Niin kyselisin vähän ravuista,kun tunnen vaan yhden enkä ota siitäkään oikein selvää...
Ollaan vanhoja koulukavereita,eikä oltu nähty pitkään aikaan,kun nyt ekan kerran taas syksyllä,käytiin muutaman kerran baarissa,ja nyt siitä ei oo kuulunu taas mitään,eikä edes vastaa viesteihin,en ole häntä loukannut omasta mielestäni,haluisin vaan jutella hänen kanssaan mut vähän vaikeeta kun ei kaveria oo näkynyt moneen viikkoon...huolestuttavaa..hän on siis naispuolinen rapu.
Ollaan vanhoja koulukavereita,eikä oltu nähty pitkään aikaan,kun nyt ekan kerran taas syksyllä,käytiin muutaman kerran baarissa,ja nyt siitä ei oo kuulunu taas mitään,eikä edes vastaa viesteihin,en ole häntä loukannut omasta mielestäni,haluisin vaan jutella hänen kanssaan mut vähän vaikeeta kun ei kaveria oo näkynyt moneen viikkoon...huolestuttavaa..hän on siis naispuolinen rapu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ravut on kyl aika koti ihmisiä ja odottavat, et toiset tulee ja repii sieltä ulos . mä haluan olla omissa oloissani ja varsinkin vanha tuttu ei jaksa kiinnostaa. varmaan sun ystävä haluaa tavata sut ,mut nyt sillä on se aika et viihtyy itsekseen ,luulen niin.jatka vaan soittamista ,kyl sut palkitaan.
Jos itse käyttäytyisin kuvaileman ystäväsi tavoin, varmaankin toisin sanoen meinasin että anna minun olla. Sinä olet yrittänyt ja jossei seura kelpaa niin olkoon. Niin itse tekisin. Ottakoon yhteyttä joskus jos kiinnostaa mutta mitäpä seuraan tunkemaan(siltä se varmasti sinusta tuntuu).
Voi olla, että rapu on jäänyt juopottelemaan jonnekin. Ravulla on paha tapa hoitaa ongelmiaan alkoholilla. Rapu luottaa pulloon enemmän kuin ystäviinsä. Se ei hänen mielestään petä. Hän sen sijaan pettää itseään ja muita enemmän kuin luulisi ja uskoisi todeksikaan. En ole tavannut elämäni aikan a yhtään luotettavaa rapua. Heistä saa aina olla huolissaan kunnes oppii ettei sekään mitään auta. Antaa ravun olla omissa oloissaan.
Toi on taas yhden elämään katkeroituneen skorpionin tunnustus! Lohtusi lienee, että vitutukseen ei voi kuolla.
Kun skorpioni ei saa omaa tahtoaan läpi, vika on muissa. Joku rapu -rassu on tainnut pitää sinua ja sinun skorpionimielipiteitäsi tylsempänä kuin keskaripulloa. Yritä kestää se, sillä muilla on kestämistä sinun tylsämielisyydessäsi.
Mikä onkaan skorpionin tapa hoitaa hommat: haudotaan, vatvotaan, kiemurrellaan ja vittuillaan. Ennen kaikkea paetaan vastuuta eikä nähdä oman roolin merkitystä konflikteissa. Hoh-hoijaa. Niin tyypillistä!
Kaksnaamanen kieroilija, selän takana paskaa puhuva. Siis 2 rapua ollut eri elämän vaiheissa mulla parhaina kavereina ja molemmat osoittautui tollaisiksi. Ja kuitenkaan kukaan muu tuntemani ihminen ei sellainen ole ollut.
Sulla on ollu aika kieroja rapuja...kaverini pitävät minusta koska osaan säilyttää salaisuudet ja osaan tukea ja kuunnella heitä tarvittaessa.
Ei milloinkaan kannata sokeasti tuijottaa pelkkää aurinkomerkkiä...
Ravut rypevät itsesäälissä ja vetävät herneen nenään , joka asiasta... mutta en milloinkaan ole pettänyt ystävääni tai puhunut paskaa selän takana. Ravut ovat yleisesti ottaen hyvin oikeudenmukaisia ja rehellisiä. Sekä hyvin pitkä muistisia varsinkin, jos kokevat tulleensa loukatuiksi.
Eipä ravulle kannata lähetellä viestäjä, jos ei vastaa niin anna olla.
Mutta ehkä skorpionin musta/valkoisuus asioihin ja omistushalu korostavat minussa itsessä ravun joitakin puolia. Toisaalta ravun feminiinisyys ehkä jossain määrin pehmentää skorpparin kovuutta ja pisteliäisyyttä. Tiedä sitä sitten, kun on monia muitakin merkkejä joita kartalta löytyy...
Tarvitsen ystäviäni. Niitä ei tule ellen niitä itse hanki. siispä touhotan seurapiirin kokoon ja kasaan hirveällä tohinalla. Sitten petyn kun ei ollutkaan kivaa. Olisinkin halunnut jotain muuta. Puheenaiheet ei olleetkaan kivoja tai loukkaannuin jostain tai jollain oli väärä ilme väärässä paikassa... ihan hirveän huono itsetunto välillä. Ja sitten taas jonain kertana kaikki menee hyvin.
Jos on murheita, vetäydyn yksinäisyyteen. Jos on meno päällä, pommitan kavereita bailaamaan. Välillä on asiallinen vaihe. Välillä flirtti päällä. Täytyy miettiä kuka kavereista sopii mihinkin olotilaani. Yleensä ammun joka tapauksessa jutuissani yli, joten parempi vetäytyä yksin nuolemaan haavoja ja odottamaan että pöly laskeutuu.
Suurta päänvaivaa aiheuttaa jos joku ystävä alkaa harventaa yhteydenottoja ystävystyttyään jonkun uuden ihmisen kanssa. Sovin tapaamisen ja mietin tuleekohan se vaan koska ei halua loukata minua.
Tykkääköhän se minusta enää ollenkaan, vai olenkohan paljastanut kuinka tyhmä idiootti todellisuudessa olen. Vaikka omasta mielestäni en ole idiootti vaan aika fiksu ja empaattinen kun sille päälle satun. Vaikka väsyneenä en kyllä jaksa olla yhtään empaattinen. Huh huh...
Ja heh heh.
Ja jos yhteydenotot lakkaavat. siis kaverini hylkää minut, eli ei enää pidä minun seurastani, olen aikas loukkaantunut...aikas kauan,tunnetasolla. Järjellä toki tajuan, että sellaista sattuu ja elämä jatkuu ja uusia kavereita on olemassa. Mutta kyllä minä hyvin heikosti verhottuna teen muille selväksi että se kaveri nyt ei enää välitä minusta, mutta kylläpäs seura kelpasi silloin kun itse kaipasi bailuseuraa, mutta nyt on suihkuseurapiirit muuttuneet enkä minä enää kelpaa, että semmoinen tapaus. Ja sitten taas nolottaa, että piti mennä semmoisia puhumaan, selkään puukottamaan ja ihan oman huonon itsetuntoni takia vaan.
Ja sitten kun on touhottanut niin mahdottomasti kaikki kaverit kertaalleen läpi, pitää levätä, kun niin väsyttää tuo voimain ponnistus.
Kamalan vaikeaa olla rapu.
se on niin totta että rapuna on huono itse tunto. vituttaa välillä kun en syntyny esim leijonaksi tai oinaaksi. tämmöseks ravuksi vaan. koko ajan odottaa et joku soittais vaik vois itse soittaa mut sit aattelee et ei kukaan oikeesti kaipaa mun seuraa. baariinki jos meen yksin (tosi harvoin uskallan yksin) niin jos nään jonkun puolitutun nii saatan käydä pari sanaa vaihtaa mut en uskalla jäädä pidemmäksi aikaa ettei mulle tuu olo et tuppaudun seuraan. on oikeesti vaikee olla rapu.. :(
Kyllä pitää paikkaansa et ollaan vähän vaikeita ja koko ajan mietitään tykkääkö toi musta oikeasti ja jos huomaa jonkun "ehkä" olevan epäaito niin se jää kaivelemaan. Tosin iän myötä tämä piirre hieman vähenee, kun on löytänyt niitä omanlaisia kavereitaan.
Rapuja minulla on ystävinä useita. Itse pidän rapu ihmisistä kovasti. Pidämme tiiviisti yhteyttä toisiimme. Jos rapu ystäväni joskus ovat vetäytyneet yhtäkkiä kuulumattomiin, on yleensä syynä ollut rakkaus =) Rakastuneena rapu saattaa pesiytyä rakkaansa kanssa neljän seinän sisälle maailmaa piiloon =)
Yritä tavoitella ystävääsi, kyllä hän vielä vastaa. Ethän vain ole suututtanut häntä jollain tavalla. Tuli vaan mieleen, sillä suuttuneena rapu saattaa mököttää =)