Tilastokeskuksen Sastamalaa koskevat tiedot vetävät mietteliääksi: tammikuusta 2019 tammikuuhun 2020 paikkakunnan väkiluku laski lähes 400:lla.
Laskuhan on jatkunut jo vuosia, mutta tuntuu kiihtyneen viime aikoina. Mistä tämä johtuu ja onko mitään tehtävissä tilanteen parantamiseksi?
Laskuhan on jatkunut jo vuosia, mutta tuntuu kiihtyneen viime aikoina. Mistä tämä johtuu ja onko mitään tehtävissä tilanteen parantamiseksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lapsiperheet lähtee kun koulut suljetaan.
Entisen Vammalan ja siihen liitettyjen kuntien, eli siis nykyisen Sastamalan alueen väestöllinen huippuvuosi oli 1992. Silloin asukkaista oli noin 27.200 verran. Tuosta on tultu liki 30 vuotta väestöllisesti alaspäin, ja nyt ollaan 24.300 asukkaassa.
https://urly.fi/1tuv
Käyrän loppupäässä näkyy vuoden 2012 kohdalla väestö kääntyy normaalia jyrkempään laskuun. Toisesta tilastosta näkee helposti, että samaan aikaan myös tarjolla olevien työpaikkojen määrä kääntyi jyrkähköön laskuun.
https://urly.fi/1tux
Väki on muuttanut töiden perässä muualle. Mutta mikä ne työpaikat sai meillä alkamaan kadota juuri tuolloin? Mitään yksittäistä isompaa tehdasta ei kai silloin suljettu. Nykyinen kaupunginjohtaja Malmberg aloitti 2013, mutta onko sillä ja sen elinkeinopoliittisilla sanomisilla voinut olla vaikutusta?
Meille on nyt rahalla ostettu MDI-konsulttitoimistolta sellainen ennuste, että 2030-luvulla Sastamalan väkiluku olisikin nousemassa.
https://alueviesti.fi/2019/11/01/sastamala-nousee-2030-luvulla-muuttovoittoiseksi/
"MDI:n ennusteessa todetaan, että positiivinen nettomuutto
toteutuu, mikäli alueen vetovoima säilyy ennallaan."
Mihinkä ihmeen "nykyiseen vetovoimaan" MDI sitten tuossa viittaakaan? Kun viimeiset 30 vuotta väestökehitys on kuitenkin ollut tappiollista.
Tuo tutkimustekijäfirma on nimeltään "Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI". Nimen perusteella voisi olettaa että siltä saisi jonkinlaisen kehityssuunnitelman, miten Sastamalan aluetta kannattaisi kehittää.
Raportissa on 62 sivua, mutta siinä ei ei tehdä sanankaan vertaa mitään kunnan kehitysehdotuksia, ei mihinkään suuntaan. Tutkinnan tuloksena näyttää olevan vain eri kaupunginosien väestömäärien mahdollinen kehitys vuosina 2018...2040.
SASTAMALA VÄESTÖENNUSTE 2018...2040
--------------------------------------------------------
ALUE ..................... MUUTOS .. AS.LUKU 2040
Vammala ...................... -409 .......... 9775
Vammala maaseutu ... -962 ....... 2932
Karkku ........................... -162 ........... 669
Keikyä ............................ -276 ......... 2114
Kiikka ............................. -568 ......... 1343
Kiikoinen ........................ -183 .......... 967
Mouhijärvi ....................... -44 ......... 3073
Suodenniemi ................... -46 ......... 1115
----------------------------------------------
YHTEENSÄ ................. -2.650 .... 21.988
Väestö siis jatkaa vähenemistään 20 vuotta eteenpäinkin, jolloin sastamalalaisia olisi 2040 luvulla enää 22.000 henkeä.
Vähenemähän saattaa olla reilusti tuota suurempikin, vaikka -6.000 henkeä, jos mitään ei tehdä. Konsulttitoimistolla ei ollut minkäänlaisia toimenpide-ehdotuksia, jolla väestön vähenemistä vois koettaa torjua seuraavan 20 v. aikana.
Toivottavasti Sastamalan kaupungin johtajistolla on olemassa kirjalliset, selvät plänit, millaisia toimenpiteitä Sastamala itse tulee toteuttamaan.
Kaupungin sivustoilta ei kuitenkaan löydy mitään tällaisia suunnitelmia tai hankkeita tai kehitysehdotuksia.
Vammalan tunkkainen ilmapiiri karkottaa nuoret pois. Paikalliset ala-arvoiset lehdet tylsistyttävät lukijoitaan ja kouluissa vallitsee sodan henki.
Olisiko mainita nimeltä muutamia sellaisia suomalaisia kuntia, joissa ei ole noita tuossa luettelemiasia ikäviä ominaisuuksia olemassa.
Työpaikkoja lisää, niin asukasmääräkin lisääntyy ja ikärakenne paranee.
Monella pikkupaikkakunnalla on ongelmaksi muodostunut pysyviä työpaikkoja tuottavien investointien väheneminen. Varallisuus on liikaa keskittynyt henkilöille, jotka keskittyvät vain kuppaamaan lisää varallisuutta esim. kiinteistökaupoilla. Teollisuuteen ei haluta investoida, se kun vaatii riskinottoa ja sellaista osaamista, jota näillä vain omaa napaansa ajattelevilla sijoittajilla ei ole.
Menestymisen avainsanoja on lisäarvon tuotto jalostusastetta nostamalla. Tehdään esimerkiksi puupalikoista huonekalu, tehdään teräsputkesta sairaalasänky, tehdään messinkitangosta palloventtiilin osa tai savustetaan raaka kala syötäväksi tuotteeksi. Tällä tavoin luodaan hyvinvointia yhteiskuntaan.
Työllistävimmät työnantajat ovat Sastamalassakin olleet samoja jo vuosikymmenet. Uusia ei paljon ole näkynyt.
Teollisuuden työpaikat obat kaikkein vaikeimmin luotavia uusia työpaikkoja. Uuden yrityksen on noin 10-kertaa helpompaa alkaa joinkinlaiselle palvelualalle, kuin millekään teollisen valmistamisen aloille.
Edes hallituksen ja valtiovallan työllistämistoimissa ei kyetä koskaan tyällistämään ketään teollisuuden aloille, koska se on niin vaikeata. Ne hallituksen löperöt, muutamalla viikkotunnilla tukityölliset menevät järjestään aina palvelun aloille.
Siksi teollisista työpaikoista täytyisi pitää niin Suomen kuin Sastamalankin tasolla erityisen hyvää huolta. Yksi teollinen työpaikka työllistää oheistoimintojen, kuljetusten, alihankintojen ja palveluoden ohella 2..3 muuta ihmistä.
Nuo nykyiset olemassaolevat teolliset työnantajat pitäisi kaupungin puolelta säännöllisesti käydä läpi. Ainakin vuiosittain käydä haastattelemassa ja kuulemassa niidien toiveita esim. kaavoituksen, kunnallistekniikan ym. asioihin liittyen.
Sitä kautta kaupungin paperinhajuiset viranhaltijat saavat pelkkien kk-tilastojensa päivittämisen sijaan kentän tasolta tietoa, että millaisia toimia tarvitaan siihen, että uusia busineksia ja sitä kautta työpaikkoja saadaan Sastamalan alueelle syntymään.