Olemme ajassa

"Koska meillä on muisti johon tallentuu kokemamme asiat jatkuvana virtana"

Tämä väite ei pidä paikkaansa,jokaisella ihmisellä on elämänsä aikana hetkiä jolloin hän ei muista.Esimerkiksi eri sairaudet aiheuttavat muistamattomuutta,tällöin et voi muistaa että sinulla on ollut esim. muistikatkos.Väitteesi perusteella et olisi tuolla kyseisellä hetkellä ollut olemssa koska muistisi tallentuva katkeamaton virta on ollut poikki.
Kuitenkin sinä olet olemassa tuolla hetkellä ajassa vaikka sinä et sitä itse muista.

Anonyymi kirjoitti:

"Koska meillä on muisti johon tallentuu kokemamme asiat jatkuvana virtana"

Tämä väite ei pidä paikkaansa,jokaisella ihmisellä on elämänsä aikana hetkiä jolloin hän ei muista.Esimerkiksi eri sairaudet aiheuttavat muistamattomuutta,tällöin et voi muistaa että sinulla on ollut esim. muistikatkos.Väitteesi perusteella et olisi tuolla kyseisellä hetkellä ollut olemssa koska muistisi tallentuva katkeamaton virta on ollut poikki.
Kuitenkin sinä olet olemassa tuolla hetkellä ajassa vaikka sinä et sitä itse muista.

Lue lisää

Ensinnäkään mitään väitettä ei ole edes esitetty, vaan fakta. Toiseksi olet hakoteillä itse aiheesta, sekä aivojen toiminnasta että tietynlaisten tapahtumien seurauksista. Missään kohdassa "väitettä" ei ole sellaista, että ihminen ei olisi olemassa. Kun ihminen on tietoinen, aistit vastaanottaa informaatiota, jota aivot käsittelee. Se on sitä jatkuvaa virtaa. En tiedä trollaatko vai saivarteletko, kun yrität kumota "väitteen" heittelemällä omiasi, jotka on irti aiheesta ja tieteellisistä faktoista. Tietenkin ko. jatkuva virta katkeaa, jos saat vaikka tarpeeksi kovan tällin päähäsi, koska tietoisuutesi sammuu. Kun aivot toipuu ja tietoisuus käynnistyy, taas aivot tallentaa koettuja asioita muistiin, joista osa jää ja osa unohtuu. Aiheena on 'minuus' ja miten se rakentuu. Miten oma väitteesi liittyy tähän?

Anonyymi kirjoitti:

Ensinnäkään mitään väitettä ei ole edes esitetty, vaan fakta. Toiseksi olet hakoteillä itse aiheesta, sekä aivojen toiminnasta että tietynlaisten tapahtumien seurauksista. Missään kohdassa "väitettä" ei ole sellaista, että ihminen ei olisi olemassa. Kun ihminen on tietoinen, aistit vastaanottaa informaatiota, jota aivot käsittelee. Se on sitä jatkuvaa virtaa. En tiedä trollaatko vai saivarteletko, kun yrität kumota "väitteen" heittelemällä omiasi, jotka on irti aiheesta ja tieteellisistä faktoista. Tietenkin ko. jatkuva virta katkeaa, jos saat vaikka tarpeeksi kovan tällin päähäsi, koska tietoisuutesi sammuu. Kun aivot toipuu ja tietoisuus käynnistyy, taas aivot tallentaa koettuja asioita muistiin, joista osa jää ja osa unohtuu. Aiheena on 'minuus' ja miten se rakentuu. Miten oma väitteesi liittyy tähän?

Lue lisää

En tiedä mistä heitit tähän " Aiheena on 'minuus' ja miten se rakentuu. "Tarkkaavainen lukija kyllä hoksaisi että aloituksen aihe on ajasta eikä minuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mistä heitit tähän " Aiheena on 'minuus' ja miten se rakentuu. "Tarkkaavainen lukija kyllä hoksaisi että aloituksen aihe on ajasta eikä minuudesta.

Joo sori olin just ko. aiheisessa keskustelussa ja se jäi päälle :) Aikahan todellakin oli kyseessä.

"Ajassa oleminen on 'nykyhetkessä' olemista."

Kvanttikenttäteorian mukaan mikään ei pysy nykyhetkessä tai samassa ajanhetkessä, vaan jokaisella hiukkasella on oma aikaoperaattori T ja todennäköisyydet esiintyä eri ajanhetkissä. Hiukkasia jatkuvasti katoaa näkyvistä kun ne siirtyvät tulevaisuuteen tai menneisyyteen, sekä ilmaantuu näkyviin kun ne pomppaavat nykyhetkeen tulevaisuudesta tai menneisyydestä. Samat hiukkaset kuitenkin koko ajan ovat olemassa, vaikka ne olisivat välillä tulevaisuudessa tai menneisyydessä eikä niistä näkyisi jälkeäkään.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajassa oleminen on 'nykyhetkessä' olemista."

Kvanttikenttäteorian mukaan mikään ei pysy nykyhetkessä tai samassa ajanhetkessä, vaan jokaisella hiukkasella on oma aikaoperaattori T ja todennäköisyydet esiintyä eri ajanhetkissä. Hiukkasia jatkuvasti katoaa näkyvistä kun ne siirtyvät tulevaisuuteen tai menneisyyteen, sekä ilmaantuu näkyviin kun ne pomppaavat nykyhetkeen tulevaisuudesta tai menneisyydestä. Samat hiukkaset kuitenkin koko ajan ovat olemassa, vaikka ne olisivat välillä tulevaisuudessa tai menneisyydessä eikä niistä näkyisi jälkeäkään.

Lue lisää

Ihminen ei ole hiukkanen.

Joten sun pitää vielä vähän hioa tuota kvanttiteorian tuomaa viisauttasi.

Aika ei todellakaan ole ulottuvuus, vaan käsite, jossa sen määritelmässä sanotaan sen olevan ulottuvuus. Ts. kun aika on käsitteellistetty mm. "ulottuvuudeksi" ihminen kokee sen silloin ulottuvuudeksi, joka ikään kuin on tuolla tai täällä jossain tietynlaisena elementtinä tai olomuotona. Mutta todellisuudessa näin ei ole, koska 'aika' on sisäsyntyinen synteettinen asia, joka on tiedossamme määritelmänä, mitä 'aika' on jne. Perehdy syvällisemmin ihmisen tapaan ajatella ja kokea asioita. Lähes kaikki ajatukset tapahtuu käsitteiden ja määritelmien kautta. Katso mihin tahansa, niin ensimmäisenä tietoisuutesi poimii muististasi ko. esineen tai asian määritelmän... tietokoneruutu, Suomi24, TV, käsi, kirjoituspöytä... kaikki em. on symbolisesti määriteltyjä asioita, joista on muistissasi tunniste, johon sisältyy määritelmä, mitä mikin on, miksi on jne., jonka avulla tunnistat ne tietyiksi asioiksi, joihin liittyy tiettyjä asioita. Sama pätee 'aikaan'. Kun puhutaan ajasta, ymmärrät sen olevan ulottuvuus, koska se on sinun mielessäsi kyseenalaistamaton "totuus". Sun ongelmana on siis kyvyttömyys pohtia asioita itse ja arkuus kyseenalaistaa niitä. Aliarvioit itsesi ja kykysi ja alistut kollektiiviselle "määräysvallalle", eli otat tiedon vastaan sellaisena kun esitetään ja suhtaudut siihen automaattisesti "totuutena". Auttaa paljon hahmottamaan asioiden todellisuutta, tai erilaisuutta, kun mietit miten asiat toimii kokonaisuutena. Eli kun mietit 'aikaa', pitäisi jossain vaiheessa herätä kysymys, miten 'aika' on havaittu, vaikka sitä ei näe. Sen jälkeen pitäisi miettiä, miten ihmisen todellisuuskuva muodostuu ja millaisesta informaatiosta se rakentuu. Vastaanotat informaatiota silmilläsi (fotonit), nenälläsi (molekyylit) ja korvillasi (molekyylien liike/paine) ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Aistimet muuntaa fotonien ja molekyylien aiheuttamat reaktiot sähkökemiallisiksi impulsseiksi, jotka etenee aivoihin, jossa ne tulkitaan, ja jotka muodostaa projektion, kokemuksen, elämyksen jne. Seuraavaksi pitäisi miettiä, millaista informaatiota 'aika' lähettää ja millä aistimilla se vastaanotetaan. Voitko itse kertoa, millaista informaatiota 'aika' lähettää ja millä aistimella se aistititaan? Aivan, et voi, koska sellaista informaatiota ei ihmisen tiedossa ole. Ts. 'aika' on käsitteellistetty ja ulkoistettu osaksi kaikkeutta. Aivan sama asia kuin esim. jumala. Se on luotu, käsitteellistetty ja ulkoistettu. Jumalakaan ei lähetä aistien aistimaa informaatiota, mutta silti sen uskotaan olevan todellinen ja tuolla jossain, koska ihmisen tiedostama määritelmä kertoo hänelle niin. Aikaa ei ole olemassa mielen ulkopuolella, vaan tiedostettuna määritelmänä se on sovellettu avaruuden ja elämän tapahtumiin, ylimääräisenä "layerinä". Jos uskot, että aika on olemassaoleva elementti, olomuoto tai voima, se on uskomus, aivan kuten jumala.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei todellakaan ole ulottuvuus, vaan käsite, jossa sen määritelmässä sanotaan sen olevan ulottuvuus. Ts. kun aika on käsitteellistetty mm. "ulottuvuudeksi" ihminen kokee sen silloin ulottuvuudeksi, joka ikään kuin on tuolla tai täällä jossain tietynlaisena elementtinä tai olomuotona. Mutta todellisuudessa näin ei ole, koska 'aika' on sisäsyntyinen synteettinen asia, joka on tiedossamme määritelmänä, mitä 'aika' on jne. Perehdy syvällisemmin ihmisen tapaan ajatella ja kokea asioita. Lähes kaikki ajatukset tapahtuu käsitteiden ja määritelmien kautta. Katso mihin tahansa, niin ensimmäisenä tietoisuutesi poimii muististasi ko. esineen tai asian määritelmän... tietokoneruutu, Suomi24, TV, käsi, kirjoituspöytä... kaikki em. on symbolisesti määriteltyjä asioita, joista on muistissasi tunniste, johon sisältyy määritelmä, mitä mikin on, miksi on jne., jonka avulla tunnistat ne tietyiksi asioiksi, joihin liittyy tiettyjä asioita. Sama pätee 'aikaan'. Kun puhutaan ajasta, ymmärrät sen olevan ulottuvuus, koska se on sinun mielessäsi kyseenalaistamaton "totuus". Sun ongelmana on siis kyvyttömyys pohtia asioita itse ja arkuus kyseenalaistaa niitä. Aliarvioit itsesi ja kykysi ja alistut kollektiiviselle "määräysvallalle", eli otat tiedon vastaan sellaisena kun esitetään ja suhtaudut siihen automaattisesti "totuutena". Auttaa paljon hahmottamaan asioiden todellisuutta, tai erilaisuutta, kun mietit miten asiat toimii kokonaisuutena. Eli kun mietit 'aikaa', pitäisi jossain vaiheessa herätä kysymys, miten 'aika' on havaittu, vaikka sitä ei näe. Sen jälkeen pitäisi miettiä, miten ihmisen todellisuuskuva muodostuu ja millaisesta informaatiosta se rakentuu. Vastaanotat informaatiota silmilläsi (fotonit), nenälläsi (molekyylit) ja korvillasi (molekyylien liike/paine) ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Aistimet muuntaa fotonien ja molekyylien aiheuttamat reaktiot sähkökemiallisiksi impulsseiksi, jotka etenee aivoihin, jossa ne tulkitaan, ja jotka muodostaa projektion, kokemuksen, elämyksen jne. Seuraavaksi pitäisi miettiä, millaista informaatiota 'aika' lähettää ja millä aistimilla se vastaanotetaan. Voitko itse kertoa, millaista informaatiota 'aika' lähettää ja millä aistimella se aistititaan? Aivan, et voi, koska sellaista informaatiota ei ihmisen tiedossa ole. Ts. 'aika' on käsitteellistetty ja ulkoistettu osaksi kaikkeutta. Aivan sama asia kuin esim. jumala. Se on luotu, käsitteellistetty ja ulkoistettu. Jumalakaan ei lähetä aistien aistimaa informaatiota, mutta silti sen uskotaan olevan todellinen ja tuolla jossain, koska ihmisen tiedostama määritelmä kertoo hänelle niin. Aikaa ei ole olemassa mielen ulkopuolella, vaan tiedostettuna määritelmänä se on sovellettu avaruuden ja elämän tapahtumiin, ylimääräisenä "layerinä". Jos uskot, että aika on olemassaoleva elementti, olomuoto tai voima, se on uskomus, aivan kuten jumala.

Lue lisää

Ei tuollaisessa idealistisessa nonsensessa ole mitään järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei todellakaan ole ulottuvuus, vaan käsite, jossa sen määritelmässä sanotaan sen olevan ulottuvuus. Ts. kun aika on käsitteellistetty mm. "ulottuvuudeksi" ihminen kokee sen silloin ulottuvuudeksi, joka ikään kuin on tuolla tai täällä jossain tietynlaisena elementtinä tai olomuotona. Mutta todellisuudessa näin ei ole, koska 'aika' on sisäsyntyinen synteettinen asia, joka on tiedossamme määritelmänä, mitä 'aika' on jne. Perehdy syvällisemmin ihmisen tapaan ajatella ja kokea asioita. Lähes kaikki ajatukset tapahtuu käsitteiden ja määritelmien kautta. Katso mihin tahansa, niin ensimmäisenä tietoisuutesi poimii muististasi ko. esineen tai asian määritelmän... tietokoneruutu, Suomi24, TV, käsi, kirjoituspöytä... kaikki em. on symbolisesti määriteltyjä asioita, joista on muistissasi tunniste, johon sisältyy määritelmä, mitä mikin on, miksi on jne., jonka avulla tunnistat ne tietyiksi asioiksi, joihin liittyy tiettyjä asioita. Sama pätee 'aikaan'. Kun puhutaan ajasta, ymmärrät sen olevan ulottuvuus, koska se on sinun mielessäsi kyseenalaistamaton "totuus". Sun ongelmana on siis kyvyttömyys pohtia asioita itse ja arkuus kyseenalaistaa niitä. Aliarvioit itsesi ja kykysi ja alistut kollektiiviselle "määräysvallalle", eli otat tiedon vastaan sellaisena kun esitetään ja suhtaudut siihen automaattisesti "totuutena". Auttaa paljon hahmottamaan asioiden todellisuutta, tai erilaisuutta, kun mietit miten asiat toimii kokonaisuutena. Eli kun mietit 'aikaa', pitäisi jossain vaiheessa herätä kysymys, miten 'aika' on havaittu, vaikka sitä ei näe. Sen jälkeen pitäisi miettiä, miten ihmisen todellisuuskuva muodostuu ja millaisesta informaatiosta se rakentuu. Vastaanotat informaatiota silmilläsi (fotonit), nenälläsi (molekyylit) ja korvillasi (molekyylien liike/paine) ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Aistimet muuntaa fotonien ja molekyylien aiheuttamat reaktiot sähkökemiallisiksi impulsseiksi, jotka etenee aivoihin, jossa ne tulkitaan, ja jotka muodostaa projektion, kokemuksen, elämyksen jne. Seuraavaksi pitäisi miettiä, millaista informaatiota 'aika' lähettää ja millä aistimilla se vastaanotetaan. Voitko itse kertoa, millaista informaatiota 'aika' lähettää ja millä aistimella se aistititaan? Aivan, et voi, koska sellaista informaatiota ei ihmisen tiedossa ole. Ts. 'aika' on käsitteellistetty ja ulkoistettu osaksi kaikkeutta. Aivan sama asia kuin esim. jumala. Se on luotu, käsitteellistetty ja ulkoistettu. Jumalakaan ei lähetä aistien aistimaa informaatiota, mutta silti sen uskotaan olevan todellinen ja tuolla jossain, koska ihmisen tiedostama määritelmä kertoo hänelle niin. Aikaa ei ole olemassa mielen ulkopuolella, vaan tiedostettuna määritelmänä se on sovellettu avaruuden ja elämän tapahtumiin, ylimääräisenä "layerinä". Jos uskot, että aika on olemassaoleva elementti, olomuoto tai voima, se on uskomus, aivan kuten jumala.

Lue lisää

Tokihan me kuitenkin havaitsemme, että asiat, jotka havaitsemme, tapahtuvat selvästikin tietyssä järjestyksessä ja että niillä on kausaliteetti. Ihmisellä on myös kyky aistia ajan kulumista. Voit esimerkiksi yrittää arvioida oliko kahden tapahtuman välinen aikaero 1 sekunti vai 10 sekuntia ja tämä onnistuu myös helposti.

Aika on siis tavallaan aistittavissa, vaikka oikeampaa olisi puhua tapahtumien verkostosta, koska loppujen lopuksi vertaat aina vain tapahtumien keskinäistä suhdetta (kuinka monta kertaa aikaa mittaava hermoston ”pulssi” tai sekuntiviisarin tikitys tapahtui kahden havaitsemasi tapahtuman välillä).

Itse en usko, että aikaa sinällänsä olisi olemassa ellemme kutsu ajaksi sitä aika-avaruuden komponenttia, mikä muuttaa aika-avaruuden tapahtumien suhdetta toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaisessa idealistisessa nonsensessa ole mitään järkeä.

Ei se ole idealististista nonsensea, vaan asiaa, jonka torjut, koska se sotii omaa kaavamaista valtavirran sanelemaa todellisuuskuvaasi vastaan. Se on sitä perushuttua, mikä jäykistää ajattelua ja asenteita, eikä välttämättä opita mitään uutta, tai edes haluta oppia. Jos joku tiedemies, jota arvostat, kertoisi sulle tuon, niin tietenkin sun maailmankuvasi saattaisi muuttua... mikäli siis ymmärtäisit asian. Mutta miettimisenaihetta sillä, että jos uskot, että maailma on sen näköinen, kuin juuri nyt näet, eli valoisa, pimeä, värikäs, ulotteinen jne., niin erehdyt. Kaikki em. ominaisuudet (jotka ovat myös käsitteitä, joilla ymmärrämme ne) tapahtuu vain ja ainoastaan aivojen luomana. Kun joskus, ehkä, oivallat mistä on kyse, niin silloin myös ymmärrät, että aikaa ei todellakaan ole olemassa mielen ulkopuolella.

Järkisyitä kirjoitti:

Tokihan me kuitenkin havaitsemme, että asiat, jotka havaitsemme, tapahtuvat selvästikin tietyssä järjestyksessä ja että niillä on kausaliteetti. Ihmisellä on myös kyky aistia ajan kulumista. Voit esimerkiksi yrittää arvioida oliko kahden tapahtuman välinen aikaero 1 sekunti vai 10 sekuntia ja tämä onnistuu myös helposti.

Aika on siis tavallaan aistittavissa, vaikka oikeampaa olisi puhua tapahtumien verkostosta, koska loppujen lopuksi vertaat aina vain tapahtumien keskinäistä suhdetta (kuinka monta kertaa aikaa mittaava hermoston ”pulssi” tai sekuntiviisarin tikitys tapahtui kahden havaitsemasi tapahtuman välillä).

Itse en usko, että aikaa sinällänsä olisi olemassa ellemme kutsu ajaksi sitä aika-avaruuden komponenttia, mikä muuttaa aika-avaruuden tapahtumien suhdetta toisiinsa.

Lue lisää

Juuri näin, ihminen aistii/tiedostaa tapahtumat dynaamisena informaatiovirtana, jossa muistin avulla syntyy myös tapahtumien keston, muutosten ja seurausten tiedostaminen. Eli samalla kun jokin asia tapahtuu, voimme hakea jatkuvasti muistista tapahtuman aikaisempia vaiheita sekä tietoisesti että automaattisesti, sekä muodostaa mielikuva sen mahdollisista tai todennäköisistä seurauksista. Jos tapahtuma on toistuva, ja siitä on jäänyt muistiin oppiminen, se vahvistaa asian tunnistamista ja tiedostamista, sekä mahdollisia tai odotettavissa olevia seurauksia. Mutta ennen kuin ymmärrämme, mistä on kyse, asialle täytyy antaa nimi ja määritelmä, sekä vakiinnuttaa se kollektiivisesti. Samoin täytyy oivaltaa keston jaksottaminen, sekä antaa tietyn mittaisille ajoille oma nimensä/yksikkönsä. Vasta sitten syntyy käsitys tapahtuman kestosta esim. sekunteina, tunteina, viikkoina jne. Ajan käsittäminen on kehittynyt pitkän matkan primitiivisestä muutosten tunnistamisesta aika-avaruuden yms. mittaamiseen ja ymmärtämiseen asti.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole idealististista nonsensea, vaan asiaa, jonka torjut, koska se sotii omaa kaavamaista valtavirran sanelemaa todellisuuskuvaasi vastaan. Se on sitä perushuttua, mikä jäykistää ajattelua ja asenteita, eikä välttämättä opita mitään uutta, tai edes haluta oppia. Jos joku tiedemies, jota arvostat, kertoisi sulle tuon, niin tietenkin sun maailmankuvasi saattaisi muuttua... mikäli siis ymmärtäisit asian. Mutta miettimisenaihetta sillä, että jos uskot, että maailma on sen näköinen, kuin juuri nyt näet, eli valoisa, pimeä, värikäs, ulotteinen jne., niin erehdyt. Kaikki em. ominaisuudet (jotka ovat myös käsitteitä, joilla ymmärrämme ne) tapahtuu vain ja ainoastaan aivojen luomana. Kun joskus, ehkä, oivallat mistä on kyse, niin silloin myös ymmärrät, että aikaa ei todellakaan ole olemassa mielen ulkopuolella.

Lue lisää

" Se on sitä perushuttua, mikä jäykistää ajattelua ja asenteita, eikä välttämättä opita mitään uutta, tai edes haluta oppia."

Ja höpöhöpö!

Olen perehtynyt idealistiseen ajatteluun avoimin mielin, eikä ajattelussa ole ollut mitään kaavamaista tai jäykkää. Ihmiskuvasi on itselläsi kaavamainen ja ennakkoluuloinen.

Anonyymi kirjoitti:

" Se on sitä perushuttua, mikä jäykistää ajattelua ja asenteita, eikä välttämättä opita mitään uutta, tai edes haluta oppia."

Ja höpöhöpö!

Olen perehtynyt idealistiseen ajatteluun avoimin mielin, eikä ajattelussa ole ollut mitään kaavamaista tai jäykkää. Ihmiskuvasi on itselläsi kaavamainen ja ennakkoluuloinen.

Lue lisää

Olet taas väärässä. Ihmiskuvani perustuu siihen, millaisia ihmiset on, ja ihmisistä osa on toistensa kopioita ja osa erilaisia. Eikä se ole "ennakkoluuloa" kertoa, millaisia ihmiset on. Esimerkiksi sinä olet todellakin kaavamainen ja jäykkä. Ei se ole ennakkoluuloa, vaan päätelmää siitä, miten käyttäydyt ja asennoidut. En tietääkseni tee mitään väärää, kun puen jonkun ihmisen käytöksen ja asenteet sanoiksi. Se on oma murheesi, jos pahoitat mielesi. Yhtä hyvin voit myös kehittyä. Olit väärässä siitä, mitä aika on. Oikaisin sen. Kysyttävää?

Anonyymi kirjoitti:

Olet taas väärässä. Ihmiskuvani perustuu siihen, millaisia ihmiset on, ja ihmisistä osa on toistensa kopioita ja osa erilaisia. Eikä se ole "ennakkoluuloa" kertoa, millaisia ihmiset on. Esimerkiksi sinä olet todellakin kaavamainen ja jäykkä. Ei se ole ennakkoluuloa, vaan päätelmää siitä, miten käyttäydyt ja asennoidut. En tietääkseni tee mitään väärää, kun puen jonkun ihmisen käytöksen ja asenteet sanoiksi. Se on oma murheesi, jos pahoitat mielesi. Yhtä hyvin voit myös kehittyä. Olit väärässä siitä, mitä aika on. Oikaisin sen. Kysyttävää?

Lue lisää

Samaa mieltä olen siitä, että sinä olet väärässä. Sinä olet kaavamainen ja jäykkä ennakkoluuloissasi. Tämän toteamisessa ei ole mitään väärää.

En ole pahoittanut mieltäni, vaan ainoastaan korjannut vääriä käsityksiäsi koskien minua.

Voit myös kehittyä käsityksessäsi ajasta, koska nykyinen käsityksesi siitä on täysin väärä.

Anonyymi kirjoitti:

Olet taas väärässä. Ihmiskuvani perustuu siihen, millaisia ihmiset on, ja ihmisistä osa on toistensa kopioita ja osa erilaisia. Eikä se ole "ennakkoluuloa" kertoa, millaisia ihmiset on. Esimerkiksi sinä olet todellakin kaavamainen ja jäykkä. Ei se ole ennakkoluuloa, vaan päätelmää siitä, miten käyttäydyt ja asennoidut. En tietääkseni tee mitään väärää, kun puen jonkun ihmisen käytöksen ja asenteet sanoiksi. Se on oma murheesi, jos pahoitat mielesi. Yhtä hyvin voit myös kehittyä. Olit väärässä siitä, mitä aika on. Oikaisin sen. Kysyttävää?

Lue lisää

Olet esittänyt tässä ketjussa useita kertoja varmana omana mielipiteenäsi käsityksesi että aikaa ei ole olemassa, ja sanot asiasta toisin ajattelevien olevan väärässä.
Koska käsityksesi on näinkin vaha, voisitko nyt esittää myös pitävät todisteet että aikaa ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Olet esittänyt tässä ketjussa useita kertoja varmana omana mielipiteenäsi käsityksesi että aikaa ei ole olemassa, ja sanot asiasta toisin ajattelevien olevan väärässä.
Koska käsityksesi on näinkin vaha, voisitko nyt esittää myös pitävät todisteet että aikaa ei ole olemassa.

Lue lisää

Ajan olemattomuutta ei voi todistaa fyysisin todistein, koska sellaista informaatiota ei ole olemassa. Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa. Kumpikin vaihtoehto vaatii tietynlaiset todisteet, jotka voidaan havaita ihmisaistein. Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi? Tai mikä laite havaitsee ja mitä informaatiota, jolla voidaan todistaa, että aikaa ei ole olemassa? Eikö 'aika' olekin varsin vaikea tapaus, kun sitä käsitellään tällä tavalla?

Jos jokin asia on havaitsematon, eikä sen voida todeta lähettävän mitään informaatiota, tai sen olevaisuutta ei voida havaita laittein, eikä aistein, silloin ainoa vaihtoehto on se, että ko. asia on olemassa vain sisäsyntyisenä, määriteltynä, vakiinnutettuna, kollektiivisena, sopimusvaraisena käsitteenä/tietona.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan olemattomuutta ei voi todistaa fyysisin todistein, koska sellaista informaatiota ei ole olemassa. Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa. Kumpikin vaihtoehto vaatii tietynlaiset todisteet, jotka voidaan havaita ihmisaistein. Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi? Tai mikä laite havaitsee ja mitä informaatiota, jolla voidaan todistaa, että aikaa ei ole olemassa? Eikö 'aika' olekin varsin vaikea tapaus, kun sitä käsitellään tällä tavalla?

Jos jokin asia on havaitsematon, eikä sen voida todeta lähettävän mitään informaatiota, tai sen olevaisuutta ei voida havaita laittein, eikä aistein, silloin ainoa vaihtoehto on se, että ko. asia on olemassa vain sisäsyntyisenä, määriteltynä, vakiinnutettuna, kollektiivisena, sopimusvaraisena käsitteenä/tietona.

Lue lisää

"Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa."

Ajan olemassa oleminen voidaan todistaa ja niin on tehty.

"Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi?"

Ihan kellosta katsomalla sen ajan voi havaita. Eri kellot käyvät havaittavalla tavalla eri aikaa esimerkiksi pöydälläsi oleva kello siihen verrattuna, miten lattiallasi oleva kello käy.

"Jos jokin asia on havaitsematon, eikä sen voida todeta lähettävän mitään informaatiota, tai sen olevaisuutta ei voida havaita laittein, eikä aistein, silloin ainoa vaihtoehto on se, että ko. asia on olemassa vain sisäsyntyisenä, määriteltynä, vakiinnutettuna, kollektiivisena, sopimusvaraisena käsitteenä/tietona."

Noihan se uskomuksissa esim. jumalista on. Aika ei kuulu tuohon joukkoon.

Anonyymi kirjoitti:

"Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa."

Ajan olemassa oleminen voidaan todistaa ja niin on tehty.

"Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi?"

Ihan kellosta katsomalla sen ajan voi havaita. Eri kellot käyvät havaittavalla tavalla eri aikaa esimerkiksi pöydälläsi oleva kello siihen verrattuna, miten lattiallasi oleva kello käy.

"Jos jokin asia on havaitsematon, eikä sen voida todeta lähettävän mitään informaatiota, tai sen olevaisuutta ei voida havaita laittein, eikä aistein, silloin ainoa vaihtoehto on se, että ko. asia on olemassa vain sisäsyntyisenä, määriteltynä, vakiinnutettuna, kollektiivisena, sopimusvaraisena käsitteenä/tietona."

Noihan se uskomuksissa esim. jumalista on. Aika ei kuulu tuohon joukkoon.

Lue lisää

"Ajan olemassa oleminen voidaan todistaa ja niin on tehty."

Esitä todisteet ajan olevan itsenäinen komponentti tai voima, sekä esitä todisteet, miten ja millä laitteilla aika on löydetty ja tuotu ihmisen tietoisuuteen.

"Ihan kellosta katsomalla sen ajan voi havaita. Eri kellot käyvät havaittavalla tavalla eri aikaa esimerkiksi pöydälläsi oleva kello siihen verrattuna, miten lattiallasi oleva kello käy."

Perinteinen virheoletus, että ajalla olisi eri nopeuksisia kerrostumia, joita kello tulkitsee. Kyse on yksinkertaisesta fysiikasta, joka vaikuttaa kelloon, ei aikaan, vaan k.e.l.l.o.n toimintaan.

"Noihan se uskomuksissa esim. jumalista on. Aika ei kuulu tuohon joukkoon."

Aika on samalla lailla sisäsyntyinen käsite, kuin Jumalakin. Samoin kuin tieteet, matematiikka jne. Mitään näistä ei voi havaita, mutta olemassaolo tiedetään määritelmän perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajan olemassa oleminen voidaan todistaa ja niin on tehty."

Esitä todisteet ajan olevan itsenäinen komponentti tai voima, sekä esitä todisteet, miten ja millä laitteilla aika on löydetty ja tuotu ihmisen tietoisuuteen.

"Ihan kellosta katsomalla sen ajan voi havaita. Eri kellot käyvät havaittavalla tavalla eri aikaa esimerkiksi pöydälläsi oleva kello siihen verrattuna, miten lattiallasi oleva kello käy."

Perinteinen virheoletus, että ajalla olisi eri nopeuksisia kerrostumia, joita kello tulkitsee. Kyse on yksinkertaisesta fysiikasta, joka vaikuttaa kelloon, ei aikaan, vaan k.e.l.l.o.n toimintaan.

"Noihan se uskomuksissa esim. jumalista on. Aika ei kuulu tuohon joukkoon."

Aika on samalla lailla sisäsyntyinen käsite, kuin Jumalakin. Samoin kuin tieteet, matematiikka jne. Mitään näistä ei voi havaita, mutta olemassaolo tiedetään määritelmän perusteella.

Lue lisää

"Kyse on yksinkertaisesta fysiikasta, joka vaikuttaa kelloon, ei aikaan, vaan k.e.l.l.o.n toimintaan."

Niin, sitten vain esittämään todisteita tälle luonnonlakien vastaiselle väitteellesi!

Anonyymi kirjoitti:

"Kyse on yksinkertaisesta fysiikasta, joka vaikuttaa kelloon, ei aikaan, vaan k.e.l.l.o.n toimintaan."

Niin, sitten vain esittämään todisteita tälle luonnonlakien vastaiselle väitteellesi!

Lue lisää

Toistan itseäni:

Ajan olemattomuutta ei voi todistaa fyysisin todistein, koska sellaista informaatiota ei ole olemassa. Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa. Kumpikin vaihtoehto vaatii tietynlaiset todisteet, jotka voidaan havaita ihmisaistein. Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi? Tai mikä laite havaitsee ja mitä informaatiota, jolla voidaan todistaa, että aikaa ei ole olemassa?

Esitä sinä nyt vuorostasi minun näkemykseni kumoavat todisteet.

Anonyymi kirjoitti:

Toistan itseäni:

Ajan olemattomuutta ei voi todistaa fyysisin todistein, koska sellaista informaatiota ei ole olemassa. Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa. Kumpikin vaihtoehto vaatii tietynlaiset todisteet, jotka voidaan havaita ihmisaistein. Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi? Tai mikä laite havaitsee ja mitä informaatiota, jolla voidaan todistaa, että aikaa ei ole olemassa?

Esitä sinä nyt vuorostasi minun näkemykseni kumoavat todisteet.

Lue lisää

Katsotaan kellosta, miten aika kulkee. Ei tämä ole edelleenkään yhtään sen vaikeampaa. Eri kellot käyvät havaittavalla tavalla eri aikaa esimerkiksi pöydälläsi oleva kello siihen verrattuna, miten lattiallasi oleva kello käy.

Sinun pitää kumota kellojen ajannäyttämä, jos siihen siis kykenet. Mutta ilmeisesti tällaisia toidisteita ei kertomasi perusteella olekaan olemassa. OK. Tyydyn siihen ja katson kellosta aikaa. :)

Anonyymi kirjoitti:

Katsotaan kellosta, miten aika kulkee. Ei tämä ole edelleenkään yhtään sen vaikeampaa. Eri kellot käyvät havaittavalla tavalla eri aikaa esimerkiksi pöydälläsi oleva kello siihen verrattuna, miten lattiallasi oleva kello käy.

Sinun pitää kumota kellojen ajannäyttämä, jos siihen siis kykenet. Mutta ilmeisesti tällaisia toidisteita ei kertomasi perusteella olekaan olemassa. OK. Tyydyn siihen ja katson kellosta aikaa. :)

Lue lisää

Onpa se nyt vaikeeta ajatella itse. Aikadilaatiot yms. teoriat, hypoteesit jne. on luotu sen käsityksen mukaan, että aika olisi oma virtaava elementtinsä, joka reagoi johonkin, esim. gravitaatioon tai nopeuteen. Esimerkiksi kun katsot kelloa ja lähdet valon nopeudella siitä poispäin, niin kello näyttää pysähtyvän. Tämä saa aikaan vaikutelman, että aika pysähtyy, vaikka ainoa mikä "pysähtyy" on kello, vaikka se ei oikeasti olekaan pysähtynyt. Taas yksinkertainen fysiikka tekee mielessä temppujaan: nopeassa liikkeessä tarkasteltavasta asiasta poispäin et enää kohtaa uusia fotoneja, eli uutta informaatiota, mikä tapahtuisi, jos olisit paikallasi. Kun kuljet X hetkellä kellosta heijastuneiden fotoneiden kanssa samalla nopeudella, näet jatkuvasti ns. vanhaa informaatiota, eli informaatiota, missä kohdassa sekuntiviisari oli tuona X hetkenä. Jos kuljet ylivalonnopeudella, sekuntiviisari alkaa pyöriä vastaikkaiseen suuntaan, koska alat kohtaamaan vieläkin vanhempaa informaatiota. Syntyy vaikutema, kuin kulkisit ajassa taaksepäin. Tähän liittyy myös tieteellinen uskomus, perustuen suhteellisuusteoriaan, että kun lähdet valon nopeudella kiertämään maata ja tulet muutaman minuutin päästä samaan kohtaan, niin aika onkin kulunut maan päällä moninverroin nopeammin. Tietenkään tällaista ei tapahdu muualla kuin teorioilla ja hypoteeseilla rakennetussa vaihtoehtotodellisuudessa.

Avaruudessa olevan ja maanpinnalla olevan atomikellon aikapoikkeama on n. 0.000045 sekuntia, eli n. 45 mikrosekuntia per vuorokausi, eli lähes ei yhtään mitään. Ei siksi, että on "eri nopeuksilla kulkevia aikakerrostumia". Kyse on tässäkin tapauksessa eri korkeuksilla vaikuttavista fyysisistä voimista, jotka vaikuttaa kellon toimintaan 'ajan' sijaan. Ei ole olemassa 'aikaa', vaan fyysisiä asioita ja niihin vaikuttavia fyysisiä voimia, jotka havainnoija näkee tietyissä tilanteissa toisistaan poikkeavina.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan olemattomuutta ei voi todistaa fyysisin todistein, koska sellaista informaatiota ei ole olemassa. Myöskään sen olevaisuutta ei voida todistaa. Kumpikin vaihtoehto vaatii tietynlaiset todisteet, jotka voidaan havaita ihmisaistein. Kerro, mitä informaatiota aika lähettää, joka on havaittavissa, ja millä aistilla se havaitaan tai mikä laite havaitsee ajan ja muuntaa sen jonkin aistin havaitsemaksi? Tai mikä laite havaitsee ja mitä informaatiota, jolla voidaan todistaa, että aikaa ei ole olemassa? Eikö 'aika' olekin varsin vaikea tapaus, kun sitä käsitellään tällä tavalla?

Jos jokin asia on havaitsematon, eikä sen voida todeta lähettävän mitään informaatiota, tai sen olevaisuutta ei voida havaita laittein, eikä aistein, silloin ainoa vaihtoehto on se, että ko. asia on olemassa vain sisäsyntyisenä, määriteltynä, vakiinnutettuna, kollektiivisena, sopimusvaraisena käsitteenä/tietona.

Lue lisää

En pyytänyt sinulta fyysisiä todisteita vaan pitäviä todisteita ajan olemattomuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Onpa se nyt vaikeeta ajatella itse. Aikadilaatiot yms. teoriat, hypoteesit jne. on luotu sen käsityksen mukaan, että aika olisi oma virtaava elementtinsä, joka reagoi johonkin, esim. gravitaatioon tai nopeuteen. Esimerkiksi kun katsot kelloa ja lähdet valon nopeudella siitä poispäin, niin kello näyttää pysähtyvän. Tämä saa aikaan vaikutelman, että aika pysähtyy, vaikka ainoa mikä "pysähtyy" on kello, vaikka se ei oikeasti olekaan pysähtynyt. Taas yksinkertainen fysiikka tekee mielessä temppujaan: nopeassa liikkeessä tarkasteltavasta asiasta poispäin et enää kohtaa uusia fotoneja, eli uutta informaatiota, mikä tapahtuisi, jos olisit paikallasi. Kun kuljet X hetkellä kellosta heijastuneiden fotoneiden kanssa samalla nopeudella, näet jatkuvasti ns. vanhaa informaatiota, eli informaatiota, missä kohdassa sekuntiviisari oli tuona X hetkenä. Jos kuljet ylivalonnopeudella, sekuntiviisari alkaa pyöriä vastaikkaiseen suuntaan, koska alat kohtaamaan vieläkin vanhempaa informaatiota. Syntyy vaikutema, kuin kulkisit ajassa taaksepäin. Tähän liittyy myös tieteellinen uskomus, perustuen suhteellisuusteoriaan, että kun lähdet valon nopeudella kiertämään maata ja tulet muutaman minuutin päästä samaan kohtaan, niin aika onkin kulunut maan päällä moninverroin nopeammin. Tietenkään tällaista ei tapahdu muualla kuin teorioilla ja hypoteeseilla rakennetussa vaihtoehtotodellisuudessa.

Avaruudessa olevan ja maanpinnalla olevan atomikellon aikapoikkeama on n. 0.000045 sekuntia, eli n. 45 mikrosekuntia per vuorokausi, eli lähes ei yhtään mitään. Ei siksi, että on "eri nopeuksilla kulkevia aikakerrostumia". Kyse on tässäkin tapauksessa eri korkeuksilla vaikuttavista fyysisistä voimista, jotka vaikuttaa kellon toimintaan 'ajan' sijaan. Ei ole olemassa 'aikaa', vaan fyysisiä asioita ja niihin vaikuttavia fyysisiä voimia, jotka havainnoija näkee tietyissä tilanteissa toisistaan poikkeavina.

Lue lisää

"Kun kuljet X hetkellä kellosta heijastuneiden fotoneiden kanssa samalla nopeudella, näet jatkuvasti ns. vanhaa informaatiota, eli informaatiota, missä kohdassa sekuntiviisari oli tuona X hetkenä."

Ei. Kukaan ei voi kulkea fotoneiden kanssa samalla nopeudella. Valonnopeus on vakio kaikille havaitsijoille. Kiihdytätpä kuinka lähelle valonnopeutta, fotonit karkaavat valonnopeudella poispäin.

Aika ei pysähdy eikä hidastu.

Kirjoituksistasi syntyy vaikutelma, että elät ihan omassa "todellisuudessasi".

Anonyymi kirjoitti:

"Kun kuljet X hetkellä kellosta heijastuneiden fotoneiden kanssa samalla nopeudella, näet jatkuvasti ns. vanhaa informaatiota, eli informaatiota, missä kohdassa sekuntiviisari oli tuona X hetkenä."

Ei. Kukaan ei voi kulkea fotoneiden kanssa samalla nopeudella. Valonnopeus on vakio kaikille havaitsijoille. Kiihdytätpä kuinka lähelle valonnopeutta, fotonit karkaavat valonnopeudella poispäin.

Aika ei pysähdy eikä hidastu.

Kirjoituksistasi syntyy vaikutelma, että elät ihan omassa "todellisuudessasi".

Lue lisää

Voi hyvä ihme tuollaista trölläämistä ja vänkkäämistä XD Kyse on teoreettisesta asian käsittelystä, mitä tapahtuu JOS kulkisit fotonien kanssa samaa vauhtia. JOS kulkisit kellosta heijastuneiden fotonien kanssa samalla nopeudella, uutta informaatiota kellosta et enää saa = kello näyttää pysähtyvän. Todellisuudessa kuitenkin samalla nopeudella kello häviäisi näkökentästä, sillä käytettävissä olevat fotonit on jo käytetty (fotoni tuhoutuu osuessaan retinaan), eikä silmään enää osu uusia kellosta heijastuneita fotoneja. Jos hidastat hieman, niin sitten saat taas uutta informaatiota ja kello ilmestyy näkökenttään. Tosin täytyy olla melkosen hyvä näkö, että sen näkee enää sekunnin murto-osan jälkeen lähdön.

Aika ei tietenkään pysähdy eikä hidastu, koska aikaa ei ole olemassa. Sehän tässä on pointti.

Äläs nyt hörhöile. Kyllä me molemmat eletään ihan tässä samassa todellisuudessa. Ero syntyy vain siitä, millainen on aivokapasiteetti ja onko kykyä, tai edes motivaatiota ymmärtää asioita muutenkin kuin vain jäykästi yhdellä opitulla tavalla. Mitä suppeampi aivokapasiteetti ja tietotaso, sitä vääristyneempi "todellisuus". Eli...? ;)

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvä ihme tuollaista trölläämistä ja vänkkäämistä XD Kyse on teoreettisesta asian käsittelystä, mitä tapahtuu JOS kulkisit fotonien kanssa samaa vauhtia. JOS kulkisit kellosta heijastuneiden fotonien kanssa samalla nopeudella, uutta informaatiota kellosta et enää saa = kello näyttää pysähtyvän. Todellisuudessa kuitenkin samalla nopeudella kello häviäisi näkökentästä, sillä käytettävissä olevat fotonit on jo käytetty (fotoni tuhoutuu osuessaan retinaan), eikä silmään enää osu uusia kellosta heijastuneita fotoneja. Jos hidastat hieman, niin sitten saat taas uutta informaatiota ja kello ilmestyy näkökenttään. Tosin täytyy olla melkosen hyvä näkö, että sen näkee enää sekunnin murto-osan jälkeen lähdön.

Aika ei tietenkään pysähdy eikä hidastu, koska aikaa ei ole olemassa. Sehän tässä on pointti.

Äläs nyt hörhöile. Kyllä me molemmat eletään ihan tässä samassa todellisuudessa. Ero syntyy vain siitä, millainen on aivokapasiteetti ja onko kykyä, tai edes motivaatiota ymmärtää asioita muutenkin kuin vain jäykästi yhdellä opitulla tavalla. Mitä suppeampi aivokapasiteetti ja tietotaso, sitä vääristyneempi "todellisuus". Eli...? ;)

Lue lisää

Jopas on hörhöilyä.

"mitä tapahtuu JOS kulkisit fotonien kanssa samaa vauhtia. JOS kulkisit kellosta heijastuneiden fotonien kanssa samalla nopeudella, uutta informaatiota kellosta et enää saa = kello näyttää pysähtyvän."

Ei se mene näin teoreettisesti eikä mietnkään muutenkaan. Jos kulkisit miten tahansa, valonnopeus on sama vakio, ihan sama yirtätkö kiivetä sinne fotonin selkään.

Valonnopeus on aina vakio kaikille havaitsijoille. Kello tikittää ihan koko ajan, eikä "näytä" pysähtyvän. Et vain ymmärrä suhtiksesta sitten yhtikäs mitään!

Aivokapasiteettisi täytyy olla minimaalinen.

Pysähtynytkin kello on kaksi kertaa vuorokaudessa ajassa.

Kehittymiseen ei kulunut aikaa, vaan kehittymisen (teoreettista) kestoa voidaan tarkastella ennaltasovittujen aikajaksojen määrällä. Esim. 2 mrd 'vuotta'. 'Vuosi' on tietyn mittainen, joka voidaan jaksottaa mm. kuukausiin ja viikkoihin. Aika ei kulu muualla kuin sitä mittaavassa välineessä.

Maailmamme vaikuttaa neliulotteiselta, jos aika katsotaan ulottuvuudeksi. Suhteellisuusteoria vain vahvistaa tätä mallintamalla aika-avaruuden yhdeksi entiteetiksi erillisen tilan ja ajan sijaan.

Sinäkin havaitset aika-avaruuden kaareutumisen, jos heität pallon eteenpäin - se ei kulje suoraan vaan sen rata kaareutuu aika-avaruuden mukana. Suurin osa painovoimasta tosin selittyy aika-komponentin kaareutumisella, mikä tekee asiasta vaikeasti hahmotettavan - Maapallon massan aiheuttama ajan nopeudenmuutos näet on niin pieni, että sen mittaamiseen tarvitaan supertarkkoja kelloja. Tila-komponentin kaareutumisen mittaaminen on vieläkin haastavampaa, mutta Nasa teki tämänkin jo reilut 8 vuotta sitten (kts. Gravity Probe B).

Tästä huolimatta voimme pitää ajan kokemusta illuusiona. Koko universumi voidaan ajatella tapahtumien verkostoksi, jotka yhdistyvät toisiinsa verkostomaisesti ja koemme tuon verkoston aika-avaruutena.

Ikuisuuskin on aikamuoto. On täysin mahdotonta olla ajattelematta asioita ilman aikakäsitteen väliintuloa. Mutta jos yrittää kovasti, ymmärtää aavistuksenomaisesti, että me vain elämme. Emme nyt, tässä hetkessä, ikuisuudessa tms., vaan yksinkertaisesti elämme. Mutta sitä mitataan, jaksotellaan jne. erinimisillä aikayksiköillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ikuisuuskin on aikamuoto. On täysin mahdotonta olla ajattelematta asioita ilman aikakäsitteen väliintuloa. Mutta jos yrittää kovasti, ymmärtää aavistuksenomaisesti, että me vain elämme. Emme nyt, tässä hetkessä, ikuisuudessa tms., vaan yksinkertaisesti elämme. Mutta sitä mitataan, jaksotellaan jne. erinimisillä aikayksiköillä.

Lue lisää

Ikuisuus on ajattomuutta.

'Aika' siis sanan varsinaisessa merkityksessä 'aika', ei ole harha, vaan pääasiassa tietyn nimen saanut sopimukseen perustuva määritelty sovellus. Jotta ymmärtää 'ajan' olemuksen, täytyy ymmärtää sen alkuperä, historia ja kehityskulku. 'Ajan' alkuperä on inhimillinen kyky tunnistaa muutoksia, sekä oppia niiden säännöllisyyksiä, esim. auringon kierto, valoisan ja pimeän kesto, sekä niiden vaihtelu, vuodenajat, vuorovedet, riistan vaellusajat, viljan kasvulle paras aika jne. Erilaisia asioita pistettiin muistiin, eli "ajoitettiin". Siitä alkoi "ajan" mittaamiseen erikoistuvien menetelmien kehitys, sekä aikakäsitteen syntymä. 'Aika' on siis täysin inhimillinen sisäsyntyinen asia, joka on olemassa osana tietoisuutta vain käsitteenä ja määritelmänä.

Anonyymi kirjoitti:

'Aika' siis sanan varsinaisessa merkityksessä 'aika', ei ole harha, vaan pääasiassa tietyn nimen saanut sopimukseen perustuva määritelty sovellus. Jotta ymmärtää 'ajan' olemuksen, täytyy ymmärtää sen alkuperä, historia ja kehityskulku. 'Ajan' alkuperä on inhimillinen kyky tunnistaa muutoksia, sekä oppia niiden säännöllisyyksiä, esim. auringon kierto, valoisan ja pimeän kesto, sekä niiden vaihtelu, vuodenajat, vuorovedet, riistan vaellusajat, viljan kasvulle paras aika jne. Erilaisia asioita pistettiin muistiin, eli "ajoitettiin". Siitä alkoi "ajan" mittaamiseen erikoistuvien menetelmien kehitys, sekä aikakäsitteen syntymä. 'Aika' on siis täysin inhimillinen sisäsyntyinen asia, joka on olemassa osana tietoisuutta vain käsitteenä ja määritelmänä.

Lue lisää

Aika täysin olemassa oleva fyysisen todellisuuden osa, aika-avaruuden ulottuvuus.

"Emme nyt, tässä hetkessä, ikuisuudessa tms., vaan yksinkertaisesti elämme. Mutta sitä mitataan, jaksotellaan jne. erinimisillä aikayksiköillä."

'Aika' ei ole mittayksikkö. Pituuskaan ei ole mittayksikkö, vaan metri on sen yksikkö, kuten sekunti ajan yksikkö. Sotkette ihan alkeellisella tavalla yksiköt ja ulottuvuudet. Naurettavaa!

Aika on aika-avaruuden ulottuvuus ja yhtä lailla olemassa kuin muutkin sen ulottuvuudet.

Aika on helppo havaita.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on aika-avaruuden ulottuvuus ja yhtä lailla olemassa kuin muutkin sen ulottuvuudet.

Aika on helppo havaita.

Kerro miten aika on helppo havaita ja millä laitteella. Keskustellaan sitten lisää.

Einsteinin suuhun on turha laittaa omia mielipiteitäsi. Jos ymmärtäisit, mitä Einstein sanoi ajasta, et puhuisi puuta heinää.

Anonyymi kirjoitti:

Einsteinin suuhun on turha laittaa omia mielipiteitäsi. Jos ymmärtäisit, mitä Einstein sanoi ajasta, et puhuisi puuta heinää.

Perehdy tieteenhistoriaan. Einstein sanoi (suora lainaus häneltä): "Aika on illuusio, mutta sitkeä sellainen".

Mieti mitä illuusio tarkoittaa.

Aika on empiirisesti olemassa oleva. Fyysikot ovat useimmiten empiristejä, mikä onkin luotettavin tapa saada luotettavaa tietoa maailmasta.

Et ymmärrä matematiikan alkeitakaan, joten ihme olisikin jos jotakin ajasta ymmärtäisit.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on empiirisesti olemassa oleva. Fyysikot ovat useimmiten empiristejä, mikä onkin luotettavin tapa saada luotettavaa tietoa maailmasta.

Et ymmärrä matematiikan alkeitakaan, joten ihme olisikin jos jotakin ajasta ymmärtäisit.

Lue lisää

Jos aika on empiirisesti oleva, kerro kuka sen on havainnut ja milloin. Valista sinä viisas minua tyhmää sikaa!