Olen huomannut monenlaisia asioita tässä yhteisen matkamme varrella. Mutta uskotko siihen, että joillakin kohtaamisilla on syvempi merkitys? Ihminen voi toipua monesta, jos hänelle syntyy sairaudentunto. Itsekin olen muuttunut.
Ainakin rakkautta on
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hienoa jos olet päässyt eteenpäin elämässäsi.
Sairaudentunnon kehittyminen on toisinaan avain muutokseen.
Mielessäni on lähimmäinen joka tuskailee elämänsä kanssa monenlaisten vaikeuksien kanssa tunteet levällään. Kumpa voisin helpottaa hänen oloaan. Haluaisin nähdä hänen pääsevän parempaan mielen tasapainoon. Lämpimin ajatuksin. .
En osaa siihen vastata, niin saattaa olla. Oma tilanne on ollut huono työasiaan liityen, mikä on aiheuttanut surua ja tunteettomuutta, koska olen kokenut että minulta vietiin pois itselleni hyvin tärkeä asia ja se ja sen jälkeen tapahtuneet "asiat" ovat pudottaneet minut kunnolla. En jaksa ruveta jakamaan aikaani kenenkään muun kuin lähisukulaisteni kanssa ja näin saattaa olla loppuelämäni ajan. Olen voinut kauan huonosti ja sellainen ei ihan hetkessä muutu paremmaksi.
Tsemppiä sinulle. Toivottavasti pääset jaloillesi yhdessä rakkaitten läheistesi kanssa.
Lähisukulaiset eivät voi auttaa juurikaan, mutta ilman heitä voisin vielä huonommin.
Voimia jaksaa. Lähimmäinen jota ajattelen on sellainen jonka kanssa puhun tilanteestaan, kuuntelen. Haluan tukea häntä ja ymmärrän ettei hän jaksa kovin paljoa nyt yhteyttä itse pitää. Toivottavasti sinulla on hyviä ihmisiä ympärillä ja pääset eteenpäin pikkuaskelin.
Niin muutoksia on ilmassa
Mun mielestä ihmisillä ei pitäis olla mitään ylpeyteen, pelkoihin ylipäätään erilaisiin tunnejuttuihin liittyviä esteitä puhuakseen jonkun kanssa. Puhuminen voi olla haastavaa, mutta ihminen itse tietää, jos hänen olisi hyvä lähestyä ja puhua, kävi miten kävi. Toiset voi olla satutettuja.
Mutta tilanteisiin ja elämässä tapahtuneisiin asioihin voidaan suhtautua eri tavalla. En halua puhua siitä mitä muutaman vuoden aikana on tapahtunut. Ehkä sitten kun olen saanut oman elämän asiat kuntoon voin jotain sanoa, mutta voi olla etten halua sitä koskaan. Tämä johtuu todennäköisesti erityispiirteisyydestä ja siksi koen ahdistusta siitä, että kaikki rankat vuodet "revittäisiin" uudelleen auki. Tässä tilanteessa kun voin huonosti, en pysty asettumaan toisen kärsivän ihmisen asemaan. Oma rikkinäisyyteni on ensin korjaannuttava.
Ymmärrän näkökantasi. Joskus vertaistuesta voi saada kuitenkin voimaa. Toivottavasti uskallat silloin ottaa riskin ja kohdata, kun sen aika on. Vaikka puhumme läheiseni kanssa vaikeista asioista ja kuuntelen häntä voisin silti välillä käydä myös hömppäkeskuteluja. Joskus se, että puhutaan kevyitä vie ajatukset edes hetkeksi pois ikävistä asioista ja vie sillä tavoin eteenpäin. Tässäkin asiassa toivon häneltä rohkeutta olla rehellinen ja sanoa mitä haluaa. Hänen kanssaan voisin vaikka kävellä hiljaa metsässä ja olla vaan. Osoittaa etten lähde pois vaikka vaikeaa on. Olen saanut itse vaikeassa tilanteessa yllä kuvaamani apua ja se kantoi eteenpäin vaikka ei aina silloin siltä tuntunutkaan. Haluaisin jakaa itse saamaani hyvää eteenpäin ihmiselle josta välitän. Siltikin poistun hänen elämästään, jos hän sitä vaatii.
Onnellisen voi ja haluaa muutoksia.
Onnellisena kykenee tehdä muutoksia
Ei siihen tarvitse olla onnellinen, että voi toisen ottaa vierellä kulkemaan ystävänä, kun tunnetaan jo pitkältä ajalta muutenkin. Näin on tilanne minun läheisen kanssa. Olen itse sellaisissa voimissa, että pystyn olemaan vierellä kulkija. Ymmärrän ettei hän pysty tekemään tällä hetkellä muutoksia elämässään. En niitä tuputa, kun tiedän tilanteen.
Moni on saanut vertaistuesta voimaa ja ihan siellä pohjalla ollessaan. Onhan niitä järjestöjen tukihenkilöitä ym.. joista on ollut hyvä tuki monelle toipumisessa.
No vaikka olis kyseessä hänen työkyvyttömyys, hyväksyn sen. Joskus elämä tuo vaikeita asioita eteen. Ei se ole syy hylätä ystävää.