MInä kävin ensimmäistä kertaa oksentamassa terapeutin syliin kaamean elämäni. Kerroin, että on viimeinen toivo, muuten minusta tulee loppu. Suunta on ollut pitkään alhaalta vielä alaspäin. Sanoi, että tilanteeni ei ole mahdoton, mutta työtä joudun tekemään paljon. No kiva, että joku ei pidä sitä mahdottomana. Ehkä on toivoa. Ehkä.
Onko sittenkin toivoa?
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aina on toivoa kun vaan jaksaa toivoa.
Voin sanoa näin ainakin omalta kohdaltani. Kaikki mitä olen elämäni varrella läpi käynyt ja selviytynyt niistä niin uskon kyllä toivoon.
Edelleenkään ei ole aina helppoa mutta toivo elää ja eteenpäin on vaan painettava.