Paasto on kulkemista Kristuksen rinnalla

Anonyymi kirjoitti:

Vii­me sun­nun­tai­na vie­tet­tiin las­ki­ais­sun­nun­tai­ta. Kirk­ko­vuo­des­sa las­ki­ai­nen aloit­taa pää­si­äis­jak­son, ja nimi las­ki­ai­nen (Es­to mihi) viit­taa paas­toon las­keu­tu­mi­seen. Var­si­nai­nen pää­si­äis­tä edel­tä­vä, 40 ar­ki­päi­vää kes­tä­vä paas­to al­kaa tä­nään tuh­ka­kes­ki­viik­ko­na. Paas­ton ai­ka hui­pen­tuu pää­si­äis­tä edel­tä­vään hil­jai­seen viik­koon.

Ny­kyi­sin paas­tos­ta pu­hu­taan mo­nes­sa eri mer­ki­tyk­ses­sä. En­tis­tä enem­män ih­mi­set kes­kit­ty­vät hen­ki­seen hy­vin­voin­tiin ja rau­hoit­tu­mi­seen. Paas­to­nai­ka voi ol­la jol­le­kin pyr­ki­mys­tä yk­sin­ker­tai­seen elä­män­tyy­liin. Toi­sel­le kii­rei­sen ar­jen kes­kel­lä ole­val­le se voi ol­la py­säh­ty­mis­tä miet­ti­mään, mikä it­sel­le on elä­mäs­sä oleel­lis­ta ja tär­ke­ää.

Paas­ton hen­gel­li­ses­tä mer­ki­tyk­ses­tä tu­li­si pu­hua ny­kyis­tä enem­män. Lu­te­ri­lai­seen pe­rin­tee­seen kuu­lu­va paas­to kut­suu mei­tä tut­ki­maan it­se­äm­me ja ke­hot­taa osoit­ta­maan kuu­li­ai­suut­ta Ju­ma­lan tah­dol­le, seu­raa­maan Jee­sus­ta ja kan­ta­maan ris­tiä sekä aut­ta­maan lä­him­mäi­siä. Se an­taa eri­no­mai­sen mah­dol­li­suu­den hil­jen­tyä ja py­säh­tyä Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­le.

Paas­to­na­jan raa­ma­tul­li­nen si­säl­tö avau­tuu kirk­ko­vuo­den kul­kua seu­raa­mal­la. Kirk­ko­vuo­si koos­tuu Raa­ma­tun teks­teis­tä, jois­sa kä­si­tel­lään pe­las­tus­his­to­ri­aa, ja se avaa Ju­ma­lan il­moi­tus­ta koko rik­kau­des­saan. Las­ki­ais­sun­nun­tai­na Jee­suk­sen jul­ki­nen toi­min­ta saa­vut­taa kään­ne­koh­tan­sa. Va­el­lus Je­ru­sa­le­miin, koh­ti kär­si­mys­tä ja kuo­le­maa, al­kaa. Mut­ta juu­ri täl­lä tiel­lä Ih­mi­sen Poi­ka kir­kas­te­taan. Ju­ma­lal­li­nen rak­kaus voit­taa an­ta­es­saan it­sen­sä alt­tiik­si kuo­le­maan as­ti.

Paas­to­nai­ka on val­mis­tau­tu­mis­ta suu­reen juh­laan, pää­si­äi­seen. Se on siis las­keu­tu­mis­ta Kris­tuk­sen rin­nal­le, sitä, et­tä sy­dä­mis­säm­me kul­jem­me hä­nen kans­saan kär­si­mys­tiel­lä, joka on ol­lut kaik­kein vai­kein. Paas­to on val­mis­tau­tu­mis­ta Jee­suk­sen ris­tin­kuo­le­maan – sekä hä­nen rie­mul­li­seen ylös­nou­se­muk­seen­sa.

Pe­las­tuk­sen nä­kö­kul­mas­ta oleel­lis­ta on se, et­tä ih­mi­nen tur­vau­tuu Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­miin ja us­koo Jee­suk­seen, joka kär­si ja kuo­li koko maa­il­man syn­tien täh­den. Ylös­nou­se­mi­sel­laan hän voit­ti syn­nin ja kuo­le­man val­lan ja ava­si seu­raa­jil­leen tien tai­vaa­seen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä