Arvostettu porotutkija syyttää ympäristöväkeä sumutuksesta
23.03.2005, klo 09.57
Arvostettu porotutkija syyttää Suomen luonnonsuojeluliittoa ja Greenpeacea harhautuksesta Inarin metsäkiistassa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Mauri Nieminen sanoo, että järjestöt sivuuttavat porotalouden todelliset ongelmat kuten liian suuren poromäärän.
Nieminen on irtisanoutunut luonnonsuojeluliiton jäsenyydestä vastalauseena järjestöjen yksipuoliselle ja värittyneelle tiedolle.
- Luin raportin läpi ja kiinnitin huomiota muun muassa siihen, että siinä oli sivutettu kokonaan poronhoidon suurimmat ongelmat ja annettiin yksipuolista, hyvinkin väärää värittynyttä tietoa asioista. Tosin se oli varmaan tarkoituskin, kun esimerkiksi laiduntutkimuksia ei oltu huomioitu, sanoo Mauri Nieminen.
Niemisen mukaan hän on tehnyt omat johtopäätöksensä ja irtisanoutunut Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta.
- Olen ollut koko ikäni luonnonsuojelija ja mukana järjestössä, mutta irtisanoudun siitä näiden raporttien takia, koska annettava tieto on yksipuolista omien tarkoitusperien ajamiseksi.
23.03.2005, klo 09.57
Arvostettu porotutkija syyttää Suomen luonnonsuojeluliittoa ja Greenpeacea harhautuksesta Inarin metsäkiistassa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Mauri Nieminen sanoo, että järjestöt sivuuttavat porotalouden todelliset ongelmat kuten liian suuren poromäärän.
Nieminen on irtisanoutunut luonnonsuojeluliiton jäsenyydestä vastalauseena järjestöjen yksipuoliselle ja värittyneelle tiedolle.
- Luin raportin läpi ja kiinnitin huomiota muun muassa siihen, että siinä oli sivutettu kokonaan poronhoidon suurimmat ongelmat ja annettiin yksipuolista, hyvinkin väärää värittynyttä tietoa asioista. Tosin se oli varmaan tarkoituskin, kun esimerkiksi laiduntutkimuksia ei oltu huomioitu, sanoo Mauri Nieminen.
Niemisen mukaan hän on tehnyt omat johtopäätöksensä ja irtisanoutunut Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta.
- Olen ollut koko ikäni luonnonsuojelija ja mukana järjestössä, mutta irtisanoudun siitä näiden raporttien takia, koska annettava tieto on yksipuolista omien tarkoitusperien ajamiseksi.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Niin mikäpä sen hauskenpaa saksalaisnuorelle kuin retkeillä ja ulkoilla Saariselällä, vieläpä toisten hyväuskoisten kustannuksella. Samalla voi profiloitua varteenotettavaksi tulevaisuuden lupaukseksi vaikkapa EY:n johtotehtäviin. Niin terroristi taustahan ei ole mikään este vaan päin vastoin meriitti (Joschka Fischer). Ja kohdekkin on mahdollisimman kaukana kotosaksasta ja Inarin-Lappia kauemmaksi on Euroopassa vaikea päästä. Jos taas erehtyy esimerkiksi Venäjälle "luontoa pelastamaan", voi päätyä osaksi siltarumpua.
Suomessa mitään vaaraa ei ole, kansa on lainkuuliaista ja tappaa korkeitaan toisiaan humalapäissään. Toista olisi Brasilian sademetsissä, catebillarin kuljettaja ei paljon tunnontuskia tuntisi...
Totuudessahan ei tarvise pysyä, kaikkihan perustuu mielikuviin ja keski-eurooppalaisille on helppo luoda kuvaa pahasta metsäyhtiöstä ja riistetystä "alkuperäiskansasta".
Ajatellaanpa mitä tapahtuisi jos näille "paimentolaisille" jaettaisiin nämä metsät omiksi metsäpalstoiksi? Moniko olisi luonnontilainen viiden vuoden kuluttua?
Lopuksi kysymys teille luontoaktivistit: Miten poro saa lupon puusta?
a) poromies kiikkuu vireänä miehenä puuhun ja antaa lupon porolle.
b) poro kiikkuu puuhun ja syö luopon
c) poro käy hakkuualueella syömässä niitä varten kaadetuista puista lupon
Arvakkaapa?
Tuuli karsii lupon.
Suomessa yhdistymisvapaus.
Tervemenoa.
kysymykseen, kuinka poro saa lupo puusta on
d) Luposta varisee vuosittain noin 10% porojen ulottuville.
"Heti mulle kaikki tänne nyt" -ihmiselle tämä on tietysti sietämätön ajatus. Jos ahne ihmnen ei saa heti kaikkea, ei hän tunne saaneensa mitään.
Poro ei onneksi kuitenkaan ole ihminen.
Taitaa metsähallituksen väki tänne kirjoitella kun on asiantuntemus noin heikkoa.
Pillit pussiin vaan, ei metsänrajalla muuallakaan maailmassa 300 vuotiaita puita revitä sellukattilaan!
Mistäs sinne greenpeacelle voi maksaa tukea?
Ajattelin tuupata tonnin...
niitä rahojas tunget? Ostakaa metsää, niin saatte niitä suojelualueita.
Nyt ensimmäisenä pois palstalta ja tietokoneet myymään. Niillä rahoilla ostatte sitten maata.
saakos sulta kysyä mitä se tarkoittaa...? meillä päin se on keinumista enkä ole koskaan uskonut keinuviin poroihin..
Kiistelkää hakkuista ja suojeluista miten paljon tahansa,mutta älkää antako Gp:lle rahaa.Tämä Gp toiminta on viimesen päälle raakaa bisnestä,"senhän näkee sokea Reetakin". (lainaus Paavo Lipposelta)
Ilmestymällä paikoihin joissa julkisuus on taattu se kerää lahjoituksina valtavan määrän rahaa,muistelen kuulleeni tuollaisista 200 miljoonan euron vuosittaisista summista, eli rapiat miljardi "mummoa".
Sillä summalla ostaisi kaikki Inarin metsät poroineen luppoineen ja kaikkine roskineen moneen kertaan.
Koskaan en ole kuitenkaan kuullut luotettavaa selvitystä rahojen lopullisesta sijoituksesta, jos se saataisiin selville löytyisi myös ne henkilöt jotka tästä pullasta rusinat nokkii,ne rusinat ovat suuria ja niitä on paljon.
Enkä usko luonnonsuojelun olevan niille ihmisille muuta kuin mahtava bisnes.
nytkö vasta tuon huomaat, miten ihminen joka ei ymmärrä luonnosta mitään voi sitä suojella, ei mitenkään paitsi kerjäämällä aatteellaan rahaa, sillä luonnolla ole hevonvitun merkitystä.....
Hyvin tuottaviin bisneksiin kannattaa mennä
mukaan eikä tapella tyhjän takia (jos luonto
sitä on)
Ei paljo semmoset bisnekset kiinnosta,jossa voitot menevät "hevon persieen" ja paikalla olevien palkkioksi jää vain motokuskin päälle kaatama puu.
Ihme, ettei siitä ole puhuttu aiemmin. Tilannetta ei kuitenkaan helpota sekään, että porojen "ruokapuut" kaadetaan.
varmaan jo 20 vuotta sit ekat kirjoitukset..
Tiedonanti on yksipuolista, ja minusta alkaa näyttämään että aivan tarkoituksella.
"Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Mauri Nieminen sanoo, että järjestöt sivuuttavat porotalouden todelliset ongelmat kuten liian suuren poromäärän."
Liian suurista poromääristä ei löydy juttua esim. Greenpeacen sivuilta. Siellä puhutaan vain Suomen metsärikoksista (ja huom. en löytänyt ainuttakaan GP:n sivua missä olisi tiedotettu Venäjän ympäristötilanteesta)
Poroja n. 70 000 kpl 1800/1900-luvun vaihteessa
Vuotson kulmakunnilla.
Mielenkiintoinen väite, tuo 70000 kpl vuotson kulmakunnilla. Varsinkin, kun suurporonhoito tuli vasta 1880-luvulta alkaen saamelaisten muuttaessa kautokeinosta sodankylään ja siihensaakka poronhoitoa oli ollut vain hyvin pienimuotoisesti maatalouden ja metsästyksen rinnalla, lähinnä ajokkaiden ja kotitarve lihan tuotantoa varten. Mutta nopeastihan se poronhoito on ennenkin ympäristöä muuttanut, eipä sillä. Ensimmäinen porotaloudesta kärsivä oli metsäpeura, joka hävitettiin poronhoidon edestä sukupuuttoon. Sitten oltiinkin pitkänaikaa hiljokseen, seuraava suuri muutos oli poronhoitolaki 50-luvun alussa, jossa ensimmäisen kerran sallittiin porojen vapaa laidunnus. Tämän jälkeen poronhoito onkin vallannut koko lapin ja osan oulunlääniä ja porosta on tullut pyhä lehmä, jonka edestä pitää kaikkien koko poronhoitoalueella satsata täysillä, jos ei muuten niin ainakin ruokkimalla toisten karjaa omilla maillaan. En minä sitä väitä, etteikö poronliha hyvää olisi, varsinkin kun sen sattuu saamaan muualta kuin aidalta, on melkein yhtä hyvää kuin hirvi, paitsi kelsipaikkoja on kyllä enemmän.
Väite on kirjasta Runneltu Sompio.
Mitä se on tämä ylilaidunnus mistä te tietäjät puhutte? Miten on mahdollista että porot ovat hengissä jos on muka ylilaidunnusta? Yrittäkää nyt onnettomat tajuta että porotalous on täällä ollut satoja vuosia. Mihin nähden "yli"laidunnetaan? Harmittaako etelän hienohelmaa kun ei ole retkipolku jäkälää valkoisena? en miekään tule sinne etelään narisemaan että teillä on liikaa asfalttia.
Etelän pösilöt narisette asiasta mistä ette mitään tiedä. Antakaa itte palkanne ja autonne pois.
Maa- ja metsätalousministeriö on viimeksi tehnyt päätöksen suurimmasta sallitusta eloporomäärästä vuonna 2000, jolloin kaikkien paliskuntien yhteenlasketuksi suurimmaksi sallituksi eloporojen mää-räksi määrättiin 203 700 eloporoa.
Päätöksellä vähennettiin eloporo-jen suurinta sallittua määrää 7,8 % aiemmasta. Kuitenkin asiantunti-ja-arvion mukaan vähennyksen olisi tullut olla huomattavasti suu-rempi, jopa 30 %, jos jäkälälaidunten kunnon haluttaisiin paranevan mahdollisimman nopeasti.
Kaikkia poroja ei saada poroerotuksissa luettua, vaan lukemistarkkuus on 85 - 100 %. Todellisuudessa poroja on siis jonkin verran enemmän, kuin mitä viralliset tiedot poroluetteloissa osoittavat.
Tukien saamisen kannalta olisi siten eduksi omistaa mahdollisimman paljon poroja, mikä ei kuitenkaan ole luonnonvarastrategian ja laidunten kestävän käytön näkökulmasta suotavaa.
Porotalou-den luonne on muuttunut perinteisestä luontaiselinkeinosta elinkei-noksi, jota valtio tukee taloudellisesti varsin huomattavasti, vuosit-tain noin 8,2 miljoonalla eurolla (lähes 50 miljoonalla markalla).
Yhdestä eloporosta maksettava tuki on vaihdellut vuodesta toiseen 90 - 160 mk/eloporo.
Porotalouden rahoitustukia voi saada hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, myös lisäporojen hankintaan.
Valtion varoilla voidaan siis tukea porojen hankintaa samanaikaisesti, kun poromääriä pyritään vähentämään jäkälälaidunten kantokyvyn mukaisiksi.
Tukien ohella poronomistajat saavat valtion varoista myös korvauk-sia petoeläinten tappamista poroista.
http://www.vtv.fi/chapter_images/3772_312002_luonnonvaras_porotalous.pdf
http://www.mmm.fi/mittarit/printti/mittarit_porotalous.doc
Suuntaus porotaloudessa sama kuin maataloudessa jossa tuloksesta jo puolet tulee EU-tukina
Ennen poronhoidossa tapahtuneita suuria muutoksia (vasateurastus, loislääkintä ja ruokinta) noin 30 vuotta sitten poromäärät olivat vielä pieniä.
Ennen poronhoitovuotta 1986/87 suurin sallittu poromäärä vaihteli välillä 188 000-200 000 lukuporoa (vuotta vanhempaa poroa).
Laitumilla laiduntavat poromäärät nousivat kuitenkin ennen 1980-lukua harvoin edes lähelle suurimpia sallittuja poromääriä ja vaihtelivat välillä 130 000-150 000 lukuporoa (sisältää myös lukematta jääneet 10-15 %).
Poromäärät alkoivat 1980-luvulla kasvaa tasaisesti, ja poronlihan markkinahäiriöt, Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja Poro ja Riista Oy:n kon-kurssi lisäsivät myös porojen määrää.
Sallittujen porolukujen ylityksiä tapahtui vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Poromäärät saavuttivat huippunsa 1990-luvun alussa, jolloin ne olivat noin kaksinkertaiset pitkä-aikaiseen, ennen 1980-lukua olleeseen lukuporomäärään verrattuna. Porolukujen kasvu pysähtyi pakko-teurastuksiin, ja poronhoitovuodesta 1992/93 alkaen on jo päästy alle suurimman sallitun eloporoluvun.
Viime vuosina tuotanto on ollut noin 2 miljoonaa
kiloa jota tuetaan vuosittain noin 8,2 miljoonalla eurolla (lähes 50 miljoonalla markalla).
Tuki on 4.2€/kg
Paljonon poroja liikaa kestävään ja hyvään poronhoitoon nähden, jolla tuotakin kulttuuria voitais eettisesti oikein harrastaa, mutta ahneus ei ole tuntematon käsite myöskään lappalaiselle.
nuo kantturat, meillehän ne kuuluu jotka todellisuudessa olemme ne kasvattaneet ja sponsoroineet nuitten kaikille kateellisten hörhöjen elämän. alkaa alkaa pikkuhiljaa poropaskiaisten elättäjää vituttaa.
turha mesota elättämisestä. kannattaa ottaa elämä vähän rauhallisemmin, muuten saapi veritulpan ja kaikkea muuta ikävää. jos katkeaa suoni päästä niin miten sitten suu pannaan?
kun siellä nyt siteerataan uutisia niin katsokaapa miten luonnonsuojeluliitto ja greenpeace vastasivat 24.3.
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2005/tukisaame
siis jos asia oikeasti kiinnostaa, eikä vaan tommonen suunsoittaminen.
Ympäristöjärjestöt katsovat, että keskustelu porolaitumien riittävyydestä on tärkeää. Laidunten tilasta ei ole riittävästi ekologista tietoa. Laitumien kulumiseen ei vaikuta yksin porotalous, vaan myös muut maankäyttömuodot. Useiden paliskuntien alueella kymmeniä prosentteja laitumista on hakkuilla ja rakentamisella saatettu vaikeasti laidunnettaviksi. On selvä, että laidunpaine kohdistuu tällaisessa tilanteessa pienemmälle alalle kuin ennen. Tähän asti poronhoito on kuitenkin yksin joutunut vastaamaan laidunten vähenemisestä.
”Koko metsäkiistan ytimessä on juuri laidunten riittävyys. Laitumiin vaikuttavat monet muutkin maankäyttötavat kuin porotalous, näistä merkittävimpänä metsätalous. Ainoa tie turvata laidunten riittävyys on tarkastella niitä kaikkia tekijöitä, jotka laitumia kuluttavat”