Mitä keskustelu tuo mieleen vanhemmalle

Minusta ja kait lainsäätäjänkin mielestä abortti on hyväksytty toimenpide ja normaalia. On ollut jo ihmisiän. Lakia ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa, vaan sen helpottaminen on nyt taas tapetilla, kun mielipiteet on niin liberaalit ja tiukoissakin maissa jo mennään suomen edelle. Ennen kuin oli nettiä ei aborttia missään vastustettu julkisesti. Vain kirkonmiehet ja lääkärit ja poliitikot keskusteli ja päätti nämä asiat. Ihmiset oli ja teki abortin jos vahinko kävi ja ne jotka sitä ei tykänny tai kokenu oikeaksi jätti sen tekemättä ja näin. Jotkut meni naimisiinkin jos sattu että seurustelun aikana kävi vahinko. Puuttui kokonaan tällaset haukkumisareenat missä ihmiset nostattaa vihaa joitakin ihmisryhmiä vastaan. Niin kuin täällä abortin tehneitä kohtaan. Ihmiset keskitty ennen omaan elämäänsä. Nyt kai ei sellasta monellakaan enää ole vaan aika ja elämä menee vihassa rypiessä kännykät käsissä aamusta iltaan. Ei onnea itselle hakien vaan kuluttaenbkalliin ajan netissä. Surffaat aikasi ja sitten elämäsi onkin ohi. Ihmiset ei edes puhu toisilleen vaan anonyyminä! Ajatelkaa jos siinä nimimerkin takana olis joku läheinen? Onko nettitörkyily sitä että ihmiset on niin osattomia ja onnettomia? Ja siksi halutaan löytää syyllisiä omaan pahaan oloon ja elämään? Ei yritetä parantaa omaa elämää vaan painetaan alas toista? Ei se sillä muutu. En puhu pelkästään tästä abortti keskustelusta vaan muustakin vihakirjoittelusta naisia ja esim homojen oikeuksia kohtaan. Olin itse nuori seitsemänkymmentäluvulla eikä silloin tyttöjä ja missään revitty palasiksi sen takia että heille oli käynyt vahinko, eikä abortista mitään kummoista hälyä nostettu. Eikä siitä jos oli samaa sukupuolta olevan kanssa. Kuten minä. Ihmiset antoi olla rauhassa ja asia oli joillekin kummallinen mut jättivät sen olla kun eivät ymmärtäneet ilmiötä. Lehdissäkään ei lukenut mitään koska päätoimittaja vastasi kirjoituksien laadusta. Nyt laatua ei kukaan valvo. Minusta on hienoa tässä nettiajassa se että tukea ja samanhenkistä seuraa voi löytää helposti, jopa rakkauden voi löytää toiselta puolelta maapalloa varsinkin meidän sateenkaari ihmisten yhteisöissä, mutta sama on pahassa. Viha kasvaa ja nostattaa lisää raivoa. Se on pakko purkaa ensimmäiseen sopivaan kohteeseen. Vaikkei toinen ole mitään vienyt yhdeltä. Ei ole mitään yhdeltä pois jos toinen saa. Nyt keksitään syyllisiä omalle pahoinvoinnille vaikka se olisi vain itsessä se syy. Kun joku menee valtakunnassa huonosti, haetaan joku ihmisryhmä ketä syyttää. Ihan kuin 3.valtakunnassa. Ja se raivokupla puhkeaa sitten lopulta niin ettei omakaan elämä ja ihmisarvo säästy kun viha velloo. Viha palautuu aina vastaanottajalle. Samoin rakkaus. Oikea syy vihalle on pelko ja tympäänyyminen omaan heikkouteen, saamattomuudessa, laiskuudessa, päämäärättömyydessä. Haetaan tunnetta että on valtaa ja on voimakas kun lyö toista. Kun ei ole oikeaa valtaa. Saavuttamattomissa unelmissa vain. Koska ei todellisuudessa kukaan viitsi kuunnella itseään koskevaa vihapuhetta jos vaikka abortinkin joutuu tekemään, sellaiset kiertää vihapaikat kaukaa. Tai joku vihattu julkkis tuskin lukee pilkkaa itsestään. Hänkin on mieluummin hyvien ihmisten ympäröimä. Areenat jää sitten vain niiden ulkopuolisten riehumispaikoiksi missä sitä omaa mieltä voi hoitaa kirjoittamalla törkeyksiä, kun tietää itsekin ettei asiaan tai ihmisiin tai toisten elämään tai aborttiin voi mitenkään vaikuttaa. Kuvitellaan vaan suuria. Kuuntelisittekö itse vapaaehtoisesti kun teitä arvostellaan ja nimitellään ja vielä muuttaisitte mielipiteenne niiden nimittelijöiden mieliksi? Minusta se on päinvastoin. Nimittely vain tekee nimittelijät entistä vastemielisimmäksi ja heidän mielipiteensä arvon mitättömäksi.