monimutkaisen
ihmisen kanssa ei jaksa. Tavallinen "tylsä" arki voi olla hyväkin asia ?
ihmisen kanssa ei jaksa. Tavallinen "tylsä" arki voi olla hyväkin asia ?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kiintymys, kunnioitus,halu toimia toisen tai kummankin parhaaksi.
Tylsyyttä paremmin sopii sanonta hyvä arki, lämmin kiintymys ja rakkaus puolisoa kohtaan, vuosikymmenien yhdessäolon jälkeen elämä on rauhallista ja mukavaa.
Kun on helppo ja mukava olla yhdessä. aloituksessa on totuuden siemen.
Arvostus ja kunnoitus toista kohtaan on tärkeää.
Lisään vielä. Kaverin kans ollaan tylsiä ihmisiä molemmat, kai siksi pärjätään niin hyvin keskenämme.
Mitään erityistä ei tarvitse olla, rauhallista hiljaiseloa, saunoen tai telkun ääressä, välillä tietokoneella.
Kerran viikossa lähikaupungissa, syödään ulkona niin ei tarvitse laittaa ruokaa.
Nukkumaan mennessä laitetaan äänikirja päälle, siihen on hyvä nukahtaa. Aamulla hidas herääminen, voi laittaa taas äänikrjan päälle.
Aamiasta sitten kun huvittaa tehdä.
salaisuuden kertoa mä voisin,,,,,,
ja
kerronki,,,,
hyvän parisuhteen salaisuus vilpitön rehellisyys,,,
josta on itsestän selvänä seuraus luottamus,,,,
--
totuuteen perustuva parisuhde voi kestää koko elämän loppuun asti,
mutta
vaatii älykkyyttä inhmillisyyttä vilpitöntä rehellisyyttä, ihmistä ihmiselle luonnetta,
suhteellisen suurta avoimuuttaa
kaiken voi ja pitää kertoa jos tietää että puoliso on älykäs yksilö,
Sitoutuminen täysillä, myös ja nimenomaan tavallisessa arjessa. Yhteinen elämä loppuun asti, yhteiset lapset ja heidän lapsensa, siinä elämän täyttymys.
Aktiivisuuden pakonomainen ylläpito liitossa,
jatkuva ns. "osallistuminen" tapahtumiin, "kokeminen" ja
hyörinä niin kotona ja kuin maailmalla
ei ehkä ole mikään pitkän avioliiton tae,
joskin se sopivina annoksina piristää elämää.
Liian kanssa se alkaa vaikuttaa "tyhjyyden täyttämiseltä".
Arjessa yhdessä viihtyminen on tärkeä perusasia.
Voimme kenties oppia valmistautumaan rakkautta varten.
Voimme toivottaa sen tervetulleeksi, voimme oppia vaalimaan ja varjelemaan sitä
kun se saapuu, mutta emme voi pakottaa sitä esiin.
Meidät valitaan rakkauteen.
Toisen arvostaminen on yksi avainasia. Jos jompikumpi ei tunne
saavansa arvostusta ongelmia on tiedossa.
Onko se edes parisuhde, jos vaan noukkii rusinat pullasta ? Elämän kohokohtina jotkut voi pitää muutaman viikon reissuja jonnekkin huitsinnevadaan, mitä kauemmas, sitä hienompaa. Perusarkea elämä kuitenkin on suurimmaksi osaksi, ihanaa jos sitä on läheinen ja rakas jakamassa. Kun saa vanhanakin herätä rakkaan viereltä aamuisin ja illalla käpertyä kainaloon, päivän murheet jakaa , se on täyttä elämää. Ja makkarakastike on niin hyvää kun sen syö kullan kanssa, lisäksi hyviä pottuja ja jälkkäriksi pusu. Siinä se.
Reisut eivät ole kohokohtia vaan osa arkista elämää. Teemme vaimoni kanssa vuosittain yhteisiä matkoja yhteen laskien noin 12 viikkoa. Sen lisäksi vaimolla on vaihtelevan mittaisia tyttöjen matkoja. Nyt parhaillaan hän suunnittelee lyhyttä kotimaan reisua.
Vaimon poissaolo muistuttaa itsestään varsinkin aamuisin koska hänen tuhinaansa ei kuulu enkä ole yöllä unen läpi aistinut kenenkään nykivän tuplatäkkiä.
Arkemme on sitä, että minä teen taloustyöt marketista pöytään, matoista moppaukseen. Tiski-ja pesukone ovat minulta kiellettyjä.
Vaimoni pitänee minua yllytyshulluna koska sopivassa yhteydessä muistaa mainita minun sapuskaharrastuksestani.
Yhtäläinen tausta. Samanlaiset elämän arvot. Elamön aktiivivaiheessa yhteiset tavoitteet, yhteiset onnistumiset iloineen ja yhteisistä epäonnistumisista selviytyminen.
Paino on sanalla YHTEISET.
Näin minäkin olen huomannut. Arvomaailman pitää olla sama, muuten ei kannata yhteen edes mennä. Saa olla oma itsensä ja harrastaa mieleisiään asioita , mutta yhteiseen hiileen puhalletaan. Kompromissien teko tärkeää, lasten etu aina kaikkien asioiden yläpuolella. Nyt vanhana on aikaa toisillemme ja omille jutuille myös. Arki on kivaa, juhla on juhlaa.
Hyvä arkikin on juhlaa.
Tylsyys on turhan negatiivinen sana tuollaiseen hiljaiseen, pitkästyttävään ja pysähtyneeseen oloon, joka on todettu myös luovuudelle tarpeelliseksi aika ajoin.
On sanottu, että suomalaiset pariskunnat kestävät myös hiljaa rinnakkainolon, ei tarvitse täyttää ympäristöä äänillä eikä tulkita aina toisen äänettömyyttä etäisyydeksi tai mökötykseksi. Saunan lauteilla kökötetään hiljaa, antaa kiukaan sihinän kertoa tarinoitaan ja löylyn lämmön kietoa yhteiseen hiljaisuuden viittaan.
Onnellisen parisuhteen tuntomerkkejä on ketjussa paljon lueteltukin, koettua ja hyväksihavaittua asiaa. Itselleni tulee mieleen Juha Tapion laulu kaksi puuta.
Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: "me kai ollaan niin kuin nuo"
Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään
Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen, seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan
Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaan kantta kohti kasvaneet
Ehkä vuodet ovat kuorta
Ja talvet viimoillaan
Hiukan ohuemmaks raapineet
Kuinka onkaan kaksi lasta
Matkan myötä muuttuneet
Se ihme on kai vasta
Oomme tänne selvinneet…