Pirstaleina miljoonia tähtiä onnellisuuden laaksossa. Täyttymättä jääneitä toiveita. Kuukävelyä kevein askelin leijuen tunteesta toiseen, haaveista kuvitelmiin.
Kanssasi kaipauksen alamäestä unelmien korkeuksiin .
Laskeutuen pettymyksiin ja suruun.
Kipua ja luopumista.
Hiljaisuutta, ajan huminaa., hengitystä, sydämen lyöntejä.....
Kipua, kipua, kipua, kipua....
Tyhjiä ajatuksia, tyhmiä kirjoituksia palstalle.
Huminaa, kipua, ulkona sataa vettä.
Ulkona kaikesta, ulkona on elämä, ei täällä. Sydämen kipua, menetetty aika, kadotetut hetket,, tyhjyys..
Kanssasi kaipauksen alamäestä unelmien korkeuksiin .
Laskeutuen pettymyksiin ja suruun.
Kipua ja luopumista.
Hiljaisuutta, ajan huminaa., hengitystä, sydämen lyöntejä.....
Kipua, kipua, kipua, kipua....
Tyhjiä ajatuksia, tyhmiä kirjoituksia palstalle.
Huminaa, kipua, ulkona sataa vettä.
Ulkona kaikesta, ulkona on elämä, ei täällä. Sydämen kipua, menetetty aika, kadotetut hetket,, tyhjyys..
Vastaukset 17
Vanhimmat
Rakasta jos siltä tuntuu. Älä kiellä sitä rakkautta vaikka ette olisikaan yhdessä.
Tarpeeksi kun rakastaa, kyllästyy siihen rakkauteen ainakin osittain ja sit helpottaa.
Rakkaus on ihana asia. Ei siitä tarvi kipua tehdä.
Kiitos. En ole enään sellaisessa vuoristoradassa niinkuin sanotaan. Ihan alkaa olemaan jo aivan tasaista ,sekä olen sinut asian suhteen. Ajoittain vielä käy ajatukset ja olo pohjalla, siksi aloitus. Mutta nyt on jälleen uusi päivä ja ihan hyvä olo.
7 vuoteen mahtuu monenlaista.
Rakastin kerran niin kuin vain voi.
Jos näkisin hänet, rakastaisin yhä, rakastan näkemättäkin. Jo vuosia näin.
Kun vielä tapasin häntä, lienen ollut "sekaisin". Elämäni oli ristiriitaisuuksia täynnä. Kipuilin ja kiduin. Purin hänelle, purin tänne. Olin katkerakin. Kerroin, että kirjoitan tänne, kirjoitin tunnisteilla, kirjoitin välillä suruista sekaisena.
Viimeisen kerran, kun tapasimme. Rakastuin häneen uudelleen, tapaamisen jälkeen "hyökkäsin", niin paljon surullisia kysymyksiä oli pääni täynnä. Tiedän, että hänellä oli tunteita, elämämme vain eivät kohdanneet.
Rakkaus, niin hellä ja polttava, niin surullinen, kaipaava ja kipeä. En tiedä, millainen arki olisi rakentunut, eikä rakentunutkaan. Sillä niin suurta ja kaunista kuin se onkin, se ei saa hallita, vaikka se vie ihmiset yhteen, luo elämän kauneimmat hetket, se ei saa hallita.
Hän on minulle elämäni rakkaus, pitääpä se järjellä aisoissa. Nyt ajan ja etäisyyden myötä pystyn siihen -onneksi. Haluaisin hymyillä hänelle, nähdä hymyn hänen lämpimissä silmissään. Tiedän, ettei hän halunnut pahaa minulle, ehkä hänellä ei ollut tunteita tarpeeksi, ehkä hän ei uskonut minuun, meihin.
Minulla on elämäni kauneimmat muistot elämäni rakkaudesta. Sillä kuitenkin hänen luonaan sain elää rakkautta niin kipeää kuin se välillä tekikin.
Mikään ei estä rakastamasta yhä.
Mielikuvissani hän vie minut tanssimaan, puristaa itseään vasten, kuiskaa korvaani rakas. Toisaalta hänen ei tarvitse sanoa mitään. En kaipaa sanoja, kaipaan häntä. En tarvitse rakkauden sanoja, tarvitsen häntä.
Mutta se laulu oli aina "Puhu hiljaa rakkaudesta".
Kunpa olisimme voineet puhua oikeita sanoja oikealla hetkellä.
Kirjoitin ajatusteni virtaa. Nämäkin sanat ovat toissijaisia.
Varmasti totta, että järjellä hallitsee tunteitaan sekä että aika auttaa jäsentämään asioita kuin myös asettamaan eri mittasuhteisiin uusien asioiden viedessä tilaa elämän jatkuessa
Kauniita kirjoutuksia. Surullisiakin. Todella koskettavia. Ehkä avaa silmät, tai sydämmen. Toivottavasti löydätte onnen. Sisäisen rauhan. Toivottavasti kipu loppuu joskus. Lentäkää kuin lintu taivaalla unelmissa rakkaanne kanssa. Sateet ja tuulet tuntien kasvoilla, tietää elävänsä. Myrskykään ei pelota, rakkaus tekee rohkeaksi, vahvaksi. Paremmaksi kuin voi yksin olla. Ehkä löydän sinut vielä, jos yössä yksin vaellan.
Kiitos kaikille mulle kauniista kirjoituksista!
Miten eilen sattuikin tulemaan mieleen, että tämäntyyppisiä kirjoituksia on tulossa. Kirjoittaja lienee sama, joka kirjoitteli intohimoisesti rakkaalleen aiemminkin. Jotenkin tuntuu vahvasti siltä, että ei kirjoita omaa tarinaansa, vaan seuraa sivusta jotain juttua ja satuilee siitä. Mielipide tämäkin.
Sitähän täällä on tapahtunut. Se ei vain mene jollekin perille.
Ap:lla se on mennyt vähän överiksi, vai mitä? Historiaa tässä muistelen.
Ap ja joku vastaajista ovat eri ihmisiä - vaikea sanoa kumpi on se sivusta seuraaja, joka tässä esiintyy kaipaajana/tuskaisena.
Tai sitten koko ketju vedätystä. Mehän voimme tulkita näitä väärin.
Jutustasi käy selville se että teet itse juuri sitä, mitä sanot jonkin toisen tekevän.
Miltä tuntuu olla palsta stalkkeri jolla ei ole muuta elämää kuin palstalla seurata muiden kirjoituksia, ja kommentoida niitä negatiivisesti. Mielipiteitä saa olla, ei se tee niistä tosia.
Saatat kärsiä palstaharhoista ja ennustajan kykysi ovat ilmiömäiset. Ketju on aloitettu 1.34 ja olet saanut kommenttini jo eilen mieleesi. Telepaattisia kykyjä selkeästi. Ehkä sun olisi syytä käydä tutkituttamassa pääsi? Saattaa löytyä jotain vikaa. Huvittava komenttisi on kyllä. Saipa nauraa kunnolla, kun sitä luki! Kiitos siitä.
Minun kommentti tuo 6.33. En ole aikoihin vastannut mihinkään. Aloittajasta en tiedä mitään, en tunne, ja vaikka luen näitä, en osaa sanoa, onko kirjottanu ennen tms.
Omia aloituksia joskus hänelle, jota kaipaan, kirjoittelen, vähemmän tuskaisia. Tai häntä ajatellen kirjoitan.
Mutta ymmärrän aloittajaa.
Joo, vikaa, vikaa, vikaa ilmeisesti on. En kuitenkaan ole stalkkeri, eikä minusta sitä saa tekemälläkään. Mulla on myös muuta elämää kuin palsta, mutta kuinka on sinun laitasi? Miksi kuumenit noin paljon jonkun mielipiteestä? Olisiko sunkin aika tutkituttaa pääsi, tätä en olisi halunnut kirjoittaa, mutta kun sinä teit niin, miksi en myös minä? Älä hyvä immeinen ota noin tosissaan!
Kyllä, useinkin tuntuu, että on mennyt liian överiksi näiden tunteiden kanssa. Olet oikeassa. Näin jälkeenpäin olon tasoittuessa sitä ihmettelee, miksi? Miksei tunteitaan ei voi täysin hallita vaan ne menevät överiksi. Intohimosta en ole kirjoittanut tosin. Nyt on sen luopumisen aika ollut jo pitkään, ei intohimon.
Yllä oleva viesti oli AP.ltä. Älkää riidelkö. Eiköhän me kaikki mahduta tänne.
Malttaakohan ap pysyä pois palstalta tänään työssä ollessaan? Ovet kiinni ja hakkaamaan näppistä.
Ei malttanut 🤪
T.ap