CXXIV kevättä tai ainakin tosi talvea odotellessa.

Vaikka en mikään kunnon roomalainen olekaan, vaan kurja fenni täältä ultima thulen maasta, voin ottaa oppia suuremmista ja laittaa edes järjestysnumeron oikein.

502

413

    Vastaukset

    • Hyvä LiisaO, kun aloitit uuden Elämän. Kiitos Cee edellisestä. Minunkin koneeni mietti jo aika kauan, ennen kuin päästi ketjuun kun se oli niin pitkä jo.

      Ellin boxista lauletaan juuri tuolla Järviradiossa ja rakkauden kaipuusta! Sitähän me kaipaamme, mutta sekin on nykyisin "katoava luonnonanti!"

      Nautitaan kuitenkin Elämästä!

      Rapu

      • Nautitaan elämästä! Katsellessani Anne Flinkkilän haastattelua Kati Outisesta, jonka isoäidin ikuisti aikoinaan Helene Schjerbeck tämä ollessa pikkulapsena Hyvinkäällä, tuli mieleeni toinen aika ihmeellinen tarina.

        Joskus vuonna 1912 eksyi iisalmelaisen talon pihalle taidemaalari, joka kiinnitti huomionsa pikkutyttöön. Häntä innosti tumman, punahilkkaisen lapsen hauska ilme. Sittemmin maalarin ja taulun kohtaloista ei kuulunut mitään. Kunnes joskus 30-luvulla taulu ilmestyi johonkin näyttelyyn Helsinkiin. Vanhempani näkivat sen siellä, ja äiti tunnisti lapsuudenkuvansa. Monien vaiheiden kautta äitini onnistui ostamaan taulun itselleen. Nyt se on täällä kotonani, maantieteellisesti melko lähellä paikkaa, missä se on maalattu.

        Ellin boxi olisi oikeastaan kiva nimi tälle ketjulle. Olemme tunnettuja mutta myös vähän paheksuttuja friiduja noiden vanhanaikaisten miesten taholta.


      • LiisaO kirjoitti:

        Nautitaan elämästä! Katsellessani Anne Flinkkilän haastattelua Kati Outisesta, jonka isoäidin ikuisti aikoinaan Helene Schjerbeck tämä ollessa pikkulapsena Hyvinkäällä, tuli mieleeni toinen aika ihmeellinen tarina.

        Joskus vuonna 1912 eksyi iisalmelaisen talon pihalle taidemaalari, joka kiinnitti huomionsa pikkutyttöön. Häntä innosti tumman, punahilkkaisen lapsen hauska ilme. Sittemmin maalarin ja taulun kohtaloista ei kuulunut mitään. Kunnes joskus 30-luvulla taulu ilmestyi johonkin näyttelyyn Helsinkiin. Vanhempani näkivat sen siellä, ja äiti tunnisti lapsuudenkuvansa. Monien vaiheiden kautta äitini onnistui ostamaan taulun itselleen. Nyt se on täällä kotonani, maantieteellisesti melko lähellä paikkaa, missä se on maalattu.

        Ellin boxi olisi oikeastaan kiva nimi tälle ketjulle. Olemme tunnettuja mutta myös vähän paheksuttuja friiduja noiden vanhanaikaisten miesten taholta.

        Kirjoitin sinulle, LiisaO, että olet saanut arvokkaan muiston äidistäsi pikkutyttönä tuon taulun myötä. Lopetin sanomani, että "äiditkin ovat olleet pikkutyttöjä!"

        Nyt se on poistettu???

        Mitä pelleilyä tämä taas on ylläpidolta?

        Rapu


    • Kiitos, LiisaO. Tosiaan alkoi jo edellinen tökkiä aika pahasti. Puhelimella selaaminen sujui melkein jopa paremmin kuin tällä tietsikalla.

      Onneksi on jo pimeä, eikä tuo koiranilma enää ikkunasta näy, mutta sateen ropina ja tuulen pauhu kyllä kuuluvat. Sauna meilläkin kohta pistetään tuleen (siis tulemaan; tuleen on nykysuomea!;). Meillä ei taida nyt saunakaljaa olla, siideriä emme juo, mutta hyvää italialaista valkkaria ja punkkaria kyllä löytyy. Sen kanssa saunapalaksi taidan "pyöräyttää" sienipiirakan kuivatuista, lasten kanssa poimimistamme mustatorvisienistä (siis Whoo, kyllä: Sienistä!!:). Olen pari kertaa jo sellaisen tehnyt ja vieläkin sieniä on jäljellä yksi iso purkillinen. Tosin kuivatut sienet kyllä säilyvät, jos eivät nyt ihan maailman tappiin niin melkein.

      Porinoidista huolimatta leppoisaa lauantai-iltaa!
      am

    • Jaa että 124. Onko se nyt pomminvarmasti oikein? Joka tapauksessa aika mones ketju.

      Tuosta Schjerfbeckistä piti kysymäni, että onkos joku muu nähnyt tuota "Helene" elokuvaa? Kohtalainen leffa, mutta minun makuuni siinä keskityttiin vähän liikaa Helenen traumaattisiin miesasioihin. Enemmän taiteellista puoltaan olisi voitu käsitellä. Todella hieno taiteilija kyseessä.

      Ja mitä, että torvisienipiirakkaa? Yök.

      • Huomaan, ettet tiedä elokuvataiteesta mitään. Ehkä olet joskus lukenut jonkun Pecos Billin tai romantillisen tarinan Honolulun neitokaisista, mieluummin senkin kuvitetussa asussa tai sarjakuvana. Selkokielellä kuitenkin.

        LiisaO


    • Ja Cee tuolla loppuunkäytetyssä ketjussa mainitsee syöneensä laskiaispullaa
      mansikkahillolla. Tämähän on tähän asti ollut ratkaisematon dilemma, hillo vs. mantelimassa. Pikaisen äänestyksen (meillä kotona) tuloksena julistan täten mantelimassan ylivoimaiseksi voittajaksi.

      Ja pahus vieköön, myrsky tuntuu vinkuvan pahaenteisesti, kohta uusi peltikattomme lähtee liitoon.

      • Kyllä ainakin tasapeli tulee. Jos oisin syönyt l-pullan niin hillopulla sen olisi pitänyt olla.

        Aikoinaan töissä tehtiin gallup kahviporukkamme keskuudessa, ja tulos oli tyrmäävä hillopullien voittaessa. Että vedä siitä humöörit😝.

        Katselin äsken muutaman pätkän uudesta poliisisarjasta (englantilainen?, niin ainakin liikennettä kuvaavista pätkistä päättelin). Alkoi kiinnostaa. Ei ollut kiiltokuvanäyttelijöitä, ei pakollista poliisin naispomoa jne. Pitää mennä Areenaan jos siellä lisää katsottavaa.

        Sauna oli sopivan kuuma, sienipiirakka valkkarin painamana enemmän kuin herkullista. "Maistuis varmaan sullekin"
        am


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ainakin tasapeli tulee. Jos oisin syönyt l-pullan niin hillopulla sen olisi pitänyt olla.

        Aikoinaan töissä tehtiin gallup kahviporukkamme keskuudessa, ja tulos oli tyrmäävä hillopullien voittaessa. Että vedä siitä humöörit😝.

        Katselin äsken muutaman pätkän uudesta poliisisarjasta (englantilainen?, niin ainakin liikennettä kuvaavista pätkistä päättelin). Alkoi kiinnostaa. Ei ollut kiiltokuvanäyttelijöitä, ei pakollista poliisin naispomoa jne. Pitää mennä Areenaan jos siellä lisää katsottavaa.

        Sauna oli sopivan kuuma, sienipiirakka valkkarin painamana enemmän kuin herkullista. "Maistuis varmaan sullekin"
        am

        Pakko vielä jatkaa. Telkassa just suomilove. Siinä viiden, yhtä pitävän (nuoren) naisen porukka. Sama on minulla oppikoulukavereiden kanssa. Joku noista nuorista naisista puhui pöydällä tanssimisesta. Se ei meiltä viideltä mummolta enää onnistuisi: kaikki muu sujuisi, mutta emme pääsisi pöydältä alas:))). Että eläköön vanhentuminen.
        Ps. Whoollehan em. toivotus ei päde 😜


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pakko vielä jatkaa. Telkassa just suomilove. Siinä viiden, yhtä pitävän (nuoren) naisen porukka. Sama on minulla oppikoulukavereiden kanssa. Joku noista nuorista naisista puhui pöydällä tanssimisesta. Se ei meiltä viideltä mummolta enää onnistuisi: kaikki muu sujuisi, mutta emme pääsisi pöydältä alas:))). Että eläköön vanhentuminen.
        Ps. Whoollehan em. toivotus ei päde 😜

        Ei vielä tasapeli, vasta 2-1. Meitä on täällä kaksi mantelipullistia.

        Näyttää myrsky olevan vähän laantumaan päin, kattokin on yhä paikoillaan.


      • DrWhoo kirjoitti:

        Ei vielä tasapeli, vasta 2-1. Meitä on täällä kaksi mantelipullistia.

        Näyttää myrsky olevan vähän laantumaan päin, kattokin on yhä paikoillaan.

        Minä olen aina leiponut laskiaispullat niin, että täytteenä on sekä mantelimassaa, että vadelmahilloa. Sekä tietysti kermavaahtoa.

        Taatusti hyviä.

        Rapu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pakko vielä jatkaa. Telkassa just suomilove. Siinä viiden, yhtä pitävän (nuoren) naisen porukka. Sama on minulla oppikoulukavereiden kanssa. Joku noista nuorista naisista puhui pöydällä tanssimisesta. Se ei meiltä viideltä mummolta enää onnistuisi: kaikki muu sujuisi, mutta emme pääsisi pöydältä alas:))). Että eläköön vanhentuminen.
        Ps. Whoollehan em. toivotus ei päde 😜

        Ihanaa 😜 elämää sinne pöydän alle, pääsettekös sieltä enää ylös, pusi pusi, mutta en nyt päässyt kärrylle, että mikä toivomus ei päde minulle

        Mutta cee, minulle olisi tärkeää tietää, että hillo vai mantelimassa?

        DrWhoo


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen aina leiponut laskiaispullat niin, että täytteenä on sekä mantelimassaa, että vadelmahilloa. Sekä tietysti kermavaahtoa.

        Taatusti hyviä.

        Rapu

        Minä taas leivon paljon eri hilloilla täytettyjä laskiaispullia. Ja paljon kermavaahtoa. No laskiaismäkeen en enää kykene mennä, sillä perse ei mahu pulkkaan

        LiisaO


      • DrWhoo kirjoitti:

        Ei vielä tasapeli, vasta 2-1. Meitä on täällä kaksi mantelipullistia.

        Näyttää myrsky olevan vähän laantumaan päin, kattokin on yhä paikoillaan.

        Kiivas on kisa ja jännä, joten jos tänä vuonna pistäisin painoa enempi sienipiirakalle, niin kisa senkun mutkistuisi

        nauta


    • Huomenta uuteen ketjuun. Kiitos LiisaO:lle avauksesta!

      Äsken söin toisen laskiaispullan, tämä oli mantelimassalla. Täytyy sanoa, että massalla voitti sen eilisen hillolla. Mutta molemmat yhtä höttöjä. Miten pullasta saa sellaisen? Rapu kertoi itse paistavansa niitä, saatko ne näin hötöiksi aikaaan.

      Todella mielenkiintoinen tarina LiisaO:n taululla.

      Cee

      • Sunnuntaita!

        Ei niistä leipomistani laskiaispullista mitään höttöjä tullut. Se pulla-aines, mikä kaivetaan sieltä kypsästä pullasta, sekoitetaan tuon mantelimassan kanssa. Hiukan kermaa kostukkeeksi. Tuolla sekoituksella täytetään se pullan kolo osittain. Sitten vadelmahillo ja kermavaahto ja kansi löysästi kerman päälle. Kyllä ovat hyviä!

        Päivänjatkoja!

        Rapu


    • Uskomaton säätilan muutos eilisestä, aurinko paistaa ja kevättä ilmassa.

      Pullista puheenollen, meilläkin leivotaan usein. Mie vaadin aina että jätetään puoliraa'aksi, semmoinen taikinainen pulla on namia.

    • Lainaus HS:n keskustelupalstalta:
      "Suomalainen keskusteluilmapiiri on viime aikoina muuttunut huolestuttavaan suuntaan: moni keskustelija on kaivautunut syvälle oman ideologisen näkemyksensä ja identiteettinsä muodostamaan poteroon ja ampuu sieltä täyslaidallisia eri tavalla ajattelevia kohti.

      Yhteiskunnallisesta keskustelusta on hävinnyt analyyttisyys ja toisen ihmisen ymmärtäminen. Liian usein lähdetään hyökkäykseen henkilön kautta. Ensin määritellään lähinnä poliittisen suuntautumisen tai väestöryhmän kautta se, kuka on ”hyvis” ja kuka ”pahis”. Sitten kun tämä leima on lyöty, henkilön jokainen teko ja lausunto tuomitaan ennalta".

      Tutkija on tätä mieltä ja tottahan tuo on. Sopii edsoniin paremmin kuin hyvin. Kannattaa lukea koko kirjoitus .

      Cee

      • Erittäin hyvä kirjoitus tuo lainaus, ja niin totta.

        Näyttää taas robo olevan sekaisin, poistoja on kohta enemmän kuin kirjoituksia.


      • MInäkin luin tuon Hs:n oivan kirjoituksen. On kyllä kumma tauti tuo oma, muiden mielipiteet ja ajtukset mitätöivä oikeassaolon pakko. Tai ei se aina kai ole edes pakko, vaan ehkä jo syntymässä tarttunut sairaus. Kirjoituksessa oli hyviä esimerkkejä siitä, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät samaa asiaa. Mutta sellainenhan minä-tiedän-olen-oikeassa-tyypille ei sovi. Ja kun ei sovi, niin useinkaan edes tartuta edes itse asiaan, vaan henkilöön joka on eri mieltä. Ja siinä jopa henkilön ulkonäköäkin solvataan, vaikka kaikki eivät edes pistä kuviaan syynättäväksi. Oikeassaolija kehittelee päässään vihattavansa ulkonäönkin "mieleisekseen", sopivaksi parjauksiinsa.

        Eilen oli juttua miehestä ja firmastaan, joka toimittaa konttorikoppeja ympäri maailmaa. Tänään Mielipidesivulla muutama aikuinen kertoi kokemuksiaan "maisemakonttoreista", joihin noita koppeja sitten asennetaan, että ihmiset saavat työrauhan. Yksi kirjoittaja kertoi, että on lopettanut nauramisen työpaikalla. Hänellä on kova nauruääni ja maisemakonttorissa se kuuluu joka paikkaan. Itse jouduin muutaman vuoden tekemään töitä avokonttorissa, eikä se todellakaan ollut helppoa. Usein sitten teinkin töitä iltaisin kotona.

        Mukavaa, kun tänään on taas jo vähän valoisampaa. Katselin juuri ensi viikon sääennusteita ja tännekin on luvattu pikkupakkasta ja jopa lumisadetta. Toivottavasti ei kovin liukkaita kelejä kuitenkaan tule, on pian "luut rutina ja päät mätinä", jos pahasti kumoon menee. Olen hoputtanut siippaakin hankkimaan piikkikengät, mutta sanoo, että vasta sitten kun ne maksavat 20€. No, hänen pitää siis vain liukastella silestoneillaan.

        Nyt kalkkunapihvin kimppuun. Hyvää pyhän jatkoa!
        am
        PS. saa nähdä häviääkö tämäkin kirjoitus. Teiltä vietiin niitä eilen ja minultakin yksi kirjoitus, vaikka olin kirjautunut. Surkea ylläpito!


      • Anonyymi kirjoitti:

        MInäkin luin tuon Hs:n oivan kirjoituksen. On kyllä kumma tauti tuo oma, muiden mielipiteet ja ajtukset mitätöivä oikeassaolon pakko. Tai ei se aina kai ole edes pakko, vaan ehkä jo syntymässä tarttunut sairaus. Kirjoituksessa oli hyviä esimerkkejä siitä, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät samaa asiaa. Mutta sellainenhan minä-tiedän-olen-oikeassa-tyypille ei sovi. Ja kun ei sovi, niin useinkaan edes tartuta edes itse asiaan, vaan henkilöön joka on eri mieltä. Ja siinä jopa henkilön ulkonäköäkin solvataan, vaikka kaikki eivät edes pistä kuviaan syynättäväksi. Oikeassaolija kehittelee päässään vihattavansa ulkonäönkin "mieleisekseen", sopivaksi parjauksiinsa.

        Eilen oli juttua miehestä ja firmastaan, joka toimittaa konttorikoppeja ympäri maailmaa. Tänään Mielipidesivulla muutama aikuinen kertoi kokemuksiaan "maisemakonttoreista", joihin noita koppeja sitten asennetaan, että ihmiset saavat työrauhan. Yksi kirjoittaja kertoi, että on lopettanut nauramisen työpaikalla. Hänellä on kova nauruääni ja maisemakonttorissa se kuuluu joka paikkaan. Itse jouduin muutaman vuoden tekemään töitä avokonttorissa, eikä se todellakaan ollut helppoa. Usein sitten teinkin töitä iltaisin kotona.

        Mukavaa, kun tänään on taas jo vähän valoisampaa. Katselin juuri ensi viikon sääennusteita ja tännekin on luvattu pikkupakkasta ja jopa lumisadetta. Toivottavasti ei kovin liukkaita kelejä kuitenkaan tule, on pian "luut rutina ja päät mätinä", jos pahasti kumoon menee. Olen hoputtanut siippaakin hankkimaan piikkikengät, mutta sanoo, että vasta sitten kun ne maksavat 20€. No, hänen pitää siis vain liukastella silestoneillaan.

        Nyt kalkkunapihvin kimppuun. Hyvää pyhän jatkoa!
        am
        PS. saa nähdä häviääkö tämäkin kirjoitus. Teiltä vietiin niitä eilen ja minultakin yksi kirjoitus, vaikka olin kirjautunut. Surkea ylläpito!

        Ettäkö siis kirjautuneenakin poistettu? Sen täytyy sitten olla jonkun "poistattama", en oikein usko robon poistavan kirjautuneiden tekstejä. Ainakaan miun.

        Tuommoiset piikkikengät, tai siis irrotettavat remmisysteemit ovat mainio keksintö, jopa minä, nuori ja notkea (köh) käytän semmoisia ilolla. Varsinkin pääkallokelillä. Halpa henkivakuutus. Kerroppas tämmöiset jämäkät terveiset.


      • DrWhoo kirjoitti:

        Ettäkö siis kirjautuneenakin poistettu? Sen täytyy sitten olla jonkun "poistattama", en oikein usko robon poistavan kirjautuneiden tekstejä. Ainakaan miun.

        Tuommoiset piikkikengät, tai siis irrotettavat remmisysteemit ovat mainio keksintö, jopa minä, nuori ja notkea (köh) käytän semmoisia ilolla. Varsinkin pääkallokelillä. Halpa henkivakuutus. Kerroppas tämmöiset jämäkät terveiset.

        Siinä poistetussa oli lähinnä vain Alin haukkumakirjeestä otettuja lainauksia. Alin kirje on edelleen paikallaan. No, hälläs välis. Mutta kirjautunut amummu sen kirjoitti ja robo (kai)poisti.

        Piikkikengät ovat paras keksintö sitten paperi-Hesarin;). MInullakin aluksi oli nuo irrotettavat remmit, mutta kyllästyin niiden napomiseen. Nyt on pari talvea jo ollut icebugit ja hyväksi olen havainnut - elokuussa pistän jalkaan ja juhannuksena otan pois!!

        Autoa usein ajan tavallisilla kengillä, mutta piikkinkenkäni on niin helpot laittaa jalkaan, ettei kovin pitkään tarvitse ähkiä kenkien vaihdossa. Ja jos vaikka vähän ähkittäisikin, niin se on pieni hinta kallon halkeamisen estämisestä. Mutta siippani on fatalisti: jos kumahtaa kumoon, niin se onkin tarkoitus.
        am


      • Anonyymi kirjoitti:

        MInäkin luin tuon Hs:n oivan kirjoituksen. On kyllä kumma tauti tuo oma, muiden mielipiteet ja ajtukset mitätöivä oikeassaolon pakko. Tai ei se aina kai ole edes pakko, vaan ehkä jo syntymässä tarttunut sairaus. Kirjoituksessa oli hyviä esimerkkejä siitä, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät samaa asiaa. Mutta sellainenhan minä-tiedän-olen-oikeassa-tyypille ei sovi. Ja kun ei sovi, niin useinkaan edes tartuta edes itse asiaan, vaan henkilöön joka on eri mieltä. Ja siinä jopa henkilön ulkonäköäkin solvataan, vaikka kaikki eivät edes pistä kuviaan syynättäväksi. Oikeassaolija kehittelee päässään vihattavansa ulkonäönkin "mieleisekseen", sopivaksi parjauksiinsa.

        Eilen oli juttua miehestä ja firmastaan, joka toimittaa konttorikoppeja ympäri maailmaa. Tänään Mielipidesivulla muutama aikuinen kertoi kokemuksiaan "maisemakonttoreista", joihin noita koppeja sitten asennetaan, että ihmiset saavat työrauhan. Yksi kirjoittaja kertoi, että on lopettanut nauramisen työpaikalla. Hänellä on kova nauruääni ja maisemakonttorissa se kuuluu joka paikkaan. Itse jouduin muutaman vuoden tekemään töitä avokonttorissa, eikä se todellakaan ollut helppoa. Usein sitten teinkin töitä iltaisin kotona.

        Mukavaa, kun tänään on taas jo vähän valoisampaa. Katselin juuri ensi viikon sääennusteita ja tännekin on luvattu pikkupakkasta ja jopa lumisadetta. Toivottavasti ei kovin liukkaita kelejä kuitenkaan tule, on pian "luut rutina ja päät mätinä", jos pahasti kumoon menee. Olen hoputtanut siippaakin hankkimaan piikkikengät, mutta sanoo, että vasta sitten kun ne maksavat 20€. No, hänen pitää siis vain liukastella silestoneillaan.

        Nyt kalkkunapihvin kimppuun. Hyvää pyhän jatkoa!
        am
        PS. saa nähdä häviääkö tämäkin kirjoitus. Teiltä vietiin niitä eilen ja minultakin yksi kirjoitus, vaikka olin kirjautunut. Surkea ylläpito!

        Olin itsekin yhdessä vaiheessa töissä avokonttorissa, kun laskuttaja laittoi matriisikirjoittimensa säksättämään laskuja metritolkulla, oli minun mahdoton kuulla mitä firman myyntimiehet minulle kertoivat puhelimessa. Onneksi eri firmassa sain oman huoneen. Tosin työnikin oli jo jotain muuta.

        CalCee


    • Meilläkin paistaa aurinko ja tuuli on melkein laantunut.

      Skypetimme illalla pikkuisen kanssa ja hän näytti meille saamiaan kirjoja, joissa näkyi olevan heppoja ja pikkutytöt niiden selässä. Itsekin käy ponikerhossa 2 kertaa viikossa. Äitinsä lukee aina iltaisin hänelle tarinoita milloin mistäkin kirjasta.

      Kun lapsenlapset olivat meillä yökylässä, U aina kertoi heille tarinoita ihan omasta päästään ja lapset tykkäsivät. Oli hänellä vilkas mielikuvitus aina keksimään milloin mitäkin. Itse aina luin jostain kirjasta.

      Cee

    • Aurajoen Haliskoski kuohuu, pärskii ja örveltää. Patoluukut nostettu ylähanikkaan. Kävin ihmettelemässä kosken eloa ja voimaa. Enkä tottavie ollut ainut ihailija. Monenlaista pasteeraajaa ja käsikynkkää menijää. Mikäpäs siinä kun aurinko paistaa komiasti. Förin kohdalla jokilaiva Merihelmen partaassa roikkuu iso "myytävänä" plakaatti. Roikkunut siinä pitkään. Eiks kettään ny kiinnosta messevän jokijuottolan hankkiminen. Ei tosin ole kauneimmasta päästä jokipurtiloita. Paljon tarvii fiksailla ja remonteerata. Riittääkö aika kun kevät tekee jo tuloansa .Hra Whoolle siinä oivat kesäsesonkibisnekset. 60°26'29.3"N 22°14'57.3"E Puosu

      • Juu, vesi virtaa kunnolla, eilen oli satamakin upota. Meri yli metrin normaalia korkeammalla.
        Ei kuitenkaan läheskään niin paha tilanne kuin Raumalla.

        Toi Merihelmi juu, eikös sen pitänyt jossin vaiheessa olla laulaja Janne Hurmeen uusi ravintolabisnes. Vai joko lienee homma mennyt puihin. Ehkä en kuitenkaan tuohon bisnekseen lähtisi, ravintola-ala on aika rankkaa.


    • Nuo neljä muka sääntöjenvastaista ovat minun C ja ravun. Ja vailla minkäänlaista säännösten vastaisuutta.

      • Oisko niin, että useampi kirjoitus lyhyessä ajassa samalta rekisteröitymättömältä kirjoittajalta johtaa herkästi poistoihin. Selvää kuitenkin on, että kirjoituksien sisältö ei ole poistojen syy.

        Turha kai toistaa, että rekisteröityminen poistaa kaikki tuommoiset ongelmat. Toki se on rekisteröityneille edelleenkin pieni kirjoittamista haittaava tekijä, että joutuu aika usein kirjautumaan uudelleen, vaikka pyytää selainta muistamaan kirjautumisen. Joku tekninen ongelma kirjautumisessa siis edelleen on.

        Minähän kirjoitan erinäisistä syistä nykyisin poikkeuksetta vain kirjautuneena.


      • DrWhoo kirjoitti:

        Oisko niin, että useampi kirjoitus lyhyessä ajassa samalta rekisteröitymättömältä kirjoittajalta johtaa herkästi poistoihin. Selvää kuitenkin on, että kirjoituksien sisältö ei ole poistojen syy.

        Turha kai toistaa, että rekisteröityminen poistaa kaikki tuommoiset ongelmat. Toki se on rekisteröityneille edelleenkin pieni kirjoittamista haittaava tekijä, että joutuu aika usein kirjautumaan uudelleen, vaikka pyytää selainta muistamaan kirjautumisen. Joku tekninen ongelma kirjautumisessa siis edelleen on.

        Minähän kirjoitan erinäisistä syistä nykyisin poikkeuksetta vain kirjautuneena.

        Olen huomannut sen. Edson on tänäänkin kirjoittanut sinuna, mutta anonyyminä ja allekirjoitus sinun. Myös kirjautuneina normaalisti kirjoittavat pääsevät monesti läpi anonyymeinä, eli ei se poista sitä, että olisi pakko olla kirjautunut. Kirjoitustyyli monesti paljastaa, oliko oikea amummu taikka rapu.

        Olen huomannut monesti, että esim Ali esiintyi eräällä avaamallaan ketjulla jopa kahdella eri nimmarilla kirjautuneina (sekin on siis mahdollista!) ja monilla eri nimmareilla vain allekirjoittamalla. Sekö on pelastus, ettei robo poista?

        KurtturuusuC, auttaakohan robon hämäämiseen


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen huomannut sen. Edson on tänäänkin kirjoittanut sinuna, mutta anonyyminä ja allekirjoitus sinun. Myös kirjautuneina normaalisti kirjoittavat pääsevät monesti läpi anonyymeinä, eli ei se poista sitä, että olisi pakko olla kirjautunut. Kirjoitustyyli monesti paljastaa, oliko oikea amummu taikka rapu.

        Olen huomannut monesti, että esim Ali esiintyi eräällä avaamallaan ketjulla jopa kahdella eri nimmarilla kirjautuneina (sekin on siis mahdollista!) ja monilla eri nimmareilla vain allekirjoittamalla. Sekö on pelastus, ettei robo poista?

        KurtturuusuC, auttaakohan robon hämäämiseen

        Ettei nyt vaan olisi jo mielikuvituksellakin roolia tuossa spekulaatiossa?
        Alkuperäinen kurtturuusu


    • Meilläkin on täällä kuulemma kauppatorille melkein meri noussut. Omalle rannalle katsoessani, meri ei vielä vello rantatielle. juuri yksi nainen siellä reippaili, eikä tossunsa kastuneet.
      Ckurttu

    • Ihana nimi tuo Merihelmi, onkohan kukaan antanut sitä nimeä vielä lapselleen? Helmi-nimisiä tunnen montakin, vauvasta tätiini. Kastehelmin nimpparit samana päivänä, yhtään Kastehelmiä en tunne, Merituulia kylläkin.

      KurttisC

    • Noista helmistä nimissä. Eikös yksi hemmo Hjalliksen diilissä kisannut nimellä Helmenkalastaja. Toinen helmi on joku bloggari, missi tai muuten vain julkku, joka esiintyy sukunimellä Järvenhelmi. Liekö sekään oikea.

      Nykyäänhän saa ottaa etu- tai/ja sukunimekseen melkein minkä vain. Ihan roiseja ehdotuksia ei kuitenkaan kovin helposti saa läpi. Muistelen että pojan nimeksi ehdotetut Sälli ja Eversti eivät menneet läpi. Sen sijaan Temppu ja Mjölnir hyväksyttiin. Tytölle on anottu mm. nimiä Macadamia ja Pajunkissa, mutta eivät päässet läpi, kuten esim. Kalliope ja Ruuti. Mutta eihän nimi henkilöä pahenna, jos ei mies nimeä.

      Joskus jossain lehtien jutuissa olen nähnyt lapsille haluttavan ihan merkillisiä nimiä. En muista nyt juuri karmeimpia esimerkkejä, mutta ihmetyttää kyllä vanhemmat, jotka lastaan haluavat kahjoilla nimillä kiduttaa. Toisaalta nykyään nimen vaihto on helppoa. Hintaa en tiedä.

      Jumpe, just soi toosassa Aznavourin La Bohème. On itellä hänen muille laulumaille hiljakkoin siirtymisestään vähän jännä tunne. Ensimmäinen single meidän huushollissa minun valitsemanani oli levy, missä toisella puolella juuri tuo La Bohème.

      • Maria Järvenhelmi on hyvä näyttelijä, jonka tunnen esim. Aki Kaurismäen elokuvista.

        Tuntuuko teistäkin vai kuvittelenko vain, että muuan kirjoittajien helmi yrittää tarkoituksella etääntyä meistä aloittamalla uuden ketjun itselleen ilman yhtään muuta kirjoittajaa? Jos niin on, pitäköön hyvänään, kunhan uhkaukset tänne päin jäävät noin teoreettiselle tasolle. Jotain koomista toki uuden privaattiketjun nimessäkin on. Halutaanko siellä leikkiä imperiumin herraa?

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Maria Järvenhelmi on hyvä näyttelijä, jonka tunnen esim. Aki Kaurismäen elokuvista.

        Tuntuuko teistäkin vai kuvittelenko vain, että muuan kirjoittajien helmi yrittää tarkoituksella etääntyä meistä aloittamalla uuden ketjun itselleen ilman yhtään muuta kirjoittajaa? Jos niin on, pitäköön hyvänään, kunhan uhkaukset tänne päin jäävät noin teoreettiselle tasolle. Jotain koomista toki uuden privaattiketjun nimessäkin on. Halutaanko siellä leikkiä imperiumin herraa?

        m

        Telkussa puhuttiin käsilaukuista, joiden historiasta on avautunut näyttely Tampereella.

        Kyllä meitä naisia on kuin eri maailmoista. Haastateltu rouva vastasi kysymykseen kalleimmasta veskastaan, että maksoi se tuhansia, mutta on hän sitä käyttänytkin kymmenen vuotta.

        Kymmenen vuotta! Minä ostin viisitoista vuotta sitten siistin mustan repun ruotsinlaivalta, olisiko maksanut jonkun kympin, ja on edelleen käytössä ostoslaukkuna. Reppuun mahtuu vaikka mitä, rouvan mainitsemien hiusharjan ja kotiavaimen lisäksi esim. maitopurkit ja monta kiloa appelsiineja.

        Käsilaukkuhan syntyi 100 vuotta sitten naisen tarpeesta kuljettaa mukana kotiavainta, jollaista hänellä ei ennen tarvinnut (saanut) olla.

        Nuorena raahasin erilaisia marimekkolaukkuja. Sitä "luksusmerkkiä" edustaa enää plätky kangaskassi, joka tyhjänä mahtuu sen repun sivulokeroon. Nahkaa vältän parhaani mukaan niin laukuissa kuin jalkineissa.

        Hyvää talviviikkoa! Mukavasti on pikkupakkasta ja vähän uutta luntakin.

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Telkussa puhuttiin käsilaukuista, joiden historiasta on avautunut näyttely Tampereella.

        Kyllä meitä naisia on kuin eri maailmoista. Haastateltu rouva vastasi kysymykseen kalleimmasta veskastaan, että maksoi se tuhansia, mutta on hän sitä käyttänytkin kymmenen vuotta.

        Kymmenen vuotta! Minä ostin viisitoista vuotta sitten siistin mustan repun ruotsinlaivalta, olisiko maksanut jonkun kympin, ja on edelleen käytössä ostoslaukkuna. Reppuun mahtuu vaikka mitä, rouvan mainitsemien hiusharjan ja kotiavaimen lisäksi esim. maitopurkit ja monta kiloa appelsiineja.

        Käsilaukkuhan syntyi 100 vuotta sitten naisen tarpeesta kuljettaa mukana kotiavainta, jollaista hänellä ei ennen tarvinnut (saanut) olla.

        Nuorena raahasin erilaisia marimekkolaukkuja. Sitä "luksusmerkkiä" edustaa enää plätky kangaskassi, joka tyhjänä mahtuu sen repun sivulokeroon. Nahkaa vältän parhaani mukaan niin laukuissa kuin jalkineissa.

        Hyvää talviviikkoa! Mukavasti on pikkupakkasta ja vähän uutta luntakin.

        m

        Nyt vasta huomasin, että edson on eilen iltapäivällä herjannut Whoon kirjallisuusmakua minun nimissäni. Teksti oli toki omani, mutta suunnattu sille planeettain ruhtinaalle Porina kolmosessa. Uskoisiko edson jo että emme ihaile hänen copy/paste -taitojaan.

        Samalla korjaan Helene-taidemaalarin sukunimen siinä tauluhistoriassani. Schjerfbeck, "ähvä" puuttui.

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Maria Järvenhelmi on hyvä näyttelijä, jonka tunnen esim. Aki Kaurismäen elokuvista.

        Tuntuuko teistäkin vai kuvittelenko vain, että muuan kirjoittajien helmi yrittää tarkoituksella etääntyä meistä aloittamalla uuden ketjun itselleen ilman yhtään muuta kirjoittajaa? Jos niin on, pitäköön hyvänään, kunhan uhkaukset tänne päin jäävät noin teoreettiselle tasolle. Jotain koomista toki uuden privaattiketjun nimessäkin on. Halutaanko siellä leikkiä imperiumin herraa?

        m

        Sinä, kyldyyrihieros, Ultima Thulen roomalainen järjestysnumero, sinun pitää tutkia paremmin Ultima Thulen syntypaikkojakin, missä finninä nyt ilmaiset ihmettelysi muiden kirjoittajien "koomisista" ketjujen nimistä.

        "Vaikka en mikään kunnon roomalainen olekaan, vaan kurja fenni täältä ultima thulen maasta, voin ottaa oppia suuremmista ja laittaa edes järjestysnumeron oikein."

        Tuossa otsikkoasi selittävässä osassa on oikein ainoastaan sana "kurja", sillä sinun ultima thulesi on Ryssän takamaa, persujen sikiämislähiö ja uunipankopoikien lepopitäjä. Ei paikallasi ole mitään tekemistä kreikkalaisen mytologian kanssa. Ja aivan näennäisesti myös roomalaisten lukujen kanssa, joten palaa ensiksi Kreikan kyldyyriin, ennen kuin arvioit planetaarisia otsikoita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt vasta huomasin, että edson on eilen iltapäivällä herjannut Whoon kirjallisuusmakua minun nimissäni. Teksti oli toki omani, mutta suunnattu sille planeettain ruhtinaalle Porina kolmosessa. Uskoisiko edson jo että emme ihaile hänen copy/paste -taitojaan.

        Samalla korjaan Helene-taidemaalarin sukunimen siinä tauluhistoriassani. Schjerfbeck, "ähvä" puuttui.

        m

        Taas virhe. Whoon elokuvamakua koskettelin. Whoon kirjallisuuden tuntemus lienee samaa tasoa kuin sinun taidemaalarin tasosi, tosin astetta parempi. Osasi kirjoittaa whoo Don Quijoten oikein, kun ensin tarkisti. Sinun pitää lisätä "äffä" korostaaksesi sitä, että kyldyyri ansaitsee tukien lisäksi oikeinkirjoituksen virheettömyyttä. Huh huijakkaa näitä humanistikandeja


      • edson kirjoitti:

        Sinä, kyldyyrihieros, Ultima Thulen roomalainen järjestysnumero, sinun pitää tutkia paremmin Ultima Thulen syntypaikkojakin, missä finninä nyt ilmaiset ihmettelysi muiden kirjoittajien "koomisista" ketjujen nimistä.

        "Vaikka en mikään kunnon roomalainen olekaan, vaan kurja fenni täältä ultima thulen maasta, voin ottaa oppia suuremmista ja laittaa edes järjestysnumeron oikein."

        Tuossa otsikkoasi selittävässä osassa on oikein ainoastaan sana "kurja", sillä sinun ultima thulesi on Ryssän takamaa, persujen sikiämislähiö ja uunipankopoikien lepopitäjä. Ei paikallasi ole mitään tekemistä kreikkalaisen mytologian kanssa. Ja aivan näennäisesti myös roomalaisten lukujen kanssa, joten palaa ensiksi Kreikan kyldyyriin, ennen kuin arvioit planetaarisia otsikoita.

        Thule oli antiikin ajalla pohjoisin tunnettu maailmankolkka. Nimeä Thule käytti tiettävästi ensimmäisenä kreikkalainen tutkimusmatkailija Pytheas. Antiikin ja keskiajan kirjallisuuden käsitteenä Ultima Thule oli "äärimmäinen pohjoisessa sijaitsevaa alue, saari tai maa".

        Täällä ei pitäisi käyttää muita kuin nykymaantieteellisiä nimiä, koska aina joku täysin symboleita, mytologiaa ja historiaa tuntematon saattaa eksyä tänne "oikaisemaan".

        Mistäs herra on noin hurjistunut?

        Eipä ole sinun Kuhmoisesi kovin kaukana täältä ryssän rajalta edes nykymaantietoa ajatellen, saati että se olisi ollut antiikin maailmassa enempää kuin nimetön kärpäsenpaska. Kuka edes lienee noin typerän pitäjännimen keksinyt? Lieksa-sanan juuret sen sijaan ovat johdettavissa lappilaiseen kulttuuriin. Että siinä mielessä olen kaukana pohjolassa, ultima thulessa, olet sinä vaikka rämsänrannan kenkkulassa.

        m


    • Keskipäivää. Aurinko paistaa ja tuulee.

      Sain valituksen kautta takaisin edelliseen ketjuun pari kirjoitustani, samoin Ravun kirjoituksen, jotka robo oli poistanut täysin aiheetta. Kehottivat aina tekemään heti palautteen, sillä saman viestin uudelleenlähetys ei auta, vaan robo poistaa myös kopiot, (vaikka aiheetta!) . Mitenkä tuo sopii yhteen sen kanssa, että moni harrastaa sitä, että kopioi oman tekstinsä siltä varaslta että robo poistaa. Ja miksi monesti menee läpi, että kopioi toisen tekstiä osana omaansa, jotta selviää, mistä asiasta on kyse. Käsittämättömiä ovat tekoälyn toimet, miten on ohjelmoitu?

      Cee

    • Naisten käsilaukut ovat aina mielenkiintoisia. Sen olen ainakin omistani huomannut, että sieltä ei helposti löydy sitä, mitä etsii. Kotiavaimelle minulla on kylläkin pieni vetoketjullinen lokero laukun ulkopuolella. En ole ainakaan enää mikään laukkufriikki ja kovin hinnakkaita en ole ikinä ostanut. Eli ei ole Vuittoneita. Töissä ollessa oli oltava sen verran iso, että mahtui maitopurkki, vein nimittäin monesti kahvimaidoksi jota sitten muutkin käyttivät, joten ei se kauaa kestänyt.

      Cee

    • tottakait muoti- ja tyylitietoiselle naiselle käsilaukku on tärkeä kapistus. En nyt puhu niistä isoista olalla roikotettavista repuista vaan siroista beautybox käsilaukuista, kun leidit lähtevät illalla baanalle näyttäytymään. Sisältöä voimme vain arvailla. Se on salaista ja intiimiä. Huulipuna, puuteria, huisku, pieni pullo chanellia, peili ja niin päin pois. Peilistä voi peilailla nenäänsä, kulmakarvojansa ja varsinkin tiirailla komeita viiksekkäitä herrasmiehiä. Käsilaukun sulkimen kuuluu tietenkin nipsahtaa. Oikeanlainen kevyt nipsahdus on arvokas juttu. Öööh. Astuinko jo kauas harhaan tuntemattomaan metsään. Puosun huumori nyt vaan on tämmöistä. Puosu https://www.youtube.com/watch?v=q_zUo8YU3GI

      • Voe niitä aekoja, kun b-boxi kainalossa riennettiin baanalle. Paitsi että minulla ei sellaista koskaan ollut. Eikä ole vieläkään. Mutta kevyesti nipsahtava laukku on taskuvarkaalle helppo saalis. Semmoisia ei tänä päivänä voisi enää käyttää
        Eikös käsilaukku ole nykyään miestenkin juttu? Ainakin olen nähnyt.


      • amummu kirjoitti:

        Voe niitä aekoja, kun b-boxi kainalossa riennettiin baanalle. Paitsi että minulla ei sellaista koskaan ollut. Eikä ole vieläkään. Mutta kevyesti nipsahtava laukku on taskuvarkaalle helppo saalis. Semmoisia ei tänä päivänä voisi enää käyttää
        Eikös käsilaukku ole nykyään miestenkin juttu? Ainakin olen nähnyt.

        Se oli vuonna- 83, kun turussa humalistonkadulla valmistui lääkäriasema pulssin iso liikerakennus. Liki Turun rautatieasemaa. Olin raksamiehenä. Olen tehnyt monenlaista. Alakerrassa oli aloittanut pankin konttori. Turun säästöpankki jos muistan oikein. Hommia tehtiiin vielä. Niitä pintajuttuja. Kun olin vielä fiini ja nuori joutusin niihin sisäfiksaushommiin. Konttorin takahuoneessa puuhailin jotain korjausjuttua yhden kesäpojan kanssa. Kuinkas ollakaan niin siellä sisäpihalla hiippaili juuri sellainen "mies" ja hänellä juurikin pieni nätti punaruskea olkalaukku. Kaverin kanssa naureskeltiin ääneen ja aika likaisesti. Ikkuna oli auki raollansa. Varmaan kuuli meitin hörötykset. Vähän ajan päästä samainen meikkiboksin kantaja tupsahti viereiseen pankinjohtajan huoneeseen asioimaan. Tuli iso kiires ja nopeasti kaverin kanssa häippäistiin veks.Meitä vietiin. Menin alakertaan piiloon ja siivoilemaan. Alakerrassa oli pankin kassaholvi ja tallelokerot. Avasin lattiassa olevan tarkistusluukun nostoruveilla. Siellä kulki jotain putkia sun muuta infraa. En kauaa ehtinyt puuhailla luukun kanssa, kun kuulin portaissa nopeita napsuvia askeleita. Katsahdin sivuun ja siinä seisoi kiukkuinen pankinjohtajanainen korkeakorkoisissa kengissä silmät kekäleinä. Aika lyhyt hamekin. Sinänsä hyvä katselukulma, mutta se tilanne. Rupesi minulle räksyttämään ja tentaamaan tiukkaan sävyyn. Nolotti aika lailla. Vietiin kuin litran mittaa. Opetus: Muista pitää ikkuna kiinni kun naurat meikkilaukkumiehille. Parempi ettet naura ollenkaan. Puosu.


      • Puosu kirjoitti:

        Se oli vuonna- 83, kun turussa humalistonkadulla valmistui lääkäriasema pulssin iso liikerakennus. Liki Turun rautatieasemaa. Olin raksamiehenä. Olen tehnyt monenlaista. Alakerrassa oli aloittanut pankin konttori. Turun säästöpankki jos muistan oikein. Hommia tehtiiin vielä. Niitä pintajuttuja. Kun olin vielä fiini ja nuori joutusin niihin sisäfiksaushommiin. Konttorin takahuoneessa puuhailin jotain korjausjuttua yhden kesäpojan kanssa. Kuinkas ollakaan niin siellä sisäpihalla hiippaili juuri sellainen "mies" ja hänellä juurikin pieni nätti punaruskea olkalaukku. Kaverin kanssa naureskeltiin ääneen ja aika likaisesti. Ikkuna oli auki raollansa. Varmaan kuuli meitin hörötykset. Vähän ajan päästä samainen meikkiboksin kantaja tupsahti viereiseen pankinjohtajan huoneeseen asioimaan. Tuli iso kiires ja nopeasti kaverin kanssa häippäistiin veks.Meitä vietiin. Menin alakertaan piiloon ja siivoilemaan. Alakerrassa oli pankin kassaholvi ja tallelokerot. Avasin lattiassa olevan tarkistusluukun nostoruveilla. Siellä kulki jotain putkia sun muuta infraa. En kauaa ehtinyt puuhailla luukun kanssa, kun kuulin portaissa nopeita napsuvia askeleita. Katsahdin sivuun ja siinä seisoi kiukkuinen pankinjohtajanainen korkeakorkoisissa kengissä silmät kekäleinä. Aika lyhyt hamekin. Sinänsä hyvä katselukulma, mutta se tilanne. Rupesi minulle räksyttämään ja tentaamaan tiukkaan sävyyn. Nolotti aika lailla. Vietiin kuin litran mittaa. Opetus: Muista pitää ikkuna kiinni kun naurat meikkilaukkumiehille. Parempi ettet naura ollenkaan. Puosu.

        Asiaa sivuten, niin se on hienoa että on ollut monessa mukana, tehnyt monenlaisia töitä ja ollut tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. On siten laajempi perspektiivi asioihin. Itsekin olen nuorena tehnyt monenlaisia hommeleita, sepeliajosta rakennuskoneiden remontointiin. Jonkun epäilemä nakkikauppias en kuitenkaan ole koskaan ollut, nakki-Salmela on hoitanut sen puolen ansiokkaasti turussa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Asiaa sivuten, niin se on hienoa että on ollut monessa mukana, tehnyt monenlaisia töitä ja ollut tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. On siten laajempi perspektiivi asioihin. Itsekin olen nuorena tehnyt monenlaisia hommeleita, sepeliajosta rakennuskoneiden remontointiin. Jonkun epäilemä nakkikauppias en kuitenkaan ole koskaan ollut, nakki-Salmela on hoitanut sen puolen ansiokkaasti turussa.

        Ja ups, lähtipä edellinen rekisteröitymättä. Se olin siis mie ite.


      • DrWhoo kirjoitti:

        Ja ups, lähtipä edellinen rekisteröitymättä. Se olin siis mie ite.

        Kyllähän me itse kukin olemme tehneet vaikka mitä töitä, minäkin alkaen 13-vuotiaana tätini 9-kuisen vauvan hoitajana kesän. Myöhemmin tehtaassa, laukkukaupassa, bingohallissa lukemassa numeroita puhaltimella, miestenvaateliikkeesä, paitatehtaassa ym. Opiskeluaikaan pankin sivukonttoria siivoamassa iltaisin, tilapäishommissa tarjoilijana häissä, vapaaehtoistyössä sotilaskodissa pitämässä musiikkikirjastoa varusmiehille. On tuota kokemusta vähän sieltä sun täältä. Kyllä se avartaa kun näkee työelämää monelta kantilta. Nykyäänhän joka alan ammattitaitoa arvostetaan.

        Cal cee


      • Anonyymi kirjoitti:

        Asiaa sivuten, niin se on hienoa että on ollut monessa mukana, tehnyt monenlaisia töitä ja ollut tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. On siten laajempi perspektiivi asioihin. Itsekin olen nuorena tehnyt monenlaisia hommeleita, sepeliajosta rakennuskoneiden remontointiin. Jonkun epäilemä nakkikauppias en kuitenkaan ole koskaan ollut, nakki-Salmela on hoitanut sen puolen ansiokkaasti turussa.

        Joo, täällähän jotkut kehittelee omissa päissäänmeille ihan vaikka mitä ammatteja, ominaisuuksia, tekemisiä, jne. Aikansa kun suggeroivat itseään, uskovat juttunsa itsekin ja esittävät niitä täällä faktana - muka vitsailevat. Eivät ymmärrä vitseistä enempää kuin sika lakerikengistä.

        Nakkikauppiaita tarvitaan ihan oikeesti. Kylmän kesäyönä lämmin nakki tai kaksi sinapilla hunnutettuina on herkkupala. Muistan joskus Porin Jazzeista kylmissämme, yöllä majapaikkaan palatessamme poikkesimme kiskalle ottamassa nakkisämpylät. Oli muuten poikaa.

        Miehillä nuo erilaiset hommat nuorena ovat kai aika yleisiä. Omakin siippani oli vaikka missä hommissa, peltotöissä, raksoilla, laivaa rakentamassa, telellä, sairaalassa, jne. Itse en monissakaan paikoissa kerinnyt olla, kun jo jymähdin omalle alalleni. Sentään pari kesää olin R-kiskalla. Sain myydä jopa Kirkalle limua, Maunulan Ärrällä!! LiisaO tietää paikan. Pöljänä en älynnyt pyytää nimmaria. Nyt se olisi arvokas aarre;)


      • Puosu kirjoitti:

        Se oli vuonna- 83, kun turussa humalistonkadulla valmistui lääkäriasema pulssin iso liikerakennus. Liki Turun rautatieasemaa. Olin raksamiehenä. Olen tehnyt monenlaista. Alakerrassa oli aloittanut pankin konttori. Turun säästöpankki jos muistan oikein. Hommia tehtiiin vielä. Niitä pintajuttuja. Kun olin vielä fiini ja nuori joutusin niihin sisäfiksaushommiin. Konttorin takahuoneessa puuhailin jotain korjausjuttua yhden kesäpojan kanssa. Kuinkas ollakaan niin siellä sisäpihalla hiippaili juuri sellainen "mies" ja hänellä juurikin pieni nätti punaruskea olkalaukku. Kaverin kanssa naureskeltiin ääneen ja aika likaisesti. Ikkuna oli auki raollansa. Varmaan kuuli meitin hörötykset. Vähän ajan päästä samainen meikkiboksin kantaja tupsahti viereiseen pankinjohtajan huoneeseen asioimaan. Tuli iso kiires ja nopeasti kaverin kanssa häippäistiin veks.Meitä vietiin. Menin alakertaan piiloon ja siivoilemaan. Alakerrassa oli pankin kassaholvi ja tallelokerot. Avasin lattiassa olevan tarkistusluukun nostoruveilla. Siellä kulki jotain putkia sun muuta infraa. En kauaa ehtinyt puuhailla luukun kanssa, kun kuulin portaissa nopeita napsuvia askeleita. Katsahdin sivuun ja siinä seisoi kiukkuinen pankinjohtajanainen korkeakorkoisissa kengissä silmät kekäleinä. Aika lyhyt hamekin. Sinänsä hyvä katselukulma, mutta se tilanne. Rupesi minulle räksyttämään ja tentaamaan tiukkaan sävyyn. Nolotti aika lailla. Vietiin kuin litran mittaa. Opetus: Muista pitää ikkuna kiinni kun naurat meikkilaukkumiehille. Parempi ettet naura ollenkaan. Puosu.

        No, aiheesta kai sitten kyytiä saitte;) Jospa meikkilaukkumies olikin sen pankinjohtajan mies(ystävä), joka toi naiselleen yökylään unohtuneen veskan.


    • Kyllä minunkin veskani ovat aina olleet aika isoja. Pieneenhän ei mahdu mitään. Pelkkä nenäliina ja huulipuna riittää ehkä teatterissa tai oopperassa, kylässäkin.

      Joskus aikonani menin laukkukauppaan ja yksi kriteerini laukulle oli, että siihen pitää mahtua sisäkengät. Myyjä - mies - melkein kiekaisi sen kuultuaan; ei voinut ymmärtää, että kenkiäkin ängetään käsilaukkuun. Ymmärsi tai ei, mutta ainakin minä ängin silloin (ei vielä ollut autoa käytössäni), kun oli meno johonkin, missä piti vaihtaa jalkaan pikkukengät talvironttosten sijaan, enkä kahta veskaa viitsinyt kantaa.
      am

      Vaikka nykyään en kuskaa laukussani kenkiä, niin kyllä silti siinä pitää tilaa olla. Jos on laukku täyteen ahdettu, niin sieltä entistä huonommin löytää tarvitsemansa.
      am

    • Sellaiseen pieneen, sievään teatterilaukkuun ei todellakaan mahdu sisäkengät, ei edes silmälasikotelo ja lompakko yhtä aikaa, jompi kumpi jätettävä pois, että on tilaa huulipunalle, pikkupeilille, kammalle, nenäliinalle, pankkikortille, kännykkä (oltava äänettömällä) jne. Kännykkä siksi, että kun kerrankin U vei minut Savoy-teatteriin katsomaan flamencoesitystä, ei itse sinne tullut, vaan vei ja toi minut sieltä, että sain hänet hakemaan. Tokihan summittaisen päättymisajan tiesimme jo kotoa lähtiessä.

      Cee

    • Teemalta tulee mainio dokumetti Michael Cainen kertomana 60-luvulta My Generation. Siinä esiintyy mm Beatlesit, Rolling Stonesit, Dr Who, Twiggy, Mary Quat jne. Tulee nuoruus mieleen. Tuossa yhdessä DrWhon kappaleessa särkee kitaransa. Se oli silloin muotia. Oli porukoilla niin hyvät tulot jo silloin että kannatti ostaa aina uusia kitaroita. Parhaita kitaroita ovat Fenderit ja Gibsonit, ovat siis lankkuja, ei akustisia.

      Cee

      • Hyvä kun kerroit tuosta ohjelmasta. Minä tuskin koskaan päiväsaikaan katson telkkaria, joten en päivähojelmista tiedä mitään. Luultavasti po. ohjelma on Areenassa, koska on esitetty Teemalla. Pitää tarkistaa ja katsoa jos on saatavilla.

        Toinen poikani soittaa yhdessä bändissä jotain Fenderin lankkua. Gibsonkin hänellä on. Olen yrittänyt innostaa akustiseen kitaraan. Soitteleekin sitä silloin tällöin. Erään kaverinsa kanssa soittavat keikoilla duona kitaraa ja huuliharppua. Sitä on mukava kuunnella.

        PS. Onkohan Whoo entisiä, miksei nykyisiäkin kitaramiehiä.


      • amummu kirjoitti:

        Hyvä kun kerroit tuosta ohjelmasta. Minä tuskin koskaan päiväsaikaan katson telkkaria, joten en päivähojelmista tiedä mitään. Luultavasti po. ohjelma on Areenassa, koska on esitetty Teemalla. Pitää tarkistaa ja katsoa jos on saatavilla.

        Toinen poikani soittaa yhdessä bändissä jotain Fenderin lankkua. Gibsonkin hänellä on. Olen yrittänyt innostaa akustiseen kitaraan. Soitteleekin sitä silloin tällöin. Erään kaverinsa kanssa soittavat keikoilla duona kitaraa ja huuliharppua. Sitä on mukava kuunnella.

        PS. Onkohan Whoo entisiä, miksei nykyisiäkin kitaramiehiä.

        Kitara on liian vaikea soitin miun sormilleni, bassoa kyllä olen jumputellut. Piano meillä on kotonakin, sitähän melkein Oscar Petersonin veroisesti osaan lirutella. Rumpuja osaisin myös kolistella, mutta joku arvo se on perhesovullekin annettava.

        Joskus nuorena on jossain kellarissa poikien kanssa vähän ns. soiteltu.


      • DrWhoo kirjoitti:

        Kitara on liian vaikea soitin miun sormilleni, bassoa kyllä olen jumputellut. Piano meillä on kotonakin, sitähän melkein Oscar Petersonin veroisesti osaan lirutella. Rumpuja osaisin myös kolistella, mutta joku arvo se on perhesovullekin annettava.

        Joskus nuorena on jossain kellarissa poikien kanssa vähän ns. soiteltu.

        Joskus muinoin päätin, että kun jään eläkkeelle opettelen soittamaan kitaraa. Siinä musiikki kulkee mukana, pianoa kun on vähän vaikeampi heittää selkään. Ilmeisesti en sitten ole eläkkeelle jäänyt, kun kitara edelleen nojailee kevyen pölykerroksen peittämänä pianon päällä.

        Jaa, että melkeen Oscar P. teillä on soitellut! Kannattaa jatkaa, ties vaikka Turun musiikkijuhlilla vielä esiintyisit. Meillä joskus soitteli Dinu Lipatti - levyltä. Hänen taitonsa oli minunkin päämääräni, mutta miten sitten lipesin siitä(kin) tavoitteesta.


    • Luin tänään taas Hesarista artikkelin, jossa nuori kuuluisa britti-tv-juontaja oli tehnyt itsemurhan saamansa somekiusaamisen takia. Toisen kirjoituksen luin yleisönosastosta, jossa äiti valitti parikymppisen tyttärensä saamasta ilkeilysta asiakkaiden puolelta olemalla tarjoilija pikaruokaravintolassa. Kaikenlaista herjaa saa kuulla esim keski-ikäisten asiakkaiden suusta. Siinä käytettiin juuri niitä sanoja, joita porinoidat käyttävät meihin. Eli ei ongelma ole yksin nuorten ja keski-ikäisten, vaan tällaiset 70+ -ihmiset ovat tasan samanlaisia. Ja me emme ole edes näytillä missään, vaan pelkkiä virtuualihenkilöitä.

      Cee

      • Saman jutun luin, ja ajattelin, että nämä some-törkeydet leviävät jo oikeaan elämään. Tähän saakka kuitenkin on enimmältään ollut niin, että ihmiset eivät kasvokkain kehtaa some-tasoisia solvauksia jaella, mutta ei taida enää olla niin.

        Joskus aikoinaan meillä oli töissä yksi itseään suorapuheiseksi kuvaileva tyyppi. Ja sitähän hän oli ja monen mielen kerkisi pahoittaa. Sitä suorapuheisuutta me kyllä nimitimme ilkeydeksi.

        Silti, kun muistelen, mitä hän milloinkin laukoi, niin olihan se takkailtain tarinoita verrattuna esim. näissä kahdessa ketjussa viljeltyihin ilmauksiin.


    • Olenkin aina ihmetellyt miksi naiset tarvitsevat kassillisen (laukullisen) tavaraa mukanaan kun meille miehille riittää paksu lompsa perstaskussa. Nykyisin virtuaalirahan aikana riittää jo pankkikortti tai pelkkä mobiilisovellus. Ymmärtäisin jos laukussa kuljetettaisiin vaikka kalosseja sateen varalta, mutta tuskin mitään niin rationaalia (köh).

      Toisaalta ymmärrän kyllä Puosunkin argumentit.

      • Ketkä naiset? Minä en tarvitse ulos lähtiessäni muuta kuin avaimen taskuun. Ja toiseen taskuun korttikukkaron, jos aion ostaa jotain. Edes puhelinta en ole tottunut mukana kantamaan.


    • Tässä yritän pistää rästi faileja vähän niputtamalla. Katsotaan päästääkö robo läpi vai käynkö kenties itse poistamassa omiakin juttujani!
      Tässä siis erä venäläisiä vesiasuntoja sisävesiltä. On Igorillakin luomiskykyä ihan kotitarpeisiin
      https://www.youtube.com/watch?v=cEVXsyNSKkc
      https://www.youtube.com/watch?v=HaIBfESPX0g
      https://www.youtube.com/watch?v=Uc8--vYjR1c
      https://www.youtube.com/watch?v=9ggH_943bJY
      Seuraavan pikkusarjan camppreitä laitan erilaisista hyvin kompakteista aina polkupyöräänkin rakennetuista camppereistä kunhan ensin näkee montako kopiota nykyrobo sallii.
      Muuteen laitan muita asioita yhdellä liitteellä silloin kun olen aktiivina keskuksessa. Tai olen juonut pullon rommia.
      Huomasin toki että paskalinko ei kestänyt pysyä pois tältäkään ketjulta. No eihän se yllätyksenä tullut. Minkä paska luonteelleen voi
      Paskalingon nimi oli lähetteessä LiisaO

    • Tämän otan lähettämättömistä kommenteista ilkeille valehtelijoille ja ikuisen riidan haastajille jotta saisitte kaipaamaanne huomita ja juuri niin totuudemukaiasen kun sen ansaitsette:

      Älkää hyvät entiset ystävät pyytäkö minua tänne elämä ketjullenne harjoittamaan suo lepakon vuoksi verbaaliakrobatiikkkaa.
      Minä en sitä halua.
      En ole koskaan halunnut.
      Se mitä on syntynyt johtaa kaikki suolepakkoon ja teidän sen kopioioitumisseen ja aina yhtä valheellisin ja väärin perustein.
      Laittakaa itse se lepakko kuriin ja pitäkää se täällä niin minä annan omalta osaltani takuun, että saatte olla minun puolestani ihan rauhassa ja sitä mitä koette olevanne.
      Muiden osalta en luonnollisesti voi takuita antaa mutta kuten olenkin niin voin kohteliaasti esittää ajateltavaksi kielenkäyttötavan moderointia.
      Vai onko todella niin, että ette keksi muuta keskustelunaihetta kuin ylläpitää keinotekoista riitaa aivan turhasta. Lepakon kanssa tilanne on aivan toinen. Kysen on kateudesta ja vainoharhasta eikä siihen mikään valitun kohteen sana mitenkään vaikuta. Senhän olette varmaan havainneet yli 10 vuoden ajalta jos vaan olette kyenneet asioita edes marginaalisen objektiivisesti arvioimaan. Teillä on kuitenkin joukkopalautuksen mahdollisuus sukupuolikiintiöllä ja sen luomalla sisäisellä ymmärrys symbioosilla mikä on kaikissa yhteis actioneissa näkynytkin erittäin selvästi.

      Näette ihan omin silmin tämänkin ketjun viimeisistä kommenteista että suo lepakolla on todella vaikea vainoharhavamma ja se tarrautuu minuun kuin viimeisenä olkenaan hengissä pysymiseen. Minä vaan toistan että minä en halua siitä edes kuulla enkä yhtään enempää virtuaalisiakaan painajaisia
      Saatatte ehkä jonain hereilläolon hetkenä ymmärtää miksi ja miten jotkin asiat toimivat. Tosin en aio niitä sen tarkemmin aukaista. Kyllä teidän on sentään jotain pystyttävä kitsekin päättelemään. Ellette pysty niin eipä sitten juurikaan toivoa ole vaan olette muuttuneet suo lepakon peräpukamiksi!

      • "Näette tämänkin ketjun viimeisistä kommenteista että suo lepakolla on todella vaikea vainoharhavamma"

        Kuka suo mitä, missä, milloin? Cee eli Calvados vain näyttää saaneen onnellisesti vanhan nimmarinsa takaisin. Mitähän tuo ukko tuossa horisee?


      • LiisaO kirjoitti:

        "Näette tämänkin ketjun viimeisistä kommenteista että suo lepakolla on todella vaikea vainoharhavamma"

        Kuka suo mitä, missä, milloin? Cee eli Calvados vain näyttää saaneen onnellisesti vanhan nimmarinsa takaisin. Mitähän tuo ukko tuossa horisee?

        Calvados kelpasi, Cee ei jostain syystä. Calvados-nimmarini menetin täällä jo monta vuotta sitten, kun joku oli sen rekisteröinyt, mutta ikinä en kirjoituksiaan nähnyt. Samoin kävi aikoinaan Hesarissa. Ceeksi minua saa edelleen kutsua, on lyhyt hyvä versio. Cee-Lilahan se alunalkaen oli, Lila on yksi versio toisesta nimestäni, on kukka, ei ruusu kuitenkaan.


    • Pyytäkää vaan lisää, minulla on valmiina muutama arkillinen ja lisää syntyy pyynnösrtä juuri sen verran kuin pyydetään!
      Edson lähettää omasta puolestaan ihan omansa jos haluaa teidän kanssa tekemisissä olla.
      Minä olen täällä nyt siksi että LiisaO erikseen kävi pyytämässä paluuta kertomaan miten ihania he ovat!

    • Katsotaan auttaako rekisteröityminen mitään. Alkoi rasittaa kun kaikki kirjoitukseni poistetaan. Eli Whoon arvio, että kun rekisteröitymättä kirjoittaa monta viestiä, poistaa robo ne ihan arviosta.

      Sain takaisin sen oman entiseni, Cee ei kelvannut, kun oli jo käytössä! Se oli omani ilman rekkausta jo monta vuotta.

    • Nyt kun rekkauduin, näkyykö teidän kirjoitukset eri värisellä pohjalla? Minulla ovat vaaleanvihreitä? Ja kyselee jo taas puh nron vahvistusta? Johan sen kerran annoin.

      • Onneks olkoon että sait takaisin hienon vanhan nimmarisi.
        Jaa vihreä pohja..enpä ole kiinnittänyt aikaisemmin asiaan huomiota, mutta taitaa noissa omissa joku vaalen viheriäinen pohjaväri olla.


      • DrWhoo kirjoitti:

        Onneks olkoon että sait takaisin hienon vanhan nimmarisi.
        Jaa vihreä pohja..enpä ole kiinnittänyt aikaisemmin asiaan huomiota, mutta taitaa noissa omissa joku vaalen viheriäinen pohjaväri olla.

        Kiitos. Minulla on selkeän vaaleanvihreällä pohjalla ja olen täällä chromella. Voi olla koneestakin kiinni. On minulla nytkin Boulardia kaapissa.


    • En tietenkään lue mitä täällä kirjoitatte. Saatte kirjoittaa täällä ihan rauhassa mitä vaan. Minä palaan vain jos joku teistä tulee häiriköimään aivan asiallista ja täysin hyväntahtoista neutraalia ketjua
      Eikö vaan uppoa tajuntaan että jos tulette häiriköimään aiheetta niin samoin kuin Edsonilta niin täältä pesee sekä linkoaa! Tosin vain jos ei ole parempaakaan tekemistä ja näyttää siltä että meillä eläkeläisillä ei ole. Ei haittaa näemmä siipat eikä perhe elämäkään ympärivuorokautista vihan viljelyä. Minä sentään olen ihan yksin eikä ole ketään sormetonta kotona jonka vuoksi täytyy vihaansa purkaa ulkopuolisiin

      • Vihjailetko että minulla olisi mahdollista purkaa vihaani kotona hakkaamalla viisikiloista vanhaa koiraani? Raukkamaisuuden huippu sinulta. En vihaa ketään paitsi sinua, joka olet kiusannut ja pilkannut minua monta vuotta.


    • LiisaO on halunnut että lakkautan myös viimeisimmän aloittamani ketjun.
      Voin sen hyvin tehdä ja lakata kokonaan esiintymästä Ali-Babana toistaiseksi ja palata joko anonyyminä tai valikoiduilla allekirjoituksilla teidän ketjeen missä hyysäätte tätä lieroa ja muutakin virheellistä ajatusmaailmaa.
      Silloin teitä ja teidän toimianne tullaan säälittä aivan totuudenmukaisesti kuvaamaan sekä sanoin että liittein.
      Ja hyvin tuotteliaasti.
      Se ei ole minun valintani vaan LiisaO ja teidän jotka ette halua häntä kuriin laittaa, valinta.
      Ihan pikku vihjeenä pikku aivoillenne voin kuitenkin sanoa, että miksi luulisitte kenekään laittavan ketään miksikään muuksi mitä hän on kun itse ylläpidettä koko planeetan paskinta persoonallisuutta ja oletta samaistuneet ihan imusienen lailla häneen?
      Vastausta en odota mutta ehkäpä joukkueaivonne saa suurella vaivalla pääteltyä mitä kerroin!

      Vaikka LiisaO on tullut aivan rauhallisen ketjun tuhoamaan niin laitan sinne vielä lopuksi ne mitä minulla on taululla ja sen jälkeen ellette jokainen yksitellen ilmoita jättävänne minun aloittamiani ketjuja rauhaan siitäkin riippumatta että edson sanoisi pari sanaa jotka eivät teitä miellytä

      Sen jälkeen kaikki vastuu oman ketjunne saamasta huomiosta on teillä itsellänne mutta tiedätte selkosuomella miten rauha maahan palaa.

      Tän liisaO ei muuten ymmärrä, että hänen juttujansa ei todellakaan lueta muuta kuin siltä osin että sen perinteellisen hajun saa tunnistettua. Siksi niihin ei suoraan edes vastata vaan hänen yleistoimintaan millä nimimerkillä sitten kirjoittaakin. Nyt liisaO nimimerkillä

    • Aivan uuden elämän aluksi haluan pahoitella Ravulle, joka pääosin älysi pysyä sivussa ketjun muiden mummojen keittämästä myrkystä mikä nyt kaatuu niskaan.
      Siitä voit sinäkin kiittää liisaO mm. nimimerkillä esiintynyt ex aurora ja ex sitä sun tätä mukaanlukien monta ex uutena kirjailijana tällekin ketjulle suorittamaa pikavisiittiä jotka ainakin C nielisi korkkeineen., ammu ja nyt ihan viime vuodesta lähtien myös C
      Nämä joko aiheetta tai valheella kaikenlaista tekaistua vihaa ja muiden ketjujen terrorisointia harjoittaneet henkilöt kyllä tietävät miten saavat nopeasti palautettua tämän "uuden elämän" vanhaan elämään missä rouvat ystävineen saavat aivan vapaasti kirjoitella mitä haluavat. Se ainoa tarve on että he selkosuomella jokainen ilmoittavat pysyvänsä pois ns. asiaketjuilta eivät tule hyppimään sen herkän hipiänsä vuoksi joistan muutamista edsonin perinteellisen ilmaisutyylin sanoista ja pysyvät täysin pois minun aloittamaltani asiaketjutlta jos sellaista enää avaan viimeisen liisaO paskankeiton jälkeen.
      Varoitan teitä mummojakin tästä liisaO karikatyyristä. Hän elää muiden syömisestä eikä kauaa jaksa kirjoittaa lukemistaan kirjoista vaan hyökkää kyllä siitten "omiensakin" kimppuun jos vihollista ei ole keksittävissä miehistä joiden huomiota hän niin sairaalloisen obsessiivisesti kaipaan. Ceenkään ei kannattaisi nielaista kaikkia hänen juttujaan vaan vähän käyttää suodatinta
      Sekin minua vähän surettaa, että Ceellekin lopulta kävi myrkkymummopaineessa niinkuin kävi. Uskon kuitenkin Ceen sen jossain sydämensä kolkassa ymmärtävän, että se minua surettaa,
      Tämä onkin sitten viimeinen Ali Baba kirjautuneena lähetetty kommentti tälle ketjulle. Edson varmaan viestittää minulle jotenkin jo s uilkiömummot päättävät lopettaa aggressionsa ja hyväksymään myös jonkun omasta mielestään epäkohteliaan sanan Edsonilta nostamatta taas kerran täysin aiheetonta ja lopulta vaan itseään ja koko kirjoituselämää ja kulttuuria vahingoittavaa älämölöä.

    • Luuletko tosiaan, että Elämä-ketjuun kirjoittavat aikuiset naiset suostuvat sinun temppuihisi. Muodostamaan kurinpitolautakunnan poistamaan rauhallisen kirjoittajan pienestä ryhmästään ja ottamaan avosylin tilalle miehen, jonka holtiton kielenkäyttö sivaltelee milloin ketäkin suomen kielen törkeimmillä nimityksillä.

      Omissa ketjuissasi saat olla rauhassa niin kauan kunnes ensimmäinen solvaus meitä kohtaan tulee. Ja se tulee. Ja se kostetaan.

      • Kuules nyt, kait tiedät kuka tämän kirjoitti vain ja ainoastaan halukkuudesta pitää riitaa yllä. Ensin "hienot" arviot toisen aloittaman ketjun ominaisuuksista. Teet oikke "töitä" löytääksesi paskankirjoitusaiheitasi.

        "No nythän sinulla köyhimykselläkin on varaa hankkia kesämökki."

        Etsimällä etsit missä Ali kirjoittaa ja sitten arvioita "koomisten" ketjujen aloitusteksteistä jne.


      • Minulla on paljon helpompaa. Ei tartte kuin lukaista Elämää ja todeta, että tuota kaikkeako te halusitte tuoda soitinketjuihin ja nyt porinoihin? Pelkkää ajan kulua ja todella, ei tartte kyllä rasittaa ainakaan uusien aiheiden ja uusien asioiden pohtimisella itseään. Rapu, joka on uskollisesti täällä kertomassa remonteista ja kauppareissuista ja hesarin lukemisesta ja ikkunoiden pesuista uskoakseni kaipaisi hieman enemmän huomioitanne myös omille kirjoituksilleen.

        Näyttää teilläkin kyllä olevan uusia kiinnostuksen alueita : naisten käsilaukku, mihin toki whoo pistää panoksensa lompakollaan, ceen onnistunut vanhan nimmarin saanti ja siitä innostuneet suuret onnittelut ja miettimiset, onko nimmarin väri mikä ja mietinnöt kiitosten kera, että on huomioitu ja jatkomietinnöt, että onko kuitenkin chrome, joka värittää tekstiä vai itse kone, mutta oli mitä oli, niin kaapista löytyy ... ja kana kuulemma jazzien jälkeen poikkesi oikke nakkikiskalla, tuli niin lämmin olo joo ja whoo ei ookkaan nakkimyyjä vaan tehnyt paljon kaikenlaista ja siten koonnut valtavan käsityksen kaikkista elämän aloista päähänsä, vaikka ei niitä pään sisältöjä muuhun kippaa kuin naisten käsilaukkuun.

        Surkeeks on mennyt tämä Elämänne weepelin poistuttua. Ei jaksanut kanasten kanssa enää, mutta ei se mitään, onhan kanaset saaneet ainakin yhden ahkeran yrittäjä kukon penkomaan käsilaukkuja. Weepeli sentään tajusi esim. mitä tuhlausta on maksaa ja ylläpitää oopperoita muutamalle kanaselle, tunsi luontoa, otti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoi kannattavansa kunnallispoliitikkoa eli perustellen toi esiin poliittisia ambitioitaan, tunsi urheilua, tekniikkaa, oli myös varsin kantaaottava kulutukseen jne. Elämään jäljellejääneet ovat aikaansa mitäänsanomattomilla asioillaan kuluttavia


      • edson kirjoitti:

        Minulla on paljon helpompaa. Ei tartte kuin lukaista Elämää ja todeta, että tuota kaikkeako te halusitte tuoda soitinketjuihin ja nyt porinoihin? Pelkkää ajan kulua ja todella, ei tartte kyllä rasittaa ainakaan uusien aiheiden ja uusien asioiden pohtimisella itseään. Rapu, joka on uskollisesti täällä kertomassa remonteista ja kauppareissuista ja hesarin lukemisesta ja ikkunoiden pesuista uskoakseni kaipaisi hieman enemmän huomioitanne myös omille kirjoituksilleen.

        Näyttää teilläkin kyllä olevan uusia kiinnostuksen alueita : naisten käsilaukku, mihin toki whoo pistää panoksensa lompakollaan, ceen onnistunut vanhan nimmarin saanti ja siitä innostuneet suuret onnittelut ja miettimiset, onko nimmarin väri mikä ja mietinnöt kiitosten kera, että on huomioitu ja jatkomietinnöt, että onko kuitenkin chrome, joka värittää tekstiä vai itse kone, mutta oli mitä oli, niin kaapista löytyy ... ja kana kuulemma jazzien jälkeen poikkesi oikke nakkikiskalla, tuli niin lämmin olo joo ja whoo ei ookkaan nakkimyyjä vaan tehnyt paljon kaikenlaista ja siten koonnut valtavan käsityksen kaikkista elämän aloista päähänsä, vaikka ei niitä pään sisältöjä muuhun kippaa kuin naisten käsilaukkuun.

        Surkeeks on mennyt tämä Elämänne weepelin poistuttua. Ei jaksanut kanasten kanssa enää, mutta ei se mitään, onhan kanaset saaneet ainakin yhden ahkeran yrittäjä kukon penkomaan käsilaukkuja. Weepeli sentään tajusi esim. mitä tuhlausta on maksaa ja ylläpitää oopperoita muutamalle kanaselle, tunsi luontoa, otti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoi kannattavansa kunnallispoliitikkoa eli perustellen toi esiin poliittisia ambitioitaan, tunsi urheilua, tekniikkaa, oli myös varsin kantaaottava kulutukseen jne. Elämään jäljellejääneet ovat aikaansa mitäänsanomattomilla asioillaan kuluttavia

        Edson, minä kerron tapahtumista täällä Elämässä niistä asioista ja tapahtumista, jotka olen kokenut. Tiedän, etteivät ne välttämättä "kiinnosta" ketään niistä kommentoimaan, mutta en sitä edes odota!

        Hesarissa yritän kertoa asioista myös sellaisten puolesta, jotka eivät itse siihen pysty. Heitäkin on paljon. Ne asiat, mistä kirjoitan HS:ssa, ovat yhteiskuntaa ja ihmisiä yhteiskunnassa käsitteleviä asia- asioita ja siellä on tietysti toiveeni, että mielipiteitäni luetaan. Niin myös tapahtuu, olet varmaan sen huomannutkin? Ainakin minun saamieni "pisteiden" takia, joita kateilet. Minulle nekään eivät merkitse muuta, kuin antavat tiedon, että minun kirjoitukseni on luettu - oltu jopa samaa mieltä!

        Rapu


      • edson kirjoitti:

        Minulla on paljon helpompaa. Ei tartte kuin lukaista Elämää ja todeta, että tuota kaikkeako te halusitte tuoda soitinketjuihin ja nyt porinoihin? Pelkkää ajan kulua ja todella, ei tartte kyllä rasittaa ainakaan uusien aiheiden ja uusien asioiden pohtimisella itseään. Rapu, joka on uskollisesti täällä kertomassa remonteista ja kauppareissuista ja hesarin lukemisesta ja ikkunoiden pesuista uskoakseni kaipaisi hieman enemmän huomioitanne myös omille kirjoituksilleen.

        Näyttää teilläkin kyllä olevan uusia kiinnostuksen alueita : naisten käsilaukku, mihin toki whoo pistää panoksensa lompakollaan, ceen onnistunut vanhan nimmarin saanti ja siitä innostuneet suuret onnittelut ja miettimiset, onko nimmarin väri mikä ja mietinnöt kiitosten kera, että on huomioitu ja jatkomietinnöt, että onko kuitenkin chrome, joka värittää tekstiä vai itse kone, mutta oli mitä oli, niin kaapista löytyy ... ja kana kuulemma jazzien jälkeen poikkesi oikke nakkikiskalla, tuli niin lämmin olo joo ja whoo ei ookkaan nakkimyyjä vaan tehnyt paljon kaikenlaista ja siten koonnut valtavan käsityksen kaikkista elämän aloista päähänsä, vaikka ei niitä pään sisältöjä muuhun kippaa kuin naisten käsilaukkuun.

        Surkeeks on mennyt tämä Elämänne weepelin poistuttua. Ei jaksanut kanasten kanssa enää, mutta ei se mitään, onhan kanaset saaneet ainakin yhden ahkeran yrittäjä kukon penkomaan käsilaukkuja. Weepeli sentään tajusi esim. mitä tuhlausta on maksaa ja ylläpitää oopperoita muutamalle kanaselle, tunsi luontoa, otti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoi kannattavansa kunnallispoliitikkoa eli perustellen toi esiin poliittisia ambitioitaan, tunsi urheilua, tekniikkaa, oli myös varsin kantaaottava kulutukseen jne. Elämään jäljellejääneet ovat aikaansa mitäänsanomattomilla asioillaan kuluttavia

        Miksi sitten lukaiset aina elämää, jos täällä ei ole sinulle mitään mieleistä? Sen verran mieleistä siis on, että saat aihetta siteerata meidän jokaista lausetta ja olla siitä eri mieltä. Onhan se sinulle ajankulua, jota harrastat näköjään päivästä toiseen, koska et muuten keksi kirjoitettavaa. Nytkin noin pitkän jutun sait aikaan meitä toistamalla.


    • Huomenta Elämä!

      Ahkerat remontoijat aloittivat tänäänkin työnsä jo ennen kello kahdeksaa. Olin kyllä jo minäkin alakerrassa aamukahvilla ja lukemassa Hesaria, kun eteisestä kuului huomenen toivotus!

      Täytyy minunkin nyt sanoa, vaikka olen pysynyt erossa, niin kuin aina yleensä olen pysynyt erossa ja nyt tosi ala-arvoiseksi muuttuneessa, meitä mummoja solvaavassa kielenkäytössä. Ei uskoisi, että tuntemattomat "mummot", jotka ovat yleensä sovussa keskustelleet aivan vain tavallisista jokaisen ihmisen arkeen, kuin myös joskus juhlaankin liittyvistä tapahtumista, voivat herättää noin suurta vihaa, kuin nyt on ilmennyt?

      Olen huomannut, etteivät mitkään todistelut auta, vaikka kuinka yrittäisi, niin päätin, etten ole tietääksenikään, vaikka mikä olisi. Kirjoittelen aivan vaan sitä, mitä ennenkin olen tottunut kirjoittelemaan. Hyppään riidoista välittämättä kertomaan milloin mikäkin asia on saanut huomioni päivän tapahtumissa, koska elävässä elämässä aina sattuu ja tapahtuu ja niistähän meidän tämä Elämä-ketjummekin on saanut aina kertoa. Ei tämän ollut tarkoitus muuttua "mummo" vihamieliseksi solvausketjuksi.

      Jos joku yrittäisi ketä tahansa meistä, nimitellä elävässä elämässä noilla nimityksillä, mitä täällä jokainen meistä on saanut vuorollaan osakseen, niin tuskinpa olisimme, kukaan meistä, nielleet niitä reagoimatta?

      Tästä päivästä näyttää muuten tulevan kirkas, aurinkoinen päivä säätilan puolesta. Puhuin eilen toisen tyttäreni kanssa, että sitten kun tämä remontti on ohitse, niin otetaan tänne suursiivous ja ikkunoidenpesu tietysti.

      Huomenna menen ystävättäreni kanssa Kaupunginteatteriin katsomaan joululahjaksi saamaani (kahdelle hengelle liput) näytelmää: Vihainen leski.

      Hyvää tiistaita!

      Rapu

    • Lainaus kansan syvien rivien tunnoista:

      "naiset elää vain ittseleen,jos saa jotain hyvää,niin sit on hyvin,sit jos ne läyttää toisen parenman,jolla on näköä ja hyvä työ paikka niin vaihtaavat.miestä,eikö miehet tajua jo et nainen on toisenlainen kuin mies,herätkää miehet"

    • On näköjään mölyapinakaksikko löytänyt lomamajansa täältä. Ikävähän heillä taitaa tulla tuolla omassa ketjussaan, keskenään mutta toistensa ohitse horisten. No, mikäs siinä, kyllä "maailmaan ääntä mahtuu". Mutta turha kuvitella, että törkyily täälläkään jäisi palkkiotta. Niin metsä vastaa...

      Cee, kyllä minunkin kirjoitukseni vihreinä näkyvät, välillä. joskus taas eivät. En ole tutkinut onko siinä jotain logiikkaa. Vihreä väri tietysti on hyvä apu kun omia kirjoituksia pitää jostain syystä jäljittää.Itse en kovinkaan usein kirjoituksiani jälkeenpäin tarkastele.

      Tänään onkin pitkästä aikaa hieno ulkoilukeli. "On tyyni nyt, ei tuule nyt, ja tuulikin on tyyntynyt", sanoo entinen runo. Ja nyt totisesti niin on. Kiva lähteä koirapoikien kanssa lenkille. Huomisesta ei taas tiedä. Eilen metelooki uhkaili jopa runsaan lumentulon mahdollisuudesta. Huomenna pitäisi tehdä yksi muutaman kymmenen kilometrin ajokeikka, eikä se ole kivaa sankassa lumipyryssä. Mutta katsotaan, miten povaukset taas pitävät paikkansa.

      Ja nyt tää lähtee reippailemaan. Mukavaa tiistaipäivää!

      • Huijataanpa vähän paskalinko amummua ja kerrotaan ihan, että eipä sinulle metsä vastaa, koska et taida tietää, mikä on metsän ja puun ero. Minulla kyllä riitti raha ihan asuttamiseen asti puiden suojaan kivenheiton päähän eikä tarvitse valtavia bensapäästöjä lasketella eestaas mökille ajamisessa

        LiisaO

        ja kokeilin cee, anteeksi jumalattomasti, siis calvados, että allekirjoittamalla saa oman nimimerkin helposti mustaksi


    • Laitan tänne alas vastineen edsonin törkyjutulle 10.40 ja samalla huomautan, että tuo nimiini pantu mitätön solvaus a-mummulle on sekin näyte edsonin sappea tihkuvasta mustasta sielusta.

      Vaikeatahan se on täällä vieraiden ihmisten kesken kehittää planeetan kokoisia yhteisiä puheenaiheita, kun ei se näytä onnistuvan yritteliäiden "viisaidenkaan" kesken. Aina juttunne keskeyttää jokin "inhimillinen tekijä" eli tarve päästä haukkumaan meitä. Sitäpaitsi täällä puhutaan mieluummin itse koetuista asioista kuin kopioidaan netistä muka tärkeitä tekstejä ja etnovideoita.

      Ali on usein ehdottanut, että pidettäisiin nämä kaksi täysin erilaista ketjua erillään. Sitä kannatan. Meillä ei ole mitään asiallista sanottavaa toisillemme. Te ette hyväksy meitä emmekä me teitä liioin. Jos vanha Elämä siintääkin Alin mielessä harmonisena perheenä, se elämänmuoto on aikoja sitten hävinnyt, Määräilevän patriarkaatin aika on ohi, nykyään oikeat perheet ovat sellaisia, jossa kaikilla jäsenillä on sananvalta.

      Köyhähän se on, jolla ei ole halvoilla mökkimarkkinoilla varaa ostaa jotain tönöä, varsinkin kun ali tuntuu kadehtivan sinun pehtoorimaisia mahdollisuuksiasi toimia omavaraisena omalla maalla. Mutta ei, hän tyytyy elämään sinun kauttasi, vesi kielellä vain kopioi netistä herkkupaisteja, joita valmistaisi omassa grillissään tai maauunissaan, jos hän olisi sinä.

      Kas kas kun Weepeli on noussut arvoon silmissäsi. Mutta sinun on myöhäistä katua. Olisit puolustanut weepeliä silloin kun ali alkoi solvata tätä ja älyttömästi yhdistää häntä minuun joksikin maailmanhistorian julmimmaksi tyrannikaksikoksi. Olimme Erdoganeja ja mitä muuta pähkähullua.

      Me elämäläiset olemme katkeria siitä, kun karkotitte meidän parhaan keskustelukumppanin. Siitä alillesi tulenpalavat vihaterveiset!

      • LiisaO, kyllä vakiporukka kummankin paskiaisen kirjoituksen erottaa, vaikka millä nimmareilla tai nimettöminä kirjoittaisivat. Alin komplisoitunut kieli ja sanoilla kikkaileminen on täysin normaalista poikkeavaa; "asiasta ei selvää meinaa saada. Jos selkeää kieltä joskus onkin, niin on vuorenvarmasti suora kopio jonkun muun laatimasta tekstistä. Pitkät alin jorinat jätän lukematta. En viitsisi aikaa tuhlata sen mongerruksen selvittelyyn.

        Sonnin joka kirjoituksessa taas on ivaa, solvausta, veetuilua enimmäkseen minua kohtaan, mutta osansa saavat muutkin mummot, persut, kokkarit, kepulaiset, kristilliset, savolaiset, opettajat, täällä kirjoittava herrasmies, kesämökkiläiset, turistit, taiteilijat, kirjailijat, jne, joten sillä hän oikein hyvin erottautuu normaaleista kirjoittajista, ei tarvitse kirjautua eikä allekirjoittaa. Itse asiassa olisi helpompi listata, keitä hän ei vihaa tai inhoa.

        Eikös se ole niin, että hätätilassa koiraskin poikii. Kun sonnillakaan itsensä lisäksi ei muuta kehuttavaa ole, niin hätätilassa vihamies Weepelikin kelpaa. Ihan aiheettomasti häntä kumpikin äijänräähkä täällä sättiikin. Kateutta, kateutta.

        Ja Ali taas aloittanut uuden "puhtaan" ketjun. Ei vain törppö tajua, että viimeistään edsonni sen jossain kohdassa "saastuttaa", kun ei pysty kieltänsä hallitsemaan kuin muutaman viestin verran. Kärsiköön sitten kaverinsa tyhmyydestä, jos vaikka sais (Minnan lupaamaan) kirkkaamman kruunun.


      • amummu kirjoitti:

        LiisaO, kyllä vakiporukka kummankin paskiaisen kirjoituksen erottaa, vaikka millä nimmareilla tai nimettöminä kirjoittaisivat. Alin komplisoitunut kieli ja sanoilla kikkaileminen on täysin normaalista poikkeavaa; "asiasta ei selvää meinaa saada. Jos selkeää kieltä joskus onkin, niin on vuorenvarmasti suora kopio jonkun muun laatimasta tekstistä. Pitkät alin jorinat jätän lukematta. En viitsisi aikaa tuhlata sen mongerruksen selvittelyyn.

        Sonnin joka kirjoituksessa taas on ivaa, solvausta, veetuilua enimmäkseen minua kohtaan, mutta osansa saavat muutkin mummot, persut, kokkarit, kepulaiset, kristilliset, savolaiset, opettajat, täällä kirjoittava herrasmies, kesämökkiläiset, turistit, taiteilijat, kirjailijat, jne, joten sillä hän oikein hyvin erottautuu normaaleista kirjoittajista, ei tarvitse kirjautua eikä allekirjoittaa. Itse asiassa olisi helpompi listata, keitä hän ei vihaa tai inhoa.

        Eikös se ole niin, että hätätilassa koiraskin poikii. Kun sonnillakaan itsensä lisäksi ei muuta kehuttavaa ole, niin hätätilassa vihamies Weepelikin kelpaa. Ihan aiheettomasti häntä kumpikin äijänräähkä täällä sättiikin. Kateutta, kateutta.

        Ja Ali taas aloittanut uuden "puhtaan" ketjun. Ei vain törppö tajua, että viimeistään edsonni sen jossain kohdassa "saastuttaa", kun ei pysty kieltänsä hallitsemaan kuin muutaman viestin verran. Kärsiköön sitten kaverinsa tyhmyydestä, jos vaikka sais (Minnan lupaamaan) kirkkaamman kruunun.

        Kyllä sä oot tekopyhä, surkeuden ja epäonnistumisien ruumiillistuma.

        Tämän allekirjoittaa kaikki, jotka eivät elä symbioosissa 'pusipusi, kiitti,ole hyvä, tuo on niin tossta'


      • "Sitäpaitsi täällä puhutaan mieluummin itse koetuista asioista"

        Heh joo, vai itse koetuista? Edesmenneestä, tyttären kokemuksista, U:n ja siipan ja lastenlasten ja miniän ja ja no ravulla ei muuta kuin sisarukset, kun on lopettanut itkemisen 'minut jätettiin julmasti' mihin tietty ämmät kuorossa haukkumaan ravun ent. miehen jne.

        Weepeli olisi voinut aivan hyvin jatkaa, sillä olimme jo toisaalla silloin. Ei vaan viitsinyt teeskennellä teidän kanssanne ja kyllästyi totaalisti kanojen kootkottamisiin. Ja perseenpyyhkijöihinsä. Eihän teistä ollut edes sipaisemaan hänen juttujaan, kuten ei ole nytkään suuren työmiehen, ikuiseen työhön määrätyn ja toisen perseennuolija whoon ... sitä paitsi, olin aika jumalattoman monta kertaa weepelin kanssa samalla aaltopituudella, emme silloin nyplänneet, vaan saatoimme keskustella asioistakin. Jo hesarissa synkkasi paremmin kuin konsaan kanojen kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Sitäpaitsi täällä puhutaan mieluummin itse koetuista asioista"

        Heh joo, vai itse koetuista? Edesmenneestä, tyttären kokemuksista, U:n ja siipan ja lastenlasten ja miniän ja ja no ravulla ei muuta kuin sisarukset, kun on lopettanut itkemisen 'minut jätettiin julmasti' mihin tietty ämmät kuorossa haukkumaan ravun ent. miehen jne.

        Weepeli olisi voinut aivan hyvin jatkaa, sillä olimme jo toisaalla silloin. Ei vaan viitsinyt teeskennellä teidän kanssanne ja kyllästyi totaalisti kanojen kootkottamisiin. Ja perseenpyyhkijöihinsä. Eihän teistä ollut edes sipaisemaan hänen juttujaan, kuten ei ole nytkään suuren työmiehen, ikuiseen työhön määrätyn ja toisen perseennuolija whoon ... sitä paitsi, olin aika jumalattoman monta kertaa weepelin kanssa samalla aaltopituudella, emme silloin nyplänneet, vaan saatoimme keskustella asioistakin. Jo hesarissa synkkasi paremmin kuin konsaan kanojen kanssa.

        "...no, ravulla ei muuta kuin sisarukset..."

        Joskus, tosin jo kauan sitten, sinä edson sanoit olevasi minulle kyllä "kateellinen" minun sisaristani, joiden kanssa puhumme vähintään kerran viikossa pitkiä puheluita ja tapaamme aika usein myös.

        Minulla on myös kolme lastani ja heidän puolisonsa, sekä kuusi lastenlasta aivan lähipiirissäni, joten en minä suinkaan yksin ole jäänyt.

        Muutama hyvä ystäväkin vielä kaiken lisäksi, joten ole huoleti, on minulla seuraa.

        Rapu


      • Anonyymi kirjoitti:

        "...no, ravulla ei muuta kuin sisarukset..."

        Joskus, tosin jo kauan sitten, sinä edson sanoit olevasi minulle kyllä "kateellinen" minun sisaristani, joiden kanssa puhumme vähintään kerran viikossa pitkiä puheluita ja tapaamme aika usein myös.

        Minulla on myös kolme lastani ja heidän puolisonsa, sekä kuusi lastenlasta aivan lähipiirissäni, joten en minä suinkaan yksin ole jäänyt.

        Muutama hyvä ystäväkin vielä kaiken lisäksi, joten ole huoleti, on minulla seuraa.

        Rapu

        Älä Rapunen ole huolissasi. Edsonnin kaltainen, omahyväinen kerskuja ei kovin monta läheistä suhdetta pysty pitämään yllä, tai edes luomaaniitä. Siitä se kateus. Mutta kun on itseriittoinen, niin eihän siinä muita tarvitse. Paitsi sitten viimeisillä hetkillä sekin tarve selvitetään.
        am


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Sitäpaitsi täällä puhutaan mieluummin itse koetuista asioista"

        Heh joo, vai itse koetuista? Edesmenneestä, tyttären kokemuksista, U:n ja siipan ja lastenlasten ja miniän ja ja no ravulla ei muuta kuin sisarukset, kun on lopettanut itkemisen 'minut jätettiin julmasti' mihin tietty ämmät kuorossa haukkumaan ravun ent. miehen jne.

        Weepeli olisi voinut aivan hyvin jatkaa, sillä olimme jo toisaalla silloin. Ei vaan viitsinyt teeskennellä teidän kanssanne ja kyllästyi totaalisti kanojen kootkottamisiin. Ja perseenpyyhkijöihinsä. Eihän teistä ollut edes sipaisemaan hänen juttujaan, kuten ei ole nytkään suuren työmiehen, ikuiseen työhön määrätyn ja toisen perseennuolija whoon ... sitä paitsi, olin aika jumalattoman monta kertaa weepelin kanssa samalla aaltopituudella, emme silloin nyplänneet, vaan saatoimme keskustella asioistakin. Jo hesarissa synkkasi paremmin kuin konsaan kanojen kanssa.

        Kuulehan pikku miekkonen

        Jos minä joskus harvoin mainitsen edesmenneen mieheni, onhan siinä toki kyse minun kokemuksestani. Mieti, jos muijasi delaa, eiköhän se ole tavallaan sinunkin kokemuksesi.

        Mikä sitten sinun mielestäsi olisi meille sopiva aihe? Jos otan puheeksi mahdollisimman neutraalin asian kuten naisten käsilaukut, sekään ei kelpaa sinulle. Jos taas puhuisimme politiikasta, tiedän kuka kävisi kimppuumme suden lailla. Ruokaakaan me pieniperheiset (väännä tuostakin) emme harrasta varsinaisiin gourmet-taitoihin asti. Vaatekaappiamme on vaikea avata ilman visuaalista elementtiä. No sitten on tietysti musiikki, ja se nyt on lattea aihe jos mikä sellaiselle joka ei soita eikä käy konserteissakaan. Koulu, työssäkäynti, lapset, aikuiset - kaikki asioita jotka eivät "meille kuulu".

        Ja yksi hirmu tuolla teidän "herrasmiesten" ketjuilla toitottaa, että sinne ei ämmillä ole tulemista, minunkin kaikki (?) nimimerkkini suorastaan oksettavat häntä. Lieneekö entinen meritauti sitten jäänyt päälle kuvottamaan. Tautiin kuuluu uhkailu, että jos siellä rumia naamojamme näytetään, tänne tullaan kostamaan, se on vissi se.

        Ei paljon edes kiinnosta ängetä sinne parranpärinän sekaan, mutta katsotaan nyt, riippuu ihan teistä, annatteko meidän olla rauhassa omassa ketjussamme. Ja jos siellä käydään henkilöön käsiksi yksilöitä myöten, ainakin tämä henkilö menee antamaan vastineensa paikan päälle.


    • Hyvää laskiaistiistaita. Mäkeen ei ainakaan täällä pääse, mutta ei niin väliäkään. Aurinko kyllä paistaa kirkkaasti.
      Luin monta kirjoitusta Jörn Donnerin hautajaistilaisuudesta. Olikin tavallisuudesta poikkeava tilaisuus. Häntä ei siunattu, ei halunnut itseään saattamaan pappeja, politiikoja, presidenttiä, ei kukkia. Niinpä arkku täyttyi post it-lapuista ja alttarilla oli kirjoja kukkien asemesta. Ei pitänyt musiikistakaan, joten MA Numminen "lauloi" ja Pedro Hietanen säesti. Persoonallinen mies sai näköisensä lähtötilaisuuden. Muistotilaisuudessa kantaravintolassaan tarjottiin mm silakoita ja dry martinit.

    • Maalittaminen ja nettiterroristit
      Miten maalittaminen toimii?
      ● Mobilisointi: Yksi tai muutama henkilö osoittaa maalin*
      ○ Usein maalin osoittaminen ilmaistaan epäsuorasti
      ○ Usean erillisen ryhmän mobilisointi -> maalituksen aloittava taho jää hämärään
      ● Maalittamisen kohteen yksityisiä tietoja kaivetaan esille eri lähteistä, muun muassa
      sosiaalisesta mediasta
      ○ Tietoja eri yhteyksiin asettamalla pyritään muodostamaan vääristynyt ja
      epäedullinen kuva henkilöstä
      ● Kohteen kimppuun hyökätään sosiaalisessa mediassa jakamalla tarkoitushakuista
      näkökulmaa tai disinformaatiota kohteesta, häiritään kohdetta viestein tai soitoin,
      mennään joukolla esim. tilaisuuteen jossa kohde esiintyy

      Miksi maalittaa?
      ● Tavoitteena luoda hämmennystä
      ja epäluottamusta maalituksen
      kohteeseen
      ● Tavoitteena hiljentää
      vastakkaisen mielipiteen omaava
      henkilö/henkilöt
      ● Ennaltaehkäistä vastakkaisten
      mielipiteiden ilmaisua tai
      toimintaa
      ● Pyrkimys edistää omaa agendaa
      ja näkökulmaa liittyen aiheeseen

      Missä maalittaminen yleensä tapahtuu?
      ● Vaihtoehtomediat
      ● Sosiaalinen media
      ● Keskustelupalstat

      Pohdittavaa
      ● Miten maalittamista vastaan voi toimia?
      ● Mikä vastuu tällaisesta toiminnasta on sosiaalisen median palveluilla, esim.
      Facebookilla ja Twitterillä?
      ● Onko lainsäädäntö ajan tasalla liittyen maalittamiseen?
      ● Onko maalittamisella jatkoa fyysiseen maailmaan?
      ● Miten maalittaminen eroaa nettikiusaisesta?

      Naisten kanssa ei ole mitään ongelmaa kun tarjoaa niille joka vuosi puoli metriä pidemmän purjeveneen kuin naapurilla ja saa lahjottua rehtorin "voipaketilla" antamaan omalle riiviölleen paremmat numerot kuin oikeasti älykkäälle ja yrittävälle naapurin jälkikasvulle mieluiten vielä sellaisen että miniä kulkee maassa ryömien anopin edessä ja tekee kaiken niinkuin anoppi määrää. Anoppi kun tietää miten arvostusta ja pysyvää materiaa sekä asemaa kylässä hankitaan!

      • Hihhih, olette vissiin vihdoin tutustuneet itseenne. Onneksi olkoon!

        Mutta epäselväksi jää, mitä tarkoitat: "...naapurin jälkikasvulle mieluiten vielä sellaisen (minkä, paremmat numerot vai se naapurin jälkikasvu vai mikä sellainen on kyseessä)) että miniä kulkee maassa ryömien anopin edessä ja tekee kaiken niinkuin anoppi määrää. Anoppi kun tietää..." Onks teidän kylällä jo koululaiset miniöitä, joilla anoppeja! Taitaa olla sitten p...fiilien kylä;(


    • Taas olemme saaneet pitkän litanian ohjeita, miten meidän tulisi toimia täällä netissä ja keskustelupalstoilla. Ottaisivat itselleen ensin käyttöön nämä ohjeet ja voisivat sitten alkaa meiltä vaatia. Aivan väärään ketjuun tuokin opetuslitania laitettu suoraan jostain lehdestä.

      Itse en ole missään facessa, en tinderissä, enkä missään missä minua maalitetaan ja haukutaan, ainoastaan keskustelupalstoissa lähinnä täällä. Hesarissa ja Iltiksessäkin jotain kerron, mutta vain lehden määräämissä asioissa. Ja siellä on oikeat modet, ei tekoälyä. Nuo kaikenmaailman missit ja mallit julkaisevat koko ajan itsestään puolialastomia kuvia ja saavat sekä ihailua, että myös rajua panettelua. Mutta he etupäässä tienaavat sillä, joten joutuvat kestämään, välillä hermoromahduksia saaden tosin.

    • Tuonpa tänne alas "loistavan" kyvyn, joka auttaa kaikkia, jotka eivät pysty ...

      "Hesarissa yritän kertoa asioista myös sellaisten puolesta, jotka eivät itse siihen pysty."

      Sä kirjoitat siis hesariin niillekin, joilla ei ole nettiä, jotka eivät pysty asioihin tarttumaan. He odottavat suorastaan kiljuen kommenttejasi. Ja lisää tämä äitiAmman, että edson on kateellinen ravun saamista pisteistä. Huh huh, vai niin. Olen kateellinen kaikesta, mitä suollat täälläkin, todella. Huh huh, on teillä jutut.

      • Kirjoittaa "niille"
        tai kirjoittaa "niiden puolesta"
        huomaatko tarkoitus eron?

        No, tuskinpa huomasit...


      • Kyllä olet edson pikkusielu saivartelija. Jokainen muu ihminen ymmärtäisi tuon Ravun sanoman.

        Mainitsit tuolla ylempänä, että kokemuksiini ei voi kuulua "edesmennyt", jonka olen joskus sivumennen maininnut. Odotas vaan kun muijas delaa, etkö edes vähän ajattele sitä myös omana kokemuksenasi.

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä olet edson pikkusielu saivartelija. Jokainen muu ihminen ymmärtäisi tuon Ravun sanoman.

        Mainitsit tuolla ylempänä, että kokemuksiini ei voi kuulua "edesmennyt", jonka olen joskus sivumennen maininnut. Odotas vaan kun muijas delaa, etkö edes vähän ajattele sitä myös omana kokemuksenasi.

        m

        Jännää että seitsemän jälkeen kirjoittamani pitempi "tarina" näyttää ilmestyneen tänne vasta vaille yhdeksän. Luulin jo, että robo oli sen hylännyt. Siksi tuon äskeisen kommentin tokassa kappaleessa toistin mielestäni sen tärkeän näkökohdan, että jos puoliso kuolee, niin on kai se vähän leskenkin kokemus! Tai lesken siis ennen kaikkea. Eihän kuollut koe mitään.

        Tosin en tiedä, miten edsonin perheessä jommankumman kuolema vaikuttaisi toiseen. Ehkä se menisi ohi, ei kokemuksena, vaan pikku sattumana.

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä olet edson pikkusielu saivartelija. Jokainen muu ihminen ymmärtäisi tuon Ravun sanoman.

        Mainitsit tuolla ylempänä, että kokemuksiini ei voi kuulua "edesmennyt", jonka olen joskus sivumennen maininnut. Odotas vaan kun muijas delaa, etkö edes vähän ajattele sitä myös omana kokemuksenasi.

        m

        Enkös siis vähän ajattele sitä omana kokemuksenani, jos joku lähimmäinen mahdollisesti kuolee? Juurikin näin. Siis ajattelen. Ajattelen elävistäkin lähimmäisistäni, eläviäkin lähimmäisiäni. Juurikin näin, siis ajattelen

        Satun kaiken ajattelun lisäksi kirjoittamaan aivan muista jutuista. Harvemmin kuitenkaan kenenkään puolesta, niin kuin ammu kirjoittaa miniänsä puolesta, sinä tyttäresi ja ai ai rapu kaikkien sorrettujenkin puolesta. Antaa heille äänen


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jännää että seitsemän jälkeen kirjoittamani pitempi "tarina" näyttää ilmestyneen tänne vasta vaille yhdeksän. Luulin jo, että robo oli sen hylännyt. Siksi tuon äskeisen kommentin tokassa kappaleessa toistin mielestäni sen tärkeän näkökohdan, että jos puoliso kuolee, niin on kai se vähän leskenkin kokemus! Tai lesken siis ennen kaikkea. Eihän kuollut koe mitään.

        Tosin en tiedä, miten edsonin perheessä jommankumman kuolema vaikuttaisi toiseen. Ehkä se menisi ohi, ei kokemuksena, vaan pikku sattumana.

        m

        On se sonni muuten veikeä miekkonen. Kun emme ota onkeemme hänen tarjoamiaan
        käytöstapoja emmekä kirjoita mistään kunnon aiheesta, nyt hän puuttuu jopa siihen, ettei Ceelle ole vastattu Jörkan hautajaisia koskevaan kirjoitukseen. Mistä nyt äkkiä moinen huolenpito taholta, jolta ei yleensä ystävällistä sanaa kuulu?

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        On se sonni muuten veikeä miekkonen. Kun emme ota onkeemme hänen tarjoamiaan
        käytöstapoja emmekä kirjoita mistään kunnon aiheesta, nyt hän puuttuu jopa siihen, ettei Ceelle ole vastattu Jörkan hautajaisia koskevaan kirjoitukseen. Mistä nyt äkkiä moinen huolenpito taholta, jolta ei yleensä ystävällistä sanaa kuulu?

        m

        Äläs nyt! Edsonista on nyt kehkeytynyt esiin uusi, huolehtiva puoli.

        Eilen hän oli hieman huolissaan minun, Ravun, puolesta, kun en ollut saanut kirjoituksiini vastauksia keneltäkään!

        Hän oikein luettelee, mistä kaikesta olen kirjoittanut, saamatta mitään vastauskommentteja?

        Kevyesti keskiviikkoa!

        Rapu


      • edson kirjoitti:

        Enkös siis vähän ajattele sitä omana kokemuksenani, jos joku lähimmäinen mahdollisesti kuolee? Juurikin näin. Siis ajattelen. Ajattelen elävistäkin lähimmäisistäni, eläviäkin lähimmäisiäni. Juurikin näin, siis ajattelen

        Satun kaiken ajattelun lisäksi kirjoittamaan aivan muista jutuista. Harvemmin kuitenkaan kenenkään puolesta, niin kuin ammu kirjoittaa miniänsä puolesta, sinä tyttäresi ja ai ai rapu kaikkien sorrettujenkin puolesta. Antaa heille äänen

        Kuules edson - minä olen saanut paljon kiitosta "sorretuilta", joiden puolesta kirjoittelen tuolla HS:ssa. Ei kai niistä kirjoituksista sielläkään paljon apua ole, mutta yritän kuitenkin kertoa monen ihmisen ahdingosta. Heillä kaikilla ei ole edes kännykkää (älytöntäkään), tietokoneesta puhumattakaan, joten he itse eivät tosiaankaan pysty kirjoittamaan nettiin, eivätkä pääse lukemaankaan netistä mitään, joten he katoaisivat kokonaan päättäjien tietoisuudesta, jos joku ei yrittäisi ajaa heidänkin asiaansa.

        Joten ivaile sinä vain minua! Minä sentään olen aina huomannut hädänalaiset joukossamme. En ivaten, vaan yrittäen auttaa, tavalla, tai toisella.

        Rapu


      • edson kirjoitti:

        Enkös siis vähän ajattele sitä omana kokemuksenani, jos joku lähimmäinen mahdollisesti kuolee? Juurikin näin. Siis ajattelen. Ajattelen elävistäkin lähimmäisistäni, eläviäkin lähimmäisiäni. Juurikin näin, siis ajattelen

        Satun kaiken ajattelun lisäksi kirjoittamaan aivan muista jutuista. Harvemmin kuitenkaan kenenkään puolesta, niin kuin ammu kirjoittaa miniänsä puolesta, sinä tyttäresi ja ai ai rapu kaikkien sorrettujenkin puolesta. Antaa heille äänen

        Jos kerron muutamalla sanalla tyttäreni tekemisistä, ei se ole hänen puolestaan kirjoittamista paitsi silloin, kun oikaisen teidän machomiesten vääriä kuvitelmia hieman tavallisuudesta poikkeavan elämänmuodon valinneesta naisesta.

        Mekin satumme yksi ja toinen kirjoittamaan "aivan muista jutuista" eri kanavilla, joista emme ole sinulle tilivelvollisia.

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Äläs nyt! Edsonista on nyt kehkeytynyt esiin uusi, huolehtiva puoli.

        Eilen hän oli hieman huolissaan minun, Ravun, puolesta, kun en ollut saanut kirjoituksiini vastauksia keneltäkään!

        Hän oikein luettelee, mistä kaikesta olen kirjoittanut, saamatta mitään vastauskommentteja?

        Kevyesti keskiviikkoa!

        Rapu

        Juu, tuo on totta! Muistan kuinka hän oli suunnattoman huolissaan tyttäreni pärjäämisestä "yksin siellä korvessa". Mutta se oli silloin se. Nyt huoli on muuttunut halveksunnaksi kaikkia "yksinäisiä" naisia kohtaan.


    • Keskiviikkoa. Edson taas kuittailee kaikesta mitä olemme täällä sanoneet. Emme me täällä kenenkään puolesta kirjoita, vaan omasta puolestamme, omasta näkemyksestämme asioihin ja läheisiimme. Tosin monesti puolustamme toisiamme täällä porinan miehien ilkeyksiä vastaan.

      Emme me monestikaan odota vastausta kirjoituksiimme, minäkin vain kerroin lyhyen referaatin Donnerin hautajaisista, joissa en itse ollut, vaan lehdistä luin, sieltähän me päivittäiset tietomme saamme. Heti jo edson irvaili pohdimmeko jo kohta, sopivatko silakat ja dry martinit yhteen. Sitä ei ollut aiekaan tehdä. Kukin saa syödä vaikka hajuvettä lihapullien kanssa. Erikoisia makutottumuksia olen nähnyt, yksikin mies laittoi työpaikkaruokalassa jauhelihapihvien päälle monta lusikallista hienoa sokeria. Mies istui vieressäni. Se oli minusta hiukan erikoista.

      Jos sitten vaihdamme mielipiteitä vaikka naisten käsilaukuista, niistäkin edson jo riemastui, silloinhan vaihdoimme peräti mielipiteitä.

      Porinan miehetkin harrastavat tahollaan yksinpuhelua, mutta minulle heti irvaili, että tolokottaako se Cee ihan itekseen?

      • "Porinan miehetkin harrastavat tahollaan yksinpuhelua, mutta minulle heti irvaili, että tolokottaako se Cee ihan itekseen?"

        Noudattakaa nautaturhakkeenne ohjenuoria: "Ettehän te diskuteeraa, vaan tolkotatte omaanne"

        Lehmä eli jätemäen metaaniaivo selittää varmaan sinunkin yksinpuhelut, koska on niin yksinpuheluiden ja ohipuheluiden tutkija dorka. Samoin kiinnittää varmaan huomiota ravunkin kauppareissuihin ja työmiehiin ja jääkaapin sisältöön. "Ethän sinä diskuteeraa, vaan kerrot, mitä kaapista löytyy"

        Ja suonoidalle : eikös se ammu juurikin ole se"huolenpitäjä" joka kertoo ohipuheluista. Jatka cee vaan rauhassa ohipuheluasi, ei jäteaivo siitä mitään ... voi jopa pohtia hautajaisten yleistä tarjontaa. Tai ravun jääkaapin sisältöä, ettei mene ihan ohipuheluksi.


    • Voi voin sinua edson. Sitä yksinpuheluahan te siellä porinoissa etupäässä harrastatte. Olemmehan itse osanneet lukea juttunne. Tehän kirjoitattekin eri aikaan, Ali etupäässä yöllä ja sinä aamulla. Ei siinä paljoa vuoropuhelua synny. Toinen postittaa pitkiä juttuja netistä ja pitkiä musiikkivideoita, toinen kertoo MOT -ohjelmasta ja politikasta, persuista sekä kulutuksen vähentämisestä. Ja inhoaa kaikkea ja kaikkia.

      Jos me sitten täällä kerromme vaikka mistä, saat aiheet irvailuihisi. Eikö sinun päivääsi todellakaan kuulu mikään asia, mikä jokaisen ihmisen normielämään kuuluu, on sitten kuningas tai tavallinen taatikka, kaikki ihmisryhmät siltä väliltä. Olet samanlainen eläkeläinen kuin me muutkin täällä. Vihaat matkailua ja turismia, mutta oma homecarisi on aarteesi. Joka tosin seisoo pihallasi seuraavaa mahdollista matkaa odotellessa ja seisontavakuutuksella.

      • Edsonni kertoo, että ajattelee. Millähän vehkeellä se onnistuu;)

        Myöskään ei ymmärrä suomea: jos kirjoittaa jostakin, niin se ei suinkaan ole sama kuin kirjoittaminen jonkun puolesta. Vaan sonnin mielestäpä on. Eikös hän joskus keulinut olleensa koulussa äikän opettajan sijaisena!!

        No, hänellä ei ole ketään muuta kuin oma itsensä. En ihmettele, tuollaisen paskiaisen kanssa ei kukaan haluakaan olla, mutta hyvä edes että homekaaransa on kaverina. Eukkonsakin varmaan käy töissä vielä siksi, että voi olla edes osan päivää poissa moisen kuvatuksen lähettyviltä. Näkee ja kuulee normaalejakin ihmisiä.

        Ei sitten tullut lumisada, vaikka eilen metelooki uhkaili jo kovillakin sateilla. Luottosäälaitokseni ennusteessa ei kyllä eilen ollut lumisateista tietoakaan. Tänään en vielä ole katsonut sitä. Meni liesussa puoli päivää.

        Hyvin kyllä tuli hyödynnettyä poissaolo. Ennen kuin lähdin, pistin rokkapadan porisemaan. Automaatti sen sammutti valitsemani ajan jälkeen. Siippa kyllä tuli kotiin reilusti ennen minua ja totesi sopan voivan oikein hyvin. Nyt sitä on jo syötykin. Toinen kerta huomenna, ja loput pakastimeen. Niin on taas hätävaraa sille päivälle kun ei yhtään hotsita seistä hellan vieressä. Oma hotsittamiseni kyllä aina vain harvenee.

        Täällä kylällä on monta lounaspaikkaa, mitkä runsaan valikoiman lisäksi tarjoavat eläkeläisille alennuksen hinnoistaan. Alle yhdeksän euron saa tosi hyvän ja monipuolisen aterian melkein kaikissa lähipaikoissa. Siippa on kyllä vähän haluton niihin lähtemään. Hän tykkää, että kotona tehdään sapuskat. No, ei se kokonaan minun kontolleni jää, koska hän itsekin kokkaa mielellään.

        Toistaiseksi kyllä ollan tehty enempi kotona kuin käyty valmiilla. Valmiin etu on verraton siinä, ettei tarvitse miettiä, mitä laittaa, ja hankkia kaupasta tarvikkeet, joita on hankalaa saada jetsulleen kahden hengen annoksina. "Ulkona" syödessä ei jää yli valmistusta varten ostettuja aineksia. Eikä jää tähteitä. Pysyy jääkaappi siistinä.

        Nyt päiväkahville. Hyvää loppupäivää!
        am


    • Nyt kaksi pientä tietokilpailukysymystä:

      Mikä on lullukka?

      Mikä on luri?

      • Kirjailija Veikko Huovinen vitsaili lullukkaväestä, joilla hän tarkoitti esim. lepsuja opettajia.

        m


      • Tietokilpailukysymykset:Lorin tiedän, on melkein aina ristikon apinan kuva, ja on tietysti ihan oikeakin apinalaji. Lurista en ole kuullutkaan. Lullukasta tulee mieleen lullukka-mies, mutta se on vain mielleyhtymä, tulee minun mieleeni ehkä sanasta tallukka, jota joskus olen kuullut käytettävän hieman tahdottomasta miehestä.
        am


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tietokilpailukysymykset:Lorin tiedän, on melkein aina ristikon apinan kuva, ja on tietysti ihan oikeakin apinalaji. Lurista en ole kuullutkaan. Lullukasta tulee mieleen lullukka-mies, mutta se on vain mielleyhtymä, tulee minun mieleeni ehkä sanasta tallukka, jota joskus olen kuullut käytettävän hieman tahdottomasta miehestä.
        am

        Lullukka on vätys, nahjus, tossu, eli sopii lepsuun opettajaan ja tallukkaan, tahdottomaan mieheenkin. Luri on lintu, kaija-lajiin kuuluva.

        Vastasin tämän jo kerran tänne, mutta robo syönyt.

        Cee


    • Tuosta artikkelista kesämökkien hinnat romahtaneet tuli mieleeni, että yksi tuttuni sai juuri lahjaksi kesämökin tontteineen järven rannalta omilta kummeiltaan. Kummit ovat kyllä elossa ja heillä on kaksi omaa lasta, mutta lapset eivät vastustaneet, että kummipoika saa sen. He eivät mökkeilystä näköjään välitä. Paikka on ihan kiva ja siellä on kolme rakennusta, joista yksi rakennettu vierasmajaksi. Kummit ovat 8-kymppisiä. Siellä on sähköt, mutta ulkohuussi. Tuttu laittaa juuri sinne keittiön kaapistot uusiksi jne. Melko moderni siis. Matkaa sinne on asunnoltaan vain noin 30 km. Eli ei saastuta matka-ajan auton käyttökään juuri mitään. Jonkinlaisen lahjaveron joutuu kyllä maksamaan. Tuskin se kovin paljoa tulee olemaan, koska kukaan ei juuri mökkejä enää osta, ainakaan nuoret.

      • Ne on varmaan varakkaita ne lapset, kun antavat vieraan periä mökin.

        Totta on, että hinnat ovat pudonneet viimeiset kymmenen vuotta, mutta nythän sitten köyhemmilläkin on varaa ostaa se unelmien maapaikka. Että sikäli en sanoisi, että "ei kukaan" osta mökkejä, vaikka hesarin trendi on sitä kuuluttaakin saadakseen "muun Suomen" tyhjäksi ihmisistä.

        Tuo hinnanlasku on etu niille jotka on mökkiä ostamassa ja varmaan kirpaisee myyntihalukkaita. Sen sijaan niillä mökeillä joita ei ole tarkoitus ikinä myydä, kuten meidän, mökin arvolla ei ole muuta väliä kuin mitä halvempi verotusarvo niin sitä pienempi kiinteistö-/perintövero eli hintaromahdus otetaan ilolla vastaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ne on varmaan varakkaita ne lapset, kun antavat vieraan periä mökin.

        Totta on, että hinnat ovat pudonneet viimeiset kymmenen vuotta, mutta nythän sitten köyhemmilläkin on varaa ostaa se unelmien maapaikka. Että sikäli en sanoisi, että "ei kukaan" osta mökkejä, vaikka hesarin trendi on sitä kuuluttaakin saadakseen "muun Suomen" tyhjäksi ihmisistä.

        Tuo hinnanlasku on etu niille jotka on mökkiä ostamassa ja varmaan kirpaisee myyntihalukkaita. Sen sijaan niillä mökeillä joita ei ole tarkoitus ikinä myydä, kuten meidän, mökin arvolla ei ole muuta väliä kuin mitä halvempi verotusarvo niin sitä pienempi kiinteistö-/perintövero eli hintaromahdus otetaan ilolla vastaan.

        Näin täytyy olla. että perivät itse vielä paljon lisää, nämä lapset. Ja ovat ennestään varakkaita itsekin.

        Cee


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ne on varmaan varakkaita ne lapset, kun antavat vieraan periä mökin.

        Totta on, että hinnat ovat pudonneet viimeiset kymmenen vuotta, mutta nythän sitten köyhemmilläkin on varaa ostaa se unelmien maapaikka. Että sikäli en sanoisi, että "ei kukaan" osta mökkejä, vaikka hesarin trendi on sitä kuuluttaakin saadakseen "muun Suomen" tyhjäksi ihmisistä.

        Tuo hinnanlasku on etu niille jotka on mökkiä ostamassa ja varmaan kirpaisee myyntihalukkaita. Sen sijaan niillä mökeillä joita ei ole tarkoitus ikinä myydä, kuten meidän, mökin arvolla ei ole muuta väliä kuin mitä halvempi verotusarvo niin sitä pienempi kiinteistö-/perintövero eli hintaromahdus otetaan ilolla vastaan.

        Minulla on ollut tilaisuus lapsesta asti viettää kesiä maalla. Ensin sota-aikana sukulaisten luona ja sitten vuokra-asunnoissa maalla. Siinä oli sitten entistä sahan työläisten asuntoa ja vanhaa pappilaa. Ikioman mökin ostimme 80-luvulla. Sen möin 2000-luvulla, ja seuraava askel olikin hankkia mökki täältä, jonne muutin nelisen vuotta sitten.

        Maalla olo on painunut selkäytimeen, vaikka kaupungissakin olen asunut vihreillä reuna-alueilla. Mikään viljelijä en ole vähimmässäkään määrin, joten "mökkimme" eivät ole olleet työleirejä. Siksi tytärkin on rakastunut maaseutuun ilman painostusta ja inhoaa ajatustakin, että pitäisi muuttaa kaupunkiin edes talveksi.

        m


    • Viiden jälkeen -ohjelmassa vaalea juontajatar kertoi, mitä "kotonta" täytyy löytyä hätätilanteiden varalta. Enpä ole kuullut tuota kotonta-ilmaisua kansakoulun jälkeen. Pöydälle oli kerätty tätä hätävaraa mielestäni melko satunnaisesti. Kuuluuko esim. salmiakki niihin aineisiin jotka perhe tai perheetön tarvitsee pulmatilanteessa?

      m

      • Onkohan tuo "kotonta" jostain murteesta peräisin. Erään tutun pariskunnan toinen puolisko on lähtöisin Kymenlaaksosta ja käyttää mm. muotoa "siintä" (=siitä) kotonta-sanan ohella.

        Tänään tein löydön. "Koiratakkini" alkaa olla korjauskelpoisessa kunnossa. Muutama sauma revahtanut pahasti, mutta en saa niitä itse korjattua, kun ompelukoneeni ei ompele. Mietin jo jotta pitääkö mennä kaupasta hakemaan joku roitti tilalle, kun joudun takin viemään ommeltavaksi, siellä kestää yleensä kauan pienikin homma, kun monet muutkin ovat löytäneet tuon oivan thainaisten ompelimon.

        Tänään kaivelin ihan muita juttuja yhdestä vaatekaapista, ja vastaan tuli ulkoiluvaate, jonka ostin jo vuosia sitten, mutta pitänyt vain pari kertaa. Sen väri vierastutti jo ostohetkellä, minä kun pääasiassa pidän aina mustaa, mutta oli sen verran hyvälaatuisesta vaatteesta alennettu hintaa, että oli pakko ottaa mukaan. No, tänään se sai siis uutta käyttöä, ja onkin sopiva näin kevätkeleille, kun siinä on vähän väriä. Tuntui, että päivällä koiratkin killistelivät vaatettani;) - Ei pitäisi ihmisellä olla niin paljon vaatetavaraa, että alimmat jo happanee kaapin perukoille.

        Olen myös keksinyt uuden tavan käyttää pakastimesta hedelmä- ja marjasäilökset. Otan käyttöön pussin kerrallaan (yleensä pakastan ne 3-4dl annoksina ja pääosin survoksina tai viipaleina kuten esim. mansikat ja omenat) sulatan ja surautan sauvasekoittimella hienoksi, pistän kannuun ja kylmää vettä loput. Siinä meille päiväksi mehu kuituineen. Nyt olemme juoneet jo kaikki viime kesän puolukat, mansikat ovat loppusuoralla. Vielä on jäljellä monta pussia omenaa, kirsikkaa, luumua ja mustikkaa. Niistä joistakin taidan kokeilla sekoituksia. Ei tarvitse väsätä shotteja, kun nektari-tyyppistä juomaa on koko päivän tarpeeksi. Ja tulee päivän mittaan juotua vähän enemmän kuin yleensä. Minulla kun ei juuri koskaan ole jano, ja nestettä pitäisi vanhan saada sisuksiinsa.

        Olisikin hyvä, jos kesään mennessä saisin pakastimesta suurimman osan käytettyä. Useimpina kesinä on vanhaakin varastoa ollut vielä ihan riittämiin, kun jo uutta pistän sinne jäätymään. Joskus aikoinaan mehumaijani pulputti hellalla tuntitolkulla, jotka mehut sitten pakastin, kun ei ole meillä kellaria. Ensi kesänä taidan pitkästä aikaa ostaa mustaviinimarjoja ja käyttää niiden nauttimiseen tätä sosekikkaa. Slogan "elinikäistä oppimista" toimii:)

        Mukavaa iltaa!


    • En tainnut nähdä tuota, mutta ei kyllä salmiakki niihin tavaroihin kuulu, joita kodista täytyisi löytyä hätätilanteiden varalta. Sen mainoksen muistan jostain 60 tai 70 luvulta jossa oltiin omassa kotona.

      Cee

    • Tervehdys!

      Taas on tullut nautittua - kulttuurista! Olin eilen Kaupunginteatterissa katsomassa Vihaista leskeä. Oli siellä paljon väkeä, enimmäkseen naisia (vihaisia leskiäkö?), mutta aivan täyttä ei kuitenkaan näyttänyt olevan.

      Tuon lesken "vihaisuus", sikäli mikäli sitä edes oli, kohdistui hänen lapsiinsa, jotka yrittivät tehdä äidistään laitokseen suljetun älyttömän hoidokin. Sepä ei onnistunut, kun äiti löysi vanhat, punaiset korkokenkänsä, niin tanssi alkoi.

      Aika hauska sattuma oli, kun puoliajan tarjoilupöytäämme (neljän hengen pöytä) sattuivat samat henkilöt, joiden paikka katsomossakin oli vieressämme. He olivat aivan tuntemattomia, mutta kilistimme kuohuviinilasejamme, kun meillä kaikilla oli sellaiset juomat, leivosten lisäksi.

      Nyt ei tällä erää muita kuulumisia olekaan, joten toiveikasta torstain viettoa kaikille!

      Rapu

    • Oletpa ollut iloista näytelmää katsomassa Rapu. Vihaisessa leskessä siis lapset olivat vaanimassa osuuksiaan? Melko tyypillistä nykyään. Mikäli äiti on leski, ei siis elävän leski, kuten nykyään on monien erojen ja liittojen jälkeen. Muistan jo vuosien takaa, kun yksi ystäväni kielsi äitiään menemään uudelleen naimisiin isänsä kuoleman jölkeen, ettei vain äidin talo ja kesämökki joudu kenenkään vieraan haltuun. Tälle ystävälleni kävi vielä niin "hyvin" että oma veljensäkin kuoli jo nuorena ja lapsettomana, eli äidin kaikki omaisuus jäi yksin hänelle.

      Meiltä ei jää mitään pojallemme ja lapsenlapsillemme, koska olemme auttaneet heitä koko ajan ihan muutenkin. Parempi auttaa eläessään kuin kuoleman jälkeen.

      • Hei Cee!

        Niin, lapset tuossa näytelmässä, poika ja tyttö, tulivat heti tyhjentämään kotia ja vaatimaan leskeltä, äidiltään allekirjoituksia myydäkseen tuon huoneistonkin äidiltään ja äiti hoitokotiin, missä kaikki olivat aivan "tööt!"

        No, se ei mennyt aivan sitten lasten mielen mukaan kuitenkaan. Varmasti tuollaisia tapauksia on. Minulle kaikki lapseni ovat sanoneet, että pane kaikki vaikka menemään, heille ei tarvitse säästää mitään. "Ei meistä kukaan tarvitse mitään, meillä itsellämme on tarpeeksi", niin ovat sanoneet useinkin minun lapseni. Joten se olen minä itse, kun en oikein osaa "panna kaikkea menemään iloiseen elämään!" En ole tottunut koskaan elämään sillä tavoin.

        Tuo teidän tapanne elää, on varmasti hyvä tapa. Riitoja ei tule. En kyllä usko, että minunkaan lapseni riitelevät siitä, mitä minulta jää. Lähinnä vain tämä huoneisto. Velaton kylläkin. Lapset ovat kyllä kehoittaneet, että jos et halua myydä ja muuttaa pienempään, että saisit kunnolla käyttörahaa, niin ota käänteinen laina ja käytä rahat omaksi iloksesi. He ovat itse omat elämänsä saaneet aivan hyvään kuntoon, eivätkä ole ahnehtimassa keneltäkään mitään. Ei ole tarvinnut sitä, tai mitään muutakaan pelätä lasteni taholta, vaan aivan päinvastoin, jos minä tarvitsen jotakin, niin he ostavat sen minulle, jos minun omat rahat ei riitä.

        Rapu


    • Hei Rapu! Kirjoitin jo äsken kirjautumattomana pitkän litanian lisää tuosta perintöasiasta, mutta robo söi alta aikayksikön. Sitten olikin sinulta jo tullut vastaus siihen näytelmäjuttuun.

      Tiedän, että sinulla on asiat hyvin lastesi ja lastenlastesi osalta. He auttavat sinua paremminkin kuin sinä heitä. Meillä on ihan päinvastainen asia ollut elämässämme. Emme ole koskaan ajatelleetkaan ostaa omaa asuntoa, sitä ei tosin harrastanut appenikaan, hänellä oli aina firman asunto perheellään, kunnes peri vanhempiensa kuoleman jälkeen Käpylän asunnon Helsingissä, johon muutti eläkkeellä 65-vuotiaana, siis omaan lapsuudenkotiinsa, jonka lunasti veljeltään, joka asui jo muualla. Sen sitten suostui myymään kun ei enää päässyt ulos sieltä toisesta kerroksesta ilman hissiä ja minä hänelle sen senioritalon asunnon löysin, hänen omasta pyynnöstään, kyllästyi kiertämään olkkarin pöytää kun olimme viikon lomamatkalla, oli sillä aikaa kysynyt.

      Oletan, että jos muutat sieltä nykyisestäsi pois, saat hyvät käyttörahat vieä ilman käänteistä lainaa. Tosin uudet asunnot ovat täällä kauheissa hinnoissa.

    • Kirjoitin kirjautumatta yhdestä pariskunnasta, jolla on/oli kaksi lasta, joista tytär meni naimisiin ja ei aio koskaan saada lasta. Poika meni avoliittoon, osti oman asunnon, missä asui avovaimonsa kanssa. Saivat lapsen, mutta mies kuoli nopeasti edenneeseen syöpään, joten avovaimo, taiteilijatyyppi, joka oli eronnut avomiehestään lapsen syntymän aikoihin, oletti että saa sen asunnon itselleen pojan takia. Mutta miehen vanhemmat estivät, pojanpoika saa asunnon vasta 18-vuotiaana. Miniäehdokas ei tullut toimeen ollenkaan anoppiehdokkaan kanssa, joten siitä kai tämä närä. Nainen kosti estämällä isovanhemmilta minkäänlaisen yhteydenpidon tähän ainoaan lapsenlapseensa.

      Tällä pariskunnalla on iso tontti ja omakotitalo, joten tytär halusi varmistaa osuutensa vanhempiensa tilasta jo veljensä kuoleman jälkeen, että saa lohkottua ison tontin itselleen ja rakennutti sinne omakotitalon itselleen ja miehelleen. Veljensä pikkupoika kun perii myöhemmin osan sieltä kuitenkin, vaikka ei ole ehtinyt tutustua kehenkään. Vielä tyttären äiti oli kerran purkanut yhden kattokruununkin ja tehnyt niistä esim korvakoruja, sitäkin tytär oli paheksunut, että olisit antanut sen kruunun hänelle. Minullakin on yhdet kristallikorvakorut, sain ne sisareltani, joka on tämän naisen ystävä, asuvat melko lähellä toisiaan.

      Että kaikenlaisia kohtaloita sitä onkin.

      • No juu, kyllä niitä monenlaisia elämiä on. Saa olla kyllä hyvin tyytyväinen, kun asiat on näin hyvin, vaikka tiukkaakin on ollut, varsinkin silloin kauan sitten nuorena. Aina on kuitenkin pärjätty.

        Minä olen kyllä ylpeä siitä, että selvisin yksinjäätyäni ja sain hoidettua lapseni. Ammattiinkin koulutin itseni, vaikka joskus joutui etsimään tyhjän luokan, minne pääsi itkemään! Enää en ole itkenyt, ei taitaisi olla enää kyyneliäkään. Ne kulutin kaikki aikoinaan pois. Ei kyllä ole niistä tehtyä helminauhaakaan!

        Tuo kaikki on kyllä tehnyt minut niin vahvaksi, ettei minua kukaan enää kyykytä. Ei siihen ole kyllä ennenkään pystytty, mutta olen ollut liian kiltti jollekin, joka ei osannut sitä arvostaa. "Kiltti" minä olen edelleenkin, mutta osaan arvostaa niin itseäni, kuin muita ihmisiä. Se on vahvuutta.

        Hyvää yötä!

        Rapu


    • On kyllä aikoihin eletty opettajienkin kielenkäytössä. Kaarina Suonperä kertoo iltiksessä ratikkamatkastaan, jossa oli paljon koululaisia opettajan kanssa, kun sisään tuli vanha mies, niin Suonperä oli kehottanut oppilasta antamaan paikkansa tälle vanhukselle, johon oppilas totesi, että olen paikkani maksanut. Sitten Suonperä oli mennyt tämän opettajan luo sanomaan asiasta, jolloin tämä katsoi häntä ja sitä vanhaa sotaveteraania, ja loihe sanomaan tälle, että hei kundi, jos kondis on noin huono, niin tilaa taksi!

      Sn ymmärrän, että lapsetkin voivat olla väsyneitä seisomaan, mutta tuo opettajan lausuma on kyllä kaikkien tapojen riman alitus.

      Cee

      • No, jo on tosiaan aikoihin eletty! Uskoikohan tuo opettaja saavansa oppilailtaan pointseja. Melkein pitäisi tehdä työnantajalle valitus moisesta moukasta.
        am


    • Saimme juuri postikortin Ausseista, joka oli päivätty 21.1.2020, nyt on 28.2.20, että kauan on kortti ollut matkalla, ei ole siis se postikonttori siellä palanut, josta tämä on postitettu silloin tammikuussa. Missä lie seikkaillut. Kortti on Manning pointista, NSW:n alueella olevalta merenrantalomamökkikohteelta, jossa U:n sisko miehensä kanssa on ennenkin lomaillut. Heidän piti mennä sinne jo marraskuussa, mutta pensaspalot estivät sen. Mökki on vuokramökki, koskaan eivät ole omaa mökkiä mistään ostaneet, omalla tontilla on tarpeeksi töitä, mutta täällä mies voi harrastaa meranrantakalastusta, ei ole siis mikään varsinainen ruuhkaturistikohde.

      Olen huomannut, että kirjautuminen ei kestä kauaa, jos useamman kerran päivässä kirjoittaa, on taas uudelleen kirjauduttava, kun on mennyt muualle näiltä sivuilta. Missään nimessä en laita ruksia kohtaan muista minut aina.

      • MInulla on serkku, joka asuu Sydneyn kulmilla. Hän muutti sinne jo 60-luvun puolivälissä. Erosi siellä suomalaisesta miehestään, nai pian aussin, ja on nyt sukunimeltään Manning :o)
        am

        PS. minäkään en koskaan käske muistamaan minua. Paitsi kerran, tämän oman alueemme lehden nettisivuille kirjautumiseen sen laitoin, mutta eipä toimi. No, minulla on aikaa näpytellä tunnuksia.


    • Olen aina luullut, että en ole riippuvainen säistä. Tykkään syksystä ja talvesta, kesästäkin tietysti, mutta se ei minulle ole parasta aikaa, häviää keväällekin. Pimeätä ja märkää oli monta kuukautta, mutta nyt kun on lähes normaali (mutta täällä lumeton) kevättalven sää, niin huomaan että jo muutaman aurinkoisen lenkin jälkeen olo tuntuu melkein uudistuneelta. Äsken taas tuuletettiin koiria, ja olisin voinut olla pidempäänkin, mutta siipalla jotain taloyhtiön juttuja, joten piti kiirehtää kotiin. Mutta kolmenkin vartin paarustelu tuossa säässä teki kutaa. Ilmeisesti sittenkin, ainakin vähän olen säistä riippuvainen.

      Nuo perintöasiat ovat monessa perheessä tehneet pahaa jälkeä. Onneksi meillä ei juuri perittävää olekaan. Mökki on jo annettu pojille. Vuosien mittaan olemme myös pikkuhiljaa auttaneet heitä rahallisesti monessa, kun on ollut tarvis. Tästä kämpästä tuskin enää monta euroa saavat, se on vanha ja yhtiövelkainen. No, onneksi eivät enää mitään tarvitsekaan.

      Täällä meidän kotimäellä liikkuu vissiin aave. Jo useamman kerran on ovikellomme soinut, eikä ketään ole kuitenkaan oven takan näkynyt. Tänään siippa taas meni avaamaan ovea kellon soitua. Naapurin katti loikkasi terassilta karkuun. Seköhän täällä kelloa soittelee;))

      Nyt päikkäreille. Illalla pitää olla virkeä. Vahdimme naapurin villiä pentukoiraa kun omistajat käyvät teatterissa. Pitää siis jaksaa pysyä virkeänä, että pysyy sen perässä vahtimassa tekemisiään.

      Mukavaa viikonlopun aloittelua.
      am

    • Hauska juttu tuo naapurin kissan kellonsoittelu. Jospa se on opetettu soittamaan kelloa, että pääsee sisälle silloin kuin haluaa omassa kodissaan ja on laskettu pihalle. Sisareni kissa aina naukui oven takana, heillä ei ollut ovikelloa. Jos nau´unta ei auttanut, hyppäsi ulkona olohuoneen ikkunan laudalle, että haluan jo sisälle. Sisälle päästyään meni heti ruokakupille ja naukaisi jos ei ollut tarpeeksi syötävää. Seisoi jo valmiiksi jääkaapin edessä, siellä oli aina makoisaa kissan tuoreruokaa ja yläkaapin kuivakaapissa niitä kissan raksuja. Ja vesikuppikin oli aina täynnä vettä. Oli aina kolme kuppia yhdelle kissalle.

    • Huomenta!

      Odottelen tässä tytärtäni ja vävyäni pistäytymään luonani nyt aamupäivällä, kun ovat menossa lentokentälle. Minähän asun täällä melko lähellä kenttää. En tosin juurikaan itse sitä käytä mitenkään.

      Vielä äsken paistoi aurinko, mutta nyt on harmaata. Taitaa olla myös pakkasasteita ulkona, en ole mittariin kyllä katsonut.

      Remontti kodinhoitohuoneessani alkaa olla lopuillaan. Urakoitsija kertoi perjantaina, että maanantaina saavat sen valmiiksi minun osaltani. Onhan tuo jo kestänytkin, kun alkoi juuri joulun alla. Olen elänyt kuin jotakin leirielämää kodissani.

      Sitten, kun valmista on, niin iso homma on vielä, kun pitää vihdoinkin karsia, mitä sinne laittaa kaappeihin takaisin ja mitä vie minnekin ja mitä vie peräti roskiin?

      No, vielä tänään en pohdi niitä tämän enempää.

      Hyvää lauantain jatkoa!

      Rapu

    • Hyvä, että saat lopultakin tuon remontin loppumaan kodissasi, johan tuota on kestänyt jo pari kuukautta.

      Tänäänkin oli Hesarissa juttua, että iso perhe lähtee Malagaan eli eivät pelkää koronaa tai muitakaan pöpöjä.

      Salpausselälläkin alkoi taas kisat. On sinne lunta saatu tehtyä kun hiihtävät parasta aikaa yli 50 hiihtäjän voimin.

      • Iivo voitti ja Krista tuli kolmanneksi lajissaan. Hyvä alku.

        Vuonna 1955 liftasin kaverini kanssa Lahteen. Tuloksista en muista muita kuin Helmut Recknagelin mäkihypyn. Mutta eihän ne kisat 15-vuotiaille niinkään merkanneet kuin se kuhina, jonka kisat toivat pikkukaupunkiin.

        Nyt on upea talvisää, paljon lunta ja 15 astetta pakkasta. Juuri niin kuin pitääkin Salpausselän kisoihin aikaan. Meillä töissäkin telkkari oli aina sallitusti auki.

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Iivo voitti ja Krista tuli kolmanneksi lajissaan. Hyvä alku.

        Vuonna 1955 liftasin kaverini kanssa Lahteen. Tuloksista en muista muita kuin Helmut Recknagelin mäkihypyn. Mutta eihän ne kisat 15-vuotiaille niinkään merkanneet kuin se kuhina, jonka kisat toivat pikkukaupunkiin.

        Nyt on upea talvisää, paljon lunta ja 15 astetta pakkasta. Juuri niin kuin pitääkin Salpausselän kisoihin aikaan. Meillä töissäkin telkkari oli aina sallitusti auki.

        m

        Tulin juuri saunasta. Luin että siellä Liperissä on moottorikelkalla kolaroitu Viinijärvellä. Tuli tietysti mieleen heti eräs, joka siellä Viinijärven saaressa asuu. Toivottavasti ei merkitse tuo ajatus mitään.

        Siellä lunta. Meillä täällä ruohikot kesäisen vihreinä. Luin netistä, että Espoossa joku tyttö oli ratsastanut kauppaostoksille ja jättänyt kaupassakäyntinsä ajaksi hevosen ja mukana olleen varsan, syömään ruohoa!

        Nyt sitten taas föönihommiin!

        Rattoisaa lauantaita!

        Rapu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Iivo voitti ja Krista tuli kolmanneksi lajissaan. Hyvä alku.

        Vuonna 1955 liftasin kaverini kanssa Lahteen. Tuloksista en muista muita kuin Helmut Recknagelin mäkihypyn. Mutta eihän ne kisat 15-vuotiaille niinkään merkanneet kuin se kuhina, jonka kisat toivat pikkukaupunkiin.

        Nyt on upea talvisää, paljon lunta ja 15 astetta pakkasta. Juuri niin kuin pitääkin Salpausselän kisoihin aikaan. Meillä töissäkin telkkari oli aina sallitusti auki.

        m

        Minäkin muistan, kun keskikoulussa hiihtolomalle lähdettäessä tietyt opettajat aina patistelivat lähtemään Salpausselälle. Matikan opettajamme oli kova luistelun kannattaja. Hänen sukulaispoikansa Järvinen (oisko ollut Juhani etunimeltään) oli hänen suojattinsa. Lahdessa ei kuitenkaan luistelua ollut. Mutta aina hän meitä muistutti kun Järvinen jossain luisteli. Käytti luistelua esimerkkinä mm. fysiikassa.

        Minä en koskaan käynyt Lahden kisoissa. Ei ollut rahaa eikä sukulaisia tai tuttuja, jotka olisivat majoittaneet. Enkä kovin intohimoinen urheilun harrastaja, saati urheilija sillloin(kaan) ollut. Mutta nuorelle likalle olisi se ollut tapahtuma, missä tosiaan sitä kiinnostavaa kuhinaa olisi ollut.

        Radiosta kyllä seurasin korva kovana kaikki kisalähetykset. Jonain vuonna Veikko Kankkonen oli päivän sana mäkihypyssä, ja minä jännitin hänen puolestaan. Kirjoitin jopa aineen koulussa hänen yhdestä kilpailustaan. Minä, joka en koskaan ole ollut mikään urheiluintoilija!!

        Äsken kuului toivotuisssa laulu, jota en ole kuullut vuosikymmeniin, "Auringon alla", reipas koululaisten laulu, jota musiikkitunnilla minäkin koulussa lauloin, joskus opparin alaluokilla. Niin nostalgista!

        Nyt lähden saunomaan. Se on kylypäev.

        Leppoisaa lauantai-iltaa!


      • amummu kirjoitti:

        Minäkin muistan, kun keskikoulussa hiihtolomalle lähdettäessä tietyt opettajat aina patistelivat lähtemään Salpausselälle. Matikan opettajamme oli kova luistelun kannattaja. Hänen sukulaispoikansa Järvinen (oisko ollut Juhani etunimeltään) oli hänen suojattinsa. Lahdessa ei kuitenkaan luistelua ollut. Mutta aina hän meitä muistutti kun Järvinen jossain luisteli. Käytti luistelua esimerkkinä mm. fysiikassa.

        Minä en koskaan käynyt Lahden kisoissa. Ei ollut rahaa eikä sukulaisia tai tuttuja, jotka olisivat majoittaneet. Enkä kovin intohimoinen urheilun harrastaja, saati urheilija sillloin(kaan) ollut. Mutta nuorelle likalle olisi se ollut tapahtuma, missä tosiaan sitä kiinnostavaa kuhinaa olisi ollut.

        Radiosta kyllä seurasin korva kovana kaikki kisalähetykset. Jonain vuonna Veikko Kankkonen oli päivän sana mäkihypyssä, ja minä jännitin hänen puolestaan. Kirjoitin jopa aineen koulussa hänen yhdestä kilpailustaan. Minä, joka en koskaan ole ollut mikään urheiluintoilija!!

        Äsken kuului toivotuisssa laulu, jota en ole kuullut vuosikymmeniin, "Auringon alla", reipas koululaisten laulu, jota musiikkitunnilla minäkin koulussa lauloin, joskus opparin alaluokilla. Niin nostalgista!

        Nyt lähden saunomaan. Se on kylypäev.

        Leppoisaa lauantai-iltaa!

        Rupesinpa guugeloimaan tuota Auringon alla-laulua. Sen säveltäjä on myös säveltänyt paljon tunnetumman laulun: Veteraanin iltahuuto. Myös Mirjam Helinin levyttämä "Lapin äidin kehtolaulu" näkyy olevan hänen säveltämänsä. Enpä tiennyt sitäkään.

        Kun tutkin lisää Hämäläisen tuotantoa, niin löysin YT:sta lapsuudestani mieleen jääneen lasten laulun "Karhu ja muurahainen". Muistan siitä vain osan, jota olen lapsenlapsillenikin laulanut - "Kiitos sulle Mesikämmen metsän suuri kuningas. Muurahainen pieni olen, sinä suuri voimakas... " Lapset silloin kysyivät, miksen laula laulua loppuun. En osannut. Laulu olisi tilattavissa MP3:na ja siinä olisi monta muutakin entisaikojen lastenlaulua, joita ei enää koskaan kuule, ei ole kuultu sitten lapsuuteni. Pitäisiköhän ottaa historiaa talteen.


      • amummu kirjoitti:

        Rupesinpa guugeloimaan tuota Auringon alla-laulua. Sen säveltäjä on myös säveltänyt paljon tunnetumman laulun: Veteraanin iltahuuto. Myös Mirjam Helinin levyttämä "Lapin äidin kehtolaulu" näkyy olevan hänen säveltämänsä. Enpä tiennyt sitäkään.

        Kun tutkin lisää Hämäläisen tuotantoa, niin löysin YT:sta lapsuudestani mieleen jääneen lasten laulun "Karhu ja muurahainen". Muistan siitä vain osan, jota olen lapsenlapsillenikin laulanut - "Kiitos sulle Mesikämmen metsän suuri kuningas. Muurahainen pieni olen, sinä suuri voimakas... " Lapset silloin kysyivät, miksen laula laulua loppuun. En osannut. Laulu olisi tilattavissa MP3:na ja siinä olisi monta muutakin entisaikojen lastenlaulua, joita ei enää koskaan kuule, ei ole kuultu sitten lapsuuteni. Pitäisiköhän ottaa historiaa talteen.

        Auringon alla - laulusta, jota mekin lauloimme - lauluahan oli tyttölyseon yhdeksänteen luokkaan saakka - tuli mieleen "nuotiopiiri jossa kuusten kuiske soi", ikivihanta partsikalaisten laulu. Kuljin pikkufriiduna Fabianinkadun "luolaan" saakka, kunnes noin nelitoistavuotiaana muut harrastukset ottivat tilaa partiolta.

        Laulutuntien pääosaa näyttelivät maakuntalaulut. Me uusmaalaiset veisasimme yhtä antaumuksella Kainuun "Nälkämaan marssia" kuin Auran rantojen helkkymistäkin. Ateenalaisten laulu kuului tottakai ohjelmistoomme, vaikka sitä on nyttemmin pilkattu ja irvailtu ylitsepursuavan "uhrimielensä" takia. "Nuorukaiselle kuolla kuuluu", jaa-a.

        Hesarissa on meneillään tutkimus ihmisten ruokaostoksista. Omani voin paljastaa täällä: päivittäinen lämmin ateriani koostuu usein Apetitin pakastekeitosta lisukkeineen. Lihankorvikkeisiin en ole saanut makua. Huvitti, kun ainoa iäkkäämpi haasteltu, 93-vuotias rouva, kertoi syövänsä kuusenkerkkiä. Niin, kyllä minunkin äitini ammoin muisteli syöneensä lapsena pettua, mutta eläkkeelle päästyään oli sen verran vaurastunut, että jaksoi välillä piffata koko pesueensa sunnuntailounaalle ravintolan pitopöytien ääreen.


      • LiisaO kirjoitti:

        Auringon alla - laulusta, jota mekin lauloimme - lauluahan oli tyttölyseon yhdeksänteen luokkaan saakka - tuli mieleen "nuotiopiiri jossa kuusten kuiske soi", ikivihanta partsikalaisten laulu. Kuljin pikkufriiduna Fabianinkadun "luolaan" saakka, kunnes noin nelitoistavuotiaana muut harrastukset ottivat tilaa partiolta.

        Laulutuntien pääosaa näyttelivät maakuntalaulut. Me uusmaalaiset veisasimme yhtä antaumuksella Kainuun "Nälkämaan marssia" kuin Auran rantojen helkkymistäkin. Ateenalaisten laulu kuului tottakai ohjelmistoomme, vaikka sitä on nyttemmin pilkattu ja irvailtu ylitsepursuavan "uhrimielensä" takia. "Nuorukaiselle kuolla kuuluu", jaa-a.

        Hesarissa on meneillään tutkimus ihmisten ruokaostoksista. Omani voin paljastaa täällä: päivittäinen lämmin ateriani koostuu usein Apetitin pakastekeitosta lisukkeineen. Lihankorvikkeisiin en ole saanut makua. Huvitti, kun ainoa iäkkäämpi haasteltu, 93-vuotias rouva, kertoi syövänsä kuusenkerkkiä. Niin, kyllä minunkin äitini ammoin muisteli syöneensä lapsena pettua, mutta eläkkeelle päästyään oli sen verran vaurastunut, että jaksoi välillä piffata koko pesueensa sunnuntailounaalle ravintolan pitopöytien ääreen.

        Hyvä, kun korjasit, LiisaO. Opparissa lukujärjestyksessä tosiaan luki laulu, ei musiikki kuten nykyään. Maakuntalaulut piti osata ulkoa, ja osaan ne vieläkin. Nuotiopiiri on myös tuttu tyttökerhoajoilta.

        Lapsenlapseni ovat musiikkiluokalla, ja kovin erilaiset ovat heidän musiikkiohjelmansa olleet, vaikka samaa koulua käyvät. Tytön luokalla on käyty läpi klassisen musiikin merkittävimmät tyypit, musiikin historiaa muutenkin paljon, nykymusiikkia niin kevyen kuin "raskaankin" puolelta oli myös ohjelmassa, mutta vähemmän kuin tuota muuta. Laulaneet ovat myös - kumma kyllä - maakuntalauluja, joista Uusmaalaisten laulu laulu piti osata ulkoa. Pojan luokalla taas on keskitytty pääasiassa Suomi-pop'iin ja etniseen musiikkiin. Klassikot on jätetty kokonaan opetusohjelmasta. No, kunnat saavat itse päättää musiikkiopetuksestaan, ja se ilmeisesti pitää sisällään myös opettajan valinnat.

        Minä vastasin tuohon HS:n ruokakyselyyn. Tämän ikäisenä ei kovin ihmejuttuja enää jaksa vääntää. Itse kyllä teemme melkein aina ruoan ihan alusta saakka, paitsi siipan makkarat ja minun sushini. Suomalaista ruokaa pyrin ostamaan aina kun vain mahdollista. Kalliimpaahan se usein on, mutta niin kauan kuin rahani vyörää, niin se on valintani. Sitten kun makaan suu auki, sieraimet kohti kattoa on kai ihan sama, mitä syön/syötetään. Silloin ei varmaan kovin kovasti enää kiinnosta ruokajutut. Nytkin alkaa olla jo kiintiö täynnä ruokatietoutta, mitä tuupataan joka tuutista syyllistämisen säestyksellä.

        Mutta nyt ottamaan uunista ruoka, mitä en koskaan aiemmin ole tehnyt. Vuoassa on punakaalia, parsaa, sieniä, appelsiiniä paloina, päällä broilerinpaloja, kostukkeena öljyn, valkosipulin, inkiväärin, appelsiinimehun sekoitus. Katsotaan mitä tulee.

        Hyvää pyhää!
        am


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä, kun korjasit, LiisaO. Opparissa lukujärjestyksessä tosiaan luki laulu, ei musiikki kuten nykyään. Maakuntalaulut piti osata ulkoa, ja osaan ne vieläkin. Nuotiopiiri on myös tuttu tyttökerhoajoilta.

        Lapsenlapseni ovat musiikkiluokalla, ja kovin erilaiset ovat heidän musiikkiohjelmansa olleet, vaikka samaa koulua käyvät. Tytön luokalla on käyty läpi klassisen musiikin merkittävimmät tyypit, musiikin historiaa muutenkin paljon, nykymusiikkia niin kevyen kuin "raskaankin" puolelta oli myös ohjelmassa, mutta vähemmän kuin tuota muuta. Laulaneet ovat myös - kumma kyllä - maakuntalauluja, joista Uusmaalaisten laulu laulu piti osata ulkoa. Pojan luokalla taas on keskitytty pääasiassa Suomi-pop'iin ja etniseen musiikkiin. Klassikot on jätetty kokonaan opetusohjelmasta. No, kunnat saavat itse päättää musiikkiopetuksestaan, ja se ilmeisesti pitää sisällään myös opettajan valinnat.

        Minä vastasin tuohon HS:n ruokakyselyyn. Tämän ikäisenä ei kovin ihmejuttuja enää jaksa vääntää. Itse kyllä teemme melkein aina ruoan ihan alusta saakka, paitsi siipan makkarat ja minun sushini. Suomalaista ruokaa pyrin ostamaan aina kun vain mahdollista. Kalliimpaahan se usein on, mutta niin kauan kuin rahani vyörää, niin se on valintani. Sitten kun makaan suu auki, sieraimet kohti kattoa on kai ihan sama, mitä syön/syötetään. Silloin ei varmaan kovin kovasti enää kiinnosta ruokajutut. Nytkin alkaa olla jo kiintiö täynnä ruokatietoutta, mitä tuupataan joka tuutista syyllistämisen säestyksellä.

        Mutta nyt ottamaan uunista ruoka, mitä en koskaan aiemmin ole tehnyt. Vuoassa on punakaalia, parsaa, sieniä, appelsiiniä paloina, päällä broilerinpaloja, kostukkeena öljyn, valkosipulin, inkiväärin, appelsiinimehun sekoitus. Katsotaan mitä tulee.

        Hyvää pyhää!
        am

        Sinä ainakin aina jaksat kokeilla kaikkea uutta! Muistan kun kerran nuorena tein vatkulia, mitä en ollut ennen tehnyt, niin U moitti, että mitä ihmeen sössöä tämä on, kun on noin luiru kastikekin. Sen jälkeen en ole ikinä sitä tehnyt. Katunut sitä jo moneen kertaan ja haluaisi, että teen uudelleen. Mutta en tee. Silloin hän oli kotonaan tottunut paksuihin ruskeisiin kastikkeissin, mitä minun vatkulissani ei ollut. Olen katsonut sitä reseptiä myöhemminkin ja todennut, etten enää tee, on siinä sen verran monia aineita, etten edes viitsi.

        Tuli mieleeni vitsi, jossa mies ei pitänyt vaimonsa ruuista, mutta sitten kerran, kun lapset perheessä olivat pieniä ja vaimonsa kiireinen, niin silloin mies tykästyi vaimonsa aamuiseen mannapuuroon, joka oli pohjaanpalanut. Kiitteli vaimoaan, että kerrankin saan sellaista aamupuuroa, jota lapsena söin äidin tekemänä.

        Jos ajatellaan luirua kastiketta, niin U:n isä oli aina sitä mieltä, että karjalanpaisti olisi saanut jäädä Karjalaan. En tiedä millaisia ruokia appeni äiti oli tehnyt, mutta vaimonsa myötä tottui varmaan paksuihin rasvaisiin kastikkeisiin. Pysyi kuitenkin hoikkana, koska söi niin vähän.

        Itsekin teen nykyään harvoin ruskeita kastikkeita, tänään oli poikkeus, nakkikastike.


    • Toivottavasti se ei ole Wbsi, joka siellä on kolaroinut. En kyllä usko.

      Cee

    • Sunnuntaipäivää. Nyt oli Hesarissa jo nimellä ja kuvalla se nainen, joka on kuulemma vihitty sukellusvenemurhaajan kanssa. Aika omalaatuinen taitaa olla tämä aktivistinainen.

      Kisat jatkuvat Salpausselällä. Yhden kerran olin noissa joskus 16-vutiaana. En silloin juuri hiihdosta välittänyt, mäkihyppyä lähinnä katselin ja se tunnelma oli mikä kiinnosti, ei niinkään urheilu, samoin kuin LaasaO:n mielestä. Töllöstä niitä on ihan kiva katsella, lähinnä silloin tällöin vilkaista, äänihän kuuluu.

      • Huomasin vasta että LiisaO:n nimi muuntunut aivan uudeksi versioksi. Ei a ja i ole edes samalla rivillä. Minä en kirjoita 10-sormijärjestelmällä, vaan lähinnä kahdella mutta todella nopeasti kuulemma. 10-sormikirjoitus ei onnistu minulta, koska reuma varsinkin oikean käden sormien leikkausten takia ei onnistu niiden tönkköyden takia.


    • Apella oli aina vitriinissä pala pettuleipää, äitinsä säästämää. Nyt se vitriini kristalleillaan ja sillä pettupalalla on lapsenlapsellaan. Se pala näyttää rouhealta näkkileipäpalalta, ikään kuin siinä olisi olkia tai tikkuja.

    • Nykyään tehdään kuusenkerkkäviiniä ja se on todella hyvää. Saimme sukulaisen luona sitä kylmänä ja alkoholittomana versiona kyläillessämme synttäreillään. Sitä saa ainakin joistain alkoistakin.

    • Nyt kun katsoin uudelleen vanhoja reseptejä täältä netistä, jopa 1900-luvun alusta, niin eihän vatkuliin paljoa aineita tarvittu. Mitähän reseptiä olin noudattanut, että muka paljon ruoka-aineita.

      Äitini teki aina maailman parhaat lihapullat ja makaronilaatikon, jossa ei ollut edes jauhelihaa. Sellaista en ole saanut koskaan aikaiseksi. Kerran yritin, mutta ei ollut hyvää. Lapsena meillä oli leivinuuni, mihin makaronilaatikko pantiin jälkilämmöllä kypsymään eli pätkittiin pitkiä makaroneja pienemmiksi pätkiksi, suolalla maustettu munamaito päälle ja ties kuinka kauan sellä muhi. Kylmenneenä pannulla voissa paistettuna vielä parempaa seuraavana päivänä.

      Cee

    • Huomenta!

      Kevät on lisääntymisen aikaa! Sellaisia uutisia kuulin!

      Kodinhoitohuoneessa laitetaan juuri kalusteita paikoilleen. Jokohan pian saa tilata suursiivouksen kotiin?

      Eipä nyt tämän enempää. Poran ääni kuuluu ja häiritsee kirjoittamistani!

      Rapu

    • Kevät on tosiaan lisääntymisen aikaa, silloin aikoinaan maaliskuussa sain vauvan ollessani Mikkelissä katsomassa vauvan isää siellä Savon Prikaatissa. Mutta poikapa päätti nähdä isänsä jo sillä reissulla. Ei tosin isäänsä nähnyt kuin lasiseinän läpi, silmiään ei auki saanut silloinkaan, vaikka ikäänkuin yritti. Itsekin näin hänen silmänsä auki vasta 8 päivän ikäisenä, niin kauan olin siellä sairaalassa ja silloin ei ollut vierihoitoja. Hän oli kuin pieni kissanpentu, vain ruokailujen aikana vieressä.

      Ravulla porataan keittiön kaappeja takaisin seinään. Vai porataanko jo seinän takana olevaa asuntoa? Meidän talomme valmistui 1994 ja täällä jo monet ovat vaihtaneet keittiön kaappinsa, parkettilattiansa ja kylppärin kaakelit. Vaan ei meillä.

      • Tervehdys!

        Ei keittiössä porata, vaan tuolla kodinhoitohuoneessa ja alakerran wc-tilassa myöskin. Ei tullut vielä tänäänkään aivan valmista. Tulevat taas huomenna.

        Keskiviikkona minun täytyy mennä käymään Kolmiosairaalassa. Siellä on lääkäriaika tämän käteni takia, vaikka turhaa aika se on. Ei siihen apua saa.

        Maaliskuussa minäkin sain ensimmäisen lapseni. Toinen syntyi huhtikuun lopussa ja kolmas joulukuun alussa. Lapsenlapset kesällä ja syksyllä. Syksyä näyttää edelleenkin syntyvyys suosivan?

        Rapu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervehdys!

        Ei keittiössä porata, vaan tuolla kodinhoitohuoneessa ja alakerran wc-tilassa myöskin. Ei tullut vielä tänäänkään aivan valmista. Tulevat taas huomenna.

        Keskiviikkona minun täytyy mennä käymään Kolmiosairaalassa. Siellä on lääkäriaika tämän käteni takia, vaikka turhaa aika se on. Ei siihen apua saa.

        Maaliskuussa minäkin sain ensimmäisen lapseni. Toinen syntyi huhtikuun lopussa ja kolmas joulukuun alussa. Lapsenlapset kesällä ja syksyllä. Syksyä näyttää edelleenkin syntyvyys suosivan?

        Rapu

        Kas mikä yhteensattuma, meidänkin toinen lapsemme syntyi huhtikuun lopulla, tarkemmin 21.4. Mutta hän oli se kehitysvammaisena syntynyt joka kuoli alle puolivuotiaana. Olimme itsekin lähes pentuja ja lapsilukumme jäikin sitten siihen.

        Mitä siellä sairaalassa yleensä kädellesi tehdään? Laitetaanko kortisonipiikkiä tai vastaavaa. Minulle saatettiin laittaa 7 piikkiä kerralla, sekä pip-niveleen, että rystyseen, mikä sen nimi sitten onkaan. Auttoi aina ainakin jonkin ajan.


      • Calvados kirjoitti:

        Kas mikä yhteensattuma, meidänkin toinen lapsemme syntyi huhtikuun lopulla, tarkemmin 21.4. Mutta hän oli se kehitysvammaisena syntynyt joka kuoli alle puolivuotiaana. Olimme itsekin lähes pentuja ja lapsilukumme jäikin sitten siihen.

        Mitä siellä sairaalassa yleensä kädellesi tehdään? Laitetaanko kortisonipiikkiä tai vastaavaa. Minulle saatettiin laittaa 7 piikkiä kerralla, sekä pip-niveleen, että rystyseen, mikä sen nimi sitten onkaan. Auttoi aina ainakin jonkin ajan.

        Tämä aika on reumalääkärille, mutta aiemmin on todettu, ettei se ole reumaa, vaan munuaisista johtuva kihti, mikä niitä käden niveliä vaivaa. Tämän ajan ne minulle kuitenkin lähettivät, niin aion sen käyttää, vaikka en siltä mitään odota.

        Rapu


    • Vaihteeksi taas poutaa, jopa auringonpaistetta. Vaan kyllä satoikin, lähes kaatamalla välillä. Olisi kyllä voinut vaikka lumena täälläkin tulla, kun sitä ei paljon ole tänä talvena nähty. Kohta alkaa jo kevät, eikä lumi enää sitten ole kivaa.

      Taudit, joissa on särkyjä ovat hermoja raastavia. Minulla ei mitään kovin pitkäaikaisia juttuja ole onneksi ollut. Bursiitti, joka nyt on jo melkein talttunut vaivasi neljä kuukautta, ja jo sinä aikana meinasin siihen kipuun säkeentyä, saati sitten, jos olisi jatkuva kipu päällä, kuten juuri reumassa kait on. Eikös reuma ja kihti ole jollain tavalla "sukulais"tauteja. Jotain virtsa-aineisiin liittyviä tulehduksia, niin muistan jostain lukeneeni.

      Saas nähdä, miten tuo korona lähtee leviämään. Hyvällä alulla on jo meilläkin. En ole varma kuulinko oikein, kun uutisissa sanottiin että EU-alueella on nyt todettu 70000 tartuntaa ja lisäähän tulee kaiken aikaa. Melkoinen melu kyllä taudista on noussut. No, ehkä on hyvä ihmisille muistuttaa käsien pesusta! Voi olla, että en muista asioita oikein, mutta esim. SARSista, joka oli/on paljon vaarallisempi tauti, ei läheskään tällaista mökää pidetty. Tosin eihän sitä Euroopassa juuri esiintynytkään. No, korona iskee jos iskee. Ei kai sitä kovin helposti voi välttää. jos lähistölle tulee.

      Nyt täytyy yrittää torjua päiväunia vahvalla kahvilla. Yö meni huonosti ja kellokin soimassa jo heti seitsemän jälkeen. Piti lähteä viemään siipan autoa huoltoon. Ruoan jälkeen kyllä yritin vähän päikkäröidä, mutta sitten puhelin soi kaksi eri kertaa, ja sen jälkeen kohta soittivat huoltamosta, että auto on valmis. Siinä jäi siis päiväunet, ja nyt nukuttaa niin syntisesti. Mutta kellonaika ei enää oikein nukkumista salli. Eli kahvilla ajattelin itseni herättää. Nyt!

      Hyvää viikon aloitusta!
      am

    • Minullakin puhelin soi tänään kerran ja koska oli tuntematon numero, en vastannut. Katsoin sitten kuka soitti -ohjelmasta, olisi ollut Sanoman lehtikauppias.

      Tänään oli taas iso juttu Hesarissa niistä huijaussoitoista, joissa ihmiset ovat menneet lankaan ja menettäneet koko säästönsä. En jaksa kuin ihmetellä, että jotkut alkavat tekemään sijoituksia omaisuudellaan puhelimitse ja ulkomaisesta numerosta! Ja antavat jopa tilinumeronsa ja kaikki tilitietonsa sinne, että oikein sen huijarin avulla asennetaan joku ohjelma omalle koneelle, että saavat helpommin lypsää tilin tyhjäksi.

      Cee

    • Korona leviää kuin tauti. Mutta ei sentään niin kuin eilen väärin kuulin. Kirjoitin kuulleeni luvun 70000 pätevän EU-alueella, mutta se olikin tartunnat koko maailmassa. Tänään lehdessä oli jo luku 85000.

      Saa nähdä, kuinka meidän perheen juhlamatkan käy. Ensi kuun alussa pitäisi koko meidän poppoon mennä Tallinnaan pariksi päiväksi, mutta jos epidemia pahana, ei lähdetä. Matkan kerkiää tehdä sitten, kun tauti laantunut - jos vielä silloin hengissä olen. Lapset kyllä jo olivat harmissaan madollisesta matkan peruuntumisesta. Mutta näin se elämä menee.

      Karmea tilanne on taas tuolla Turkin ja Kreikan rajalla. Tilanteeseen johtaneet "pomot" pitäisi panna korjaamaan aiheuttamansa tuho ja kauhu, mutta telkassakin näkyessään naamansa vain loistavat tyytyväisyyttään - ja silmänsä tyhjyyttä.

      Mutt nyt koiratakki päälle ja ulos harmaaseen kevääseen.

      Mukavaa päivää!
      am

    • Korona leviää kulovalkean tavoin. Melkein kuin mustasurma aikoinaan. Silloin ei tosin hygieniasta ollut minkäänlaista tietoa. Hygienian lisääntyessä virukset jylläävät muuntuneina vaikka mitä kestämään, niin antibiootteja kuin muitakin kuten rotat ja muut elämänmuodot, jotka elävät saastassa.

      Cee

    • Olipa mielenkiintoinen juttu tuon porilaisen pankinjohtajan kirjeen avaaminen. Oli luovuttanut sen Porille vuonna 1958 ja sen saa avata vasta 2020. Sisälsi muistikirjan, jossa oli 100 vuotta sitten eläneiden porilaisten tietoja. Kuka oli ollut vankilassa, joku oli varaton, vaikka nimi oli Juselius jne. Oli siis vähän kuin porilaisten luottotietoarkisto. Ei silloin ollut mitään keinoja kuten nykyään, yrityksen tiedot saa netistä kaupparekisteristä jne. Ja luovuttaja tiesi, että kun on sata vuotta kulunut, asia ei ole enää rikoslain alainen. Tiedot olivat 1892 alkaen, päättyen 1919.

      Tekstit ovat käsinkirjoittettua vanhaa ruotsia, tiedän että on vaikealukuista, meillä on laatikollinen apen äidin kirjeitä 1900-luvun alusta ja sen aikaista käsialaa.

    • Terveisiä "kevätsäästä!"

      Tulin kotiin tuolta Meilahdesta. Kun jäin ratikasta pois, niin bussi Malmille meni nenän edestä tuolla Oopperan kohdalla. Parikymmentä minuuttia seisoin ja palelin, sekä kastuin pysäkillä, kun tuuli heitti märkiä "lumirättejä" päin naamaa sinne katokseenkin ennen kuin seuraava bussi tuli. Sitten taas vaihto seuraavaan bussiin. Kävin kaupassakin sen vaihdon välissä. Sitten vielä kävelymatka kotiin omalta pysäkiltä.

      Olihan reissu.

      Kolmiosairaalassa mukava lääkäri. Otti vielä uä:n tästä sormestani ja pisti siihen kortisonia. Saa nähdä auttaako mitään?

      Nyt on nälkä, mutta odotan kun remonttimiehet lähtee tuolta alhaalta pois. Huomenna pitäisi olla lopputarkastus minun huoneistoni osalta.

      Keskiviikkoa ja rännästä huolimatta siedettävää nyt ainakin!

      Rapu

    • Näyttää siltä, että ketjumme otsakkeen "tosi talvi" on tulossa. Meidän huushollin olkkarin ikkunoista ei kohta enää näe ulos. Ne ovat suunnassa, mistä nyt tuulee hulluna ja lumiräntä vyöryy vaakasuoraan ikkunoihin. Onneksi en ole niitä hiljakkoin pessyt, joten nyt ei harmita yhtään. Saattavat myterin jälkeen olla jopa puhtaammat:)

      Olin eilen katsomassa erästä Händelin oopperaa. En niin loistavaa esitystä eläissäni ole vielä nähnyt! En koskaan ole ollut kovin barokkimusiikin ystävä, eikä minusta suurta entusiastia nytkään tullut, mutta se taito, millä po. ensemble Händeliä esitti oli aivan maaginen. Mistä sellainen taito tulee!

      Ensimmäistä kertaa myös näin/kuulin mezzosopraanon - Kate Lindseyn, tähän mennessä mielestäni paras koskaan kuulemani - laulavan, ilman minkäälaista, ainakaan näkyvää tai kuuluvaa ongelmaa kylkilankussa (lankku on se vaativa jumppaliike, missä varpaat ovat lattiassa ja kroppa niiden jatkeena kynttilänä, suorina lattiassa seisovien käsien varassa, kylkilankussa oltaessa vain toinen käsi jalkaterien lisäksi kannattelee kyljellään olevaa suoraa vartaloa). Ja paljon muuta todella hämmästyttävää taitoa esittivät kaikki solistit.

      Esitystä katsellessani tuli mieleeni oppikoulun alaluokkia käydessäni ensimmäinen oopperakokemus Kansallisoopperassa, Carmen. Toisesta maailmasta: solisti seisoi keskellä näyttämöä, liikkumatta, kädet sivuilla ja lauloi Habaneran ja muut upeat aariat. Mutta se oli silloin. Toisin on nyt. Mutta myös vaatimukset ovat toiset, kovat.

      Hyvää pikkulauantaita!
      am

    • Voi hertsileijaa mitä Rapu on kokenut reumapolilla ja amummu oopperassa.
      Molemmat kokeneet hyvää mieltä ja kuultavaa. Kumpikin omalla sarallaan.

      Reumapoli on nykyään Haartmannissa, silloin kun minä siellä kävin, se oli vielä kirrassa, sitä ennen Unioninkadulla, jossa olin sisälläkin yli kaksi viikkoa, kun lääkettäni vaihdettiin. Siellä (kirrassa) oli aina todella mukavat lääkärit (paitsi yksi) ja hoitajat. Sitten minut ulkoistettiin sieltä, koska olin niin kauan oireeton, tarvittiin tilaa uusille sairastuneille. Siellä en ole edelleenkään käynyt, lähetteen saisin labrasta, jossa käyn kolmen kk:n välein verikokeissa. Tosin ei labra lähetettä antaisi, vaan terkkarin lääkäri. Mutta en ole pyytänyt, vaikka olkapää vihoittelee edelleen, jo monen kuukauden ajan.

      On amummu todella kokenut uudenlaisen mezzosopraanon laulun, missä ollaan kylkilankussa! Ollut varsinaista akrobatiaa. Laulaja ollut siis laulun lisäksi opetellut taitovoimistelua ja balattitanssia .

    • Edellisessä viestissäni ei laulaja ollut varmaan opetellut balatti- vaan balettitanssia. On maailmassa vaikka minkälaisia tansseja, tiedä, vaikka tuonnimistäkin olisi. On Heivaa, hulaa, tanhua, tangoa, flamencoa.

      Sää on todella talvinen, lunta tupruttaa, tosin aika märkää, maa on valkoiseksi taas muuttunut, vähäksi aikaa.

    • Taas on talvi tipotiessään,
      lumenhiventäkään ei näy missään.
      Kyllä kevät pintansa pitää,
      ei sille voi mitään.
      Se on ihan hyvä juttu se.
      Ei tässä enää talvea kaivata
      kun ei ole jo tullut,
      kun aikansa olisi ollut.

    • Yleisradion Riikan tähtitarhassa haastateltiin kitaristia ja kansanmuusikko J. P. Piiraista. Täältä Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva nuorimies kertoi hauskasti vaikutelmistaan ja muusikoista jotka ovat muuttaneet hänen elämäänsä. Eräs hänen ihanteistaan on tulossa syksyllä Kulttuuritalolle.

      Mistä minun mieleeni tulivat 60-luvulla siellä vieraillut Ella F. mutta myös rumpalisti Max Roach. Piirainen kuvaa elävästi, kuinka tarpeeksi suuri musikaalinen sielu muodostaa yleisönsä kanssa yhteisen rakkauden kuplan. Vieläkin muistan, miltä musta mies Max Roach näytti lähes pimeällä Kulttiksen näyttämöllä takoessaan yksin rumpujaan. Siinä oli sellaista estetiikkaa, jota harvoin näkee. Ei tarvinnut olla suuri jazzdiggari joutuakseen vedetyksi mukaan siihen taikapiiriin.

      Voi teitä mustan maan kärsijöitä. Täällä on tarpeeksi lunta ja lisää tulee.

    • En minä ole talvea kaivannutkaan, vaikka kyllä Suomessa pitäisi olla neljä vuodenaikaa, mutta nyt ei ole ollut. Lapsena tykkäsin hiihtää ja luistella, joka päivä jopa molempia, ennen kuin muutin tänne 14 veenä. Päivällä hiihdin Mikkelin Kalevankankaalla 5 kilometrin lenkin, joskus kahdesti peräkkäin, iltaisin luistelin kenkätehtaan kentällä, joka oli lähellä kotiani. Laitoin luistimet jalkaan jo kotona. Yhdeksään asti olin siellä, välillä vähän yli, joten jo sain torut kotona. Lumessa kun käveli, eivät terät juuri kuluneet.

      Kulttiksella olin usein tanssimassa alle kaksikymppisenä, jo 16 ikäisestä alkaen. Siellä oli Brita Koivusta ja Vieno Kekkosta laulamassa, Erkki Valaste rummuissa monesti jne.

      • Olen sen verran sinua vanhempi, että kulttis ei ollut vielä minun "heiniäni". Kävin Kirjalla ja Annan vennulla (arbetets vänner) sekä Hämiksellä, josta sittemmin tuli Tavastia.

        Oli ne hauskoja iltoja. Me naiset seisoimme toisella seinustalla, miehet toisella. Ekan kerran kun koululikkana menin sinne, en ollut tietoinen käytössäännöistä, vaan ensimmäisen stykin jälkeen lähdin paikalleni, josta kaveljeeri suuttui. Olisi pitänyt odottaa toista kipaletta.

        Luistinratani oli Väiskin kenttä, joskin sen lumovoima päättyi "tanssiharrastukseeni." Muutettuani perheen kanssa ja takia erääseen pikkukaupunkiin, etsin ekaksi tanssipaikat. Kokeneena jorstuissa käyvänä pärjäsin siellä hyvin. Oli se nuoruuteni parasta aikaa, joskin koulunkäyntini sujui samalla moitteettomasti.


    • Se kaveri luuli, ettet tykkää tanssia hänen kanssaan, joten loukkantui. Joskushan kaveri uskaltautuu hakemaan vasta kun toinen tanssi on alkanut ja bändeillähän on tapana soittaa kaksi kappaletta samaa tanssilajia. Kun on uskaltanut hakea johonkin hitaaseen ja sitten alkaakin humppaa, on seuraus ettei osaa ja vie tanssitettavansa takaisin tyttörinkiin.

      Muistan kun yhden kerran olin Vanhassa Maestrossa, meitä oli neljä naista eli sisareni ja pari serkkuani, kun minua haki joku Eddie Edwardsin näköinen tyyppi, joka huiteli lavalla miten sattui, olin hiukan häpsingillä niin yksi fiksu mies tuli ja tanssitti minua kappaleet loppuun ja se eddie jäi sinne yksin seilaamaan. Kaikenlaisia parkettien partaveitsiä sitä on tielle sattunut.

    • Olen seurannut lauantaisin sen verran Putous-ohjelmaa, että lemppariesiintyjäni on se Urmas Viilunk, joka on hahmoltaan virolainen veromies, jonka motto on että aina pitää maksaa alvit. Nyt hahmo oli olevinaan talent-kilpailuun osallistuja. Hän laulaa luikautti karaoke-esityksenään Nessun Dorman, rakkaalle armastukselleen ja lopuksi suomennoksessa piti muistaa aaalllviiiiit. Esitys meni todella hyvin, kuin oopperalaulajalla ja sitten kännykkänsä soi ja lähti kesken lavalta.

      Muistan aikoinaan Hesarin kirjoituspalstalta malmilaisen Jatan, jonka lempparimusiikki oli juuri Nessun Dorma.

      • MInäkin muistan Jatan. Jossain vaiheessa hän kertoi, että hänellä on sininen tukka. Muistin, että kerran laivalla ollessani pojan perheen kanssa sinitukkainen nainen tuli sanomaan tytölle, että oli nähnyt tämän edellisenä iltana laivan tanssilattialla. Tyttö, silloin joku kolmivuotias, oli tosiaan kova tanssilattian kuluttaja. Jatta ei sellaista tapausta muistanut, mutta sanoi käyvänsä usein Tallinnan laivoilla, joten on hyvinkin saattanut olla hän. Meillä on yksi valokuvakin tuolta laivalta, missä näkyy kyseinen sinitukkainen nainen seisomassa kauempana selin meihin.


    • Eilen illalla vielä kirjoitin kokemuksistani julkisesta liikenteestä Rapusen kokemuksista innostuneena. Jonnekin se teksti kuitenkin häpyi, mutta ei tullut tänne. Lähinnä siinä ruodin HSL:n nk. palveluita. Monille täällä meidänkin kunnassa kulkeminen on tullut vaikeammaksi, kun HSL alkoi toimia. Hesaan kulkeminen mutkistui ja matka-ajat pitenivät joillakin jopa puolella entiseen verrattuna, kun keskustaan ei enää pääse suoraan, vaan välillä pitää vaihtaa kulkuneuvoa.

      Mukavia muistoja nuo nuoruuden tanssikeikat. Minä en paljon kerinnyt niitä harrastaa itsekseni, kun tuo siippa tarttui matkaan jo niin varhaisessa vaiheessa. Kouluhippoja kerkisin itsekseni jonkin verran koluta. Tanssimassa kävimmekin sitten yhdessä. Ei kylläkään kamalan usein, mutta juuri esim. Maestrossa ja Hämikselläkin kävimme aika monta kertaa. Tanssilavoilla kävimme kesäisin ja oikeastaan niistäkin vain kahdessa, Rönnissä ja Talviaisissa, kumpikin nykyisen Oriveden kunnassa.

      Enää ei tanssiminen suju, minulta kyllä jotenkin, mutta siipan polvi sen verran romu, että ei salli sen sortin huvituksia. No, saimmehan kyllä nuorempina sitä harjoittaa ihan kyllin. Mutta ei se olisi hassumpaa nytkään, näin vanhoilla päivillä.

    • Minäkin joka aloitin tanssimisen lavoilla jo heti Malmille muutettuani, en saanut U:ta mukaani, koska ei muka osannut tanssia. Kävin silti ilman häntä, kunnes rohkaistui. Oppi ihan hyvin tanssimaan, harjoittelimme ja argentiinalaistakin tangoa. Tuli kyllä erittäin monia tanssisaleja ja lavoja käytyä. Sitten käynnit kyllä perheen perustamisen jälkeen harvenivat, mutta eivät päättyneet kokonaan.

      Jatasta muistan senkin, että miehensä oli junankuljettaja, joka teki vuorotyötä ja Jatta lämmitti miehelleen ruoka-annoksen vaikka aamuyöllä klo 3, kun mies tuli töistä. Mies oli Jattaa nuorempi ja anoppi ei hyväksynyt koskaan Jattaa, koska eivät saaneet yhteistä lasta ja tehtyä anopista mummia. Kun mies jäi eläkkeelle, aloittivat matkustelun entistä enemmän ja heillä oli Kreetalla huvila. Jostain Etelä-Amerikan kärjestä Jatan viimeiset kirjoitukset tulivat, ennen kuin hesari katkaisi kirjoittelut.

    • Terve!

      En ole päässyt tänään tänne kokopäivänä. En edes lukemaan kommentteja. Kun klikkaan jotakin otsikkoa, niin sen jälkeen tulee pelkkä tyhjä näyttö. Annoin äsken palautetta ylläpitoon ja kun nyt tulin taas yrittämään, niin toimii!

      Onko toisilla ollut vastaavaa? Ei tähän ole kyllä tullut tänään yhtään kirjoitusta.

      Rapu

      • Kuten näkyy, niin minä myöskin rekisteröidyin, vaikka ei pitänyt. Ajattelin, että rekisreröimättömiä ei enää päästetä edes lukemaan mitään? Kai sen saa peruakin, jos siltä tuntuu?


      • Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:

        Kuten näkyy, niin minä myöskin rekisteröidyin, vaikka ei pitänyt. Ajattelin, että rekisreröimättömiä ei enää päästetä edes lukemaan mitään? Kai sen saa peruakin, jos siltä tuntuu?

        Tervetuloa tänne myös "rekattuna"! Olen huomannut pääseväni tänne helpommin, samoin robo hyväksyy paremmin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervetuloa tänne myös "rekattuna"! Olen huomannut pääseväni tänne helpommin, samoin robo hyväksyy paremmin.

        Kiitos, kiitos tervetulotoivotuksesta näin virallistetulla "nimellä!"


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, kiitos tervetulotoivotuksesta näin virallistetulla "nimellä!"

        En allekirjoittanut, kun luulin että nimmarini näkyy, mutta ei näy! Vaatii nähtävästi totuttelua. Nyt allekirjoitan tämän ja tuon edellisen "kiitos kommenttini!"

        Rapu (Alkuperäinen-Rapu)


    • Olen sen huomannut, kun olen kirjoitellut muutamiin muihinkin ketjuihin täällä S24:ssä ja en halua olla siellä Ceenä enkä Calvadoksena, etteivät löydä tietään tänne. Sielläkin on nimittäin muutamia kiusaajia, enkä halua niitä muutamia tänne. Siellä on paljon kirjoittajia ja rauhaa rakastavia, politiikasta ei paljoa kirjoitella. Sehän on varsinainen riidanhaastoaihe. Sielläkin puhutaan pääaisiassa normaaleista elämän ja päivän tapahtumista. Täällä aloittelijoissa pysyy aloituksetkin näkyvissä hyvin, kun siellä on niin paljon aloituksia, että häviävät nopeati jonnekin viidakkoon, vaikka kirjoittajia on runsaasti enemmän kuin täällä meillä. Jos aihe rajataan liian suppeaksi, niin siellähän niitä muutaman kirjoituksen aloituksia riittää.

    • Jokin häikkä tuli äskeisen kirjoitukseni alkuun, eli se jäi pois, kun ei lähetys muka onnistunut. Siinä vain kerroin, ettei rekkauksen jälkeen se kirjautuminen kauaa kestä, vaan on kirjauduttava uudelleen jopa saman päivän aikana. Mutta eihän se iso juttu ole. Ja vaikka olisi kirjautunut, voi kirjoituksen jälkeen ruksata kohdan Käytä nimimerkkiä anonyymi, niin kirjautuminen häipyy ja voi allekirjoittaa vaikka millä nimmariila.

    • Terkut mökiltä. Tulimme eilen. Piti lähteä hakemaan klapikone. Pojan pihalta kaadettiin autotallirakennuksen tieltä muutama iso koivu, ja ne pitäisi saada sauna- ja takkapuiksi. Siinä piisaa siipalle hommaa muutamaksi päiväksi.

      Poika itse joutuu koko ensi viikoksi työmatkalle maahan, missä uusia koronatapauksia on viime päivinä ilmaantunut monta. Työpaikallaan kyllä kuulemma pohditaan matkustuskieltoa, mutta ei ainakaan eilen sitä vielä päätetty. Siellä kun kokouksessa ukot (ko. konklaavissa on toistaiseksi vain miehiä!!) eri EU-maista istuvat pöydän ääressä päivät pitkät olkapää olkapäässä, niin on kumma jos ei tartunta iske. No, se jää nähtäväksi.

      Täällä on lunta! Niin paljon, että piti pyytää mökkitalkkariamme auraamaan tie. Aurinko paistelee nyt pilvien lomasta, järven jää on lumipeitteessään hohtavan valkoinen, mutta kuulema sen verran ohutta, ettei kannata sille mennä. Yhtään moottorikelkkaakaan emme ole nähneet. Talvisin niitä pörräilee jonkun verran, mutta nyt ei ole näkyny eikä kuulunut. Ja pakko jään todellkain on olla heikkoa, kun "pilkkiukkommekaan" ei ole ilmaantunut näkökenttään. Hän on syksyllä ensimmäinen ja keväällä viimeinen, joka jäällä seikkailee. Mutta niinhän sanotaan, että jos jää variksen kantaa niin kyllä pilkkijänkin.

      Ootte naiset, muuten, runoilleet hienoja runoja tuohon toiseen ketjuun! Jatkakaa, pliis! Minulla ei runosuonta ole. Joskus lukiossa innostuin rustaamaan mm. tankoja. Hmm, pitäisiköhän vielä yrittää, syntyisikö sellainen.

      Mukavaa päivää!

    • Lauantaita toivottelen ja tietysti mahdollisimman hyvää jokaiselle!

      Kävelin tuonne lähimmälle ostarille. Siellä on "posti" (Rautakiskassa) ja oli pientä asiaa sinnekin. Kävin samalla kaupassakin. Kevät tuoksui selvästi, kun tuota hiekkatietä sinne kävelin. Sää aivan ihana, ei tuule, eikä tuiskua. Matkanvarrella on metsikkö, missä on aivan tienvieressä isoja kiviä. Niiden päällysteenä oli aivan kirkkaan vihreä sammalpeitto. Näyttivät hyvin kauniilta. Koiran ulkoiluttajia oli paljon myös liikkeellä. Turpeen ja mullan selvä keväinen tuoksu oli ilmassa.

      Täällä kotona olisi tekemistä aivan kamalanpaljon, nyt kun remontti on osaltani valmis. Eilen vielä viimeistelivät. Tänään en jaksa edes aloittaa mitään. On pakko tehdä pikkuhiljaa. Muitakin asioita olisi paljon, mitkä pitäisi hoitaa ja niiden hoito vaatii kotoa poistumista kaupungille. Tänään nukuin melkein puolikymmeneen, kun ei tarvinnut enää remontin takia herätä aikaisin. Se uni oli kyllä tarpeen, mutta päivä on melkein menetetty.

      Näyttää siltä, että tätäkin kirjoitusta varten pitäisi kai kirjautua uudestaan, mutta en lähde hakemaan, mistä taas löytäisin sen kirjautumisen, niin etten hukkaisi jo tätä kirjoittamaani, joten- hyvää päivänjatkoa
      toivottelee

      Rapu

      • Hei!

        Minäkin olen huomannut, että vaikka kuinka "käskisin" koneen tallettamaan kirjautumiseni, kone vaatii sitä yhä uudelleen. Paras onkin mennä ensin kirjautumaan ja sitten vasta kirjoittaa teksti. Jos taas on jo kirjoittanut luomuksensa, yksi tapa on kopioida se ja liittää uudelleen käytyään kirjautumassa.

        Täällä on nyt lauhtumaan päin, mutta muutama yö sitten oli kipakoitakin pakkasia. Lunta on tuolla tyttären mailla korvessa jo niin paljon että se uhkaa viimetalvista ennätystä, joka kaatoi puita ja romahdutti taloista katot ja kuistit. Mutta eipä metrinen lumikuorma ole mitään verrattuna vuoteen 1948, jolloin erään paikkakuntalaisen kertoman mukaan läheisellä vaaralla oli ollut 2,8 m lunta. Silloin minä pikkulikkana hyppäsin narua ja ruutua Helsingin paljastuvilla kaduilla eikä suvun vaara-asukasta ollut olemassa edes kiiltona isänsä silmissä.


      • LiisaO kirjoitti:

        Hei!

        Minäkin olen huomannut, että vaikka kuinka "käskisin" koneen tallettamaan kirjautumiseni, kone vaatii sitä yhä uudelleen. Paras onkin mennä ensin kirjautumaan ja sitten vasta kirjoittaa teksti. Jos taas on jo kirjoittanut luomuksensa, yksi tapa on kopioida se ja liittää uudelleen käytyään kirjautumassa.

        Täällä on nyt lauhtumaan päin, mutta muutama yö sitten oli kipakoitakin pakkasia. Lunta on tuolla tyttären mailla korvessa jo niin paljon että se uhkaa viimetalvista ennätystä, joka kaatoi puita ja romahdutti taloista katot ja kuistit. Mutta eipä metrinen lumikuorma ole mitään verrattuna vuoteen 1948, jolloin erään paikkakuntalaisen kertoman mukaan läheisellä vaaralla oli ollut 2,8 m lunta. Silloin minä pikkulikkana hyppäsin narua ja ruutua Helsingin paljastuvilla kaduilla eikä suvun vaara-asukasta ollut olemassa edes kiiltona isänsä silmissä.

        Tervehdys!

        En minä viitsi ruveta tämän rekisteröinnin takia tekemään mitään ylimääräisiä rekisteröitymisiä joka kerta kun kirjoitan. Kyllä se kerta pitäisi riittää ja kirjoittajalle pitäisi jättää valinta, kirjoittaako jonkun kirjoituksensa nimimerkillä, vai anonyyminä? Hesarissa on nyt joitakin kirjoituksia, mitä voi kirjoittaa vain omalla nimellä, mutta suurin osa on edelleen sellaisia juttuja, joissa voit valita, kirjoitatko nimelläsi, vai rekisteröidyllä nimimerkilläsi?

        Kiitos kuitenkin neuvoistasi LiisaO. Minä olen aivan tumpelo tuon tekniikan suhteen.

        Hyvää lauantain jatkoa sinne vaaroille!

        Rapu


    • Hyvää lauantai-iltaa kaikille! Poikamme oli meillä syömäsä avokkinsa kanssa ja ruoka oli kuulemma aivan mahtavan maukasta stroganoffia runsaalla salaatilla, jälkkärinä täytekakkua.

      Sää on ollut sumuinen, toisin kuin eilen, jolloin paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta.

    • Hyvää kansainvälistä naisten päivää! Entisen kotini naapurit kerääntyvät juhlimaan, ja toivoivat minunkin osallistuvan. Mutta miten minä minnekään täältä pääsen? Paras vain juhlia hengessä ja miettiä maailman naisten hyviä saavutuksia.

      • Hyvää naisten päivää täältäkin!

        Olen kyllä kuullut sanottavan, että "miestenhän tämä maailma on", ja yhä edelleenkin usein siltä tuntuu.


    • Hyvää naistenpäivää täältäkin! Saimmehan äänioikeuden jo vuonna 1906, ensimmäisinä naisina euroopasta. Kaikilla maailmannaisilla ei ole vieläkään itsemääräämisoikeutta, vaan vanhemmat päättävät, kenen kanssa menet naimisiin, kenen kanssa saat kulkea kadulla jne.

    • Hyvää naistenpäivää täältäkin! Saimmehan äänioikeuden jo vuonna 1906, ensimmäisinä naisina euroopasta. Kaikilla maailmannaisilla ei ole vieläkään itsemääräämisoikeutta, vaan vanhemmat päättävät, kenen kanssa menet naimisiin, kenen kanssa saat kulkea kadulla jne.

      Nyt ei taas lähde vaikka kuinka yrittää. Kolmas kerta ehkä toden sanoo.

    • Kolmas kerta siis toden sanoi, eka lähetys väitti että jotain meni vikaan, olin jo alunperin kirjautunut, kokeile uudelleen, sitten lähetin toisen kerran, sanoi taas lähetä-nappula, että hutiin meni, ei kopioita saa läpi, miksi ei muka saa, monihan sitä harrastaa, koska robo herjaa tavattomasti turhan päiten, vailla oikeata tietoa sisällön oikeellisuudesta, kolmas meni läpi, kun lisäsin kopioituun yhden lauseen lisää ja sitten robo oli hyväksynyt sen edellisenkin, ikään kuin olisi tavannut sen uudelleen sana sanalta.

      Nyt kun on naisten päivä, tuntuu, että robo on ohjelmoitu saudien mentaliteetillä.

      Cee

    • Hyvää naistenpäivän iltaa!
      Lähetin siskontytölle onnittelut syntymäpäivänsä(kin) johdosta. Kysyin saiko sänkyyn tuplaruusut ja tuplasamppukset. Mutta ei ollut saanut;(.

      Matkalla mökiltä kotiin kuuntelimme autossa radiota, YLEn ykköstä, kuten aina noilla matkoilla ja useimmiten nykyään kotonakin. Ohjelmassa oli mm. klassisen musiikin tunti, jossa soitettiin vain naisten sävellyksiä. Joskus olen varmaan täälläkin sanonut, että musiikissa korvani ratkaisee, onko se kunnneltavaa vai ei. Tuossa kyseisessä radion musiikkiohjelmassa en mitenkään olisi voinut tietää, oliko kulloinkin soiva kipale naisen tai miehen säveltämä, ellei sitä kuulutuksessa olisi kerrottu.

      Aika hurja on tuo korona Italiassa. Eräs tuttu nuoripari oli lomalla juuri Pohjois-Italiassa, ja nyt toinen heistä (joka kotiutuu tänään, toinen jatkoi matkaansa) "joutuu" pakkolomalle täällä; ei saa mennä töihin kahtteen viikkoon. Vielä ei kuitenkaan hänessä ole koronaa todettu.

      Poikani on huomenna lähdössä työmatkalle. Alunperin hänen piti olla koko viikko reisussa, mutta nyt onneksi toinen kokous on peruttu. Toisesta kuulemma päätetään huomenna. Toivoisin, ettei hänen tarvitsisi lähteä. Vaimonsa on vielä aika henttakunnossa edellisen, rankan kausi-influenssan jäljiltä, joten saattaisi korona iskeä voimallisesti ainakin häneen, jos poika sen tuliaisiksi reisultaan toisi. En jaksa uskoa, että kovinkaan moni työasia olisi tärkeämpi kuin ihmisten terveys, joten minusta kaikenlaisia konferensseja pitäisikin peruutella. Eilen uutisissa tuntui eräs lätkäviskaali olevan todella närkästynyt naisten MM-kisojen peruuttamisesta. Noita kisoja voi aina järkätä uusia, mutta terveyttä, tai jopa henki, jos se menee, ei välttämättä saa korjattua.

      Toivottavasti koronasta opittaisiin ainakin se, että tuotantoa voisi olla omastakin takaa Euroopassa kuten Suomessakin, eikä kaikkea antaa kovien tuottojen toivosssa kiinalaisille tai muille halpamaille tehtäväksi. Se tietysti tarkoittaisi, että tuotteet olisivat kalliimpia. Vaan pitääkö kaikkea saadakaan ilmaiseksi. No, noin suoraviivaista ei kaikki tietenkään ole. Mutta vanhaa hyvää ajattelua on, että kaikkia munia ei pidä pistää yhteen koriin.

      Ikkunasta näkyy keväinen luonto, melkein voi jo tuntea sen tuoksun. Tulee mieleen, että nyt jos vielä tulisi kylmää ja lunta, olisi se aikamoinen pettymys. Vaan otettava on, mitä ylhäältä annetaan.

      Mutta nyt, leppoisaa pyhäiltaa!

    • Lähtikö poikasi tänään sinne, oletettavasti Italiaan työmatkalle, vai oliko peruttu? Voihan konferenssitkin järjestää nykyään videokokouksina. Suomessahan tuo korona on vielä alkutekijöissään, toisin kuin muualla. Ei silti tee mieli matkustaa mihinkään. Minäkin saan jatkuvasti melkein ilmaisia matkoja sähköpostiini nyt niin Viikingiltä kuin Aurinkomatkoilta,

      Tuntuu, että koronavirus on päässyt irti jostain kiinalaisesta lääkelabrakokeiluista, eikä jostain Wuhanin torilta. Miksi melkein kaikki lääkkeet valmistetaan siellä? Ja se lääkäri, joka sen ensimmäiseksi paljasti ja sai vihat päälleen ja peräti kuoli muka koronaan, taisi olla sen laboratorion henkilökuntaa. Eliminoitiin levittämästä oikeata tietoa. Tiedä sitten, huhu ainakin on vanhvana maailmalla tästäkin asiasta.

      Koskaan emme varmaan saa oikeata tietoa tästäkin viruksesta.

      • Cee, näköjään kirjoittelin vielä viestisi ilmaantumisen aikaan, siksi vastaus tuolla muun jorinaNI seassa. Ei pojan matka onneksi ollut Italiaan vaan Hollantiin, missä sielläkin tartunnat ovat lisääntyneet kovasti.

        Jo aiemmin kommentoin itsekin tuota kaiken siirtämistä (luovuttamista) Kiinaan. Mutta raha ratkaisee ja sokaisee järjen. Jospa corona annettiinkin meille ylhäältä järjen järkeistämiseksi.
        am
        PS. olin tuon edellisen kirjoituksen aikana kirjautunut, mutta ei näy viestissä. Jotain taas sohaissut väärin.


    • Radiossa puidaan juuri nyt YK:n tutkimusta " ovatko miehet parempia kuin naiset?" Siinäpä vasta kysymys! Suomessa n. 51% on vastannut että joo, ovat. En tiedä, siis en ole radiossa kuullut kerrottavan onko po. tutkimuksessa eritelty eri aiheita/asioita/töitä, jne, joiden suhteen tutkimuksessa vastataan. Radion toimittaja kertoi, että Intiassa (vai olikohan Pakistanissa) miehet voittivat yli 98%:sti!!! Tasa-arvossa olisi ehkä parantamisen varaa.

      HS:ssa yksi kolumni pohti introverttien ja ekstroverttien asemaa. Työelämässähän jo minun aikoinani po. piirteiden ero tuli hyvin esiin eri yhteyksissä, e-vertin eduksi. Ekstrovertti sai osakseen paljon, jos ei nyt aina ihailua niin ainakin myönteistä palautetta. Introverttejä moni ei edes huomannut. Töihinkin palkattiin mieluummin e-verttejä. Se taas voi johtua siitä(kin), että useimmiten pomo, joka alaisiaan itselleen valitsee on itse e-vertti. Ja keskimäärin kai pomon pitää olla jonkin asteinen sellainen; i-verttiä harvoin pomoksi valitaankaan. No, joo. Onneksi ei tartte olla enää töissä.

      Kummasti tämä corona tuntuu rauhoittavan maailman menoa. Juuri uutisissa sanottiin, että Hesankin pörssi painuu komeasti, muiden maiden pörsseistä puhumattakaan. Ehkä hyvä tuumaustauko sjoittajillekin.

      Ceelle vastaus: Helpotti suuresti, että pojan työmatka peruuntui. Hän itsekin ja vaimonsa ovat myös tyytyväisiä. Toinen kokous hoituu kuulemma videoilla, mutta toista korkeiden turvavaatimusten takia ei voi, ja se siirrettiin vain eteenpäin.

      Saa nähdä, miten perheemme juhlareissun käy muutaman viikon päästä. No, sen myös siirtää. Matkan voi peruuttaa ilman lisäkustannuksia. Ja tuskin laivatkaan uppoavat tai Tallinna vaipuu maan sisään odotellessamme viruksen laantumista.

      Vaikka ulkona kuusi graadia lämmintä, niin silti olen ollut ytimiä myöten jäässä kettislenkin jälkeen. Tuuli oli/on hyytävä, ja minulla oli hieman kepoiset ketineet yllä. Nyt kuppi kuumaa kahvia ja sitten vähäksi aikaa saalin alle pienille päikkäreille.

      Hyvää alkanutta viikkoa

    • Minäkin tein jossain lehdessä tuon testin ja sain vastaukseksi introvertin extrovertin:-) Sellaisiakin siis on. Viimeisin työpaikkani oli sellainen 24 vuoden ajan että olin omassa työhuoneessani ja työni oli sitä laskujen ja kirjanpidon nysväämistä. Sitä edeltävät työpaikkani olivat asiakaspalvelua ja ulospäin suuntautuvaa tekemistä ihmisten kanssa ja menestyin niissä myös hyvin.

      Olen siis sopeutuva molempiin ketegorioihin, mutta itse viihdyin enemmän siellä näkymättömässä roolissa. Missään nimessä en halunnut koskaan olla esim esitelmöimässä jossain tilaisuudessa, kokouksissakin olin mieluiten sihteeri taikka rivijäsen kuin puheenjohtaja.

      • Introverttiys - olen ihan 100-prossanen tapaus - on ollut minullakin osittainen riesa työelämässä. Asiantuntijalle omassa työhuoneessani pakertaessani temperamenttini oli omiaan. Mutta tehtäviini kuului mm. opetusta, ja kansainvälisissä kuvioissa toimin myös muutaman vuoden ko. konklaavien puheenjohtajana. Jälkimmäinen oli melkoinen koetus minulle, mutta onneksi tuota opetushommaa (sekin olisi e-vertille ollut helppo nakki) oli sitä ennen ollut jo jonkinmoinen rupeama, joten ihan puusta en noihin puhishommiin pudonnut.

        Vähittäisestä karaistumisesta huolimatta en koskaan tuntenut oloani kovin kodikkaaksi kummassakaan hommassa. Jännitin ihan hirveästi, mutta siihenkin löytyi lääke, beetasalpaaja, joka hillitsi sydämen rytyytystä ja mahdollisti tasaisen hengittämisen ja siten keskittymisen asian puhumiseen. Vieraalla kielellä siihen pitikin panostaa vielä enemmän kuin omalla äidinkielellä olisi pitänyt.

        Toisaalta hyvää koulutusta oli tuo itsensä voittaminen. Perusluonnetta, introvertityttähän se miksikään muuttanut, mutta opetti pärjäämään hankalissakin paikoissa. Hyötyä siitä oli myöhemminkin kun parissakin yhdistyksessä toimin puheenjohtajana monet vuodet.

        Edelleen ihmisten joukossa olen mieluummin taka-alalla, ja olen vähän niin kuin ennenvanhanen lapsi: muuten olen hiljaa, mutta vastaan kun kysytään.


    • Kirjoitin jokuaika sitten pitkän kirjoituksen reissustani kauppaan ja kirjastoon. En ollut kirjautunut, mutta kyllä se tuli ketjuun ja hetken siellä olikin. Nyt huomaan, että poissa on. Tämä on pelleilyä, kun Elämä.ketjussa ei saa kertoa tavallisia asioita elämästä? Ne ovat joko ylläpidon tai robon mielestä "sääntöjen vastaisia?"

      • Huomaan nyt kirjoitusvirheetkin, mutta vieköön robo pois - oikein tai väärin, ei kelpaa ei!


    • Minäkin kerkisin juttusi lukea, Rapunen. On se kummaa, että ihan tavallinen teksti häviää ilman mitään syytä. MIllä ihmeellä robolle saisi luun kurkkuun, kun toimii itse omia sääntöjään vastaan;)

      Onpa taitava pikkupoika tuo pianonsoittaja. Samalla sivulla on linkki muihinkin lasten soittoesityksiin; tämä samainen poika soittaa myös 6-vuotiaana yhden toisenkin kappaleen. Siinä on melkoinen eläytyminenkin mukana noin pieneltä ihmiseltä; siis ei pelkkää tekniikkaa.

      Minä olen taas pitkin päivää potkinut itseäni persuksille, että saisin jatkettua kaappien siivouksia. Aloitin homman jo aikaa sitten, enkä päässjht yhtä kaappia pidemmälle. Pari muutakin harvoin tehtävää hommaa huutaa tekijäänsä. Ilkein homma niistä on hävittää vanhoja laskuja ja muita papereita, joita en halua laittaa suoraan roskikseen, lehtilaatikosta puhumattakaan. Meillä oli paperisilppuri, mutta se oli niin surkea värkki - silppusi vain 2-3 arkkia kierrallaan - että vein sen kierrätykseen. En ole vielä selvittänyt voisiko silppurin vuokrata, sellaisen, joka tekisi töitä vähän tehokkaammin. Pitääpä ryhtyä heti toimeen.

      • On tämä kummallista, kuinka hankalaksi on tehty kirjautuneena kommentointi. Ajattelin vielä tulla koneelle ja kokeilla, onko se muutamia tunteja sitten tekemäni kirjautuminen vielä toiminnassa mukana, mutta eihän se ollut.

        Mitä tulee näihin poistoihin, niin niitä en ymmärrä alkuunkaan. Enää en edes yritä ymmärtää. Viekööt, mutta sen se tietysti vaikuttaa, ettei viitsi kovin pitkiä kommentteja kirjoittaa, kun sitten kyllä harmittaa kun se katoaa ja olisi halunnut toisillekin kertoa jotakin, mitä itselle oli tapahtunut.

        Nyt kuitenkin toivottelen

        Hyvää yötä ja kauniita unia!


    • Ajattelinkin että amummu osaa nähdä tämän pikkupojan taituruuden tähän Mozartiin ja sen opitun tekniikan. Luovuus on sitten jo hiukan eri asia. Itse en huomaa välttämättä, jos sormet olivat välillä hiukan hitaat jossain kohdassa, että olisiko väärää nappulaa tullut painettua.

      Meilläkin olisi paperisilppurille tarvetta, mutta tiedän että kotitarpeisiin ovat todella onnettomia.

    • Huomenta!

      Nukuin hyvin ja heräsin vasta puoli kahdeksalta ja nyt on jo aamiainen syöty ja lehti luettu.

      Tänään on ryhdyttävä selvittelemään näitä remonttisotkuja oikein tosissaan. Olohuone on edelleen täynnä tavaraa ja vaatepinoja, mitkä kuuluvat kodinhoitohuoneen kaappeihin. Samalla on käytävä läpi, mitä sinne enää laittaa ja mitä vie kierrätykseen tai heittää peräti pois. Hommaa riittää kyllä. Sen urakan kun selvitän, niin voi ruveta ajattelemaan suursiivousta ja ikkunoidenpesua. Tuo urakka on tarkoitus kyllä "ulkoistaa!"

      Tämä nyt näin aamunavauksena minun taholtani. Hyvää keskiviikkoa.

      Rapu

    • Sateista keskiviikkoa. Minä nukun aina pitkään nykyään aamuisin. En tosin koskaan mene nukkumaan ennen kahtatoista taikka yhtä. Vaadin kuitenkin pitkät yöunet, koska en harrasta päiväunia.

      Arvaan, että Ravulla on iso homma edessä saada taas koti järjestykseen rempan jäljiltä. Muutto on aina hyvä syy saada tavaroita häviämään. Edellisessä asunnossa asuimme 22 vuotta, siinäkin oli iso remppa sinä aikana, asuimme puoli vuotta sijaisasunnossa, jolloin myös osan tavaroista saimme hävitettyä. Tänne muutossa saimme taas valtavat määrät hävitettyä vähän kaikkea, taas olisi aika saneerauksen, kun on tässä 14 vuotta asuttu. Olemme muuttaneet 6-7 kertaa U:n kanssa yhdessä asuessa.

      Maailmaa hallitsee korona, Erdoganin uhkailut, Trumpin uhoilut, Putinista tulee vähitellen Venäjän tsaari, on hyvin junaillut siihen malliin asiansa jne.

      Pojanpojalle antamamme auto näkyy nyt olevan myynnissä E-Pohjanmaalla, eli ei ole romuttamossa vaan aivan on kuin pakasta vedettynä kuvissa, takaosan lommot oiottuina, Arvasin tuon jo etukäteen.

    • Kuulin jostain uutisesta tänään, että biojätteen käsittelylaitoksessa ei olla tyytyväisiä niihin biohajoaviin muovipusseihin, jotka jumittavat lajittelukoneen repijälaitteen. Siellä kun ne pussit revitään auki ja kone lajittelee osan jätteestä biokaasun valmistukseen ja osan kompostointiin. Kun sitten haastattelija kysyi, sopivatko biohajoavat pussit paremmin muovijätteisiin: eivät, koska saattavat pilata sen kunnollisen muovijätteen. Siitä "kunnollisesta" muovijätteestä kuitenkin valmistetaan vain muoviraetta, josta tehdään esim tiskiharjan varsia ja muoviämpäreitä, mutta ei elintervikemuovia.

      Eli miksiköhän niitä biohajoavia muovipusseja on edes kehitetty, koska normaalissa hajoamisprosessikin ne hajoavat huonommin kuin normi muovipussi? Se on jo kuulemma todettu. Kun käyn kaupassa, en ota hedelmille ja perunoille sitä biohajoavaa, koska ne tuoksuvatkin pahalle.

      Meillä on aina ollut käytössä paperiset biojätepussit. Muovipussiin laitan kaikki muoviksi luokitellut rasiat ja kannet ja niidenkin roskiin viemisessä kannattaa jättää pussi solmimatta, koska sekin laite joutuu repimään ne pussit auki viimeistä lajittelua varten. Taloyhtiössämme on hyvin järjestetty tämä jätehuolto.

      • Meilläkin on taloyhtiössä hyvin järjestetty jätehuolto. Kaikki lajitellaan. Kävin juuri äsken siellä lajittelemassa omia poisheitettäviä.

        Minulla on kyllä kova urakka nyt kun yritän lajitella mitkä menevät kaappiin, mitkä roskiin ja minne kaikkialle mitkäkin? Selkä ei tykännyt yhtään edestakaista kyykkyyn ylös toimintaa, joten jouduin jättämään homman kesken. Tosin minulla ei ole kotona jätesäkkejäkään, mihin voisin lajitella eri kohteisiin menevät liinavaatteet.

        Tuossa hommia tehdessäni kuuntelin radiosta puhetta vihapuheesta netissä. Ihmiset saivat soittaa ja kertoa erilaisia saamiaan vihapuheita ja suhtautumistaan niihin. Ajattelin, mutta en soittanut, että kyllä sitä laatua on tullut näillä ketjuilla ihan yliannoksina.

        Päivänjatkoja!

        Rapu


    • Totta. Kaikenlaista vihapuhetta on täälläkin kuunneltu vuosien saatossa. Onneksi ei omaan puhelimeen, eikä s-postiin ole sellaisia tullut. En ole myöskään koskaan ollut instagrammissa, twittwerissä, facessa sun muussakaan, jossa päästäisiin minuun kiinni. Ainoastaan täällä S24:ssä.

      Yksityisyys on säilynyt.

      Cee

    • Jo muutama tunti sitten kirjoitin tänne jotain, mutta systeemi jymähti juuri kun painoin lähetä-nappulaa ja sinne hulahti tekstini, jota en enää löytänyt - en tallentele tekstejäni. No, eipä mitään kummaa siinä ollutkaan.

      Huvitti, kun Rapunen kirjoitti, että heräsi VASTA puoli kahdeksalta. Minä kirjoitin (siinä hävinneessä kirjoituksessani), että heräsin JO puoli kymmeneltä taas valvotun yön jälkeen. En enää ota paineita nukkumisesta, nukun kun nukuttaa. Se huono seurauas siitä on tietysti, että päivät jäävät minulla aika lyhyiksi, kun en illalla myöhään juurikaan tee muuta kuin korkeintaan katson telkkaria tai luen. Vaan tarvitseeko sitä tekemistä kaiken aikaa harjoittaakaan.

      Meidän yhtiömme jätteitä keräävä firma kielsi jo muutama vuosi sitten biohajoavien pussien käytön biojätteiden keruussa juuri tuolla perusteella, että tukkivat laitteet, joissa biojätteitä käsitellään. Sen sijaan po. jätteille suositellaan, ja käytetäänkin, tavallista muovipussia. Joskus aikoinaan otin kaupasta biopussin hedelmille, mutta ne olivat niin huonoja kestämään painoa, että lopetin sen hyvin pian. Niitä oli kyllä kassalla ostettavissa muovikassin vaihtoehdoksi, mutta jos ne eivät kestäneet muutamaa hedelmää niin kuinka sitten kaikkia ostoksia. Äkkiä ne kyllä hävisivätkin myynnistä. Oma kassi on minulla ollut käytössä jo kauan. Aina on mukana kaksi kokoontaitettavaa.

      Pojantyttö on ollut tänään surkeana. Heidän(kin) luokaltaan peruttiin luokkaretki, mihin ovat keränneet rahaa jo kolmannelta luokalta alkaen. Kunta peruutti kaikki koulujen luokkaretket tältä keväältä. Tytön luokka kerkisi saada rahaa kasaan aika paljon. Heidän piti lähtemän viikoksi Viroon, tutustua maahan, vierailla kahdessa koulussa, joista toisen oppilaiden kanssa piti olla konsertti - musiikkiluokkalaisia kun ovat. Harmittaa lasten puolesta, mutta kunta teki hyvän päätöksen.

      Mielenkiintoista, miten noiden kerättyjen rahojen kanssa toimitaan. Oppilaiden vanhemmathan ovat niiden keruussa olleet paljon mukana. Mutta eivät kaikkien vanhemmat. Rahoja ei luokkaretkeen enää myöhemmin voi käyttää, kun oppilaat nyt ysiltä lähtevät kuka minnekin. Rahojen jako tasan kaikille olisi aika huono ratkaisu sekin. No, varmaan jotain kekseliäät keksivät.

      Minäkin kuuntelin radiosta tuota vihapuhekeskustelua. Kyllä näiltäkin ketjuilta olisi saanut rajuakin tekstiä malliksi po. ohjelmaan. Tuli siinä yhteydessä mieleen myös tuo hyllytetty ja nyt taas hyllyltä alas nostettu - käsittämätön ratkaisu! - luisteluvalmentaja. Hänkin oli jotain luistelijatyttöä kehottanut tappamaan itsensä. Ei (aikuinen!) ihminen sano kellekään noin, saati sitten lapselle tai nuorelle. Minusta tuollainen "ihminen" ansaitsisi maasta karkoituksen.

      Mietin kovasti lähteäkö huomenna konserttiin. Siellä minun vieressäni istuu iäkäs mies, joka viime kerralla kertoi lähtevänsä Milanoon viikoksi tyttärensä luokse. Jos hän juuri viikon on siellä ollut, niin koronankin kantaja hänestä on voinut tulla. Sisarellenikin mainitsin asiasta - hän istuu konsertissa toisella puolellani - ja hänellä on vielä käytössä syövän uusimista estävä lääkitys, joka myös tehokkaasti alentaa vastustuskykyä. Saa nähdä menemmekö kumpikaan huomenna. No, tässä on vielä vuorokausi aikaa miettiä.

      Hyvää iltaa!
      am

    • Aurinkoista iltapäivää!

      Joko amummu on päättänyt, meneekö tänään konserttiin vai ei. Jos se iäkäs mies on ollut viikon Milanossa olisi parempi ettei tule sinne itse. Miten tiedät, että hän on siellä taas, onko paikat nimetty etukäteen?

      Harmittaa pojantyttäresi puolesta. Mutta minkä tekee kun on joukkokokoontumisia rajattu? Laivamatkathan sitä ovat. Laiva kyllä saattaa olla liikenteessä, minäkin sain taas tänään tarjouksen lähteä laivalle puoli-ilmaiseksi. Samoin etelänmatkoja taas tarjottiin. Aurinkomatkat aina muistuttaa minua halvoista etelänmatkoista.

    • Eilen jonkun median sivulla oli juttu, missä kerrottiin että korona kukistuu saunalla, viinalla ja saippualla. Sauna ja saippua on meilläkin kovassa käytössä, mutta ei viina. Viiniä kyllä silloin tällöin, mutta sen prosentit eivät riitä. Niitä pitäisi olla vähintään 70!!

      AIka hurjalta kyllä nyt kuullostaa HUS:n sydänkirurgin sairastuminen ja sen ohella melkein 30:n henkilökuntaan kuuluvan karanteenisointi. Toivottavasti sen takia ei sydänsairaille tule lisää kärsimyksiä tai jopa menehtymisiä sairauteensa, jos eivät saa ajoissa apua.

      Kyllä korona opettaa, jos vain opiksi otetaan. Itse uskon, että viruksen laannuttua meno jatkuu kahta kiihkeämpänä, kun taudin takia syntyneet menetykset pitää saada korvattua ja sen jälkeen uutta tuottoa takomaan. Jospa vihdoin tajuttaisiin, että Euroopassa ja Suomessakin pitäisi tuottaa, eikä teettää kaikkia kiinalaisilla.

      Mutta raikas on ulkona keli, ja takuuvarman virkistyksen sieltä saa. Koronatkin kai siellä lentävät tuulen tuiverruksessa, mutta eivät kerkiä liukaspintaiseen takkiin tarttua. Koirain turkista en tiedä.

      Hyvää päivää!
      am

    • Eilen jonkun median sivulla oli juttu, missä kerrottiin että korona kukistuu saunalla, viinalla ja saippualla. Sauna ja saippua on meilläkin kovassa käytössä, mutta ei viina. Viiniä kyllä silloin tällöin, mutta sen prosentit eivät riitä. Niitä pitäisi olla vähintään 70!!

      AIka hurjalta kyllä nyt kuullostaa HUS:n sydänkirurgin sairastuminen ja sen ohella melkein 30:n henkilökuntaan kuuluvan karanteenisointi. Toivottavasti sen takia ei sydänsairaille tule lisää kärsimyksiä tai jopa menehtymisiä sairauteensa, jos eivät saa ajoissa apua.

      Kyllä korona opettaa, jos vain opiksi otetaan. Itse uskon, että viruksen laannuttua meno jatkuu kahta kiihkeämpänä, kun taudin takia syntyneet menetykset pitää saada korvattua ja sen jälkeen uutta tuottoa takomaan. Jospa vihdoin tajuttaisiin, että Euroopassa ja Suomessakin pitäisi tuottaa, eikä teettää kaikkia kiinalaisilla.

      Mutta raikas on ulkona keli, ja takuuvarman virkistyksen sieltä saa. Koronatkin kai siellä lentävät tuulen tuiverruksessa, mutta eivät kerkiä liukaspintaiseen takkiin tarttua. Koirain turkista en tiedä.

      Hyvää päivää!
      am

    • Ohhoh, kirjoitimme taas melkein yhtäaikaa. Sinulla vielä tuplaantui taas jonkin häikän takia. Vai oli se yksi HUSin sairastunut peräti sydänkirurgi. Ollut tietysti juuri hiljattain jossain konferenssissa Kiinassa taikka muualla Kauko-Idässä. Sairastuvat ne lääkäritkin siinä missä muutkin, vaikka taatusti osaavat hygieniasta välittää paremmin kuin me muut kuolevaiset.

      Korona-virus saanut nimensä sen pinnalla olevista kruunumaisista ulokkeista, miksihän sellainen lautapeli kuin korona, saanut saman nimen? Siinä on neliskulmainen metri x metri kokoinen lauta matalilla puureunuksilla, jonka nurkissa pussit, johon söhitään puukepillä pieniä pyöreitä erivärisiä palikoita, joissa reika keskellä ja yritetään saada sinne pusseihin jossain järjestyksessä.

    • Onneksi en ole itse vielä sydänleikkausjonossa, mihin sisareni joutui nopeata tahtia jo 15 vuotta sitten. Mutta tuntuu, että lähellä jo on, koska vasemmassa jalassani on ateroskleroosi, pallolaajennus tehty jo kahdesti, samoin valtimon ohitusleikkaus jo kahdesti samaan jalkaan. Laskimoista tehtiin paikkauksia moneen kohtaan. Jos vielä tulisi sydämen ohitusleikkaus sepelvaltimoihin, mistähän enää sopivia laskimoita minusta löytyy. Sisareltani oli otettu jo menesta raajasta sydämen ohitusleikkaukseen.
      Tässä tekoverisuonia odotellessa toistuvia sydämen rytmihäiriöitä potiessa...

      Cee

    • Telepatiaa!? Huomasin kun lähetystä olin painanut, niin näkyi kaksi ilmoitusta, että viesti lähetetty onnistuneesti, vai mikä se teksti nyt siinä onkaan. En sitten tiedä sohinko taas sormellani vahingossa niin että teksti tuplaantui, mutta omasta mielestäni en kahta kertaa "lähettänyt".

      Tuo sairastunut HUSin lääkäri oli kuulemma ollut lomalla Tirolissa ja tullut maanantaina töihin, kun tunsi itsensä terveeksi. Tiistaina otettu näyte osoitti jo taudin iskeneen häneen. Melkoinen määrä häneen kontaktissa olleita löytyi myös, eli tuo lähes 30.n ihmisen joukko henkilökunnasta. Potilaskontaktejakin kerkisi hänellä olla.

      Melkoista vauhtia on nyt tauti lähtenyt leviämään täällä Suomessakin. Saa nähdä kuinka ankariksi sen oireet muodostuvat. Tähän mennessä ei korviini ole tullut montakaan kuvausta oireista.

      Sisko juuri muisteli 50-luvun lopulla raivonneen aasialaisen tappaneen Suomessa toista tuhatta ihmistä. Silloinhan ei oikein lääkkeitäkään ollut. Asperiinia kovaan kuumeeseen, tuskin paljon muuta. Ja otettiinkohan silloin sairaalaankaan ollenkaan vain influenssaa sairastavia.

      MInäkin kuulemma aasialaisen sairastin, mutta itselläni ei siitä ole mitään muistikuvaa, vaikka olin silloin jo melkein kymmenvuotias. Oman muistini mukaan olin lapsnea ja nuorena alvariinsa jossain kuumetaudissa, joten joku aasialainen ei ole sen kummemmin mieleeni jäänyt.
      am

    • Piti vielä tuosta korona-pelistä jotain sanoa. Eräällä serkullani oli isänsä tekemä peli, jonka nimi myös oli korona - sitä en tiedä mistä nimi oli peräisin, isältä ehkä. Se oli puinen ison leikkuulaudan muotoinen lauta, jonka toinen kapea reuna oli puoliympyrä. Samassa päässä, laudan alla oli puukapula, jonka avulla lauta muodosti kaltevan tason.

      Lautaan oli hakattu sikinsokin - niin ainakin muistelen - pieniä kahden naulan portteja ja kolmen naulan "pusseja". Niitä oli eri puolilla lautaa. Laudan alareunasta puukapulalla törkättiin vauhtiin pieniä metallipalloja pitkin lautaa, ylämäkeen. Pallot alareunaan takaisin vieriessään menivät porttien läpi, sinkoilivat nauloihin osuessaan, mihin sattuivat, tai jäivät kiikkiin kolmen naulan pusseihin. Muistelen, että jokaisella portilla oli pisteluku, joista laskettiin lyönnin tulos, jolla sitten kilpailtiin muita pelaajia vastaan.

      Jos porukoita joutuu nyt paljon jäämään kotikaranteeneihin, niin varmaan lautapelitkin nousevat uuteen suosioon ainakin lapsiperheissä. "Meidän" lapsilla oli yhteen aikaan Wii-niminen liikuntapeli, jota pelattiin lattialla telkkariin kytketyn levyn päällä ja telkasta seurattiin, mitä piti tehdä; hyppiä, askeltaa, juosta levyn ruuduilla, tjms. Hauskaa ainakin lapsilla oli.
      am

    • Kiva huomata, että olet pelannut Fortunaakin, meillä se on edelleen olemassa ja viimeksi laitoin sen pöydälle ja suvun pienin niitä lasikuulia sillä lyhyellä puupuikolla yritti saada tulosta niihin pikkupiikkien ympäröimiin kehiin, joista sai pisteitä. On siis ikivanha peli. Se oli meillä jo lapsenlapsiemme ollessa pieniä ja nyt sai pieninkin tutustua siihen. Hän ponkaisi sillä kepillä vähän liian kovaa ja kuula lensi yli pelilaudan, joka ei kovin iso ole ja aina etsimme sen sitten lattialta. Tätä peliä ei alle kolmivuotiaille suositellakaan. Pikkuinen innostui siitä ihan tosissaan, minä olin pisteidenlaskija.

    • Luettuani uudellen kirjoituksesi, sinulla oli lapsuuden pelisi siis korona, joka taas meillä oli Fortuna. Kuvauksesi sopii minulla fortunaan. Korona on ihan eri peli. Voihan ne olla ihan eri pelitkin riippuen missä asuu lapsena, vaikka ikäänkuin sama peli kyseessä. Ostin esim kummipojallemme tuon koronapelin, joka on lauta, jossa niitä puukiekkoja lyödään pusseihin. Vähän kuin biljardia.

      • Taidat olla oikeassa, että se lapsuuden pelini oli Fortuna. Koronana siitä kyllä siskonkin kanssa juuri tänään puhuttiin, mutta sekaisin ovat varmaan nimet menneet. Puukiekkokoronaa meilläkin pelattiin kun pojat olivat pieniä.
        am


    • Vuodelta 1957 muistan tuon aasialaisen influenssan ja sisareni sairasti sen, joka on minua 1 v 8 kk nuorempi. Itse en sitä sairastanut. Äitimme oli jo sairastunut MS-tautiin, joten muistan, kun minä olin poissa koulusta, että vein äitiä tutkimuksiin keskussairaalaan, ettei isäpuolen tarvinnut olla pois töistä.

    • Pieni tietoisku. Vill du ha. Kaupan ostoskärrit ja kopat kannattaa vaihtaa vaikkapa omaan kannettavaan pajukoriin. Samalla katkeaa pahin koronaviruksen tartuntaketju leikaten. Korona-peli on tuttu. Etenkin koronapelaamisen katselupuoli. Yhdessä turkulaisessa huolintaliikkeessä varaston puolella topi tullaajat pelasivat koronapeliä joka hemskatin ruokatunti. 80 luvun alkupuolta. Itse en juurikaan keppiä tökkinyt vaan katselin hommaa. .Koronapelit unohtuivat heti kun rekkamiehet toivat ulkomaan tuliaisia. Juomaa yms. Välillä ahtautuivat pimeään neukkariin katselemaan ja hihittelemään rekkamiesten tuomia tanskalaisia laatufilmejä. Kaitafimiprojektorilla heijastivat kaiken sen suuren taiteen valkokankaalle, Itse en juurikaan rekkamiesten filmejä katsellut. Hyvä kotikasvatus kenties pidäkkeenä. Tai oma moraali. Topi tullaajat saivat tietenkin kuulla naispuolisten kollegoidensa messut pimiöstä ulos kömpiessänsä. Tässä etenkin Calvadokselle The Renegadesin turun vierailut v 65. Itse en ollut paikalla konsertissa. Vähän liika noori räkänokkainen kloppi siihen aikaan. Lunta piisaa ja patiineissa liukastellaan. Ratikkaraiteet ja Turun Linnakin vilkahtaa videolla.BTW videon linkkaaja on naantalista ja renegadesin turun konsertissa v 65 mukana ollut ja on itsekin videossa poseeramassa. Puosu https://www.youtube.com/watch?v=R_tX8BRgsGE

    • Minäkin olin täällä stadissa tanssimassa Renegadesien tahdissa. Taisi olla Expo-hallissa. Minusta oli kiva, kun rumpalilla oli ne lautaset niin korkealla, että joutui soittamaan kädet niin ylhäällä.

      Cee

      • Minä en oikein koskaan tykännyt Renegades'seista. Yhtä kipaletta kyllä kuuntelin mielelläni, se oli Seven Golden Daffodils. Muita en muistakaan.

        Puosua harmitti ettei päässyt R:ien konserttiin. MInua otti aikoinaa pannuun, kun en päässyt Linnanmäelle katsomaan Paul Ankaa, joka oli silloin vähintään joka toisen murkkutytön unelma. Minä olin silloin vähän toisella kymmenellä eikä vanhempani päästäneet minua sinne. Harmitti, kun kuitenkin moni luokkakaverini pääsi. En kyllä itsekään päästäisi sen ikäisiä lapsiani moisiin ryysiksiin.

        Tämän päivän ryysistapahtumat ovatkin nyt jäissä ainakin jonkin aikaa. Jos korona kovin pitkään riehuu niin voi tulla ainakin nuorisolle vaikea kevät. Äksöniä kaivataan, mutta kaikki on peruutettu. Paikallaan olo ei varmaankaan kovasti nuorisoa inspiroi, eikä kyllä monia aikuisiakaan. Meikäläisellä, eläkeläisellä on helppo olla paikoillaan. Ei ole pakko mennä muualle kuin kauppaan ja kettislenkille, eikä sinnekään pakko. Koirat kyllä pärjäävät hyvin koko päivän. Omaksi terveydeksemme lenkkejä teemme.

        Käytiin siipan kanssa kaupassa pari tuntia sitten. Hirveä hamstraus käynnissä. Moni hylly oli tyhjä. Ihmiset kantoivat autoihinsa selkä vääränään mm. vessapapereita. Mekin sitä ostimme mutta vain yhden kahdeksan rullan paxin. Onhan sanomaa; sitä ennenkin käytettiin;)). Hiivaa olisin halunnut ostaa, mutta nekin oli viety kaikki. Siippa olisi apteekista tarvinnut partakoneensa desinfiointiin käyttämäänsä nestettä. Sitä(kään) ei tällä erää ole saatavilla edes valmistajalta. Ehkä sitten "ens vuuen perjantaina". Heitimme, että pitäisiköhän lähteä Tallinnaan ostamaan 80%:sta Viruvalgeeta😜. No, ei tietenkään. Varmaan sekin on jo ostettu viimeistä pullollista myöten.

        Mutt nyt kahvinkeitin ropottamaan. Kahvi ei ollut kaupasta lopussa, ja ostinkin useamman paketin. ties vaikka loppuisi;)
        am


    • Hyvää ja aurinkoista talvisodan loppumispäivää, talossamme on lippu salossa, vastapäisessä ei. Ei ole varsinainen liputuspäivä, en tiedä, onko lippu jostain muusta syystä, en usko, että kukaan talon asukkaista olisi ollut sodassa mukana. Hän olisi 100 vuotias nyt.

      Tuli tuosta Puosun varoituksesta mieleen, että kaupan kärryn kahva on tosi saastainen, pitääköhän ottaa kertakäyttövinyylit käteen kauppareissulle? On minulla pajukori ja kaksi kangaskassia mukana, mutta viikonlopun tavarat ovat sen verran painavia, että ei niitä jaksa kaupassa näissä kannella. Koska U:kin sitä kärryä työntelee, pitääkin ottaa desinfioitu savettipyyhe mukaan, jolla putsaan auton ratin sen jälkeen kun U siihen tarttunut niillä tahmatassuillaan:-) Toki kotona ekaksi pesemme kädet kahteen kertaan.

      Muistan kun asuin tädilläni nuorena, niin Malmilla oli kunnanlääkäri, joka oli niin bakteerikammoinen, että kun hänelle vei kurkkukipuisen lapsen näytille, niin tutki tämän kurkkua parin metrin päästä. Varmaan tarvitsi kiikaria.

    • Toki nyt talvisodan päättymisen 80-vuotispäivä on liputuksen arvoinen, ainakin tällaisen "talvisotalapsen" mielestä.

      Kaupassa oli normaali perjantaikuhina, vaikkakin WC-rullia tuntui olevan joka kärryssä tavallista suurempia eriä. Tungin istumaan "ukkopenkille" aulaan, missä varttuneempi miesnuoriso venttailee emäntiään ostoksilta. Vanhempi kansakoulunopettaja kertoi havainneensa, että paljon on tuttuja naamoja, vaan ei muista mistä. Pakistiin myös heikoista jäistä. Kuulin, että muuan rajamies oli varomattomuuttaan mennyt järven jäälle, naarattaessa hänellä oli ollut sukset edelleen jalassa. Totesimme, että nykyajan suksissa on se puute, ettei niitä potkaisemlla saa noin vain jalasta kuten meidän nuoruutemme mäystinsuksista.

      Kotiin tultuani kirjaston kautta tuli oikein huolestuttava uutinen. Tytär kertoi, että hän oli yhyttänyt vieraan hiihtäjän mökkimme yläpuolisella tontilla. Oli kuulemma käynyt mittailemassa metsää tulevia avohakkuita varten. Maailmamme kääntyi ympäri. Tyttärelle ja koirille uutinen oli tosi paha. Aivan yhtä kauhea kuin minulle jo parikymmentä vuotta sitten, jolloin silloisen mökkini läheinen sieni- ja marjametsä hakattiin alas. Pitääkö minun nyt toiseen kertaan kokea tuo hirvitys lintujen ja muun elollisten kadosta? Itse konkarina sen kestän, mutta että tyttäreni koiratarha jäisi ilman mitään suojaa koko päivän paahtavalta auringolta.

      Nyt ottaa päähän. Koronat tulkoot ja viekööt, se on sama. Tarjouduimme ostamaan ne kriittiset pari hehtaaria, mutta alkaako iso metsäyhtiö tehdä poikkeuksia joidenkin mökkiläisten kohdalla, on epävarmaa. Ikävintä on se, että mökin ainoa ikkuna suuntautuu tulevaisuudessa siihen raiskioon. Ironisoimme, että olisipa mökki ollut edes toisin päin, jolloin ikkunasta olisi näkynyt lammelle.

      • Tuo raiskioiden teko pitäisi lailla kieltää. Ne ovat aivan hirveän näköisiäkin. Mökkimatkamme varrella, ja niillä suunnilla yleensäkin on raiskioita tehty oikein urakalla. Eräs matkan varrella sijaitseva kuivan maan mökki ennen kaikkea on kiinnittänyt huomiota. Se on rakennettu aika lähelle pienehköä tietä. Metsä suojasi sitä kaikilta suunnilta. Nyt kaikki metsä sen ympäriltä laajalta alueelta on hakattu ja mökki seisoo lähes kirjaimellisesti kuin nalli kalliolla. En usko, että omistajat ovat kovin onnellisia. Jokunen puu on kyllä heidänkin tontillaan, että ihan ilman puita ei piha ole. Mutta mistäs minä tiedän, vaikka mökin omistaja omistaisi sen hakatun metsänkin. Mutta en usko, että kukaan itselleen tuollaista maisemaa haluaisi rakentaa.

        Äsken uutisissa oli kaksi yrittäjää, kuntosali- ja tanssisaliyrittäjää, jotka uumoilivat, että konkurssi ja lopetus iskee, kun koronan takia asiakkaat ovat huvenneet, mutta kaikki kulut toimitilan ylläpidosta juoksevat. Eikö nyt peijoona niitä vuokranantajia voi velvoittaa keventämään vaatimuksiaan. Onhan tämä korona kaikkien yhteinen vitsaus. Ko. vuokranantajat (kiinteistöjen ja osakkeiden omistajat) eivät varmaankaan kovin pienituloisia ole, joten tuska kirpaisee (niin luulen - ehkä väärin) heitä vähemmän kuin leipäänsä tienaavia yrittäjiä. - No, näillä mennään.
        am
        am


    • Jopa on kauhea tilanne LiisaO:lla ja tyttärellä. Ei siinä ole paljoa sananvaltaa pientontin omistajilla.

      Olin äsken U:n kanssa kaupassa, paljon oli asiakkaita ja osa hyllyistä tyhjinä K-Marketissa. Esim vessapaerit vähissä, saimme kyllä normisatsin 8rullan paketin ostettua, kun U sai jostain ylähyllyn perältä ronkittua. Jauhelihapaketit loisti tyhjyyttään, oli kyllä joitakin jäljellä. Sen sijaan leipähyllyssä oli se leipä, jonka aioimme ostaa oli päiväys parasta ennen kaksi päivää sitten. Löysimme kuitenkin toisen samanlaisen leivän, jossa parasta ennen 16.3. Mutta yllätyksen koimme kun U meni laskiaispullahyllyyn, siellä oli yksi paketti, jossa luki tekopäivä 22.2. viimeinen myyntipäivä 25.2.! Kaupassa ei siis ole hyllyissä tarkastuksia kaupan toimesta, joissa vanhentuneet tuotteet poistetaan.

      Kassajonossa takanani seisoi pienikokoinen vanha mies joka yskiskeli vähän väliä. Hänellä oli pää tiukasti hupun sisällä ja kasvoilla suojamaski. Kotiin tullessa pesimme kädet kahteen kertaan saippualla ja lopuksi käsidesillä, jota meillä on vanhastaan vielä jäljellä. Pyyhin myös ovenkahvamme puhdistuspyyhkeellä, mutta U ei suostunut auton rattia pyyhkimään. Kaupassa kärryä työnsimme paljain käsin.
      No, oikeasti emme ole neurootikkoja tämänkin koronan suhteen, ehdoin tahdoin emme kyllä suuriin tilaisuuksiin ja matkoille lähde.

      Kävitkö muuten amummu siellä konsertissa? Ja oliko se Milanon mies siellä?

      • Kiitos kysymästä, Cee. En ollut konsertissa. Se peruttiin, mutta olin päätökseni jo tehnyt sitä ennen. Siskoni olisi ollut menossa, mutta onneksi ei hänkään sitten päässyt. Itse olen hänestä hieman huolissani. Ne hänen käyttämänsä, syövän uusimista estävät lääkkeet heikentävät vastustuskykyä, joten hän on koronalle otollinen maaperä. Siskoni on hieman rämpäisempi - jos nyt melkein kasikymppisestä niin voi sanoa - kuin minä, joka loppujen lopuksi olen aika arkajalka. Eilenkin hän oli ollut jossain lukupiirissä.

        Nytkin mietin menenkö apteeekkin vai en. Beetasalpaajat jotka hillitsevät rytmihäröjäni riittävät (enää) kuukaudeksi. Pitäisi mennä kysymään, onko niiden valmistajalla niitä varastossa, jos tehdas koronan takia joutuu katkaisemaan valmistuksen.

        Toisaalta olen ehkä liian lepsu siivoamisessa. Kodin pintoja ja ovien kahvoja en ole nyt yhtään enempää pyyhkiellyt kuin normaalistikaan. Käsidesiä sentään on pesualtaiden vieressä, mutta itse harvemmin muistan sitä käyttää. Käsipyyhkeetkin vaihdoin eilen paperisiin, mikä on minun mielestäni suurta tuhlausta. Mutta en myöskään tykkää käyttää puolityhjää pesukonetta, kun kankaisia pyyhkeitä pitäisi olla alvariinsa pesemässä.

        Mutta nyt heittämään matot ulos. Saavat olla siellä iltaan saakka, kun on näin hyvä tuuletuskeli. Ja kun matot on pihalla niin silloin on ihan pakko imuroida. Imurointi on vihoviimeistä hommaa, ja tänään vielä pitää ottaa töihin isompi kone. Normaalisti käytän varsi-imuria.

        Mukavaa lauantaita kaikille!
        am


    • Aurinkoista keskipäivää koronasta huolimatta!

      Sää on todella kirkas ja kuulas. Taivas pilvettömän sininen. Aamulla oli pakkasasteita, mutta nyt en ole katsonut mittaria.

      Korona jyllää ja saa ihmiset pois tolaltaan. Minä en ole lähtenyt mukaan tuohon pyöritykseen ollenkaan. En aio mennä kauppaan ennen tiistaita. Silloin minulla on kampaaja, niin käyn samalla reissulla myös ruokakaupassa. Puhuin äsken tyttären kanssa ja hän kyllä tarjoutui käymään kaupassa, mutta selviän muutaman päivän ilman kaupassakäyntiä.

      Ei nyt muuta tälläerää, kuin viikonlopun toivotuksia!

      Rapu

    • Käväisin äsken apteekissa ja kaupassa. Piti ostamani hiivaa, jotta olisin illemmalla voinut tehdä mustikkapiirakan pakastimesta löytämistäni mustikoista, joiden luulin jo loppuneen. Vaan enpä nyt ainakaan pullataikinasta piirakkaa tee. Kummassakin kylän ruokakaupassa hiiva oli loppu. Paras mustikkapiirakka tulee juuri pullataikinasta. Oli monta muutakin hyllyä tyhjinä. Ihmiset hamstraavat ja korona leviää.

      Yhden tosi huonon homman huomasin apteekissa. Koneeessa, mistä otetaan vuoronumero, on kosketusnäyttö eikä se siis toimi hanskasormella. Näyttö oli tosi rähmäisen näköinen, joten kotiin tultuani suunnilleen juuriharjalla pesin käteni ja käsidesiä päälle.

      Näkyypä THL luoneen ikiäihmisen kriteerin. Se on 70v, joten luultavasti sitten jotain apua tervarista saa, jos tauti iskee. Ja melko varmaanhan se iskee.
      am

    • Juttelin Kauniaisissa asuvan pikkuveljeni kanssa heidän poikkeamisestaan tänne matkallaan hiihtolomalle Rukalle. Koronasta ei puhuttu ollenkaan. Saivat varattua hotellin 50 metrin päässä meiltä, eli kävelymatkan päästä, joten tarjoamaani illallista ei tarvitse nauttia kuivin suin.

      Minäkin menen kaupoille ehkä tiistaina, ostamaan veljesillallisen tarvikkeita. En vessapaperia. Pysyn menussani turvallisissa sapuskoissa, jotka pysyvät hyvin nauttijoiden mahoissa, heh.

      Vietin melko unettoman yön tyttäreni kerrottua torppaamme uhkaavasta maaston autioitumisesta. Onneksi oli kuitenkin hyvää luettavaa käytyäni kirjastossa. Kaikki surut unohtuu kun on hyvää luettavaa.

      Olen kuitenkin tutkaillut netistä, saisiko tämänikäinen lainaa, jos tilanteen voisi rahalla korjata. Yhden uuden tien me jouduimmekin jo maksamaan omasta pussista, kun halusimme estää tietyn kauttakulun.

      Näin sitä stadilainen täällä landella joutuu toimimaan kummallisissa ongelmissa. Oppia ikä kaikki.

    • Huomasin jo, että oopperan näytökset peruttu kevääksi, samoin teatterien ja moni iskelmätähti jo perui konserttinsa. Yli 500 ihmistä per näytös näkyy olevan riskiraja.

      LiisaO:lla lainansaanti jos kiikastaa, on mahdollista anoa se tyttäresi nimiin. Sinä takaajaksi asunto-osakkeesi turvin, jos ei muuten onnistu. On tosi lähellä asuntoasi lähin hotelli. Meillä on muutama kilometri lähimpään, jollei tilaa tuota talomme vastapäistä laivaa, joka toimii majoituspaikkana, siellä on kaksi makuuhyttiä, joihin mahtuu tarvittaessa 5 henkilöä. Keittiö ja olohuonekin käytettävissä-

      Tosi ihme, että hiivakin jo lopussa kaupasta.

      • Huomenta

        Ei sitä lainaa voi toisen nimissä anoa, koska tontti, jonka viihtyisyyttä avohakkuu haittaisi, on minun, vaikka tytär asusteleekin siellä. Kyllä lainaa saa vakuuksia vastaan, mutta pelkäämme, ettei iso metsäyhtiö välitä meidän pikku rahoistamme. Sittenhän muutkin olisivat kinuamassa armoa metsätilkuilleen ja yhtiön kaikki alas -strategiaa alettaisiin pitää pilkkanaan.

        Mutta ei niin hullua asiaa, ettei jotain huvittavaakin. Usealta taholta olemme kuulleet kehotuksen hankkia jostain liito-oravan papanoita ja sirotella ne puiden juurille. Vitsi vitsinä, sen sijaan jos uhanalaisesta metsästä löytyisi riittävä määrä lahopuuta, se saattaisi estää hakkuun ties minkä ötökän suojelun peristeella, mutta kun ne puut ovat niin pirun terveitä.

        Luin artikkelin Juhani Ahon kaksirouvaisesta perheestä. Jutussa oli yksi lause, joka mielestäni sopii moneenkin kaksilahkeiseen näissä lemmenasioissa varsinkin. Siinä sanottiin että (muuten niin tuhottoman viisaalla) äijällä oli "alkeellinen itsereflektointi", suomeksi mielestäni jotain sellaista, että ukko ei tajua toiminnassaan mitään väärää tai omituista, onhan hän Suuri Kirjailija, jolla on enemmän oikeuksia kuin tavallisella pulliaisella.

        Kaunista sunnuntaipäivää!

        m


      • Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta

        Ei sitä lainaa voi toisen nimissä anoa, koska tontti, jonka viihtyisyyttä avohakkuu haittaisi, on minun, vaikka tytär asusteleekin siellä. Kyllä lainaa saa vakuuksia vastaan, mutta pelkäämme, ettei iso metsäyhtiö välitä meidän pikku rahoistamme. Sittenhän muutkin olisivat kinuamassa armoa metsätilkuilleen ja yhtiön kaikki alas -strategiaa alettaisiin pitää pilkkanaan.

        Mutta ei niin hullua asiaa, ettei jotain huvittavaakin. Usealta taholta olemme kuulleet kehotuksen hankkia jostain liito-oravan papanoita ja sirotella ne puiden juurille. Vitsi vitsinä, sen sijaan jos uhanalaisesta metsästä löytyisi riittävä määrä lahopuuta, se saattaisi estää hakkuun ties minkä ötökän suojelun peristeella, mutta kun ne puut ovat niin pirun terveitä.

        Luin artikkelin Juhani Ahon kaksirouvaisesta perheestä. Jutussa oli yksi lause, joka mielestäni sopii moneenkin kaksilahkeiseen näissä lemmenasioissa varsinkin. Siinä sanottiin että (muuten niin tuhottoman viisaalla) äijällä oli "alkeellinen itsereflektointi", suomeksi mielestäni jotain sellaista, että ukko ei tajua toiminnassaan mitään väärää tai omituista, onhan hän Suuri Kirjailija, jolla on enemmän oikeuksia kuin tavallisella pulliaisella.

        Kaunista sunnuntaipäivää!

        m

        Tein aikoinani kansanrunoudentutkimuksen proseminaariesitelmän Juhani Ahon isään, Iisalmen rovasti Brofeldtiin liittyvästä kaskuaarteistosta. Eli omalaatuisuus kulkee suvussa. "Ruuhveltti" (mummuni rippi-isä muuten) piti värikkäitä saarnoja tyyliin "luulettako työ iisalamelaiset kepuljkonsteilla taevaaseen piäsevänne". Kirjailijapoikaansa ukko kuului leikillisesti väheksyneen, samoin tämän sukunimen vaihtoa. "Ouhan se meijän Jussi, Aho vai Niitty nykyään, joitain runoja rustaillut".

        m


    • Aurinkoista sunnuntaita.

      Minäkin luin mielenkiinnolla tuon Juhani Ahon rakkaustarinan vaimoonsa ja tämän siskoon. Siinä sortsikuvassa Aho näytti kyllä vähemmän haluttavalta mieheltä pönttövatsansa ja räjähtäneiden housujen pysyessä henkselien avulla jalassa. Vaimonsakin kuulemma viihtyi enemmän "rönttävaatteissa" kuin taas viehättävä sisarensa kulki hameissa. Kukapa meistä ei kotona oleskele mieluummin löysissä verkkareissa kuin hyvin silitetyissä mekoissa ja heinäpellolla ennen muinoin oltiin vaikka missä repaleissa kun katsoo valokuvia ja taideteoksia noilta ajoilta. Venny esiintyi aina housuasuissa ja baskerissa, mikä oli silloin poikkeuksellista naisille. Hän oli boheemi ja naisasianainen. Miksiköhän pitää näyttää mahdollisimman mieheltä ajaakseen tasa-arvoa. Venny kuulemma kiroili paljon ja tupakoi.

      Luin Ahoista lisää netistä ja ihmettelin kun Ahon kohdalla mainittiin lapsena vain Heikki. Syntyihän heille myös Antti. Vennyn tietojen kohdalla mainittiin myös Antti.

      Muistan myös kouluajoilta kirjallisuustunnilta erään suomalaisen kirjailijan vanhempien vähätelleen poikaansa kirjailijana. Perhe asui maalla ja poika ei osallistunut maatilan töihin vaan yläkerran vinttihuoneessa vaan istui ja kirjoitteli jotain, ei siis tehnyt kunnon töitä.

      • Tulisipa joku tänne kuvaamaan minua kotivaatteissani. Valtavan isot miesten villasukat (helpot vetää jalkaan), pitkä ja leveä kesähame (kirjavissa kuvioissa eivät tahrat näy) ja rönttönen vanha teepaita.

        Tuollaiset alaviistosta otetut kuvat eivät todellakaan imartele ketään, varsinkaan vatsakasta. Sen sijaan Paula Vesala, jonka kuva samassa lehdessä, esiintyy edukseen vaikka miltä kantilta katsoen.

        Ahojen elämäntapa, että sivuvaimona oli perheen kotiapulainen tai sukulaistyttö, on ollut kai aika tavallista paremmissa piireissä. Kekkosellakin oli sivusuhteita, joista vain kuiskuteltiin muistaen kuitenkin pyhästi vannoa, että Sylvihän se Urhon oikea suuri rakkaus oli. Juhani Ahon Vennystä ei arkailla lausua julki, että hän oli ruma, suorastaan vasikkamainen. Lieneekö pilkalliseen näkemykseen osuutta sillä, että Venny oli paitsi taiteilija ja perheenäiti, myös naisasianainen eli vapaata riistaa, nyt ja aina.

        m


      • LiisaO kirjoitti:

        Tulisipa joku tänne kuvaamaan minua kotivaatteissani. Valtavan isot miesten villasukat (helpot vetää jalkaan), pitkä ja leveä kesähame (kirjavissa kuvioissa eivät tahrat näy) ja rönttönen vanha teepaita.

        Tuollaiset alaviistosta otetut kuvat eivät todellakaan imartele ketään, varsinkaan vatsakasta. Sen sijaan Paula Vesala, jonka kuva samassa lehdessä, esiintyy edukseen vaikka miltä kantilta katsoen.

        Ahojen elämäntapa, että sivuvaimona oli perheen kotiapulainen tai sukulaistyttö, on ollut kai aika tavallista paremmissa piireissä. Kekkosellakin oli sivusuhteita, joista vain kuiskuteltiin muistaen kuitenkin pyhästi vannoa, että Sylvihän se Urhon oikea suuri rakkaus oli. Juhani Ahon Vennystä ei arkailla lausua julki, että hän oli ruma, suorastaan vasikkamainen. Lieneekö pilkalliseen näkemykseen osuutta sillä, että Venny oli paitsi taiteilija ja perheenäiti, myös naisasianainen eli vapaata riistaa, nyt ja aina.

        m

        Huomasin tuon jutun myös Paula Vesalasta ja myös kuvan, alaviistosta otetun. Paulalla joku avaruusaiheinen puku päällä, tiukat legginsit ja mahtavat maiharit kenkinä.

        Muistan myös kun kävimme joskus elokuvissa katsomassa ranskalaisfilmin Emmanuelle, pääosassa kaunis tumma näyttelijä, taisi olla Sylvie Vartan, niin kälyni ihasteli tämän vasikkamaista vartaloa ja sääriä, itsellään ei ollut pitkät ja hoikat, vaan paremminkin ns persjalka, nauroikin välillä, että kynnyksen yli mennessä saa tikkuja ahteriinsa. Eli huumoria oli sekin. Eli vasikkamaisuuskin on katsojan silmissä, miltä näyttää kunkin mielestä.

        Itsekin kuljen kotona risaisissa gollegehousuissa, t-paita on parhaat päivänsä nähnyt ja U suorastaan rakasti yhtäkin t-paitaansa, joka oli jo niin reikiä täynnä kun oli haperoitunut, että lopulta lähti roskikseen. Se kun oli niin ihanan pehmeä ja ilmava, ei hiostanut, eikä puristanut. Ulos emme niissä vaatteissa mene edes kesällä.


      • Calvados kirjoitti:

        Huomasin tuon jutun myös Paula Vesalasta ja myös kuvan, alaviistosta otetun. Paulalla joku avaruusaiheinen puku päällä, tiukat legginsit ja mahtavat maiharit kenkinä.

        Muistan myös kun kävimme joskus elokuvissa katsomassa ranskalaisfilmin Emmanuelle, pääosassa kaunis tumma näyttelijä, taisi olla Sylvie Vartan, niin kälyni ihasteli tämän vasikkamaista vartaloa ja sääriä, itsellään ei ollut pitkät ja hoikat, vaan paremminkin ns persjalka, nauroikin välillä, että kynnyksen yli mennessä saa tikkuja ahteriinsa. Eli huumoria oli sekin. Eli vasikkamaisuuskin on katsojan silmissä, miltä näyttää kunkin mielestä.

        Itsekin kuljen kotona risaisissa gollegehousuissa, t-paita on parhaat päivänsä nähnyt ja U suorastaan rakasti yhtäkin t-paitaansa, joka oli jo niin reikiä täynnä kun oli haperoitunut, että lopulta lähti roskikseen. Se kun oli niin ihanan pehmeä ja ilmava, ei hiostanut, eikä puristanut. Ulos emme niissä vaatteissa mene edes kesällä.

        Se näyttelijä Emmanuellessa oli Sylvia Kristel. Sylvie Vartan taas oli laulajatar.

        Tuli mieleeni tuosta vaimon siskosta myös appeni isä ja tämän vaimo. Heilläkin nimittäin asui yhdessä vaiheessa vaimon naimaton nuorempi sisko ja oli ns kotiapulainen. Tämä sisko oli oikea arkajalka, pelästyi kuulemma jo siitä, että joku puhutteli häntä. Oli ollut kuitenkin muuallakin töissä kuin isosiskonsa perheessä. Muistan aina kun appi puhui isästään niin tämä oli aina sanonut kotiapulaiselle että nouskaapa nyt pöydälle ja katsokaa mitä puuttuu. Puuttuva oli yleensä suola. En teidä, oliko se kotiapulainen silloin vaimonsa sisar. Kuitenkin loppuikänsä tämä sisar asui heidän asunnossaan. Apen isä oli ollut varsinainen naisten nöyryyttäjä minun mielestäni näin myöhemmin ajatellen. Apen äiti se varsinainen nöyryyttäjä taisi olla. Anoppinikin oli ollut kuin rikka hänen matollaan.


    • Terve!

      Odotellessani että uunissa muhiva kaali- jauhelihalaatikko on kypsyny syötäväksi, tulin koneelle, vaikka olisi pitänyt käyttää tämäkin aika vaikka silittämiseen, että saisin tuota silitettävien kasaa edes hieman vajumaan. Ei nyt vaan huvita, kun selkä jo varuilta "valittaa!"

      Tiistaiksi sain kampaajan ja samalla pitäisi käydä kaupassa, kirjastossa ja apteekissa. On jotenkin "syyllinen olo", kun lähtee tuonne busseihin ja yleensä hoitamaan asioitaan. Sitten vielä jos kurkkua kutittaa ja joutuu yskäisemään bussissa, niin rupeaa hermostuttamaan ja silloin vasta kurkkukutiaakin.

      Nyt täytyy mennä kurkkaamaan uuniin. En muistanut taaskaan kirjautua.

      Rapu

    • MInultakin tuppaa melkein aina unohtua kirjautuminen. Nyt muistin, kun olin vasta muutaman sanan kirjoittanut. Useimmiten muistan vasta sitten, kun viestin lähetys on jo kohdalla. Minulta ainakin katoaa kaikki kirjoitettu, jos kesken kaiken menen krijautumaan. Tai sitten teen jonkun virheen.

      Kyllä tämä siivoaminen ryydyttää. Toisaalta minulla on paha tapa laajentaa tehdessä "tehtävänkuvaa" ja sitten sitä hommaa löytyy. Vielä pitäisi kahdesta huoneesta pyyhkiä pölyt, mutta ajattelin jättää huomiseksi. Muuta ohjelmaa ei huomiseksi olekaan kuin kettislenkki.

      Tämä tautinen maailma on kyllä eläkeläiselle paljon helpompi kuin nuoremmille. Kun ei muutenkaan ole tottunut kaiken aikaa veuhtomaan paikasta toiseen, niin ainakaan vielä ei yhtään kirpaise olla etupäässä kotinurkissa; saa hyvällä omallatunnolla löysäillä - kunhan siivoukset on tehty.

      Eräs ystäväpariskunta kotiutui juuri Amerikasta "kesämökiltään". Kertoivat, että sielläkin jonotettiin huussipaperia ja muutama päivä sitten oli alkanut veden jonotus. Kraanavettä kyllä siellä asuvat juovat, mutta "lomalaiset" käyttävät pullovettä. Ihmiset kuulemma pelkäävät, että vesihuoltoporukka sairastuu eikä kukaan ole hoitamassa hommia. Niinhän voisi täälläkin käydä. Tämän päivän HS:ssa, vai oliko vain nettilehdessä, oli myös siitä juttua.

      Meillä pojanpoika on juuri nyt kipeä, mutta toistaiseksi oireet tuntuvat olevan tavallista flunssaa. Koulussa ei ainakaan vielä ole tullut esille tartuntoja. Vaan voihan se nuorilla ja lapsilla olla lähes oireetonkin. Kouluun ei poika huomenna kuitenkaan mene. Koulujen sulkemista kyllä täälläkin uumoillaan, mutta ainakaan ei vielä huomenna niin tapahdu. Tai mistäpä se n tietää.

      HS:n taulukossa näkyi, että siellä Aran seuduilla ei vielä koronaa ole tavattu. Toivottavasti ei tavatakaan. Niitä on täällä ihan riittämiin.

      Pitääpäs turauttaa välikahvit tässä ennen kuin teen viimeisen ponnistuksen noiden hommien kanssa.

      Leppoisaa pyhäiltaa!

      • No niin, nyt muistin kirjautua. Minultakin katoaa kaikki kirjoitettu jos yritän vasta lopussa kirjautua. Tässä kirjautumisessa olisi kyllä paljon parannettavaa.

        Toivottavasti amummu, pojanpojallasi ei ole koronaa. Lapset ja raskaanaolevat kyllä kuulema eivät joudu kovin suureen vaaraan, onneksi. Meiltäkin löytyy molempia!

        Eräs sukulaisrouva soitti juuri minulle. Hän on nyt sairaalassa, ei koronan takia, mutta kun hänelläkin ikää on, niin hänen miestään ja lapsiaan ei ollut tänään päästetty hänen luokseen, eikä tietysti häntä tapaamaan edes aulaan noita läheisiään, vaikka kenelläkään heistä ei ole mitään flunssaoireitakaan.

        Minulla siivousta jatkuu ja jatkuu, kun nyt yritän selvitellä näitä sotkuja remontin jälkeen ja kaikki normaalit hommat lisäksi. Ystävätärkin on soitellut minulle montakertaa tälläkin viikolla ja kyseli eilenkin, että "selviätkö nyt varmasti" kauppaostosten suhteen? Selviän ja kyllä tytärkin eilen kyseli tuota samaa. Bussit kulkee (ainakin vielä) ja ehkä niissä on nyt paremmin tilaakin!

        Kaali-jauhelihalaatikosta tuli todella hyvää ja sitä tein ison kulhon, joten pakkaseenkin riittää hätävaraksi.

        Illanjatkoja!

        Rapu


    • Tästä kotona rönttäasuissa esiintymisestä tuli mieleeni monta vuotta sitten lukemani artikkeli professori Matti Klingestä. Hän on aina kotonakin kiillotetut kengät jalassa, suorat housut, pukupaita ja kravatti kaulassa. Puvun takkia ei välttämätä ole päällä.

      Ajattelin silloin, että esiintyyköhän koskaan vaimonsa näkyvillä edes suihkun tai saunaan jälkeen pyyhkeessä taikka aamutakissa? Samoin ajattelin, onkohan vaimonsa myöskään koskaan miehensä näkyvillä vastaavassa asussa. Jos on iso asunto, pystyyhän siellä jo föönaamaan hiuksensa ja pukeutumaan toisen näkemättä ja ilmestyä esiin taas täysin edustuskunnossa, kiiltonahkakengät miehellä ja korkkarit vaimolla jaloissaan.

      Cee

      • Olisi kyllä ahdistavaa, jos pitäisi kotonakin kuljeksia "kovat kaulassa"! Ei onnistuisi minulta. Aika hirveissä vetimissä olenkin kotioloissa. Roskiksellekin usein menen jo pimeän tultua, ettei kamalat vermeeni erotu niin selvästi.

        Vuosia sitten asui tässä yhtiössä nainen, joka meikkasi roskiksellekin mennessään. Talvella kävi siellä minkkiturkissaan ja kesäisin sievässä mekossa Ja hiukset aina kuin kampaajan jäljiltä. Joskus törmäsimme roskisreissulla, mutta aina oli hän yhtä ystävällinen, vaikka minä lookini ollut juuri viemäristä nousseen. Sitten tuoni hänet vei, jo viisikymppisenä. Kuulin myöhemmin, että oman käden kautta läksi.
        am
        PS Ei tuo kirjautuminen kauan pysy, kun jo häviää ja pitää uusia se. Tyhmää.


      • Matti Klingen puoliso oli samassa työpaikassa kuin minä, tosin aivan eri osastolla, mutta ei muistaakseni vaikuttanut erityisen hienostelevalta. Kuitenkin enemmän jakkupukutyyppiä kuin meikäläinen.

        Klinge oli Norssin poikia. Siellä kasvoi sekä tyylikkäitä herrasmiehiä että boheemimpia kulttuurihahmoja. Jälkimmäisiin lukeutui oma vanhin veljeni, tuplanorssilainen, ensin oppilaana, sitten opettajana. Veljeni oppilaisiin kuului monta tunnettua tyyppiä, esim. Saska Saarikoski, joka habitukseltaan on suunnilleen Klingen vastakohta. Muistan tavanneeni siellä joissain juhlissa myös Lauri Karhuvaaran.

        Noista koronan levinneisyyskartoista olen ollut huomaavinani, että täällä oli toistaiseksi vain yksi "sattuma". Koko P-Karjala on niin harvaan asuttua seutua, ettei täällä varsinaisesti joudu törmäilemään toisiin ihmisiin, kun julkinen liikennekin on liki olematonta. Kun en tunne täkäläistä kouluväkeä enkä liioin työssä kävijöitä, en tiedä, mitenkä täällä on koronaan varauduttu. Tosiaan nyt tulinkin ajatelleeksi, että en tapaa uudelta kotiseudultani muunikäisiä ihmisiä kuin kaltaisiani vanhoja "kääkkiä". Kaupatkin ovat niin valtavia supermarketteja, että voi hyvin valita omat reittinsä koskettamatta ihmisiä.

        Hesarissa oli nimettömän myyjän napakka mielipide vessapaperia hamstraavista, kiukuttelevista asiakkaista. Koittakaa nyt pari päivää pärjätä niillä varastoillanne ennen kuin rohmuatte uusia. Me myyjät tässä olemme taudin tulilinjalla, ettekä te.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisi kyllä ahdistavaa, jos pitäisi kotonakin kuljeksia "kovat kaulassa"! Ei onnistuisi minulta. Aika hirveissä vetimissä olenkin kotioloissa. Roskiksellekin usein menen jo pimeän tultua, ettei kamalat vermeeni erotu niin selvästi.

        Vuosia sitten asui tässä yhtiössä nainen, joka meikkasi roskiksellekin mennessään. Talvella kävi siellä minkkiturkissaan ja kesäisin sievässä mekossa Ja hiukset aina kuin kampaajan jäljiltä. Joskus törmäsimme roskisreissulla, mutta aina oli hän yhtä ystävällinen, vaikka minä lookini ollut juuri viemäristä nousseen. Sitten tuoni hänet vei, jo viisikymppisenä. Kuulin myöhemmin, että oman käden kautta läksi.
        am
        PS Ei tuo kirjautuminen kauan pysy, kun jo häviää ja pitää uusia se. Tyhmää.

        Mekin asuimme kerran yhdessä kerrostalossa, jossa perheen äiti oli aina viimeisen päälle laitettu, vaikka oli pyykkituvassa ja vei pyykkejä pihalle narulle. Hän oli farmaseutti ja mies oli upseeri. Huomasin tämän naisen kuolinilmoituksen hesarista muutama vuosi sitten. Kadulla he aiva kävelivät tiukasti käsikynkässä, melko hitaasti kävellen ja erittäin tyylikkäästi pukeutuneina.

        Töissä piti tietysti olla aina siisti, kotioloissa saa löhötä missä tahansa rönttävaatteissa. Mukavuus ennen kaikkea.


    • Kirjautuminen ei tosiaan kauaa kestä. Kävin äsken kommentoimassa Alin kirjoitukseen missä halveksien kirjoitti keittäneensä mummokeitoksen ja palohälytin meni päälle, jonka joutui palokunta tulemaan sulkemaan. Arvelin hänen asuvan vanhusten palvelutalossa joissa tiedän tällaisen käytännön olevan voimassa. Meidän talossamme voi itse hälyttimen sammuttaa. Kirjoitukseni oli anonyymi niin jo sai LiisaO kamalat haukut päälleen, tosiaan ei nimeään maininnut, joten menin oikaisemaan, kuka sen kirjoitti. Kauhea saarna taas siellä seurasi, miten herrasmiesparat taas saavat vainoajan päälleen, en minä siellä ketään haukkunut, mainitsin vaan että asuuko vanhusten palvelutalossa, se riitti ja mainitsin miten mummokeitos eroaa vanhojen pappojen keitoksista.

      • Kiitos Cee tännekin oikaisustasi. Ei sitä aina aavista, millaisen solvausryöpyn saa niskaansa yhden lauseen mittaisesta lievästä "kritiikistä" tai vielä pahempi: ellei edes sitä yhtä lausetta ole vauvanposkenherkkien herrasmiesten ketjulle kirjoittanutkaan.


      • LiisaO kirjoitti:

        Kiitos Cee tännekin oikaisustasi. Ei sitä aina aavista, millaisen solvausryöpyn saa niskaansa yhden lauseen mittaisesta lievästä "kritiikistä" tai vielä pahempi: ellei edes sitä yhtä lausetta ole vauvanposkenherkkien herrasmiesten ketjulle kirjoittanutkaan.

        Sanopa muuta. Ovat todella herkkähipiäisiä. Ja Ali esim älyttömän pitkävihainen. Jauhaa sinuakin kohtaan 10 - 15 vuoden takaisia asioita, vaikka et edes silloin kirjoittanutkaan sinne hesariin, mistä väittää sen alkaneen.


    • Ja sitten meitä mummoja haukutaan herkkähipiäisiksi!! Kyllä hirveän rumban Alipapparainen taas nosti Ceen ihan asiallisesta kommentista, mikä ei mitenkään edes mennyt henkilökohtaisuuksiin. Hermo on äijällä pinnassa. Ja sitten suoltaa kilometrin pituisia sanhelinöitä, jotka eivät edes sano mitään uutta. Samaa itsensä toistamista ja uhoamista.

      Kyllä ovat "herrasmiesraasut" tosi säälittävässä jamassa, kun heitä niin kaltoin mummot kohtelevat. Voi sitä valitusta! Onko saatu itkijäpappa?

      • Ali on säälittävän yksinäinen. Edson laistaa kirjoitusvuoronsa karkaamalla Helsinkiin ja Puosu on juuri nyt jossain poissa.

        Mutta seuraahan löytyy, kun vähän suunnittelee. Täytyy ensin vähän herätellä mummojen suuttumista. Anonyymi ottaakin kopin ja nuhtelee - lievästi - sankarimme sovinistista ilmaisua mummokeitoksista. Nyt onkin sankarin vuoro tanssittaa areenalle kaikki vakisolvauksensa. Mutta kohteesta hän valitettavasti erehtyy. No sehän tuo vain lisämaustetta, nyt voikin haukkua yhden sijasta kaksi mummoa pataluhaksi.

        Niin sankarimme yksinäisyys on kuin pois pyyhiytty. Krokotiilin kyyneleet ovat tehneet tehtävänsä. Maailmanjärjestys mallillaan. Mummot saatu hiljaisiksi ja itsekin raivoamisestaan väsynyt sankarimme voi palata aina uskollisen juutuuben ääreen.


      • LiisaO kirjoitti:

        Ali on säälittävän yksinäinen. Edson laistaa kirjoitusvuoronsa karkaamalla Helsinkiin ja Puosu on juuri nyt jossain poissa.

        Mutta seuraahan löytyy, kun vähän suunnittelee. Täytyy ensin vähän herätellä mummojen suuttumista. Anonyymi ottaakin kopin ja nuhtelee - lievästi - sankarimme sovinistista ilmaisua mummokeitoksista. Nyt onkin sankarin vuoro tanssittaa areenalle kaikki vakisolvauksensa. Mutta kohteesta hän valitettavasti erehtyy. No sehän tuo vain lisämaustetta, nyt voikin haukkua yhden sijasta kaksi mummoa pataluhaksi.

        Niin sankarimme yksinäisyys on kuin pois pyyhiytty. Krokotiilin kyyneleet ovat tehneet tehtävänsä. Maailmanjärjestys mallillaan. Mummot saatu hiljaisiksi ja itsekin raivoamisestaan väsynyt sankarimme voi palata aina uskollisen juutuuben ääreen.

        Sitä minä jaksan aina ihmetellä että Ali luulee "maailman" paranevan sillä, että me mummot toimittaisiin niin kuin hän haluaa. Ei hänkään toimi meidän ehdotustemme mukaisesti. En voisi kuvitellakaan maailmaa tai mitään pienempääkään yhteisöä, mikä toimisi vain yhden tahon mielen mukaan. Ihan absurdi ajatus. Hän taitaa elellä utopioissaan yrittäessään lieventää dystopian pelkoansa. Kummallisinta on tuo halunsa lyödä mummot maahan. Ei luulisi, että puheidensa mukaan vähintään koko maailman nähnyt ihminen, siis maailmankansalainen, niin haluaa tehdä vain niillä perusteilla, joita hän täältä, somesta!!, löytää.

        Ja se maailmamme taas kääntyi harmaaksi. Pari päivää olikin melkein kevät. Paitsi kova tuuli pieksi niin ulkoilijaa kuin ulkona tuulettumassa olevaa mattoa. Jälkimmäisestä minä olen kovin tyytyväinen. Kun ei ole lunta, missä mattoja voi piestä, niin tuuli on toiseksi hyvä apulainen.

        Meillä on pieni pohdinnan paikka. YStäväpariskunta pääsee vihdoin tällä viikolla muuttamaan takaisin yhdeksän kuukautta suljettuna olevaan kotiinsa. Vesivahingon jälkeen se on nyt rakennettu lähes uudestaan. Tavaroita pitäis siis kanniskella kontista sisään. Olimme auttamassa heitä kesällä talon tyhjentämisessä.

        Pariskunnan poika, tosin tietysti jo perheensä kanssa omillaan asuva, oli viikon työmatkalla eri puolilla Ruotsia koulutustehtävissä. Hieman pelottaa toiko hän koronan tullessaan. Se olisi kyllä aika vakava paikka vanhemmilleen, joista toinen on pahasti sydänsairas, eikä varmaan selviäisi koronasta keveällä kotihoidolla. Emmekä mekään tartuntaa välittäisi saada, vaikka ei suuria terveysongelmia olekaan. No, katsotaan, mihin tilanne johtaa.

        Nyt vermeet niskaan ja kettislenkille. Kaupassa täytyy poiketa myös. Saa nähdä onko hyllyjen tyhjyys lisääntynyt. Ei meillä kovin pitkää listaa ole, mutta vähän täydennystä viikonlopun jälkeen taas tarvitaan. Jos saadaan ostaa vain eioota, niin sitten on niin.

        Hyvää alkanutta viikkoa!
        am


    • Sateisen aamun huomenet!

      Sää on todella harmaa ja edelleen tuulinen. Männynlatva heiluu vimmatusti tuossa ikkunani alla. Onneksi tänään ei tarvitse lähteä postilaatikkoa ja roskista kauemmaksi ulos. Hommia riittäisi kyllä täällä sisällä, mutta teen mitä teen. Sen mitä käsi ja selkä sallivat.

      Kun avaa radion, tai lehden, niin ensimmäinen sana minkä kuulee, tai näkee, on korona! Korona on valloittanut maailman jokaisen kolkan. Tällä menolla olemme pian kaikki hysterian vallassa. Tiedottaa pitää, mutta paniikkia ei saisi lietsoa.

      Toivotan kaikille rauhallista viikon aloitusta. Kyllä tästäkin taas selvitään.

      Rapu

    • Huomenta ja uutta viikkoa

      Jos ei tavallista hellaa osaa käyttää sytyttämättä tulipaloa, paras olisikin mennä jonnekin missä hellaa on kielletty käyttämästä. Sellainen oli eräällä vanhusystävälläni maunulalaisessa palvelutalossa. Menin suoraan eilisen riidan ytimeen, koska vieläkin pännii ne kilometrin pituiset haukkuryöpyt jotka sain syyttömänä osakseni tuolta kaikkien vihaajalta.

      Ja sitten niihin mummukeitoksiin. Todella surkea vertaus, kun ottaa huomioon, miten monta tuhatta keitosta me perheenäidit olemme valmistaneet helloillamme polttamatta talojamme.

      Mikrouuni on toki huusholleissa paikallaan pika-annosten lämmittämiseen, mutta ruoanlaittoon niistä ei ole.

      Tänne näkyy tulevan valoisa mutta tuulinen pikkupakkaspäivä. Pitkä matka on vielä kevään tuloon.

      • Keskipäivän tervehdys!

        Minä olen päättänyt, etten mene yhtään tätä ketjua laajemmalle lukemaan minkään muun ketjun tuotoksia - paisi yksi toinen kyllä on sellainen missä käyn, mutta sekin on näitä Elämä-juttuja ja sinun avaamasi! Tuon porinan jutuista tiedän sen, mitä täällä kerrotaan, enkä niillä jutuilla viitsi mieltäni pahoittaa! Ei kannata sinunkaan, koska ei näytä tyyli sitten muuttuvan noilla "herroiksi itseään kutsuvilla" - minun tuntemani oikeat herrat eivät naisia solvaa. Eivät edes "mummoja!"

        Miniäni soitti juuri ja sovimme treffit torstaina Malmille. Saan silloin hoideltua kaikenlaisia asioita ja voin ostaa enemmän kaikenlaisia painavia ruoka- ja puhdistusaineita, kun pääsen autolla kotiin.

        Palovaroittimet ja "mummokeitot!" Siinäpä yhdistelmä. Minulla on nyt yläkerran palovaroitin pöydällä odottamassa paristonvaihtoa. Täytyy pyytää, että miniä sen tekee ja laittaa taas varoittimen paikoilleen. Mummojen keittämät "keitot" ovat yleensä kaikkien suosiossa, joten en yhtään ymmärrä, jos joillakin on jotain moitittavaa "mummokeitoista?" Onko jollakin ollut keittotaidoton mummo, vai onko joku jäänyt ilman koko mummoa?

        Sää näyttää täällä nyt hiukan kirkastelevan aamuisen harmauden väistyessä. Hyvä niin, heti mielikin kirkastuu!

        Mukavaa maanantain jatkoa kaikille!

        Rapu


    • Maanantaipäivää. Sää näyttää hyvin märältä, yöllä oli kova tuuli.

      Puhuin illalla pojanpojan kanssa puhelimessa, hänellä alkoi tänään joku kurssi, jota ei ainakaan eiliseen iltaan mennessä ollut peruttu. Sen on tarkoitus kestää kaikkiaan 8 kk. Puhuin myös pikkuisen kanssa ja hän sanoi menevänsä Kissantassu-nimiseen päiväkotiin. Siellä olisi kuulemma nukuttava päiväunet, mutta koska hän ei nuku, hän saa nousta leikkimään. Naapurinpoika on samassa päiväkodissa. Hän oli ollut eilen mumman ja paapan kanssa mäkkärissä syömässä. Sitten hän sanoi, että nyt lähden iltapalalle, hei hei.

    • Taas piti kirjautua kun olin täältä poissa vasta reilun tunnin. Se siis riittää, että menee lukemaan vaikka iltasanomia niin on heti uloskirjautunut S24:stä.

      Tuolta ylempää havaitsin Ravun sanoneen, että lapset ja raskaanaolevat säästyvät koronalta, häneltä löytyy molempia. Onko sinulle tulossa uusi lapsenlapsi tai kenties lapsenlapsenlapsi? Meillä on tuo 4-vuotias pikkuihanuus.

      U jutteli pihalla roskiksella käydessään rapussamme asuvan leskirouvan kanssa, joka valitti miten kamalan yksinäistä on, kun ei ole ketään, kenen kanssa jutella ja televisiostakin tulee pelkkää koronaa. Myös sanoi, että hänellä nyt nenä vuotaa, eikä tiedä onko se kausiflunssaa, koronaa vai allergista nuhaa, nythän on niin leutoa, että jotkut kasvit jo siitepölyä levittävät. U sanoi, että tule meille juttelemaan, mutta älä nyt, kun nuhaiselta vaikutat. Hän on meidän ikäinen, olivat kuulemma miehensä kanssa ahkeria tansseissa kävijöitä, kunnes mies kuoli syöpään jo niihin aikoihin kun me muutimme taloon. Heillä on vain yksi tytär, enkä tiedä missä asuu, tuntuvat olevan harvoin tekemisissä, tiedä missä päin maailmaa on. Ainakaan lapsenlapsia hänellä ei ole.

      Eipä ole meilläkään paljoa yhteyksiä nykyään U:n Ausseissa asuvaan siskoonsa. Kävi jopa vuosittain Suomessa, kun isänsä vielä eli. Vuoden 2015 lopun jälkeen ei ole näkynyt. Sähköpostia lähettelemme ja harvoin soittelemme. Ovat aina niin kiireisiä sen maatilansa kanssa, nyt palojen aikaan vielä kiireisempiä. Lapsettomiksi jäivät, kun ensimmäinen lapsi kuoli vuorokauden sisällä ja seuraavat yritykset menivät kesken, eivät adoptiolastakaan halunneet. Heillä on kuitenkin siellä vilkas seuraelämä muiden paikallisten kanssa, jotka ovat kuka mistäkin päin maailmaa kotoisin.

      • Tervehdys Calvados!

        Minulta "lipsahti" tuo yksi juttu, minkä olit huomannut. En nyt vielä "virka" siitä tuon enempää, mutta aikanaan sitten kerron.

        Minun exäni veljen vaimo on nyt sairaalassa kun hän oli saanut keuhkoveritulpan ja nyt eivät jalat kanna. Hän soitti minulle eilen, kun olo on yksinäinen hänelläkin, koska tämän koronan takia ei eilen ollut päästetty hänen miestään ja lapsiaan vierailulle hänen luokseen. Sanoin, että voit soittaa minulle kun kaipaat juttuseuraa. Täytyy sanoa tyttärelle, että yritä käydä katsomassa kun ehdit. Kai ne nyt talon lääkärin päästää tapaamaan, vaikka ei tämä potilas ole varsinaisen sairaalan osastolla, vaan erillistalossa kuntoutuksessa.

        Taas unohdin kirjautumisen. Se mahdollisuus pitäisi olla ihan tässä, eikä se saisi viedä jo kirjoitettua pois.

        Rapu


      • Yksinäistä voi tietenkin olla leskirouvilla ja kellä vaan. Minä en ole erityisen seuraa vaativa, vaan viihdytän itseäni esim. netin suoratoistoohjelmilla, jos ei tule telkusta "mitään" tai lukeminen loppuu kesken. Esim. Areena ja MTV-katsomo ovat tulvillaan sarjoja ja elokuvia. Juttelen mielelläni myös ihan umpioutojen ihmisten kanssa penkeillä ja puistoissa. Pieni koira on hyvänä apuna ihmiskontaktien saamisessa.

        Veljeni ja vaimonsa sanoivat harkitsevansa koiran ostoa. Joku viikko sitten kuollut kissa jätti eläimenmentävän aukon elämään. Nytkin heillä on hoidossa tyttärensä koira sen omistajan ollessa jossain sukeltelemassa. Lapsenlapsia heilläkään ei ole toistaiseksi. Näen heidät torstaina ollessaan ohikulkumatkalla Kuusamoon hiihtämään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervehdys Calvados!

        Minulta "lipsahti" tuo yksi juttu, minkä olit huomannut. En nyt vielä "virka" siitä tuon enempää, mutta aikanaan sitten kerron.

        Minun exäni veljen vaimo on nyt sairaalassa kun hän oli saanut keuhkoveritulpan ja nyt eivät jalat kanna. Hän soitti minulle eilen, kun olo on yksinäinen hänelläkin, koska tämän koronan takia ei eilen ollut päästetty hänen miestään ja lapsiaan vierailulle hänen luokseen. Sanoin, että voit soittaa minulle kun kaipaat juttuseuraa. Täytyy sanoa tyttärelle, että yritä käydä katsomassa kun ehdit. Kai ne nyt talon lääkärin päästää tapaamaan, vaikka ei tämä potilas ole varsinaisen sairaalan osastolla, vaan erillistalossa kuntoutuksessa.

        Taas unohdin kirjautumisen. Se mahdollisuus pitäisi olla ihan tässä, eikä se saisi viedä jo kirjoitettua pois.

        Rapu

        Hyvin on kirjoituksesi päässyt läpi. Minunkin kirjattuna kirjoittamani juttu hävisi hetkeksi ja palasi tänne. Ikäänkuin täällä olisi jonkinlainen ennakkosensuuri uuden omistajan myötä. Ehkä robon summanmutikassa poistaminen on otettu syyniin.


    • Minultakin viety yksi kirjoitus iltapäivällä, mutta ei ole palautunut. Luulen, että kirjoitin sen kirjautumatta. Vähän potuttaa, kun kirjautuminen tosiaan kestää vain jonkun aikaa, enkä ollenkaan aina kirjoittamaan ryhtyessäni muista tarkistaa kirjautumistilaani.

      Siinä hävinneessä viestissäni kommentoin Alin jostain ihmesfääristä kehitettyä johtopäätöstä. En tarkkaa sanamuotoa jaks enää porinoista hakea, mutta hänen ideansa oli se, että hylkäisimme LiisaO:n - joka pitäisi Alin mielestä saada pois jopa koko netistä - ja se mahdollistaisi sitten sen, että me loput mummot sitten keskustelisimme "herrasmiesten" (mistähän muuten ovat moisen määreen itselleen keksineet:)) ohjauksessa planeetan pelastamisesta ja perseiden tuhoamiskeinoista - nytpä hokasin, että ehkä tuo sonnin kehittämä persujen lempinimi johtikin viestini poistamiseen.

      Kohta taas ruudussa pitäisi näkyä huulipunakvintetti. Minä ainakin toivon, että pistäisivät jo kovat piippuun, kun se joka tapauksessa tulee eteen jossain vaiheessa, ja sitä ennen kansaa kerkiää kaatua petiin laumoittain.

      Tanskassa kerrotaaan (rajojen sulkemisen lisäksi) hallituksen jättäneen hallitusohjelman taka-alalle, ja yhdessä työmarkkinalaitoksen kanssa painivat nyt koronan aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa. Miten lie hallitusohjelman laita nyt sitten meillä. Jotenkin saa käsityksen, että hallitusohjelma on kiveen hakattu eikä sitä voi missään oloissa muuttaa. Niin kävi alkuun aikoinaan finanssikriisinkin iskiessä. Pakko sitten saneli muuta.

      • No nyt se ali toteutti uhkauksensa, josta se on pitemmän aikaa vihjaillut. Ukon valttikortti on autismi, jota hän on tunnistavinaan sekä minussa että tyttäressäni. Yksi merkki on se, että laittaa rahojaan metsässä asumiseen eikä hirveästi rakasta n