Ymmärrätkö lainkaan, miten minulla alkaa toipuminen sinusta aina alusta, kun nähdään? Ei taida kiinnostaa tippaakaan. Jonain päivänä olen vapaa sinusta ja niistä lukemattomista hylkäämiskokemuksista, jotka minulla oli kunnia saada sinulta. Joskus mietin, mahdatko jotenkin nauttia ja saada jotain omahyväistä tyydytystä kaikesta. Sinä pelaat, minulla ja muilla.
Sinulta tosiaan puuttuu kyky empatiaan
Anonyymi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mitä valitat? Mene sen nyksäs kainaloon itkemään.
Eiköhän se ole omavikasi jos näät häntä 😂, aina voi katkaista välit jolloin toipuminenkin voi alkaa.
Samaa mieltä kun edellinen kommentoija. Älä näe häntä ja aika hoitaa loput.
En pelaa. Ei oo helppoa mullakaa tuo näkeminen.
Nyt kysyn, viimeinen kohtaaminen oli?
Kai nyt sinä sen tiedät? Vai onko sinullakin dementia, ettet edes muista olevasi suhteessa jo?
Wäärin meni, kuten arvelinkin.
Hmmmm. Sunnuntain puolella
Ei ollut. Ap.
Aina ei voi kyllä itse vaikuttaa siihen, että näkee toista ajoittain. Ymmärrän täysin ap sua👍 Itsellä sama fiilis viime näkemisen jälkeen, en tiedä mitä ajatella.... Joku osa mussa haluaa uskoa, että tiemme löytävät vielä toistemme syliin kaikista esteistä huolimatta, mutta se myös joku osa pelkää, että olen vain mielen manipulointi kohde. Vain aika näyttää tämän, taas kerran. Olen kyllä varautunut siihen ettei mikään liiku entiseltään eli jatkamme toistemme pälyilyä ilman mitään tuloksia, mutta palavasti haluaisin jo edistystä toisiamme kohti...
Ei voi vaikuttaa näkemisiin, ei. Joskus jossain tulee vastaan. Helpottaa kummasti, jos ei näe. Syvät haavat repeävät aina, kun hänet näen. Hän on merkinnyt minulle jotain todella suurta, mutta hänelle taidan olla aika kevyt keissi, olen aina ollut. Meillä oli joskus tapailua, kunnes en kyennyt enää siihen. Joka tapaaminen päättyi hänen kylmään käytökseen kohtaani. Minua ei ole kukaan toinen saanut näin paljon pois raiteiltani, en ihan tarkkaan tiedä miksi. Jotain olen jo saanut selville, mutta aika kauas ja syvälle on täytynyt mennä. En tiedä varmaksi, vaikka olisin hänet tavannut siksi, että pitää läpikäydä joitain asioita ja vanhoja traumoja. Tuntuu vaan niin kohtuuttoman rankalta välillä.
Niin tiedän ton... Sun pitää vaan lopettaa se hänen vallankäyttö kylmästi niin, ettet sorru vinkumaan perään näiden "näkemisten" jälkeen. Hän tod.näk tajuaa olevansa heikko kohtasi, joten hyödyntää tätä ilkeästi. Ihminen, joka tekee tällaista sinulle, joutaa romukoppaan👍 Ota valta takaisin ja anna mahdollisuus oikeasti jollekkin, joka oikeasti välittää susta❤ Nää pelurit vajoo omaan suohonsa lopulta, heitä kukkanen perässä🌹 Sä ansaitset kultaa, muista se🤗❤❤❤
On vaarallista syyttää ketään empatiakyvyttömäksi, sellaisia ovat käytännössä vain persoonallisuushäiriöiset! Sivusta
Anteeksi nyt vaan, mutta tiedän tasan tarkkaan mistä ap puhuu, voi olla jopa samassa tilanteessa kuin minä. Ei näistä sen enempää, mutta voin valaista, että näitä henkilöitä riittää varsinkin eräässä ammattiryhmässä. Vain täys narsisti manipuloi toisen mielenliikkeitä mieleisekseen ja kun näin, on alettava taistelemaan vastaan eikä sortua, mitä todellakin haluavat. Kaikki sympatiani ap:lle, ota valta takaisin💪👍
Niin täällä olen vinkunut, en oikeassa elämässä. Kyllä hän tietää, että on minun se heikko kohtani. Minulta kuoli toinen vanhempi ollessani lapsi. Jäljelle jäänyt vanhempi ei osannut kantaa vastuuta yksinhuoltajana, vaan koin emotionaalisesti turvattoman lapsuuden. Sisälläni oleva lapsi kerjää rakkautta jatkuvasti sieltä, mistä ei voi sitä saada. Hän edustaa jotenkin minulle sitä tunnekylmää vanhempaani. Tavallaan tuttu ja turvallinen. Mutta kun tämän asian tiimoilta on otettu jo lukuisia kertoja turpaan, alkaa tympimään. Olen siis ymmärtänyt kauan sitten jo tämän paradoksaalisen kuvion, mutta vielä en ole osannut irrottautua siitä. Kiitos sinulle tuesta ja ymmärryksestä ja voimia omaan tilanteeseesi! Hyviä ihmisiä on! ❤️❤️❤️👍
Lisään vielä, että kirjoitit todella lohduttavasti. Minun eräs vioistani on itsekeskeisyys, minun murheeni on maailman napa, vaikkei niin oikeasti olekaan. On hyvä, kun joku saa murrettua siihen raon ja aurinko alkaa jälleen paistamaan siitä raosta! Kiitos kaunis ❣️
kyllä, herra ylikomsiaroi.
https://www.youtube.com/watch?v=2kpxMJhHoJA
Se on ihan sinussa itsessä eikä kenessäkään muussa. Miksi käännät asian toisen syyksi? Taidat osoitella helposti syyttävää sormea. Olen onnellinen sen toisen puolesta kun häntä ei taida kiinnostaa paskan vertaa ja se on helvetin hyvä juttu.
Mahdatkohan ymmärtää toipumisen lainalaisuudet? Tai paljon mitään muutakaan?