Mielenterveys ja muistisairaus

Anonyymi

Näitä aiheita on toivottu keskusteluun.

Toivon, että keskustelussa pidättäydytään yleisellä tasolla ja esimerkit jos niitä halutaan käytännön kokemuksena kertoa ovat omakohtaisesti koettu jossain elämän vaiheessa tai läheisten kohtaloita.

Sana on vapaa.

144

1798

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onhan muistisairaudella vaikutusta älykkyyteen. Ajan taju ja kiinnostus kalenteria kohtaan loppuu tykkänään. Ei pysty keskustelemaankaan mistään, kun se asia poistuu muutamassa sekunnissa työmuistista. Eikä siihen mitkään lääkkeet autoa, maksimit on päällä jo, ettei voi annostusta lisätä. Mutta onhan se ihminen kuitenkin olemassa, jos tuntee sukulaisensa ja lapsensa. Itse ei haluaisi kokea tuollaista vanhuutta.
      Parhaiten asiat sujuu kun ottaa päivän kerrallaan, vaikka masentaa se itseäkin, kun toinen on niin poissa nykyisyydestä. Ikävä on laittaa vanhus laitokseen, mutta pahalta alkaa näyttää.

      • "Hitaat jäähyväiset" oli erään TV-dokumentin otsikko vuosia sitten. Kertoi miehestä, joka hoiti muistisairasta vaimoaan. Voi vain kuvitella miten raskasta on luopua rakkaasta ihmisestä, jonka tuttu minuus murenee pala palalta.
        Tuolla toisessa ketjussa mainitsin, että minun tuntemistani muistisairaan omaishoitajista suurin osa oli miehiä. Onkohan työ heille jotenkin "helpompaa" ? Naisilla on todennäköisesti takanaan elämänmittainen "hoitoura", eikä vanhempana enää jaksaisi, monesti fyysisestikin raskasta työtä. Ja ovatko miehet sittenkin vähemmän sensitiivisiä, tunneherkkiä, ja enemmän toiminnallisia ja jaksavat sen vuoksi paremmin ?
        Jos hoitovastuu muistisairaasta jää yhden ihmisen varaan, kukaan ei taida sitä oikein jaksaa. Toivottavasti sinulla Anonyymi 21.25 on apua saatavilla ja mahdollisuuksia irrottautua ainakin vähäksi aikaa hoitotyöstäsi. Täällä pääkaupunkiseudulla toimii "Omaiset ja läheiset" yhdistys, josta saa tilapäistä hoitoapua. Ehkä sillä on toimintaa muuallakin ja ehkä tunnetkin järjestön.
        Tuttuni maalla sai miehensä intervallihoitoon: yksi viikko laitoksessa, toinen kotona, jonne hän sai myös kotihoidon palveluja.
        Voimia sinulle, mitä sitten päätätkin.


    • Anonyymi

      lällällää...laa...laaa. laalalaa...läälääläää...
      ikuna arvaa kukana oon...

      • Anonyymi

        Lueppas se aloitus uudestaan jos jotenkin jäi epäselväksi mitä hän toivoi


    • Anonyymi

      Korppis, aloittaja toivoi asiallisuutta.

    • Anonyymi

      Akka taitaa seota lopullisesti, mutta oikeassa ketjussa on.
      Varoittavana esimerkkinä.

    • Anonyymi

      Kiusaaminen on sitä alkua joissain tapauksissa. Välillä kiusaaja yrittää tarkoituksella olla mahdollisimman asiallinen muille ihmisille ikäänkuin saadakseen muilta alibin,
      että kiusaamisen uhri on se "seonnut", ei hän itse.
      Arkisen yksinkertaiselle ihmiselle voi kehittyä huomattavat lahjat muistisairauden myötä mitä kiusaamiseen tulee.
      Aivojen rappeutuminen voi aiheuttaa oireita, joita ei osaa edes kuvitella etukäteen.
      Hoitolaitoksissa ja kotonakin on ihmisiä, joilla on ns. häirikkökäyttäytymistä.

      Nimim. Yhdistetyn mies

      • Anonyymi

        Olet jämäkän oikeassa > yhdistetyn mies <. Olen huippuaikansa Kalle Palanderina sitä mieltä että silloin pitää ihmisen pyytää Kheipsin Henkeltä kasvaa kiusaajien yläpuolelle viistoon.
        Jumalat sallivat tuon sitkeille tyypeille, naisille ja miehillekin, poikkeustapauksissa. Olen ikääntyneenä kullankaivaja äijänä yksi armoitetuista.

        Kairassa sain olla rauhassa, suurissa maalikylissä mun yritettiin negana vaiquttaa. Mun oli poistuttava eräästäkin tilanteesta kämppääni. Pyythämään lisänörviä.
        Pyysin Isoa Henkeä antamaan niille selkhän. Sen He tekivätkin.
        - slalomisti. d-luokka -


      • Tuollainen skarppaaminen vieraiden kohdalla taitaa olla yhteistä muistisairaille ja mielenterveyskuntoutujalle, Yhdistetyn mies.
        Vaikea tietää onko se varsinaista kiusaamista vai pelkoa siitä
        ettei joudu laitokseen, lukkojen taakse.
        Oli kumpaa hyvänsä, mutta siinä kai sitten vaaditaan lujaa ja päättäväistä asiaan tarttumista, mukaan ei voi mennä, ei fantasioihin eikä "sijoituspaikkaan".
        Niinkin pitkälle joudutaan joskus menemään, että virka-apua, viime kädessä poliisin apua, tarvitaan, että sairas saadaan hoitoon.
        Olet oikeassa, kyllä vanhuus valitettavasti tuottaa joskus erilaisia sekavuutiloja, joskus menevät ohi, joskus jäävät päälle pitemmäksi aikaa.
        Kaikki täytyy kuitenkin ottaa vastaan, koska vaihdoehdot taitavat olla aika vähissä. Tsempataan kuitenkin !


      • Tuollainen skarppaaminen vieraiden kohdalla taitaa olla yhteistä muistisairaille ja mielenterveyskuntoutujalle, Yhdistetyn mies.
        Vaikea tietää onko se varsinaista kiusaamista vai pelkoa siitä
        ettei joudu laitokseen, lukkojen taakse.
        Oli kumpaa hyvänsä, mutta siinä kai sitten vaaditaan lujaa ja päättäväistä asiaan tarttumista, mukaan ei voi mennä, ei fantasioihin eikä "sijoituspaikkaan".
        Niinkin pitkälle joudutaan joskus menemään, että virka-apua, viime kädessä poliisin apua, tarvitaan, että sairas saadaan hoitoon.
        Olet oikeassa, kyllä vanhuus valitettavasti tuottaa joskus erilaisia sekavuutiloja, joskus menevät ohi, joskus jäävät päälle pitemmäksi aikaa.
        Kaikki täytyy kuitenkin ottaa vastaan, koska vaihdoehdot taitavat olla aika vähissä. Tsempataan kuitenkin !


      • demeter1 kirjoitti:

        Tuollainen skarppaaminen vieraiden kohdalla taitaa olla yhteistä muistisairaille ja mielenterveyskuntoutujalle, Yhdistetyn mies.
        Vaikea tietää onko se varsinaista kiusaamista vai pelkoa siitä
        ettei joudu laitokseen, lukkojen taakse.
        Oli kumpaa hyvänsä, mutta siinä kai sitten vaaditaan lujaa ja päättäväistä asiaan tarttumista, mukaan ei voi mennä, ei fantasioihin eikä "sijoituspaikkaan".
        Niinkin pitkälle joudutaan joskus menemään, että virka-apua, viime kädessä poliisin apua, tarvitaan, että sairas saadaan hoitoon.
        Olet oikeassa, kyllä vanhuus valitettavasti tuottaa joskus erilaisia sekavuutiloja, joskus menevät ohi, joskus jäävät päälle pitemmäksi aikaa.
        Kaikki täytyy kuitenkin ottaa vastaan, koska vaihdoehdot taitavat olla aika vähissä. Tsempataan kuitenkin !

        Jotakin meni vikaan, vikaan, vikaan..)) Kun tuli viesti kahteen kertaan. Ei muuta kuin poistoon toinen..))


    • Anonyymi

      Viihdyn yksin parikin viikkoa ihan kevyesti ei haittaa, netti ja puhelin yhteys niillä pärjää pitkälle, luen E-kirjoja kun sillä päällä, välillä on päästävä ihmisten ilmoille, lapseni käy lapsensa kanssa pari kertaa kuussa.
      Kesällä käyn jonkun verran mökillä.
      Puolison kuoltua olin onneton miten tästä eteenpäin, kun totuin yksin oloon en oikein muuta kaipaakkaan.

      • Yksin oleminen taitaa olla jo taitolaji, Anonyymi 1,25. Tai yksin viihtyminen. Sitä sopisi ehkä itse kunkin harjoitella välillä.
        Minulla oli tuttu pariskunta, joka alkoi vähän yli seitsemänkymppisenä harjoitella lesken elämää, vaihtaa tehtäviä niin, että mies opetteli taloudenhoitoa, vaimo byrokratiaa ja pankkiasioiden hoitoa. Minusta idea oli hyvä, Liian usein leskeksi jäänyt joutuu surunsa ohella opettelemaan ihan uusia asioita, eikä jaksaisi niitä. Eikä taida mikään taho vielä järjestää kurssitusta leskille, ainakin tuntemani ovat olleet vaikeuksissa uuden tilanteen edessä.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Yksin oleminen taitaa olla jo taitolaji, Anonyymi 1,25. Tai yksin viihtyminen. Sitä sopisi ehkä itse kunkin harjoitella välillä.
        Minulla oli tuttu pariskunta, joka alkoi vähän yli seitsemänkymppisenä harjoitella lesken elämää, vaihtaa tehtäviä niin, että mies opetteli taloudenhoitoa, vaimo byrokratiaa ja pankkiasioiden hoitoa. Minusta idea oli hyvä, Liian usein leskeksi jäänyt joutuu surunsa ohella opettelemaan ihan uusia asioita, eikä jaksaisi niitä. Eikä taida mikään taho vielä järjestää kurssitusta leskille, ainakin tuntemani ovat olleet vaikeuksissa uuden tilanteen edessä.

        Kyllä näyttää kaikki olevan lapsen tasolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä näyttää kaikki olevan lapsen tasolla.

        Vain sinä olet lapsen tasolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä näyttää kaikki olevan lapsen tasolla.

        Miten niiin? Hänellä, jolle vastaat, on erittäin hyvä, ajattelemisen arvoinen ja idearikas kommentti. Sulla sen sijaan ei, jotta ... - Nm. Tarkista tasosi


    • Anonyymi

      Itse murhiin kuolee enemmin kuin coronaan Suomessa.

      • Anonyymi

        Katolisissa maissa ei kukaan kuole itsemurhaan koska se ei ole sallittu

        Minulla on täydellinen kasvomuisti
        Pikkuisen harkoitutan katsomalla vanhoja filmejä ja luettelemalla 50 vuotta vanhoja naamoja
        Siinä on sellainen ominaisuus että rn osaa kuvailla kasvoja mutta tunnistan heti

        Jos tarkistan havaintoni keskustelemallo uhrin kanssa aloutan lauseen ... älä nyt pelästy mutta ostin sinulta xxx monisteen 25 vuotta sitten luentosalista yyy en tiedä nimeäsi mutta ... ettei kukaan luuke että seuraan heitä

        Jotkut varmistetut tapaukset - suomalainen Madridissa tunnistus kadulla- ovt jopa pelottavia kun päästä ei häviä mikään turhakaan


      • Olet oikeassa, Anonyymi 11.03. Vanhusten itsemurhista ei olekaan puhuttu vähään aikaan. Olisikohan sille tulossa hiljainen hyväsyminen kun eutanasiaankin on alettu suhtautua myönteisesti ? Vähän hirtehinen otaksuma, mutta kuka tietää ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Olet oikeassa, Anonyymi 11.03. Vanhusten itsemurhista ei olekaan puhuttu vähään aikaan. Olisikohan sille tulossa hiljainen hyväsyminen kun eutanasiaankin on alettu suhtautua myönteisesti ? Vähän hirtehinen otaksuma, mutta kuka tietää ?

        Joka toinen päivä yksi vanhus tekee itsemurhan. Se on järkyttävä päätös elämälle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joka toinen päivä yksi vanhus tekee itsemurhan. Se on järkyttävä päätös elämälle.

        Niinpä. Ja jos tuohon vielä lisätään ne "hitaan itsemurhan" tekijät, alkoholin liikakäyttäjät, niin ollaan aika isoissa luvuissa.
        Järkyttävä päätös omalle elämälle ja järkyttävä "testamentti" jälkeenjääville.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Niinpä. Ja jos tuohon vielä lisätään ne "hitaan itsemurhan" tekijät, alkoholin liikakäyttäjät, niin ollaan aika isoissa luvuissa.
        Järkyttävä päätös omalle elämälle ja järkyttävä "testamentti" jälkeenjääville.

        Miksi Jeppe juo ? Ehkä syissä on samaa kuin miksi vanhus tekee itsemurhan ?
        Eihän kukaan viinaa maun takia juo.
        Mutta en ota nyt kantaa minkään puolesta enkä mitään vastaan.
        Mietityttää aina ihmisten kohtalot.

        Ei yksikään pikkuvauva suunnittele kuolevansa viinaan tai sen aiheuttamiin sairauksiin
        eikä yksikään pikkuvauva suunnittele vanhana tekevänsä itsarin.

        Miksi niin pitää käydä ?

        Tunnen jollain lailla jotain kollektiivista syyllisyyttä ja eksistentiaalista tuskaa.
        Pitäisiköhän mennä tutkituttamaan oma päänsä.
        Liian myöhäistä :))

        nm. onnäitänähtymaailmansivu


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi Jeppe juo ? Ehkä syissä on samaa kuin miksi vanhus tekee itsemurhan ?
        Eihän kukaan viinaa maun takia juo.
        Mutta en ota nyt kantaa minkään puolesta enkä mitään vastaan.
        Mietityttää aina ihmisten kohtalot.

        Ei yksikään pikkuvauva suunnittele kuolevansa viinaan tai sen aiheuttamiin sairauksiin
        eikä yksikään pikkuvauva suunnittele vanhana tekevänsä itsarin.

        Miksi niin pitää käydä ?

        Tunnen jollain lailla jotain kollektiivista syyllisyyttä ja eksistentiaalista tuskaa.
        Pitäisiköhän mennä tutkituttamaan oma päänsä.
        Liian myöhäistä :))

        nm. onnäitänähtymaailmansivu

        Isoja kysymyksiä esität "onhannäitä..". Ja isoja tunteita olet tuntenut.
        Eivät ole vieraita minullekaan, joskin ovat saattaneet laimentua vuosien varrella, niinkuin muidenkin tunteiden kanssa on käynyt. Maailmantuska on helpottanut, armollisuus lisääntynyt. Kai se ikääntymiseen kuuluu.
        Kovin vähän itsellä on enää sellaisia varmuuksia joiden puolesta tahtoisi kiivailla, ehkä se on sitä oman perspektiivin avartumista, pienemmäksi kasvamista.
        Päätä ei kannata kuvata..)) Minulta löytyi sellainen aivoinfarkti, josta en tiennyt mitään. Selvisi kyllä sekin, että valkoista blakkia ei löytynyt sen enempää kuin minun ikäseltäni
        saa löytyäkin. Ei siis muistisairautta tiedossa ihan heti..)) Siitähän tässä ketjussa oli myös puhe...


    • Luin jostain, masentunut ihminen haluaa eristäytyä ja olla omissa oloissaan.
      Varmaankin pitää paikkansa jos ennen sosiaalinen ihminen muuttuu.
      Olen aina ollut yksin viihtyvä, nykyisin aina vain paremmin kissa seuranani. En tunne olevani masentunut, omaishoitajana alkoi joskus seinät katua päälle. Silloin tilasin matkan jonnekin kauas, onneksi sain omaiselleni hoitajan tarvittaessa.
      Jos olisin pitänyt vapaata kotona en olisi malttanut olla kauankaan hakematta omaistani kotiin.
      Katselen lintuja ja Oravia syöttöpaikalla, samoin kissa, se kuitenkin miettii katsellessaan eri asioita kun minä.
      Äsken oli komea lintu syömässä sianläskiä syöttöpaikalla, iso musta palokärki, punainen pilkku otsalla, nokka sillä on valtava.
      Kaveri on ollut tämän viikon talvilomalla, ensi viikolla taas normaaliin päiväjärjestykseen.

      • Minusta tietty vetäytyminen entisistä aktiviteeteistä on täysin luonnollista ja sekin, ettei ole enää yhtä seurallinen kuin nuorempana. Pätee ainakin minuun.
        Luonto on minullekin hyvä seuralainen, sen lähellä ei voi tuntea itseään yksinäiseksi.
        Ja reipas metsälenkki voi virkistää yhtä hyvin kuin rupattelu tuttujen kanssa.
        "Paljoa et tarvitse: hiljaisuus, luonto ja lähimmäiset. Järjestys tämä, että luopuminen helpottuisi" kirjoittaa Helena Anhava runossaan (vapaasti muistettuna).


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Minusta tietty vetäytyminen entisistä aktiviteeteistä on täysin luonnollista ja sekin, ettei ole enää yhtä seurallinen kuin nuorempana. Pätee ainakin minuun.
        Luonto on minullekin hyvä seuralainen, sen lähellä ei voi tuntea itseään yksinäiseksi.
        Ja reipas metsälenkki voi virkistää yhtä hyvin kuin rupattelu tuttujen kanssa.
        "Paljoa et tarvitse: hiljaisuus, luonto ja lähimmäiset. Järjestys tämä, että luopuminen helpottuisi" kirjoittaa Helena Anhava runossaan (vapaasti muistettuna).

        Mitä Anhavan kirjaa suosittelisit ?


      • demeter1 kirjoitti:

        Minusta tietty vetäytyminen entisistä aktiviteeteistä on täysin luonnollista ja sekin, ettei ole enää yhtä seurallinen kuin nuorempana. Pätee ainakin minuun.
        Luonto on minullekin hyvä seuralainen, sen lähellä ei voi tuntea itseään yksinäiseksi.
        Ja reipas metsälenkki voi virkistää yhtä hyvin kuin rupattelu tuttujen kanssa.
        "Paljoa et tarvitse: hiljaisuus, luonto ja lähimmäiset. Järjestys tämä, että luopuminen helpottuisi" kirjoittaa Helena Anhava runossaan (vapaasti muistettuna).

        Ihan kaikkia. Helena Anhavan runokirjoja, voisin suositella, Anonyymi 8.24. Tuo sitaatti taisi olla kirjasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi".
        Toivottavasti kirjoja löytyy vielä kirjastosta. Poistavat niitä aika tiheään tahtiin. Vilkaisin kirjahyllyäni ja sieltä löytyvät ainakin "Murhellisen kuullen on puhuttava hiljaa", "Hidas osa" ja "Vuorosanoja".
        Onnea etsintään !


    • Anonyymi

      Hoitokodissa istuin neljän hengen pöydässä.
      A: Aamulla heräsin ja uskoin että on jouluaatto, hoitajan mukaan siitä on 2 kk, enkä muista siitä ajasta mitään.
      Kerroin että hän on saanut uuden kuulokkeen, monta kertaa on ollut kaniisti lakatut kynnet ja kivasti laitettu tukka ja jouluna tarjosit minulle suklaata. Jos se vain on tuo vanhuus mikä tekee sinulle tepposet.
      A: 93 vuotta (pitää paikkansa eli sen heti muisti)
      Minä Blle: Paljonkos B sulla on ikää.
      B: Ihan vähän vain, tuolta toimistosta ne sitä laittavat lisää ja ottavat välillä pois.
      C minulle: paljonko sinulla on ikää.
      Minä: 68.
      C: sinähän olet vanha akka.

    • Anonyymi

      Omaiselleni tuli Lewyn kappale tauti. Siinä ei tule blakkia, silti muisti heitättää pahasti
      ja näkee harhoja, jotka pelottavat. Lisäksi se runtelee ihmisen liikuntakyvyttömäksi
      loppuvaiheessa. Ihan hirveä tauti. Jos jumala on olemassa niin mitä se on ajatellut kun ihmisen pitää kärsiä niin kamalasti.

      • Anonyymi

        Lisään vielä, että Lewyn kappale tauti on kivulias. Mitä pitemmälle se edistyy,
        sen kivuliaampi. Kipuja on päälaesta varpaisiin, joka paikka on kipeä.. Tauti on aaltomainen.
        Alussa ihmettelee mikä on kun aika aijoin on niin kipeä
        ja sitten vähän helpottaa. Tautia sairastaa noin 20 % muistisairaista.
        Jos sitä lääkitään vääränä sairautena, tuhot on pysyvät.
        Diagnooseja ei ole aina helppo tehdä muistisairauksissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä, että Lewyn kappale tauti on kivulias. Mitä pitemmälle se edistyy,
        sen kivuliaampi. Kipuja on päälaesta varpaisiin, joka paikka on kipeä.. Tauti on aaltomainen.
        Alussa ihmettelee mikä on kun aika aijoin on niin kipeä
        ja sitten vähän helpottaa. Tautia sairastaa noin 20 % muistisairaista.
        Jos sitä lääkitään vääränä sairautena, tuhot on pysyvät.
        Diagnooseja ei ole aina helppo tehdä muistisairauksissa.

        Kiitos valistuksesta, Anonyymi 22.31. En siis olekaan kuivilla..))
        Mutta vakavasti. Hirveä tauti varmasti ja kuitenkin noinkin yleinen. Eipä ihme, että monet niistä, jotka ovat joutuneet seuraamaan lähimpiensä kärsimystä kannattavat eutanasiaa...


      • Minunkin omaisellani epäiltiin Lewynkappaletautia.
        Hän seurusteli kuolleitten omaistensa kanssa, väitti että katosta tulee hiekkaa päälleen, välillä sänky uiskenteli vedessä.
        Ihmettelin kun oireet tulivat niin äkkiä psykoosilääkityksen myötä.
        Kun lääkitystä korjattiin hän alkoi olla ajan tasalla suurimman osan aikaa.
        Ylempänä oli alkoholismista puhetta, hänellä oli ohimolohkossa alkoholin alkoholin käytöstä johtuneita vaurioita, näkyvät kuulemma kuvassa.
        Jännää kuinka äkkiä alkoholi vaihtui Opamoxiin, siitä nähtävästi tulee samanlainen olo kun viinasta. Niitä lääkkeitä ei ikinä pitäisi antaa alkoholistille ilman valvontaa.
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli yhtenä diagnoosina, se kyllä piti paikkansa, ylös ja alas, sitten paha psykoosi.
        Tämä viimeinen psykoosi lääkittiin niin tehokkasti että joutui vuodepotilaaksi kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut.
        Muihin oireisiin lääkityksen korjaaminen auttoi, mutta liikuntakyky meni, oli syötettävä, pestävä ja puettava...
        Minä syytän sopimatonta lääkitystä jota ei lopetettu ajoissa, voin olla väärässäkin. Mutta harvoin liikuntakyky lähtee muutassa viikossa-kuukaudessa jos ei halvaannu.


      • Minunkin omaisellani epäiltiin Lewynkappaletautia.
        Hän seurusteli kuolleitten omaistensa kanssa, väitti että katosta tulee hiekkaa päälleen, välillä sänky uiskenteli vedessä.
        Ihmettelin kun oireet tulivat niin äkkiä psykoosilääkityksen myötä.
        Kun lääkitystä korjattiin hän alkoi olla ajan tasalla suurimman osan aikaa.
        Ylempänä oli alkoholismista puhetta, hänellä oli ohimolohkossa alkoholin alkoholin käytöstä johtuneita vaurioita, näkyvät kuulemma kuvassa.
        Jännää kuinka äkkiä alkoholi vaihtui Opamoxiin, siitä nähtävästi tulee samanlainen olo kun viinasta. Niitä lääkkeitä ei ikinä pitäisi antaa alkoholistille ilman valvontaa.
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli yhtenä diagnoosina, se kyllä piti paikkansa, ylös ja alas, sitten paha psykoosi.
        Tämä viimeinen psykoosi lääkittiin niin tehokkasti että joutui vuodepotilaaksi kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut.
        Muihin oireisiin lääkityksen korjaaminen auttoi, mutta liikuntakyky meni, oli syötettävä, pestävä ja puettava...
        Minä syytän sopimatonta lääkitystä jota ei lopetettu ajoissa, voin olla väärässäkin. Mutta harvoin liikuntakyky lähtee muutassa viikossa-kuukaudessa jos ei halvaannu.


      • liekko kirjoitti:

        Minunkin omaisellani epäiltiin Lewynkappaletautia.
        Hän seurusteli kuolleitten omaistensa kanssa, väitti että katosta tulee hiekkaa päälleen, välillä sänky uiskenteli vedessä.
        Ihmettelin kun oireet tulivat niin äkkiä psykoosilääkityksen myötä.
        Kun lääkitystä korjattiin hän alkoi olla ajan tasalla suurimman osan aikaa.
        Ylempänä oli alkoholismista puhetta, hänellä oli ohimolohkossa alkoholin alkoholin käytöstä johtuneita vaurioita, näkyvät kuulemma kuvassa.
        Jännää kuinka äkkiä alkoholi vaihtui Opamoxiin, siitä nähtävästi tulee samanlainen olo kun viinasta. Niitä lääkkeitä ei ikinä pitäisi antaa alkoholistille ilman valvontaa.
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli yhtenä diagnoosina, se kyllä piti paikkansa, ylös ja alas, sitten paha psykoosi.
        Tämä viimeinen psykoosi lääkittiin niin tehokkasti että joutui vuodepotilaaksi kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut.
        Muihin oireisiin lääkityksen korjaaminen auttoi, mutta liikuntakyky meni, oli syötettävä, pestävä ja puettava...
        Minä syytän sopimatonta lääkitystä jota ei lopetettu ajoissa, voin olla väärässäkin. Mutta harvoin liikuntakyky lähtee muutassa viikossa-kuukaudessa jos ei halvaannu.

        Noita tuplaviestejä tulee, ei niitä ennen ole tullut.


      • liekko kirjoitti:

        Minunkin omaisellani epäiltiin Lewynkappaletautia.
        Hän seurusteli kuolleitten omaistensa kanssa, väitti että katosta tulee hiekkaa päälleen, välillä sänky uiskenteli vedessä.
        Ihmettelin kun oireet tulivat niin äkkiä psykoosilääkityksen myötä.
        Kun lääkitystä korjattiin hän alkoi olla ajan tasalla suurimman osan aikaa.
        Ylempänä oli alkoholismista puhetta, hänellä oli ohimolohkossa alkoholin alkoholin käytöstä johtuneita vaurioita, näkyvät kuulemma kuvassa.
        Jännää kuinka äkkiä alkoholi vaihtui Opamoxiin, siitä nähtävästi tulee samanlainen olo kun viinasta. Niitä lääkkeitä ei ikinä pitäisi antaa alkoholistille ilman valvontaa.
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli yhtenä diagnoosina, se kyllä piti paikkansa, ylös ja alas, sitten paha psykoosi.
        Tämä viimeinen psykoosi lääkittiin niin tehokkasti että joutui vuodepotilaaksi kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut.
        Muihin oireisiin lääkityksen korjaaminen auttoi, mutta liikuntakyky meni, oli syötettävä, pestävä ja puettava...
        Minä syytän sopimatonta lääkitystä jota ei lopetettu ajoissa, voin olla väärässäkin. Mutta harvoin liikuntakyky lähtee muutassa viikossa-kuukaudessa jos ei halvaannu.

        Ohhoh Liekko. Taidan minäkin jo tulla epäluuloiseksi tuon lääkitsemisen kohdalla. Tuntemillani sekä lääkitys että seuranta ovat kai sitten toimineet poikkeuksellisen hyvin.
        Eikä hoitosuhteissakaan ole ollut moitittavaa.
        Mutta, kuten Eliaanakin kirjoitti, 25 vuotta sitten tilanne on voinut olla paljon huonompi kuin tänä päivänä. Kannattaa ainakin ajatella niin..))
        Raskas työrupeama on sinullakin ollut. Ei uskaltaisi ajatella omalle kohdalleen, etenkään tässä iässä...


      • Anonyymi

        Hyvä että otit kirjoituksen aiheeksi; anonyymi 28.03:2020 tuon Lewy taudin. Ei ole vitsi vaan härski faktatieto.
        https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=https://www.nia.nih.gov/health/what-lewy-body-dementia&prev=search

        Osaapa olla naureskelematta odotusaulassa alan kansalaisille huomenna kun on pientä asiaa Sos-toimistoon.

        On tää verovaroin hankittu PC-laite eto peli. Ei tarvi mennä kysyyn vaikka pelli& läkki Niemiseltä, notta mikä se on lewytauti. Ehkä välttyy ulosheittämiseltä.
        - emil könnä Kausala -


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Minunkin omaisellani epäiltiin Lewynkappaletautia.
        Hän seurusteli kuolleitten omaistensa kanssa, väitti että katosta tulee hiekkaa päälleen, välillä sänky uiskenteli vedessä.
        Ihmettelin kun oireet tulivat niin äkkiä psykoosilääkityksen myötä.
        Kun lääkitystä korjattiin hän alkoi olla ajan tasalla suurimman osan aikaa.
        Ylempänä oli alkoholismista puhetta, hänellä oli ohimolohkossa alkoholin alkoholin käytöstä johtuneita vaurioita, näkyvät kuulemma kuvassa.
        Jännää kuinka äkkiä alkoholi vaihtui Opamoxiin, siitä nähtävästi tulee samanlainen olo kun viinasta. Niitä lääkkeitä ei ikinä pitäisi antaa alkoholistille ilman valvontaa.
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli yhtenä diagnoosina, se kyllä piti paikkansa, ylös ja alas, sitten paha psykoosi.
        Tämä viimeinen psykoosi lääkittiin niin tehokkasti että joutui vuodepotilaaksi kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut.
        Muihin oireisiin lääkityksen korjaaminen auttoi, mutta liikuntakyky meni, oli syötettävä, pestävä ja puettava...
        Minä syytän sopimatonta lääkitystä jota ei lopetettu ajoissa, voin olla väärässäkin. Mutta harvoin liikuntakyky lähtee muutassa viikossa-kuukaudessa jos ei halvaannu.

        Kirjoituksesi hoidon tasosta ja omaisesi kohtalosta järkyttää minua.
        Oliko lääkäri sama aina vai vaihtuivatko lääkärit ?

        Ohimolohkorappeuma on kai yksi muistisairauden muoto,
        mutta se voi tulla muistakin syistä, esim. pään tapaturma voi aiheuttaa
        ainakin samantapaisia oireita, ne oireet muuttavat ihmisen elämän täysin.

        Psyykelääkityksestä on paljon kamalia kokemuksia ja seurauksia.
        Kun niitä lukee miettii onko jotkut lääkärit jotain puoskareita.

        Erään lievästi muistiasairaan kipuja alkoi lääkäri "hoitaa" opioideilla".
        Pappa meni muumioksi muutamassa viikossa.
        Ei pystynyt puhumaan, syömään, soittamaan kännyllä
        vaikka ennen sairaalaan menoa pystyi.
        Lääkäri ei osannut kai tulkita kipujen astetta ja lykkäsi lisää ja lisää opioidia.

        Joskus lääkärit ei tajua sellaistakaan asiaa, että kun iäkäs ei kuule hyvin,
        hän "arpoo" vastaukset.
        Potilas arpoo vastauksen "juu, juu"
        kun luulee että lääkäri kysyy onko kaikki hyvin.
        Lääkäri onkin kysynyt, koskeeko kovaa,
        tarvitsetteko lisää lääkettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä että otit kirjoituksen aiheeksi; anonyymi 28.03:2020 tuon Lewy taudin. Ei ole vitsi vaan härski faktatieto.
        https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=https://www.nia.nih.gov/health/what-lewy-body-dementia&prev=search

        Osaapa olla naureskelematta odotusaulassa alan kansalaisille huomenna kun on pientä asiaa Sos-toimistoon.

        On tää verovaroin hankittu PC-laite eto peli. Ei tarvi mennä kysyyn vaikka pelli& läkki Niemiseltä, notta mikä se on lewytauti. Ehkä välttyy ulosheittämiseltä.
        - emil könnä Kausala -

        Ei kannata tosiaan kellekään naureskella. Parempi on suhtautua ymmärryksellä ja
        myötätunnolla.


    • Anonyymi

      Naapurin miestä lääkittiin Parkinson-potilaana. Olikin afasia.
      Väärä diagnoosi ja lääkitys johti tilan nopeaan huononemiseen.
      76-vuotias mies joutui/pääsi laitokseen.
      Olen lukenut Lewyn kappale taudista, että jotkut lääkärit pitävät
      sitä Parkinson taudin toisena puolena. Toisille tulisi ensin fyysiset ongelmat
      (liikkumisvaikeudet ja kivut) , toisille muistivaikeudet ja harhat.

      • Näillä kahdella taudilla yhteys ? Anonyymi 8.46. Ilmankos tuo toisen kirjoittajan oirekuvaus tuntui tutulta. harhoineen. Tuntemani mieshenkilö kyllä säilyi selkeänä loppuu saakka, toivoi vielä itselleen iloisia hautajaisia, Karjalan poikia kun oli. Harhat vaivasivat häntä lähinnä öisin. Liikkumisvaikeutta oli, mutta kivuista hän ei puhunut edes laitoshoidon aikana. Surullinen tarina kaikenkaikkiaan ja melkein huojennusta tunsi, kun hän "pääsi pois"...
        Kovin läheltä en tätä tarinaa seurannut, pääpiirteissään, käännekohdissa vain. Silti tuntui, että jokin iso virhe tapahtui, kohtuuton taakka hänelle annettiin. Suurelle ihmisystävälle, iloluontoiselle kulkijalle.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Näillä kahdella taudilla yhteys ? Anonyymi 8.46. Ilmankos tuo toisen kirjoittajan oirekuvaus tuntui tutulta. harhoineen. Tuntemani mieshenkilö kyllä säilyi selkeänä loppuu saakka, toivoi vielä itselleen iloisia hautajaisia, Karjalan poikia kun oli. Harhat vaivasivat häntä lähinnä öisin. Liikkumisvaikeutta oli, mutta kivuista hän ei puhunut edes laitoshoidon aikana. Surullinen tarina kaikenkaikkiaan ja melkein huojennusta tunsi, kun hän "pääsi pois"...
        Kovin läheltä en tätä tarinaa seurannut, pääpiirteissään, käännekohdissa vain. Silti tuntui, että jokin iso virhe tapahtui, kohtuuton taakka hänelle annettiin. Suurelle ihmisystävälle, iloluontoiselle kulkijalle.

        Demeter, olet lukenut Katriina Järvisen ja P.K:n kirjan.
        Minäkin ja tykkään molempien kirjoista. Katriina Järvinen on "superkirjoittaja" !
        "Superajattelija" pitäisi oikeastaan sanoa.

        Näissä muistisairausasioissa sain hyödyllistä tietoa hänen kirjastaan
        "Kaikella kunnioituksella - irtiottoja vanhempien vallasta"
        Se kertoo aikuisista lapsista, joita vanhemmat "terrorisoivat" ja
        siitä ikääntyvästä vanhemmasta.
        Hän oli itse lestadiolaisvanhempien "uhri".

        Tämä on samaa stooria siitä kirjasta eli kun aivojen rappeutuminen etenee
        muistista alkaa pulpahdella vanhaa katkeruutta, kytemään jääneitä asioita,
        joita ei ole aikanaan selvitetty.
        Kun itsekontrolli ei pelaa enää, patoutunut viha niistä vanhoista asioista nousee pintaan
        ja sen kohteeksi voi joutua kuka vain, yleensä joku omainen.

        Vihamielisesti käyttäytyvät iäkkäät ihmiset ovat usein aivojen rappeutumisensa "uhreja".
        Kun itsekontrolli ei pelaa, kanssakäyminen heidän kanssaan voi olla suoranaista helvettiä, se uuvuttaa ja voi aiheuttaa vihan kohteessakin mielenjärkkymistä,
        ahdistusta, masennusta ja unettomuutta.

        Ikääntymisensä oireista kärsivät vanhukset itsekin, heitä auttaisi "hoitoputkeen"
        pääseminen.

        Kuinkahan moni omainen kärsii, kun on "päättänyt kestää",
        kun ei tiedä sairauksista eikä hoitopoluista ja kun läheinen lisäksi
        pistää hanttiin kaikin tavoin ja jos ehdottaakaan lääkärille
        menoa saa usein vastaukseksi: " Mene itse, sinä hullu olet !"

        nm. mankelin läpi mennyt alias onnäitänähtymaailmansivu :))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Demeter, olet lukenut Katriina Järvisen ja P.K:n kirjan.
        Minäkin ja tykkään molempien kirjoista. Katriina Järvinen on "superkirjoittaja" !
        "Superajattelija" pitäisi oikeastaan sanoa.

        Näissä muistisairausasioissa sain hyödyllistä tietoa hänen kirjastaan
        "Kaikella kunnioituksella - irtiottoja vanhempien vallasta"
        Se kertoo aikuisista lapsista, joita vanhemmat "terrorisoivat" ja
        siitä ikääntyvästä vanhemmasta.
        Hän oli itse lestadiolaisvanhempien "uhri".

        Tämä on samaa stooria siitä kirjasta eli kun aivojen rappeutuminen etenee
        muistista alkaa pulpahdella vanhaa katkeruutta, kytemään jääneitä asioita,
        joita ei ole aikanaan selvitetty.
        Kun itsekontrolli ei pelaa enää, patoutunut viha niistä vanhoista asioista nousee pintaan
        ja sen kohteeksi voi joutua kuka vain, yleensä joku omainen.

        Vihamielisesti käyttäytyvät iäkkäät ihmiset ovat usein aivojen rappeutumisensa "uhreja".
        Kun itsekontrolli ei pelaa, kanssakäyminen heidän kanssaan voi olla suoranaista helvettiä, se uuvuttaa ja voi aiheuttaa vihan kohteessakin mielenjärkkymistä,
        ahdistusta, masennusta ja unettomuutta.

        Ikääntymisensä oireista kärsivät vanhukset itsekin, heitä auttaisi "hoitoputkeen"
        pääseminen.

        Kuinkahan moni omainen kärsii, kun on "päättänyt kestää",
        kun ei tiedä sairauksista eikä hoitopoluista ja kun läheinen lisäksi
        pistää hanttiin kaikin tavoin ja jos ehdottaakaan lääkärille
        menoa saa usein vastaukseksi: " Mene itse, sinä hullu olet !"

        nm. mankelin läpi mennyt alias onnäitänähtymaailmansivu :))

        Tuota Katriina Järvisen kirjaa en tunnekaan, "onnäitänähty..)) Hänhän on psykoterapautti koulutukseltaan. Hiljakkoin ilmestyi uusi kirja yhdessä Laura Kolben kanssa, nimeä en muista. Tuo "Luokkaretket" on meillä kirjapiirin kirjana seuraavana..))

        Noinhan siinä taitaa käydä kuin kirjoitat.
        Omaiset ovat lujilla. Mielenterveyskuntoutujen omaisista lähes puolet sairastuu itse masennukseen jossain vaiheessa, joku tutkimuskin tästä on.
        Silti tahtoisin uskoa, etteivät nämä "vaikeasti hoidettavat" ole turhaa väkeä, että he ainoastaan kuormittavat meitä. Kyllä he myös antavat paljon, jos itselle jää mahdollisuuksia irtiottoihin välillä.


    • Anonyymi

      Näyttelijä Robin Williams, tuttu monista elokuvista,
      sai aluksi Parkinsonin taudin diagnoosin,
      mutta hänellä olikin Lewyn kappale tauti.
      Hän teki itsemurhan 2014.

      • Aivan, Robin Williams oli noiden tautien kantaja. Hyvä näyttelijä, roolit olivat ikimuistoisia.
        Ja onhan meillä kotimaassa kaksi tunnettua Parkinssonin taudin kantajaa, Esko Seppänen ja Iiro Viinanen, verrattain nuorina taisivat molemmat sairastua.
        Ellen väärin muista Parkinssonin tautiin on kehitteillä, vain onko jo valmistunutkin, lupaava lääkitys. Toivotaan, että siitä löytyy apua edes joillekuille.
        Tuo mieshenkilö, josta kirjoitin, sairasti siis Parkinssonin tautia.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Aivan, Robin Williams oli noiden tautien kantaja. Hyvä näyttelijä, roolit olivat ikimuistoisia.
        Ja onhan meillä kotimaassa kaksi tunnettua Parkinssonin taudin kantajaa, Esko Seppänen ja Iiro Viinanen, verrattain nuorina taisivat molemmat sairastua.
        Ellen väärin muista Parkinssonin tautiin on kehitteillä, vain onko jo valmistunutkin, lupaava lääkitys. Toivotaan, että siitä löytyy apua edes joillekuille.
        Tuo mieshenkilö, josta kirjoitin, sairasti siis Parkinssonin tautia.

        Robin Williamsista kerrotiin mediassa, että hän oli ajatellut, ettei kestä sairautensa loppuvaiheita, hän päätti lopettaa elämänsä. Viimeisen filmin kuvaukset olivat vaikeat,
        hän oli jokaisen päivän päätteeksi itkenyt maskeeraajansa sylissä.
        Lewyn kappale tauti vie lopussa ihmisen lähes liikuntakyvyttömäksi
        ja ihminen kuolee useimmiten siihen, että kun hän yrittää liikkeelle,
        hän kaatuu, tulee luunmurtumia, joutuu sairaalaan ja menehtyy keuhkokuumeeseen.

        On joskus tullut mieleeni mitenköhän voivat Esko Seppänen ja Iiro Viinanen.
        Heitä ei ole enää julkisuudessa näkynyt. Eduskuntauran jälkeen joskus oli vielä
        joku pieni haastattelu.
        Luin viime syksynä Iiro Viinasen muistelmat lamakurimusvuosilta,
        kun hän Esko Ahon kanssa luotsasi Suomea eteenpäin.
        Se oli yllättävän mukava kirja - poliitikon kirjaksi,
        ei ollut "kuiva" - minun mielestäni, mutta täytyy olla edes jonkun verran politiikasta tietysti kiinnostunut, että niitä lukee.

        Eksyin aiheesta :))

        Ihmiset elävät yhä vanhemmaksi. Olisi hyvä jos lääkitystä pystyttäisiin
        kehittämään vaikeisiin sairauksiin helpottamaan elämää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Robin Williamsista kerrotiin mediassa, että hän oli ajatellut, ettei kestä sairautensa loppuvaiheita, hän päätti lopettaa elämänsä. Viimeisen filmin kuvaukset olivat vaikeat,
        hän oli jokaisen päivän päätteeksi itkenyt maskeeraajansa sylissä.
        Lewyn kappale tauti vie lopussa ihmisen lähes liikuntakyvyttömäksi
        ja ihminen kuolee useimmiten siihen, että kun hän yrittää liikkeelle,
        hän kaatuu, tulee luunmurtumia, joutuu sairaalaan ja menehtyy keuhkokuumeeseen.

        On joskus tullut mieleeni mitenköhän voivat Esko Seppänen ja Iiro Viinanen.
        Heitä ei ole enää julkisuudessa näkynyt. Eduskuntauran jälkeen joskus oli vielä
        joku pieni haastattelu.
        Luin viime syksynä Iiro Viinasen muistelmat lamakurimusvuosilta,
        kun hän Esko Ahon kanssa luotsasi Suomea eteenpäin.
        Se oli yllättävän mukava kirja - poliitikon kirjaksi,
        ei ollut "kuiva" - minun mielestäni, mutta täytyy olla edes jonkun verran politiikasta tietysti kiinnostunut, että niitä lukee.

        Eksyin aiheesta :))

        Ihmiset elävät yhä vanhemmaksi. Olisi hyvä jos lääkitystä pystyttäisiin
        kehittämään vaikeisiin sairauksiin helpottamaan elämää.

        Et ollenkaan, eksynyt aiheesta, minun mielestäni, Anonyymi 21.32. Ja noin yleiskiinnostavaa ja sujuvaa tekstiä on iloa lukea..))
        Liikuntakyvyn menettäminen minkä tahansa sairauden vuoksi tuntuisi kyllä kestämättömältä menetykseltä, mutta moni kyllä selviää siitäkin, apuvälineitten ja avustajien turvin, kun vain heitä olisi riittävästi. Onnettomuusriski tietysti kasvaa, kuten kirjoitit.
        Muistan aina reuman runtelemaa tätiäni, josta olen varmasti kertonutkin täällä. Hän eli viimeiset vuotensa "vaivaistalossa", pienessä, korkeintaan 7 neliön huoneessa toisen vanhuksen kanssa, jonka kanssa hänellä oli "diili", hän suunnitteli,koska pää toimi hyvin, kaveri toteutti, koska oli vikkelä jaloistaan. Aina hän oli tavattaessa iloinen eikä valittanut osaansa.
        Nyt ollaan kuitenkin totuttu hyville päiville entiseen nähden, mutta tuo peilaus "vielä huonompaan" auttaa joskus. Ehkä muistuttaa myös lähimmäisyyden ja jonkinlaisen yhteisvastuun tai taakanjaon merkityksestä. Luulen, että niitä tulemme tarvitsemaan entistä enemmän jatkossa.


    • Anonyymi

      Saman voi googlatakin, mutta kirjoitan nyt kumminkin,
      että Lewyn kappale taudin "keksi" tai "löysi" lääkäri nimeltä Lewy.
      "Kappale"-sana taudin nimessä tulee siitä, että lääkärit ovat tulleet
      tulokseen, että jossain ihmisen niskassa on joku "kappale", kide tai kertymä,
      mikä aiheuttaa harhat, joskus peilikuvamaisina.

      Harhoja on monen tyyppisiä.
      Harhat voivat "heittää" ihmisen hetkessä toiseen todellisuuteen.
      Sukulaiseni saattaa "siirtyä" sekunnissa esimerkiksi lapsuuteensa.
      Hän näkee kaiken ympärillään sellaisena kuin silloin kun hän oli lapsi.
      Hänen nykyinen kotinsa kerrostalossa voikin olla yht'äkkiä pieni talo pellon
      reunalla ja hän on itse siellä noin 10-vuotiaana, lähdössä ovesta ulos
      perunakellariin ja sen jälkeen on menossa mustikkametsään (helmikuussa).
      Yht'äkkiä hän ei tunne meitä läsnäolevia ollenkaan, vaikka hetki sitten
      on juteltu tuttuina. Meidät hän "näkee" entisinä työkavereinaan.
      Kun hänelle tulee tarve mennä vessaan, hän tunkee itseään vaatekomeroonsa.
      Hänen silmissään tämän "siirtymän" ajan koko hänen kotinsa on ihan erilainen kuin todellisuudessa ja ihmiset muita kuin ovat.

      Tällaine "siirtymä" voi kestää hetken, päiviä tai viikkoja,
      mutta sairaalaolon jälkeen lääkityksen avulla voi taas kyetä
      elämään kotonaankin läheisten ja kotihoidon.
      Muualla asuvat läheiset joutuvat kylläkin olemaan sydän syrjällään koko ajan.
      Asumisjärjestelyjä ei ole aina mahdollista tehdä.

      Ehkä muihin muistisairauksiin liittyy samanlaista.
      Lewyn kappale taudin harhojakin on monenlaisia yhdellä ihmisellä.

      Kaikkeen ei voi millään varautua, mutta läheisillä olisi hyvä olla vähän etukäteistietoa muistisairauksien piirteistä. Niistä voi olla niin ihmeissään,
      kun niitä yllättäen tulee, että hätääntyy, kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä.

      Nm. Hätääntynyt

      • Kiitos tuosta kuvauksesta Anonyymi 13.04. Tuntui että nuo kuvatut harhat eivät olleet kovin epämiellyttäviä, minun tutulleni ne olivat jossain määrin, vaikka hän välillä kuvasikin niitä "yöllisenä seikkauluna". Hän joutui aika varhaisessa (?) vaiheessa siirtymään palvelutaloon, koska ei tahtonut olla taakaksi silloiselle naisystävälleen. Yhtä pitivät kyllä loppuun saakka.

        Tuo viimeinen kappaleesi on kyllä huomionarvoinen. Nyt kun jokamiehelle näköjään opetetaan elvytys- ja ensiaputaitojakin, jonkinlainen tietoisku olisi varmasti paikallaan myös näistä muistihäiriöistä, jotka kuitenkin lisääntyvät kaiken aikaa, kun väki elää yhä pitempään.

        Vaikka sairaudessa ei ole mitään huvittavaa, joskus huumori voisi keventää hoitajan/läheistenkin taakkaa. Dementiaosastoilla - ainakin siellä mikä tuli itselleni tutuksi - sitä viljellään ja se keventää mukavasti ilmapiiriä. Pahantahtoista huumori ei ole koskaan.


    • Anonyymi

      Lewyn kappale tauti alkoi sukulaisellani aika tyypillisesti sain myöhemmin lukea
      neurologi ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vatajan artikkelista
      "Jäykkyyttä, harhoja ja painajaisia".
      Alussa voi nähdä hetkellisesti pikkulapsia.

      Sukulaisenikin on kertonut niistä. Kun hän katsoi esim. televisiota hän oli näkevinään sohvan sivulla pienen pojan ja tytön, mutta kun hän katsoi lapsiin päin,
      ne hävisivät.
      Hän meni joskus tekemään lapsille voileipiä, mutta kun hän toi ne,
      lapsia ei ollutkaan. Ne eivät koskaan vastanneet hänelle, hän oli puhunut niille.

      Myöhemmin näyt ovat pahentuneet. Huone saattaa olla täynnä jättikokoisia
      mustia koiria tai kissoja, joita hän pelkäsi. Painajaismaista siis.

      Joskus illalla makuuhuone voi olla kattoon asti niin täynnä rollaattoreita,
      ettei hän pääse nukkumaan tms.

      Joskus hänellä istuu rivissä sohvalla isä, äiti ja sisaruksia,
      jotka ovat "tulleet kylään", vaikka ovat vainajia olleet
      jo kymmeniäkin vuosia.
      Hän on pahoillaan, kun he eivät puhu hänelle
      ja häipyvät jos hän käy keittiön puolella kahvia keittämässä.

      Lewyn kappale tauti-potilas useimmiten tiedostaa harhat harhoiksi,
      kun hänelle kerrotaan, että ne johtuvat sairaudesta eikä niitä tarvitse pelätä.
      Pelkäähän niitä kuitenkin, mutta se tieto "takaraivossa", että näyt eivät ole totta,
      rauhoittaa ehkä vähän. Joskus auttaa, kun sytyttää tai sammuttaa valot,
      harhat häipyvät, on sukulaiseni kertonut.

      Eräs Lewyn kappale taudin oire voi olla voimakkaana ilmaantuva mustasukkaisuus,
      kirjoittaa lääkäri Risto Vataja.

      Yhdeksänkymppinenkin ihminen voi tulla hirveän mustasukkaiseksi puolisostaan
      ja epäilee tämän pettävän häntä öin ja päivin, vaikka puoliso olisi
      pyörätuolissa eikä mihinkään pääsisi. Tällaisen tapauksen tunnen.
      On epäillylle puolisolle äärettömän raskasta olla jatkuvien tuulesta temmattujen epäilyjen alaisena. Kun on käynyt vessassa, onkin ollut "pettämässä" ja sitten alkaa hallitsematon raivoisa "huuto", mikä ei laannu ihan heti.

      Muistisairauspotilaat tarvitsevat paljon ymmärrystä ja välittämistä.
      He eivät itse voi taudeilleen mitään, mutta heitä voi auttaa.
      Parantavaa lääkitystä ei ole, mutta on oireita lievittäviä on.

      nm. hätääntynyt

      • Anonyymi

        Lewyn kappaletautikin on siis muistisairaus ? Miten huonoksi muisti siinä menee,
        jos kuitenkin ymmärtää ja muistaa, että harhat kuuluu sairauteen ?


      • En tosiaan tunne tätä muistisairautta, mutta kuvauksistasi päätellen, potilaan luonne ei välttämättä muutu, vai muuttuuko ? Jos kuitenkin tajuaa tilansa välillä?
        Altzheimerin taudissa luonne saattaa muuttua jyrkästikin, aina aggressiivisuuten saakka. Tämän diagnoosin saaneita tunnenkin ja heille on käynyt juuri noin: sopuisasta tuleekin itsepäinen kränkkä. Ja kyllähän se totiseksi vetää, jos tauti ja sen oireet eivät ole tuttuja.


      • Anonyymi

        Onko tässä tapauksessa kysymys Lewyn kappaletaudista?

        Tapasin eilen lapsuuden ystäväni. Hän oli väsyneen näköinen. Vaihdoimme muutaman sanan, yleensä juttelemme kuulumiset, nyt keskustelu oli lyhyt. Hänen vaimonsa tervehti ja kysyin mitä kuuluu, hän vastasi hymyillen, päivä kerrallaan. Olen tietoinen, vaimon muistisairaudesta, mutta en siitä, miten pitkällä sairaus on. Tänään ystäväni sisar soitti. Puhe siirtyi hänen veljeensä. Sisar kertoi olevansa huolissaan veljensä jaksamisesta ja kertoi helvetistä missä mies elää. Yöt vaimo valvoo ja valittaa naapurin melusta, hakkaa seiniin, näkee näkyjä, mies yrittää rauhoittaa eikä luonnollisesti saa nukuttua.Tätä on jatkunut jo pitkään. Vaimo pystyy normaaliin keskusteluihin jos vieraita ihmisiä on läsnä. Kahden miehensä kanssa ollessa hän on ilkeä, mustasukkainen ja puhuu rumia ja pelkää miehen vievän hänen perintötilansa. Epäilee ja kiukuttelee ja näkee harhoja. Ikää naisella on kahdeksankymmentä, mies on kymmenen vuotta nuorempi. On ikävää seurata kuinka seurallinen ja hienoluonteinen mies väsyy ja masentuu. Kerran kahden kesken ollessamme kysyin häneltä kuinka voit viitaten hänen vaimoonsa hän vastasi, että pakko jaksaa, on meillä ollut hyviäkin aikoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lewyn kappaletautikin on siis muistisairaus ? Miten huonoksi muisti siinä menee,
        jos kuitenkin ymmärtää ja muistaa, että harhat kuuluu sairauteen ?

        Aivorappeumasairairauksia voi olla muillakin oireilla kuin muistioireilla,
        mutta muistisairaudet ovat siis aivorappeumasairauksia ja Lewyn kappale
        tauti kuuluu muistisairauksiin.

        Lewyn kappale tauti-sukulaisellani muisti ei ole mitenkään erikoisen huono ikäisekseen,
        hän on jo lähes 90-vuotias. Tauti kehittyy monta vuotta ja se voi olla piilevänä monta vuotta.
        Tiedän nuorempia joilla on huonompi muisti kuin hänellä.

        Itse kutsun mielessäni hänen muistiaan "heitätysmuistiksi".
        Se on toisinaan huonontunut, ehkä kun "siirtymät" muihin aikoihin ja paikkoihin "heitättävät" häntä.
        Hän voi olla ihan tässä päivässä, mutta yht'äkkiä alkaa puhua parin vuoden takaisesta asiasta kuin ihan uudesta ja nyt olevasta.
        Hän seuraa maailmaa, lukee lehteä ja katsoo teeveetä,
        kun jaksaa eli on jonkun verran kärryillä maailmanmenosta, sanoisin ikäisekseen hyvin.
        Kivut ottavat hermoille ja väsyttävät häntä kovasti, väsymyskin haittaa muistia.

        Sairaus teettää monenlaisia vaikeuksia. Ajattelu voi muuttua kiemuraiseksi.
        Juuri eräänä aamuna hän soitti minulle tosi vihaisena, että miksi olen käynyt yöllä hänen nukkuessaan hänen asuntoaan ja kellariaan sotkemassa.
        Kysyin häneltä, miten voit kuvitellakaan, että lähtisin yöllä kellariasi sotkemaan
        sadan kilometrin päästä, kun voin nukkua yöni rauhassa kotonani,
        eihän siinä ole mitään järkeä.
        "Niin, sitähän minäkin mietin, että miksi sinä olet tullut niin hulluksi ?"
        vastasi hän minulle.
        Sanopa siihen jotain !
        Ajoittain on vaikeuksia.
        Joskus normaalia. Muisti heittelee ja jutut sen mukaan.

        "Suunnittelumuisti" ei kaikissa asioissa toimi, siis johdonmukaisuuus,
        kun pitää esim. tilata viikon ruuat kotiin kotihoidon avustuksella,
        hänestä hän ei tarvitse mitään, vaikka jääkaapissa olisi
        nippanappa ruokaa vain seuraavaksi päiväksi.

        nm. hätääntynyt


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko tässä tapauksessa kysymys Lewyn kappaletaudista?

        Tapasin eilen lapsuuden ystäväni. Hän oli väsyneen näköinen. Vaihdoimme muutaman sanan, yleensä juttelemme kuulumiset, nyt keskustelu oli lyhyt. Hänen vaimonsa tervehti ja kysyin mitä kuuluu, hän vastasi hymyillen, päivä kerrallaan. Olen tietoinen, vaimon muistisairaudesta, mutta en siitä, miten pitkällä sairaus on. Tänään ystäväni sisar soitti. Puhe siirtyi hänen veljeensä. Sisar kertoi olevansa huolissaan veljensä jaksamisesta ja kertoi helvetistä missä mies elää. Yöt vaimo valvoo ja valittaa naapurin melusta, hakkaa seiniin, näkee näkyjä, mies yrittää rauhoittaa eikä luonnollisesti saa nukuttua.Tätä on jatkunut jo pitkään. Vaimo pystyy normaaliin keskusteluihin jos vieraita ihmisiä on läsnä. Kahden miehensä kanssa ollessa hän on ilkeä, mustasukkainen ja puhuu rumia ja pelkää miehen vievän hänen perintötilansa. Epäilee ja kiukuttelee ja näkee harhoja. Ikää naisella on kahdeksankymmentä, mies on kymmenen vuotta nuorempi. On ikävää seurata kuinka seurallinen ja hienoluonteinen mies väsyy ja masentuu. Kerran kahden kesken ollessamme kysyin häneltä kuinka voit viitaten hänen vaimoonsa hän vastasi, että pakko jaksaa, on meillä ollut hyviäkin aikoja.

        Hei,
        Ihmisen aivot ovat kuin sipuli. Ikää myöten, aivojen rappeutuessa,
        sipulista eli niistä aivoista häviää tavallaan kerros kerroksen jälkeen ja
        joka kerroksen mukana häviää jotain ominaisuuksia tai kykyjä.
        Esimerkiksi itsekritiikki ja itsekontrolli häviää,
        jolloin iäkkäästä ihmisestä voi tulla jopa rivo ja roisi (ja hän voi jopa
        alkaa paljastella itseään !)

        Lewyn kappale tauti-potilas saattaa joskus alkaa sabotoida jonkun
        läheisensä elämää jatkuvaa syöttöä, on ilkeä ja joskus suorastaan pahansuopa.
        Muille hän näyttelee sopuisaa ihmistä,
        ettei vaan kukaan uskoisi sitä ihmistä, jolle hän on paha.
        Aika tuttu kuvio minulle. Sabotaasin uhri on satimessa
        ja tarvitsisi myös apua, ei vain itse sairastunut.

        Epäluuloisuus ja vainoharhaisuus kuulu kai useimpien muistisairauksien
        johonkin vaiheeseen.
        Omissa tutuissa ja sukulaisissani on ollut kaikkia mahdollisia piirteitä
        ne on tulleet vähän eri järjestyksessä kullekin.
        Rahojen tai tavaroitten varastamisepäilyt ovat "peruskauraa" ja
        myös sairaalloisen saituuden vaihe.

        Ystäväsi pitäisi saada vaimonsa lähtemään lääkäriin,
        mikä ei ole helppoa, koska useimmiten muistisairaat eivät omasta mielestään ole ollenkaan sairaita ja he ottavat asian niin, että nyt heistä tehdään yritetään "hullu".
        On erittäin vaikeaa saada ihminen tajuamaan että muistisairaus on sairaus,
        se ei tarkoita, että on ihminen hullu.

        Terveyskeskuksesta täytyisi aloittaa (jos ei yksityiselle mene)
        Siellä on muistihoitaja, joka tekee yksinkertaisen muistitestin.
        Se on helppo ja siinä voi saada parhaan tuloksen, vaikka ihminen olisi jo
        lähes menettänyt elämänsä hallinnan ja käyttäytyisi kotona kuinka poikkeavasti.
        Se ensimmäinen testi on kuitenkin läpikäytävä.

        Kysymykset on suunnilleen mallia: Mikä tämä on ?
        Ja hoitaja näyttää kynää tai kelloa.

        Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa sen jälkeen lähetteen geriatrille.
        Sinne voi odottamaan kuukausia paikkkunnasta riippuen.

        Geriatrin luona omainen on mukana.
        Molemmat täyttävät paperin, arvion oireista.
        Potilas tekee oman arvionsa itsestään ja omainen oman arvionsa potilaasta
        ja niitä verrataan.

        Potilaallle tehdään sillä aikaa muistitestejä, kun omainen
        saa puhua kaksin geriatrin kanssa. Geriatrille ei kannata yhtään kaunistella
        asioita tietenkään.

        Kaiken perusteella geriatri tekee diagnoosin
        ja voi tulla uusintakäyntikin ennenkuin saadaan diagnoosi varmennettua
        ja oikea lääkitys. Oikea lääkitys ja annos voi löytyä ajan kanssa.
        Seurantakäynti geriatrilla on vuoden päästä.

        Toivoa on ! Omista tutuistani kaksi on lääkityksellä saanut oman
        elämänsä vähän parempana takaisin ja perhe-elämäkin on vähän rauhoittunut.

        En maallikkona tietenkään uskalla sanoa mitään kenenkään oireitten perusteella,
        sen olet lukenut läheisten kokemustietona,
        että harhat ovat tyypillisiä Lewyn kappale taudissa, mutta voiko niitä olla muissakin muissakin muistisairauksissa ?

        Tutkimuksilla asiat selviävät !
        Muistisairauksista tulee googlella melkein rajattomasti tietoa.
        Kysy jos on jotain ! Haluan auttaa, jos voin ja siksi
        tässä laitoin omien kokemusten perusteella käytännön tietoa
        miten omien sukulaisteni ja tuttujeni tutkimukset ovat lähteneen liikkeelle
        ja diagnoosi ja lääkitys saatu.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        En tosiaan tunne tätä muistisairautta, mutta kuvauksistasi päätellen, potilaan luonne ei välttämättä muutu, vai muuttuuko ? Jos kuitenkin tajuaa tilansa välillä?
        Altzheimerin taudissa luonne saattaa muuttua jyrkästikin, aina aggressiivisuuten saakka. Tämän diagnoosin saaneita tunnenkin ja heille on käynyt juuri noin: sopuisasta tuleekin itsepäinen kränkkä. Ja kyllähän se totiseksi vetää, jos tauti ja sen oireet eivät ole tuttuja.

        En ole varma muuttuuko itse luonne vai ovatko oireet niin voimakkaan ja nousevat päällimmäiseksi, että luonne peittyy sinne alle jonnekin.
        Joskus jonain hyvänä hetkenä, kun se entinen hyvä luonne vielä näyttäytyy,
        melkein itkettää. Melkein romahtaa joskus. Ehkä koska tajuaa,
        että se kaikki on pääosin mennyttä. Se on lohdutonta.
        Agressiivisuuden synnystä vastasin sinulle ja muillekin jos kiinnostaa,
        vähän aikaisemmin 19:45


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei,
        Ihmisen aivot ovat kuin sipuli. Ikää myöten, aivojen rappeutuessa,
        sipulista eli niistä aivoista häviää tavallaan kerros kerroksen jälkeen ja
        joka kerroksen mukana häviää jotain ominaisuuksia tai kykyjä.
        Esimerkiksi itsekritiikki ja itsekontrolli häviää,
        jolloin iäkkäästä ihmisestä voi tulla jopa rivo ja roisi (ja hän voi jopa
        alkaa paljastella itseään !)

        Lewyn kappale tauti-potilas saattaa joskus alkaa sabotoida jonkun
        läheisensä elämää jatkuvaa syöttöä, on ilkeä ja joskus suorastaan pahansuopa.
        Muille hän näyttelee sopuisaa ihmistä,
        ettei vaan kukaan uskoisi sitä ihmistä, jolle hän on paha.
        Aika tuttu kuvio minulle. Sabotaasin uhri on satimessa
        ja tarvitsisi myös apua, ei vain itse sairastunut.

        Epäluuloisuus ja vainoharhaisuus kuulu kai useimpien muistisairauksien
        johonkin vaiheeseen.
        Omissa tutuissa ja sukulaisissani on ollut kaikkia mahdollisia piirteitä
        ne on tulleet vähän eri järjestyksessä kullekin.
        Rahojen tai tavaroitten varastamisepäilyt ovat "peruskauraa" ja
        myös sairaalloisen saituuden vaihe.

        Ystäväsi pitäisi saada vaimonsa lähtemään lääkäriin,
        mikä ei ole helppoa, koska useimmiten muistisairaat eivät omasta mielestään ole ollenkaan sairaita ja he ottavat asian niin, että nyt heistä tehdään yritetään "hullu".
        On erittäin vaikeaa saada ihminen tajuamaan että muistisairaus on sairaus,
        se ei tarkoita, että on ihminen hullu.

        Terveyskeskuksesta täytyisi aloittaa (jos ei yksityiselle mene)
        Siellä on muistihoitaja, joka tekee yksinkertaisen muistitestin.
        Se on helppo ja siinä voi saada parhaan tuloksen, vaikka ihminen olisi jo
        lähes menettänyt elämänsä hallinnan ja käyttäytyisi kotona kuinka poikkeavasti.
        Se ensimmäinen testi on kuitenkin läpikäytävä.

        Kysymykset on suunnilleen mallia: Mikä tämä on ?
        Ja hoitaja näyttää kynää tai kelloa.

        Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa sen jälkeen lähetteen geriatrille.
        Sinne voi odottamaan kuukausia paikkkunnasta riippuen.

        Geriatrin luona omainen on mukana.
        Molemmat täyttävät paperin, arvion oireista.
        Potilas tekee oman arvionsa itsestään ja omainen oman arvionsa potilaasta
        ja niitä verrataan.

        Potilaallle tehdään sillä aikaa muistitestejä, kun omainen
        saa puhua kaksin geriatrin kanssa. Geriatrille ei kannata yhtään kaunistella
        asioita tietenkään.

        Kaiken perusteella geriatri tekee diagnoosin
        ja voi tulla uusintakäyntikin ennenkuin saadaan diagnoosi varmennettua
        ja oikea lääkitys. Oikea lääkitys ja annos voi löytyä ajan kanssa.
        Seurantakäynti geriatrilla on vuoden päästä.

        Toivoa on ! Omista tutuistani kaksi on lääkityksellä saanut oman
        elämänsä vähän parempana takaisin ja perhe-elämäkin on vähän rauhoittunut.

        En maallikkona tietenkään uskalla sanoa mitään kenenkään oireitten perusteella,
        sen olet lukenut läheisten kokemustietona,
        että harhat ovat tyypillisiä Lewyn kappale taudissa, mutta voiko niitä olla muissakin muissakin muistisairauksissa ?

        Tutkimuksilla asiat selviävät !
        Muistisairauksista tulee googlella melkein rajattomasti tietoa.
        Kysy jos on jotain ! Haluan auttaa, jos voin ja siksi
        tässä laitoin omien kokemusten perusteella käytännön tietoa
        miten omien sukulaisteni ja tuttujeni tutkimukset ovat lähteneen liikkeelle
        ja diagnoosi ja lääkitys saatu.

        Päänkuvaus tehdään aina myös.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole varma muuttuuko itse luonne vai ovatko oireet niin voimakkaan ja nousevat päällimmäiseksi, että luonne peittyy sinne alle jonnekin.
        Joskus jonain hyvänä hetkenä, kun se entinen hyvä luonne vielä näyttäytyy,
        melkein itkettää. Melkein romahtaa joskus. Ehkä koska tajuaa,
        että se kaikki on pääosin mennyttä. Se on lohdutonta.
        Agressiivisuuden synnystä vastasin sinulle ja muillekin jos kiinnostaa,
        vähän aikaisemmin 19:45

        Kuulostaa hyvältä täsmennykseltä, Anonyymi 19,54. Arvokasta kokemustietoa sinulla,
        kuten muillakin tähän ketjuun kirjoittaneilla. Tässähän oppii kaiken aikaa uutta..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päänkuvaus tehdään aina myös.

        Miten siitä näkyy muistisairausoireet ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko tässä tapauksessa kysymys Lewyn kappaletaudista?

        Tapasin eilen lapsuuden ystäväni. Hän oli väsyneen näköinen. Vaihdoimme muutaman sanan, yleensä juttelemme kuulumiset, nyt keskustelu oli lyhyt. Hänen vaimonsa tervehti ja kysyin mitä kuuluu, hän vastasi hymyillen, päivä kerrallaan. Olen tietoinen, vaimon muistisairaudesta, mutta en siitä, miten pitkällä sairaus on. Tänään ystäväni sisar soitti. Puhe siirtyi hänen veljeensä. Sisar kertoi olevansa huolissaan veljensä jaksamisesta ja kertoi helvetistä missä mies elää. Yöt vaimo valvoo ja valittaa naapurin melusta, hakkaa seiniin, näkee näkyjä, mies yrittää rauhoittaa eikä luonnollisesti saa nukuttua.Tätä on jatkunut jo pitkään. Vaimo pystyy normaaliin keskusteluihin jos vieraita ihmisiä on läsnä. Kahden miehensä kanssa ollessa hän on ilkeä, mustasukkainen ja puhuu rumia ja pelkää miehen vievän hänen perintötilansa. Epäilee ja kiukuttelee ja näkee harhoja. Ikää naisella on kahdeksankymmentä, mies on kymmenen vuotta nuorempi. On ikävää seurata kuinka seurallinen ja hienoluonteinen mies väsyy ja masentuu. Kerran kahden kesken ollessamme kysyin häneltä kuinka voit viitaten hänen vaimoonsa hän vastasi, että pakko jaksaa, on meillä ollut hyviäkin aikoja.

        Tuollainen käytös ei ole missään nimessä normaalia enää.
        Ihmiset osaavat mennä lääkäriin ja viedä toisen ihmisen lääkäriin
        jos on fyysinen vamma, mutta ovat neuvottomia vanhuusiän oireitten kanssa.
        Ehkä moni toivoo tai luulee, että se on jotain mikä menee ohi.
        Ei ne mene, pahenevat vain varsinkin ilman lääkitystä.
        On kaikkien osapuolien etu, että oireita poteva saa hoitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei,
        Ihmisen aivot ovat kuin sipuli. Ikää myöten, aivojen rappeutuessa,
        sipulista eli niistä aivoista häviää tavallaan kerros kerroksen jälkeen ja
        joka kerroksen mukana häviää jotain ominaisuuksia tai kykyjä.
        Esimerkiksi itsekritiikki ja itsekontrolli häviää,
        jolloin iäkkäästä ihmisestä voi tulla jopa rivo ja roisi (ja hän voi jopa
        alkaa paljastella itseään !)

        Lewyn kappale tauti-potilas saattaa joskus alkaa sabotoida jonkun
        läheisensä elämää jatkuvaa syöttöä, on ilkeä ja joskus suorastaan pahansuopa.
        Muille hän näyttelee sopuisaa ihmistä,
        ettei vaan kukaan uskoisi sitä ihmistä, jolle hän on paha.
        Aika tuttu kuvio minulle. Sabotaasin uhri on satimessa
        ja tarvitsisi myös apua, ei vain itse sairastunut.

        Epäluuloisuus ja vainoharhaisuus kuulu kai useimpien muistisairauksien
        johonkin vaiheeseen.
        Omissa tutuissa ja sukulaisissani on ollut kaikkia mahdollisia piirteitä
        ne on tulleet vähän eri järjestyksessä kullekin.
        Rahojen tai tavaroitten varastamisepäilyt ovat "peruskauraa" ja
        myös sairaalloisen saituuden vaihe.

        Ystäväsi pitäisi saada vaimonsa lähtemään lääkäriin,
        mikä ei ole helppoa, koska useimmiten muistisairaat eivät omasta mielestään ole ollenkaan sairaita ja he ottavat asian niin, että nyt heistä tehdään yritetään "hullu".
        On erittäin vaikeaa saada ihminen tajuamaan että muistisairaus on sairaus,
        se ei tarkoita, että on ihminen hullu.

        Terveyskeskuksesta täytyisi aloittaa (jos ei yksityiselle mene)
        Siellä on muistihoitaja, joka tekee yksinkertaisen muistitestin.
        Se on helppo ja siinä voi saada parhaan tuloksen, vaikka ihminen olisi jo
        lähes menettänyt elämänsä hallinnan ja käyttäytyisi kotona kuinka poikkeavasti.
        Se ensimmäinen testi on kuitenkin läpikäytävä.

        Kysymykset on suunnilleen mallia: Mikä tämä on ?
        Ja hoitaja näyttää kynää tai kelloa.

        Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa sen jälkeen lähetteen geriatrille.
        Sinne voi odottamaan kuukausia paikkkunnasta riippuen.

        Geriatrin luona omainen on mukana.
        Molemmat täyttävät paperin, arvion oireista.
        Potilas tekee oman arvionsa itsestään ja omainen oman arvionsa potilaasta
        ja niitä verrataan.

        Potilaallle tehdään sillä aikaa muistitestejä, kun omainen
        saa puhua kaksin geriatrin kanssa. Geriatrille ei kannata yhtään kaunistella
        asioita tietenkään.

        Kaiken perusteella geriatri tekee diagnoosin
        ja voi tulla uusintakäyntikin ennenkuin saadaan diagnoosi varmennettua
        ja oikea lääkitys. Oikea lääkitys ja annos voi löytyä ajan kanssa.
        Seurantakäynti geriatrilla on vuoden päästä.

        Toivoa on ! Omista tutuistani kaksi on lääkityksellä saanut oman
        elämänsä vähän parempana takaisin ja perhe-elämäkin on vähän rauhoittunut.

        En maallikkona tietenkään uskalla sanoa mitään kenenkään oireitten perusteella,
        sen olet lukenut läheisten kokemustietona,
        että harhat ovat tyypillisiä Lewyn kappale taudissa, mutta voiko niitä olla muissakin muissakin muistisairauksissa ?

        Tutkimuksilla asiat selviävät !
        Muistisairauksista tulee googlella melkein rajattomasti tietoa.
        Kysy jos on jotain ! Haluan auttaa, jos voin ja siksi
        tässä laitoin omien kokemusten perusteella käytännön tietoa
        miten omien sukulaisteni ja tuttujeni tutkimukset ovat lähteneen liikkeelle
        ja diagnoosi ja lääkitys saatu.

        Kiitos palautteestasi. Yksi ongelma, jonka edessä mies on voimaton vaimon vienti lääkäriin. Hän on kerran saanut vaimon lääkäriin verukkeena, että hänen itsensä kuulossa on vikaa kun ei kuule vaimonsa yöllisiä ääniä. Vaino tajusi kuitenkin vastaanotolla, että kysymys onkin hänestä. Siitä oli seurannut voimakas välikohtaus ja vastaanotolta ulosmarssi. Tapaus on johtanut luottamuspulaan, ilkeilyyn ja agressiiviseen käytökseen miestä kohtaan sekä syytöksiin epäluotettavavuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos palautteestasi. Yksi ongelma, jonka edessä mies on voimaton vaimon vienti lääkäriin. Hän on kerran saanut vaimon lääkäriin verukkeena, että hänen itsensä kuulossa on vikaa kun ei kuule vaimonsa yöllisiä ääniä. Vaino tajusi kuitenkin vastaanotolla, että kysymys onkin hänestä. Siitä oli seurannut voimakas välikohtaus ja vastaanotolta ulosmarssi. Tapaus on johtanut luottamuspulaan, ilkeilyyn ja agressiiviseen käytökseen miestä kohtaan sekä syytöksiin epäluotettavavuudesta.

        Ymmärrän ystäväsi vaikeudet. Ne eivät ole pieniä.
        Vaikein on juuri se ensimmäinen porras eli lääkärille lähtö. Muistisairas on melkeinpä saatava huijattua jollakin tavalla lääkärille.

        Koska muistisairauden hoitoon kuuluu kokonaisterveyden hoito,
        voisikohan yrittää saada henkilöä lähtemään lääkäriin,
        jos hänelle esittäisi, että olisi asiallista mennä kokonaisvaltaiseen terveystutkimukseen ?

        Sen osa on muistihoitajan terveyskeskuksessa tekemä muistitesti, mutta sitä ei kannata etukäteen kertoa ehkä. Jos ihminen "räjähtää" siinä tilanteessa,
        sehän vai kertoo hoitohenkilökunnalle asioitten todellisen tilan
        ja helpottaa jatkoa realistisesti ajatellen)

        Terveyskeskuksessa pitää tietysti etukäteen puhua tilanteesta hoitajan tai lääkärin kanssa, että lääkäriin tulon todellinen syy on muistisairausepäily ja kertoa oireista.
        Ei muistisairauspotilaat ole lääkäreille uutta, uskon että he ymmärtävät hyvin.

        Muistisairaan hoitoon kuuluu muistisairauden vaaratekijöitten ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireitten hoito, ohjaus, kuntoutus ja tuki.

        Omaa omaistani en saanut lähtemään lääkärille.
        Hän oli ollut sekava ja vihamielinen minulle jo vuosia ja sanakin sinne päin,
        että "olisikohan muistisi vähän huonontunut, olisiko syytä mennä terveyskeskukseen"
        sai häneltä "tyrmäystuomion" ja sai hänet sellaiseen vastarintaan ja vihan valtaan,
        että en pystynyt tekemään asialle mitään.

        Myöhemmin hän joutui turvautumaan kotihoidon käynteihin ja yhdessä kotihoidon kanssa päätimme hommata hänelle kotiin muistihoitajan kertomatta hänelle etukäteen.
        Hän ei voinut siinä tilanteessa kuin esittää normaalia ja käydä testin läpi.

        Hän ymmärsi, että jos hän nyt alkaa "huutaa" niin hän todistaa samalla hoitajalle,
        että "vikaa on". Minä toivoin, että hän olisi ollut oma itsensä ja alkaa "huutamaan".
        Muistitestin tulos oli hyvä ja seuraava vaihe oli pään magneettikuva,
        joka oli sekin hyvä, ei blakkia.

        Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on Lewyn tauti,
        siinä ei muisti huonone niin paljon. Muistin huononemisesta kertovaa blakkia ei siis
        näy magneettikuvassa.

        Meni pari pirullisen kauheaa ja masentavaa vuotta kunnes hän joutui sairaalaan sekavuustilan takia. Siellä oli tilaisuus puhua geriatrin kanssa ja aloitettiin miniannoksella
        "koelääkitys", oikean lääkkeen etsiminen.

        Voisikohan muistihoitajan saada tulemaan ystäväsi kotiin tekemään testin ?
        Yhdellä sukulaisellani on käynyt, vaikka hän eivät ole kotihoidon piirissä,
        mutta peruste on voinut olla heikentynyt liikkumiskyky.

        Terveyskeskuksesta ystäväsi voisi kysyä apua ja neuvoa, miten voisi toimia.
        Jos hän on jo niin loppu, ettei jaksa, ehkä joku muu voisi auttaa ?
        Nämä ovat vaikeita juttuja, kun pitää olla myös hienotunteinen,
        mutta ainakin omasta puolestani olisin ollut suunnattoman kiitollinen,
        jos joku olisi tarjonnut apuaan. En kehdannut vaivat ketään ja olin niin
        "piipussa", etten enää tiennyt mitä voisin tehdä, ei ollut kokemusta.

        Seuraava vaihe voisi olla ottaa selvää, tulisiko muistihoitaja kotikäynnille ?

        Tsemppiä sinulle, olet hyvä ystävä, kun kannat huolta ja yrität auttaa !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän ystäväsi vaikeudet. Ne eivät ole pieniä.
        Vaikein on juuri se ensimmäinen porras eli lääkärille lähtö. Muistisairas on melkeinpä saatava huijattua jollakin tavalla lääkärille.

        Koska muistisairauden hoitoon kuuluu kokonaisterveyden hoito,
        voisikohan yrittää saada henkilöä lähtemään lääkäriin,
        jos hänelle esittäisi, että olisi asiallista mennä kokonaisvaltaiseen terveystutkimukseen ?

        Sen osa on muistihoitajan terveyskeskuksessa tekemä muistitesti, mutta sitä ei kannata etukäteen kertoa ehkä. Jos ihminen "räjähtää" siinä tilanteessa,
        sehän vai kertoo hoitohenkilökunnalle asioitten todellisen tilan
        ja helpottaa jatkoa realistisesti ajatellen)

        Terveyskeskuksessa pitää tietysti etukäteen puhua tilanteesta hoitajan tai lääkärin kanssa, että lääkäriin tulon todellinen syy on muistisairausepäily ja kertoa oireista.
        Ei muistisairauspotilaat ole lääkäreille uutta, uskon että he ymmärtävät hyvin.

        Muistisairaan hoitoon kuuluu muistisairauden vaaratekijöitten ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireitten hoito, ohjaus, kuntoutus ja tuki.

        Omaa omaistani en saanut lähtemään lääkärille.
        Hän oli ollut sekava ja vihamielinen minulle jo vuosia ja sanakin sinne päin,
        että "olisikohan muistisi vähän huonontunut, olisiko syytä mennä terveyskeskukseen"
        sai häneltä "tyrmäystuomion" ja sai hänet sellaiseen vastarintaan ja vihan valtaan,
        että en pystynyt tekemään asialle mitään.

        Myöhemmin hän joutui turvautumaan kotihoidon käynteihin ja yhdessä kotihoidon kanssa päätimme hommata hänelle kotiin muistihoitajan kertomatta hänelle etukäteen.
        Hän ei voinut siinä tilanteessa kuin esittää normaalia ja käydä testin läpi.

        Hän ymmärsi, että jos hän nyt alkaa "huutaa" niin hän todistaa samalla hoitajalle,
        että "vikaa on". Minä toivoin, että hän olisi ollut oma itsensä ja alkaa "huutamaan".
        Muistitestin tulos oli hyvä ja seuraava vaihe oli pään magneettikuva,
        joka oli sekin hyvä, ei blakkia.

        Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on Lewyn tauti,
        siinä ei muisti huonone niin paljon. Muistin huononemisesta kertovaa blakkia ei siis
        näy magneettikuvassa.

        Meni pari pirullisen kauheaa ja masentavaa vuotta kunnes hän joutui sairaalaan sekavuustilan takia. Siellä oli tilaisuus puhua geriatrin kanssa ja aloitettiin miniannoksella
        "koelääkitys", oikean lääkkeen etsiminen.

        Voisikohan muistihoitajan saada tulemaan ystäväsi kotiin tekemään testin ?
        Yhdellä sukulaisellani on käynyt, vaikka hän eivät ole kotihoidon piirissä,
        mutta peruste on voinut olla heikentynyt liikkumiskyky.

        Terveyskeskuksesta ystäväsi voisi kysyä apua ja neuvoa, miten voisi toimia.
        Jos hän on jo niin loppu, ettei jaksa, ehkä joku muu voisi auttaa ?
        Nämä ovat vaikeita juttuja, kun pitää olla myös hienotunteinen,
        mutta ainakin omasta puolestani olisin ollut suunnattoman kiitollinen,
        jos joku olisi tarjonnut apuaan. En kehdannut vaivat ketään ja olin niin
        "piipussa", etten enää tiennyt mitä voisin tehdä, ei ollut kokemusta.

        Seuraava vaihe voisi olla ottaa selvää, tulisiko muistihoitaja kotikäynnille ?

        Tsemppiä sinulle, olet hyvä ystävä, kun kannat huolta ja yrität auttaa !

        Levyn kappale tauti on siitä erikoinen, että kun potilas kieltää raivokohtauksensa,
        joskus olen epäillyt, meneekö hän oikeasti johonkin "transsitilaan" eikä jälkeenpäin todellakaan muista kohtauksiaan. Joskus selkeästi muistaa, sen näkee naaman ilmeestä,
        mutta kieltää silti kivenkovaan. Tippakin alkoholia sekoittaa pään totaalisesti,
        kun muutenkaan itsekontrolli ei pelaa. Alkoholi irrottaa viimeisetkin kontrollinrippeet.
        Lewyn kappale tauti on aaltomainen tauti. Aika ajoin sen oireet "hellittävät".
        Myöhemmässä vaiheessa tulevat kropan jäykistyminen, ensin särkyä ja kipua,
        sitten liikkumisen jähmettyneisyyttä. On kuin "tervassa", ei tahdo saada jalkoja ja käsiä liikkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän ystäväsi vaikeudet. Ne eivät ole pieniä.
        Vaikein on juuri se ensimmäinen porras eli lääkärille lähtö. Muistisairas on melkeinpä saatava huijattua jollakin tavalla lääkärille.

        Koska muistisairauden hoitoon kuuluu kokonaisterveyden hoito,
        voisikohan yrittää saada henkilöä lähtemään lääkäriin,
        jos hänelle esittäisi, että olisi asiallista mennä kokonaisvaltaiseen terveystutkimukseen ?

        Sen osa on muistihoitajan terveyskeskuksessa tekemä muistitesti, mutta sitä ei kannata etukäteen kertoa ehkä. Jos ihminen "räjähtää" siinä tilanteessa,
        sehän vai kertoo hoitohenkilökunnalle asioitten todellisen tilan
        ja helpottaa jatkoa realistisesti ajatellen)

        Terveyskeskuksessa pitää tietysti etukäteen puhua tilanteesta hoitajan tai lääkärin kanssa, että lääkäriin tulon todellinen syy on muistisairausepäily ja kertoa oireista.
        Ei muistisairauspotilaat ole lääkäreille uutta, uskon että he ymmärtävät hyvin.

        Muistisairaan hoitoon kuuluu muistisairauden vaaratekijöitten ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireitten hoito, ohjaus, kuntoutus ja tuki.

        Omaa omaistani en saanut lähtemään lääkärille.
        Hän oli ollut sekava ja vihamielinen minulle jo vuosia ja sanakin sinne päin,
        että "olisikohan muistisi vähän huonontunut, olisiko syytä mennä terveyskeskukseen"
        sai häneltä "tyrmäystuomion" ja sai hänet sellaiseen vastarintaan ja vihan valtaan,
        että en pystynyt tekemään asialle mitään.

        Myöhemmin hän joutui turvautumaan kotihoidon käynteihin ja yhdessä kotihoidon kanssa päätimme hommata hänelle kotiin muistihoitajan kertomatta hänelle etukäteen.
        Hän ei voinut siinä tilanteessa kuin esittää normaalia ja käydä testin läpi.

        Hän ymmärsi, että jos hän nyt alkaa "huutaa" niin hän todistaa samalla hoitajalle,
        että "vikaa on". Minä toivoin, että hän olisi ollut oma itsensä ja alkaa "huutamaan".
        Muistitestin tulos oli hyvä ja seuraava vaihe oli pään magneettikuva,
        joka oli sekin hyvä, ei blakkia.

        Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on Lewyn tauti,
        siinä ei muisti huonone niin paljon. Muistin huononemisesta kertovaa blakkia ei siis
        näy magneettikuvassa.

        Meni pari pirullisen kauheaa ja masentavaa vuotta kunnes hän joutui sairaalaan sekavuustilan takia. Siellä oli tilaisuus puhua geriatrin kanssa ja aloitettiin miniannoksella
        "koelääkitys", oikean lääkkeen etsiminen.

        Voisikohan muistihoitajan saada tulemaan ystäväsi kotiin tekemään testin ?
        Yhdellä sukulaisellani on käynyt, vaikka hän eivät ole kotihoidon piirissä,
        mutta peruste on voinut olla heikentynyt liikkumiskyky.

        Terveyskeskuksesta ystäväsi voisi kysyä apua ja neuvoa, miten voisi toimia.
        Jos hän on jo niin loppu, ettei jaksa, ehkä joku muu voisi auttaa ?
        Nämä ovat vaikeita juttuja, kun pitää olla myös hienotunteinen,
        mutta ainakin omasta puolestani olisin ollut suunnattoman kiitollinen,
        jos joku olisi tarjonnut apuaan. En kehdannut vaivat ketään ja olin niin
        "piipussa", etten enää tiennyt mitä voisin tehdä, ei ollut kokemusta.

        Seuraava vaihe voisi olla ottaa selvää, tulisiko muistihoitaja kotikäynnille ?

        Tsemppiä sinulle, olet hyvä ystävä, kun kannat huolta ja yrität auttaa !

        Kiitos. Mietin nyt miten lähestyn ystävääni näiden antamiesi tietojen viisastuttamana. Hienovarasista lähestymistä tai voisin tietenkin keskustella ensin ystäväni sisaren kanssa.
        Kiitos ja valoa päiviisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten siitä näkyy muistisairausoireet ?

        Päänkuvauksessa ei näy muisitsairauden oireet, vaan blakki, joka voi kertoa Alzheimerista.
        Blakki on aivoihin kertyvää valkoista molekyyliä, beta-amyloidia.
        Sitä on Alzheimer-potilaalla normaalia enemmän, mutta sitä voi joskus olla myös terveillä
        ihmisillä.

        Minulla ei ole mitään tietoa, voidaanko magneettikuvalla tutkia myös vaskulaarista eli verisuoniperäistä muistisairautta. Se liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin verenkiertohäiröihin.

        Alzheimerin ja verisuonitautiperäisen muistisairauden sekamuoto on yleinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos. Mietin nyt miten lähestyn ystävääni näiden antamiesi tietojen viisastuttamana. Hienovarasista lähestymistä tai voisin tietenkin keskustella ensin ystäväni sisaren kanssa.
        Kiitos ja valoa päiviisi.

        Kaikkea hyvää sinulle ja ystävällesi myös,
        toivottavasti asiat alkavat edistyä parempaan suuntaan !


    • Anonyymi

      Pysyisivätköhän tuon-kaltaiset potilaat enemmän paikallaan ja enemmän rauhallisena.
      Jos heille ostettaisiin toisten ihmisten rahoilla leveämmät rulla-tuolit?

      H.

      • Anonyymi

        Koita hunksi pitää itses kurissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koita hunksi pitää itses kurissa.

        "Anonyymi"

        Eipä tarvitse minun hermostua mitenkään.
        Kun en ennenkään ole mitenkään hermostunut.
        Niin kauan olen jo lukenut Friidu-lesken Bengali-sairauksista.
        Jankutuksista siis.
        Minusta on mukavaa aina laittaa omakin jankutus ketjuihinsa.
        Tietenkään en ähki kivusta, en muustakaan itke vaikka...rääky...rää...

        H.


      • "Anonyymi"

        En koskaan.
        Yllä-pito tms.saa lupani kertoa tavoistani kaiken.
        Olen aina mukana nimmarillani.
        EOC

        H.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koita hunksi pitää itses kurissa.

        Ei hän pidä, itseään kurissa, hunksi. Muita kyllä yrittää pitää..))


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        En koskaan.
        Yllä-pito tms.saa lupani kertoa tavoistani kaiken.
        Olen aina mukana nimmarillani.
        EOC

        H.

        Kirjoititpa tuossa ylempänä nimimerkillä anonyymi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoititpa tuossa ylempänä nimimerkillä anonyymi.

        "Anonyymi"

        Taateli!
        Anteeksi.
        On tunnustettava.
        Kerran aikaisemminkin tunsin pahaa oloa, koska en tarkistanut olenko kirjautunut vai en.

        H.


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        Taateli!
        Anteeksi.
        On tunnustettava.
        Kerran aikaisemminkin tunsin pahaa oloa, koska en tarkistanut olenko kirjautunut vai en.

        H.

        Saat tämän kerran anteeksi :)


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        Taateli!
        Anteeksi.
        On tunnustettava.
        Kerran aikaisemminkin tunsin pahaa oloa, koska en tarkistanut olenko kirjautunut vai en.

        H.

        Puskassa on kiva istuskella...


      • huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        En koskaan.
        Yllä-pito tms.saa lupani kertoa tavoistani kaiken.
        Olen aina mukana nimmarillani.
        EOC

        H.

        Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta toisten autettavana. Vai mikä sinua Hunkz riivaa?
        Voisit edes kerran vastata asiallisesti etkä kuten keskenkasvuinen.
        Anteeksi vain.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta toisten autettavana. Vai mikä sinua Hunkz riivaa?
        Voisit edes kerran vastata asiallisesti etkä kuten keskenkasvuinen.
        Anteeksi vain.

        Tämä kyseinen huruksz halveksii toisten mielipiteitä ja näyttää viesteillään ylemmyyttään.


      • liekko kirjoitti:

        Pelkäätkö yksinäistä vanhuutta toisten autettavana. Vai mikä sinua Hunkz riivaa?
        Voisit edes kerran vastata asiallisesti etkä kuten keskenkasvuinen.
        Anteeksi vain.

        Huumori taitaa olla niitä parhaita suojavarustuksia. Sillä pitää itsensä kuivilla, kun voi tietyllä ylemmyydellä suhtautua muihin. Kuten sanoit, liekko, ihmiset yrittävät selviytyä, kuka yksin, kuka toisten avulla.
        Tuttua minulle ja toivon vain, että nämä "yksin oikeassa"-tyypit pärjäisivät omilla eväillään loppuun saakka. Uskon, etteivät huomaa tai halua nähdä, että omalla asenteellaan voivat haavoittaa muita syvästikin.
        Ja erästä tunnettua psykiatria lainaten: "jokainen meistä voi, joko tietäen tai tietämättään, tuottaa tuskaa muille", sitä ei voi välttää ja niinkin, että haavoittaessaan muita haavoittaa samalla myös itseään, vaikka sitä voi olla vaikea tunnistaa.
        "Viisaudet" opittu Terttu Arajärveltä ja C G Jungilta". Lainavaloilla on jouduttu ja joudutaan kulkemaan..))


      • Anonyymi

        Pidä pöljät kommenttisi ominasi. Pelkkiä typeriä v*ttuiluja olet kautta aikain pystynyt kirjoittamaan.


      • demeter1 kirjoitti:

        Huumori taitaa olla niitä parhaita suojavarustuksia. Sillä pitää itsensä kuivilla, kun voi tietyllä ylemmyydellä suhtautua muihin. Kuten sanoit, liekko, ihmiset yrittävät selviytyä, kuka yksin, kuka toisten avulla.
        Tuttua minulle ja toivon vain, että nämä "yksin oikeassa"-tyypit pärjäisivät omilla eväillään loppuun saakka. Uskon, etteivät huomaa tai halua nähdä, että omalla asenteellaan voivat haavoittaa muita syvästikin.
        Ja erästä tunnettua psykiatria lainaten: "jokainen meistä voi, joko tietäen tai tietämättään, tuottaa tuskaa muille", sitä ei voi välttää ja niinkin, että haavoittaessaan muita haavoittaa samalla myös itseään, vaikka sitä voi olla vaikea tunnistaa.
        "Viisaudet" opittu Terttu Arajärveltä ja C G Jungilta". Lainavaloilla on jouduttu ja joudutaan kulkemaan..))

        "Demeter1"

        Päätin minäkin keksiä päästäni tähän päästä-keksityjen tarinoiden ketjuun. :) :)
        -
        "Joku rääkyi seinäni tuolla puolla
        mistä lie oli saapunut tuskaa sille.

        Sitten kertoi naapuri Kissansa kuolleen
        se oli päässyt viskiä liikaa nuoleen.

        Ei auttaa Kissaa voinut lääkäri-tyttö
        pari ruiskua täytti Kissaa niskaansa pisti tuo hävyttö."

        H.


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "Demeter1"

        Päätin minäkin keksiä päästäni tähän päästä-keksityjen tarinoiden ketjuun. :) :)
        -
        "Joku rääkyi seinäni tuolla puolla
        mistä lie oli saapunut tuskaa sille.

        Sitten kertoi naapuri Kissansa kuolleen
        se oli päässyt viskiä liikaa nuoleen.

        Ei auttaa Kissaa voinut lääkäri-tyttö
        pari ruiskua täytti Kissaa niskaansa pisti tuo hävyttö."

        H.

        Muistisairaudet eivät ole päästä keksittyjä tarinoita, vaikka pään sairaus ne aiheuttaakin.
        Sinulla on suuria ongelmia itsesi kanssa.


      • huruksz kirjoitti:

        "Demeter1"

        Päätin minäkin keksiä päästäni tähän päästä-keksityjen tarinoiden ketjuun. :) :)
        -
        "Joku rääkyi seinäni tuolla puolla
        mistä lie oli saapunut tuskaa sille.

        Sitten kertoi naapuri Kissansa kuolleen
        se oli päässyt viskiä liikaa nuoleen.

        Ei auttaa Kissaa voinut lääkäri-tyttö
        pari ruiskua täytti Kissaa niskaansa pisti tuo hävyttö."

        H.

        Tuttua ja turvallita hunksia..)) Noilla hengentuotteilla on taas hyvä jatkaa...


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        En koskaan.
        Yllä-pito tms.saa lupani kertoa tavoistani kaiken.
        Olen aina mukana nimmarillani.
        EOC

        H.

        Poistatit taas asiallisen viestin joka perustui totuuteen anonyyminä kirjoittamisestasi.
        Vai joku läyskäsikö oli asialla...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pidä pöljät kommenttisi ominasi. Pelkkiä typeriä v*ttuiluja olet kautta aikain pystynyt kirjoittamaan.

        Miten nämä kommnetit siirtyvät ??? Ennen uudistusta ei ollut vaikea tietää mihin kommentti kohdistuu. Tämä kommentti 10:19 on huru-ukolle. Ei Demeterille, kuten nyt erheellisesti voi luulla.


    • Anonyymi

      Sen tiedän asiantuntijan kertomana että unulääkkeet pahentavat dementiaa

      • Anonyymi

        Voikohan pitkään jatkunut unilääkeiden käyttö jopa aiheuttaa dementiaa ?
        Pelottaa kun en pääse irti. En nuku ollenkaan ilman unilääkettä ja huonosti unilääkkeenkin avulla. Unilääke kai tuhoaa valve-unirytmin. pää (aivot) ei tiedä onko yö vai päivä. Ei nukuta koskaan, vaikka on valtavan väsynyt, "poikki" niinkuin sanotaan. Melatoniineista ei ole mihinkään.


    • Anonyymi

      Mies on hurahtanut lehtien kuponkeihin. Aina jos kupongissa lukee "osallistu, voit voittaa", se leikkaa kupongin ja lähtee kalsarit jalassa juoksuttamaan sitä postilaatikoon meidän talon seinustalla. Muisti on huono, ei puhu paljon mitään eikä tunne aina ihmisiä. Kun sisareni lähti mies kysyi kuka toi huora oli ?

      • Anonyymi

        anonyymi eilen 20:59
        Mikä diagnoosi miehelläsi on ? Jos haluat kertoa...
        Pärjäätkö ?


    • Anonyymi

      Kerrotaan, että ajoissa havaittu muistisairaus ja lääkitys voi hidastaa sairauden etenemistä. Onkohan kellään havaintoja miten lääkitys auttaa ?

      • Anonyymi

        Omien havaintojeni perusteella lääkitys auttaa aika vähän, sairaus etenee joka tapauksessa eikä sitä voida parantaa. Riippunee tietenkin osittain siitä missä vaiheessa lääkitys aloitetaan.


    • Anonyymi

      Mielenterveys on mielentila,siis terveystila,kaiketi meillä jokaisella.
      Koin aikoinaan työuupumusta ja masennusta,mutta ei se tuonut minulle muistisairautta.
      Muistisairauden koin mieheni lähihoitajana,jolloin hän loittoni sinne lapsuuttensa,
      Hän eli lapsuuttaan Kangasalla,vaikka elimme täällä Etelä-Savon korpimaisemissa.

      Tietty,kun pipo alkaa kiristämään,niin on kyse mielenterveyden häiriöstä,ei muistisairaudesta.
      Aloitus on harhaanjohtava.En tiedä kumpaa sairautta aloittaja haluaa kommentoitavan.

      • Anonyymi

        Aloituksessa ei mielestäni rinnastettu mielenterveyttä ja muistisairautta,
        vaikka samaan isoon kategoriaan niitten voi laajasti ottaen ajatella kuuluvan.
        Muistisairailla voi olla myös mielenterveysongelmia ja usein onkin ja
        mielenterveysoireitten taustalla voi olla muistisairauttakin, kun asiaa aletaan
        tutkimaan
        Molempia asioita voi kommentoida ja jakaa niistä kokemuksiaan.

        Muistisairas voi ahdistua ja masentua ainakin taudin alkuvaiheissa,
        kun oireitaan huomaa ja ihmettelee mitä tämä on.
        Myöhemmin hän ei ehkä pysty analyysejä tekemään mielentiloistaan.

        Ei ole harvinaista, että ikääntyminen masentaa. On sairauksia ja yksinäisyyttä
        ja pitäisi "opetella luopumaan", niinkuin hienosti sanotaan, "kaikesta ja lopuksi
        elämästä".


    • Anonyymi

      Raivoavat härikkökäyttäytyvät muistisairaat, jotka eivät pysty enää edes asioistaan huolehtimaan eivät myöskään kykene ajattelemaan, etteivät he yksin pärjäisi.
      Miten heidän kävisi, jos puoliso tai muu omainen, joka heistä huolehtii
      kuolisikin ennen heitä ? Jos ketään ei ole joka asianlaidan tajuaa,
      muistisairaat jäävät heitteille, yksin sekoilemaan.
      Niin kauan kuin huolehtija on itse hengissä, hän on pakotettu hakemaan apua
      muistisairaalle ja siinä sivussa tulee itsekin autetuksi.

      Joku harvoin pari tuntia kerrallaan kylässä käyvä sukulainen ei saa mitään
      kuvaa, miten asiat todellisuudessa ovat jokaisena arkipäivänä.
      Muistisairaat ovat aika pitkään kykeneviä näyttelemään normaalia vieraille.

    • Anonyymi

      Pomppasin viiskymppisistä lukemaan tätä ketjua. Olen joskus kuullut puhuttavan ikämuistista ja ymmärtänyt sen olevan normaalia ikääntymiseen liittyvää muistin heikkenemistä. Mistä voi erottaa onko omaisen muistin heikkeneminen sitä vai alkanutta sairautta tai sairauden esioireita ? Milloin pitäisi tehdä jotain eli ehdottaa
      omaiselle lääkärille menoa ? Mitä tarkoittaa, että pitäisi saada "ajoissa hoitoa" ?

      • Anonyymi

        Asioiden toistaminen on yksi ensimmäisistä muistisairauden oireista, kun ajatukset pyörivät kehää ja sama tarina kerrotaan tai kirjoitetaan toistamiseen.
        Muisti heikkenee iän mukana ja asioiden mieleen palauttaminen vie aikaa, mutta se kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Uuden oppiminen hidastuu myös ja vaatii keskittymistä iän kasautuessa, mutta useimmiten se on palkitsevaa.
        Muistisairauteen ei ole parantavaa lääkitystä, mutta taudin hidastumista voi auttaa hyvällä
        yleiskunnolla ja ravinnolla. Liike on lääke, pätee tässä.
        Harmillista on, että muistisairauteen myydään lääkkeitä, joista ei ole apua ja joiden haittavaikutuksistakaan ei ole tarpeeksi tietoa. Koska lääketehtaat sijoittavat suunnattomat summat kehitystyöhön, niin ne tarvitsevat tietenkin pääomaa ja osakkeenomistajat odottavat myös voittojaan.
        Tehtaat palkitsevat myös ruhtinaallisesti lääkärikuntaa, jotka määräävät tai suosittelevat
        heidän lääkkeitään.
        Kun muistisairaus diagnisoidaan, niin potilaan ja hänen läheisensä hätätilassa turvautumisensa mihin tahansa kokeelliseen tai vaikka puoskareihin on kyllä ymmärrettävää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asioiden toistaminen on yksi ensimmäisistä muistisairauden oireista, kun ajatukset pyörivät kehää ja sama tarina kerrotaan tai kirjoitetaan toistamiseen.
        Muisti heikkenee iän mukana ja asioiden mieleen palauttaminen vie aikaa, mutta se kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Uuden oppiminen hidastuu myös ja vaatii keskittymistä iän kasautuessa, mutta useimmiten se on palkitsevaa.
        Muistisairauteen ei ole parantavaa lääkitystä, mutta taudin hidastumista voi auttaa hyvällä
        yleiskunnolla ja ravinnolla. Liike on lääke, pätee tässä.
        Harmillista on, että muistisairauteen myydään lääkkeitä, joista ei ole apua ja joiden haittavaikutuksistakaan ei ole tarpeeksi tietoa. Koska lääketehtaat sijoittavat suunnattomat summat kehitystyöhön, niin ne tarvitsevat tietenkin pääomaa ja osakkeenomistajat odottavat myös voittojaan.
        Tehtaat palkitsevat myös ruhtinaallisesti lääkärikuntaa, jotka määräävät tai suosittelevat
        heidän lääkkeitään.
        Kun muistisairaus diagnisoidaan, niin potilaan ja hänen läheisensä hätätilassa turvautumisensa mihin tahansa kokeelliseen tai vaikka puoskareihin on kyllä ymmärrettävää.

        Anonyymi 17:14
        Viimeiseen kappaleeseesi viitaten en ole huomannut Suomessa sellaista hysteriaa,
        että muistisairauteen etsittäisiin puoskareilta (!) apua tai jotain ihmelääkettä.
        Suomalaiset ovat aika valistuneita, eiköhän useimmilla ole tiedossa,
        ettei muistisairauteen ole ihmelääkettä.
        Kaikenlaisia ravintolisiä saadaan myytyä herkkäuskoisille ennaltaehkäisevänä ja hoitavinakin, vaikka mihin vaivoihin, sille ei voi mitään.


        Lääkärin määräämillä lääkkeillä voidaan lievittää oireita.
        En olisi ikinä uskonut, että oma vanhempani voi koskaan enää päästä
        kotiin ja pärjätä siellä, mutta lääkitys onnistui korjaamaan tilannetta.

        Ei pelkkä liike ja ravinto auta, kun sairaus on alkanut,
        mutta en tiedä tilastoja, kuinka moni saa merkittävää apua lääkkeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asioiden toistaminen on yksi ensimmäisistä muistisairauden oireista, kun ajatukset pyörivät kehää ja sama tarina kerrotaan tai kirjoitetaan toistamiseen.
        Muisti heikkenee iän mukana ja asioiden mieleen palauttaminen vie aikaa, mutta se kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Uuden oppiminen hidastuu myös ja vaatii keskittymistä iän kasautuessa, mutta useimmiten se on palkitsevaa.
        Muistisairauteen ei ole parantavaa lääkitystä, mutta taudin hidastumista voi auttaa hyvällä
        yleiskunnolla ja ravinnolla. Liike on lääke, pätee tässä.
        Harmillista on, että muistisairauteen myydään lääkkeitä, joista ei ole apua ja joiden haittavaikutuksistakaan ei ole tarpeeksi tietoa. Koska lääketehtaat sijoittavat suunnattomat summat kehitystyöhön, niin ne tarvitsevat tietenkin pääomaa ja osakkeenomistajat odottavat myös voittojaan.
        Tehtaat palkitsevat myös ruhtinaallisesti lääkärikuntaa, jotka määräävät tai suosittelevat
        heidän lääkkeitään.
        Kun muistisairaus diagnisoidaan, niin potilaan ja hänen läheisensä hätätilassa turvautumisensa mihin tahansa kokeelliseen tai vaikka puoskareihin on kyllä ymmärrettävää.

        Lääkkeillä voi lievittää taudin oireita.
        Liike ja ruoka eivät oireita vähennä,
        mutta pitävät tietysti peruskuntoa yllä kaikilla ihmisillä.
        Tervettä elämää eläneet ja terveellistä ruokaa syöneet
        sairastuvat myös muistisairauksiin, valitettavasti.

        Muistisairauksiin liittyy usein liikkumisen vaikeutta,
        esim. Parkinsonin taudissa ja Lewyn kappaletaudissa
        ja jossain tapauksissa potilasta on vaikea saada ottamaan
        askeltakaan, kun hän sille päälle sattuu.
        Jotkut potilaat eivät edes muistaisi syödä,
        jos ei olisi joku huolta pitämässä.

        Muistisairauspotilaalla ei ole oiretiedostusta,
        ei hän itseään kykene motivoimaan,
        että lähdenpäs nyt liikkeelle,
        että muistisairauteni hidastuisi.


      • Anonyymi

        Koska muistin heikkenemistä on itselläkin, olen joskus pohtinut,
        mikä on "normaalia muistin heikkenemistä",
        mikä on ikääntymiseen liittyvää "luonnollista" muistin heikkenemistä.

        Joku päälle yhdeksänkymppiseksi elänyt voivat olla aika skarppi,
        skarpimpi kuin 20 vuotta nuorempi.
        Ei kai voi muuta kuin verrata henkilöä hänen aikaisempaan itseensä.
        Jos alkaa olla paljon poikkeavaa, ehkä kannattaa reagoida.
        Monet elävät ihan tyydyttävää elämää,
        vaikka muisti vähän heikkeneekin.

        Ehkä silloin kun alkaa epäillä pitäisikö käydä lääkärillä,
        alkaa olla se hetki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska muistin heikkenemistä on itselläkin, olen joskus pohtinut,
        mikä on "normaalia muistin heikkenemistä",
        mikä on ikääntymiseen liittyvää "luonnollista" muistin heikkenemistä.

        Joku päälle yhdeksänkymppiseksi elänyt voivat olla aika skarppi,
        skarpimpi kuin 20 vuotta nuorempi.
        Ei kai voi muuta kuin verrata henkilöä hänen aikaisempaan itseensä.
        Jos alkaa olla paljon poikkeavaa, ehkä kannattaa reagoida.
        Monet elävät ihan tyydyttävää elämää,
        vaikka muisti vähän heikkeneekin.

        Ehkä silloin kun alkaa epäillä pitäisikö käydä lääkärillä,
        alkaa olla se hetki.

        Ei kai tämä muistin heikkeneminen meillä vanhoilla ihmisillä sairaus ole vaan ikän liittyvä aivojen rappeutumis ilmiö.
        Kaikilla ihmisillä pientä unohtelua tapahtuu jo parikymppisestä lähtien. Se vaan tuppaa lisääntymään iän myötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai tämä muistin heikkeneminen meillä vanhoilla ihmisillä sairaus ole vaan ikän liittyvä aivojen rappeutumis ilmiö.
        Kaikilla ihmisillä pientä unohtelua tapahtuu jo parikymppisestä lähtien. Se vaan tuppaa lisääntymään iän myötä.

        "Muistin heikkeneminen" ja muistisairaus ovat kaksi aivan eri asiaa. Muistin huononemisesta ei oletettavasti ole olemassa diagnoosia. - Nm. Eri asiat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Muistin heikkeneminen" ja muistisairaus ovat kaksi aivan eri asiaa. Muistin huononemisesta ei oletettavasti ole olemassa diagnoosia. - Nm. Eri asiat

        Sitähän eräs kirjoittaja juuri mietti, mistä voi tietää kumpaa on.

        Nimim. Pääsi jäi taas ovenväliin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän eräs kirjoittaja juuri mietti, mistä voi tietää kumpaa on.

        Nimim. Pääsi jäi taas ovenväliin

        Näen toisin, hän no. pitää muistamattomuutta vain lisääntyvänä vanhuuden oireena. - Nm. Mikä sulta on jäänyt oven tms. väliin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asioiden toistaminen on yksi ensimmäisistä muistisairauden oireista, kun ajatukset pyörivät kehää ja sama tarina kerrotaan tai kirjoitetaan toistamiseen.
        Muisti heikkenee iän mukana ja asioiden mieleen palauttaminen vie aikaa, mutta se kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Uuden oppiminen hidastuu myös ja vaatii keskittymistä iän kasautuessa, mutta useimmiten se on palkitsevaa.
        Muistisairauteen ei ole parantavaa lääkitystä, mutta taudin hidastumista voi auttaa hyvällä
        yleiskunnolla ja ravinnolla. Liike on lääke, pätee tässä.
        Harmillista on, että muistisairauteen myydään lääkkeitä, joista ei ole apua ja joiden haittavaikutuksistakaan ei ole tarpeeksi tietoa. Koska lääketehtaat sijoittavat suunnattomat summat kehitystyöhön, niin ne tarvitsevat tietenkin pääomaa ja osakkeenomistajat odottavat myös voittojaan.
        Tehtaat palkitsevat myös ruhtinaallisesti lääkärikuntaa, jotka määräävät tai suosittelevat
        heidän lääkkeitään.
        Kun muistisairaus diagnisoidaan, niin potilaan ja hänen läheisensä hätätilassa turvautumisensa mihin tahansa kokeelliseen tai vaikka puoskareihin on kyllä ymmärrettävää.

        "Liike on lääke, pätee tässä".
        Ei päde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Liike on lääke, pätee tässä".
        Ei päde.

        Sulta on jäänyt jotain väliin, jos olet tuota mieltä. Liikkuminen ja ravitseva ruoka ovat no. keinoja ehkäistä montaa muutakin kuin muistisairautta. - Nm. Tutki tarkemmin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulta on jäänyt jotain väliin, jos olet tuota mieltä. Liikkuminen ja ravitseva ruoka ovat no. keinoja ehkäistä montaa muutakin kuin muistisairautta. - Nm. Tutki tarkemmin

        Aivot rappeutuvat omaa vauhtiaan, jos liikunta ja ruoka ehkäisisivät merkittävästi muistisairautta, Suomessa ei olisi 100000 muistisairasta tällä hetkellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai tämä muistin heikkeneminen meillä vanhoilla ihmisillä sairaus ole vaan ikän liittyvä aivojen rappeutumis ilmiö.
        Kaikilla ihmisillä pientä unohtelua tapahtuu jo parikymppisestä lähtien. Se vaan tuppaa lisääntymään iän myötä.

        En tiedä mitä pidetään rajana, mikä on sairautta.
        Joillakin ei blakkia tule ollenkaan,
        Jos magneettikuvassa näkyy normaalia enemmän blakkia
        lääkärit pitävät sitä merkkinä, että on kysymys muusta kuin normaalista ikääntymisen
        myötä tapahtuvasta muistin heikkenemisestä.
        Jos ei ole blakkia katsotaan, ettei ole Alzheimeriä, joka on muistisairaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivot rappeutuvat omaa vauhtiaan, jos liikunta ja ruoka ehkäisisivät merkittävästi muistisairautta, Suomessa ei olisi 100000 muistisairasta tällä hetkellä.

        Eivät ne ehkäise lopullisesti, mutta ne auttavat pidentämään taudin puhkeamista eli antavat terveitä / terveempiä elinvuosia elinvuosia lisää. - Nm. Ravinto on rakennusaine ja liikunta pitää aineenvaihdunnan käynnissä


    • Anonyymi

      Terveellisesti eläneitä, terveellisesti syöneitä ja liikkuneita sairastuu tänäkin vuonna noin 15000 muistisairauteen.

      • Anonyymi

        Niinpä, heillä on muistisairaus, mutta muuten he ovat terveitä, hyvin voivia ja hyväkuntoisia tyyppejä, jotka jaksavat kulkea ja puuhata ... ja sekoittaa ja hävittää kaiken mahdollisen ja mahdottoman ympräriltään. - Nm. Surullinen ristiriita


    • Anonyymi

      Mitä blakki on aivoissa ?

      • Anonyymi

        Googlaten: blakki aivoissa
        saat varmaan parhaiten paljon asiallista ja oikeaa tietoa.

        Olen mielenkiinnosta asiaa kohtaan yrittänyt päästä vähän perille blakista,
        mutta vaikeaa on ymmärtää, kun ei ole päivääkään lukenut lääketiedettä.
        Minua kiinnostaisi se, mikä merkitys blakilla yleensäkin on ja erikoisesti
        muistisairauksissa. Mistä se on syy tai seuraus ?

        Blakki on aivoihin hermosolujen väliin kertyvää valkoista molekyyliä,
        beta-amyloidia. Sitä todetaan kaikilla muistisairailla.

        Kokeellisilla lääkkeillä, jotka ehkäisevät beta-amylodin syntymistä,
        ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta sairauden etenemiseen.

        Mieleeni on jäänyt muutaman vuoden takaa kirjoitus Harwardin tutkijoista,
        jotka uskoivat päässeensä beta-amyloidien tehtävän jäljille,
        että se itse asiassa suojelisi aivoja.
        Kun aivoihin pääsee viruksia tai bakteereja aivot tuottaisivat beta-amyloidia niitä eliminoimaan. Alzheimerin taudissa jokin menee kuitenkin pieleen
        ja beta-amyloidi kääntyisi omia kudoksia vastaan.
        En ole mistään saanut lukea, oliko tuo teoria oikea.
        Uutta tutkimusta tehdään varmaan koko ajan
        ja dementiaa aiheuttavan Alzheimerin taudin salaisuus avautuu ehkä lähiaikoina.

        Alzheimerin tauti on muuten saanut nimensä Alzheimer-nimisen lääkärin mukaan,
        joka ensimmäisenä taudin totesi vuonna 1906.


    • Anonyymi

      Kun ihmiset saavat diagnoosin, muistisairaus on saattanut muhia salakavalasti jo parikymmentä vuotta.

    • Anonyymi

      Ensinnä kiitän demeter 1. tärkeän, mutta monelle myös tuskallisen aiheen ottamisesta tämän keskustelun teemaksi. Tietysti kiitän myös niitä keskustelijoita, jotka ovat huomioineet hänen toivomuksensa aiheessa pitäytymisestä. Valitettavasti teemaa ei vain ole helppo pukea riimitetyn runon muotoon.

      Mutta itse aiheeseen. Olen omaishoitaja, vaimoni on tavallaan hiipinyt jonkinlaisen verhon taakse, joka pakottaa nykyhetken näyttäytymään hetki hetkeltä epäselvem-pänä eli muistin heikentyminen on tosiasia. Pahinta siinä on mielestäni hänen kokemat pelkotilanteet. Tuttu ja turvallinen ympäristö on kadonnut. Esineet, jotka eivät ole vakipaikoissa, joku on varastanut. Äkkiseltään se on pikkuseikka, ei kuitenkaan muistisairaalle. Muuttaminen voi muodostua katastrofiksi. Eräässä kaupungissa (ei Suomessa) tulipalon vuoksi yksi hoitokoti jouduttiin evakoimaan. Vanhuksille järjestettiin tietysti uudet tilat. Ensimmäisen kuukauden aikana toistakymmentä menehtyi pelon aiheuttamaan stressiin. Itse tiedän kaksi tällaista tapausta.

      Omaisten on usein vaikea huomata hiipivää muistin menetystä, kuinka paljon vaikeampaa se on sitten vain sairaan kanssa satunnaisesti tekemisissä olevalle. Puhe siirtyy helposti vuosi sitten tai vieläkin kauempana tapahtuneiden asioiden piiriin, Selkeitä asioita yhtäkaikki, eihän siinä sairasta. Harva yhdistää Kalevalan ja dementikot, isovanhemmat kertovat lastenlapsille tarinoita, joita heidän isovanhempansa ovat kertoneet heille, kertomukset ovat hioutuneet rytmillisiksi runoiksi. Larin Paraske oli tiettävästi viimeisinä vuosinaan dementoitunut runolaulaja, se ei kuulijoita haitannut.
      Itseäni sekä harmitti että nolostutti se, että äitini lähetti vuosittain miltei aikuiselle tyttärelleni syntymäpäivä- ja joululahjoiksi vuosi toisensa jälkeen ennen niin sopivan kokoisia asusteita. Jotenkin toivon, että jäisin tiettyjen asioiden ulkopuolelle.

      • Anonyymi

        Muistisairaan elämässä voi kuvitella olevan paljon pelkoja,
        koska hän ei voi olla varma asioista, miten ne ovat. On turvaton olo.
        Sen täytyy olla ahdistavaa. Epäilee välillä kaikkea ja kaikkia.
        Läheiseni on kertonut, että hänellä on usein tunne, onko hän tullut hulluksi
        vai mitä tämä kaikki on.

        Ihminen ei "saisi" enää muuttaa, kun muistisairaus on alkamassa tai tullut.
        Hän ei kykene orientoitumaan uuteen asuntoon ja paikkaan,
        ei koskaan opi missä hän on, kun se vanhassakin asunnossakin
        tuppaa unohtumaan. Kaikki uusi tekee elämästä entistä epävarmempaa.
        Muuttaminen pitäisi tehdä kun vielä muisti on tallella.

        Miksi olet suotta hävennyt äitisi tyttärellesi antamia lahjoja.
        Ei sitä tarvitse minkään osapuolen hävetä tai siitä nolostua.
        Äidilläsi on vielä lämpimiä tunteita ja hän on muistanut muistaa lahjalla.
        Sehän on ihan hienoa.


    • Anonyymi

      Kiitos, vaikka demeter en olekaan. Aihe on monille ajankohtainen ja ketju on pysynyt kiitettävästi asiassa. Itse olen saanut uutta tietoa muistisairauksista. Tietoa olen vahvistanut googlaamalla. Kiitos kaikille.

      Aloittaja

      • Kiitos palautteesta, Anonyymi 23.36 eilen. Aloitus syntyi aika spontaanisti aikaisemmassa ketjussa olleen keskustelun pohjalta, eikä se varsinaisesti ollut minun. Joku valpas teki aloitteen ja olen itsekin tosi iloinen, että tällainen ketju saatiin yhteistyössä aikaan. Vertaisuutta, asiatietoa, kokemusasiantuntijuutta. Minäkin opin siitä paljon.

        Tahdon uskoa, että tällaisen asian esille ottaminen palvelee myös niitä, joille muistisairaus ei (vielä) ole tullut ihan lähelle. Eivät kaikki sairastuneet ole poissa silmistä, lukkojen takana ja siksi lisääntynyt tietous voi auttaa suhtautumisessa heihin. Arvostan tosi paljon niitä omaisia/hoitajia, jotka ennakkoasenteita uhmaten luotsaavat sairastunutta "ihmisten ilmioille", kerhoihin ja sosiaalisiin tapahtumiin, toimivat meille suunnannäyttäjinä ja opastajina. Tuskin on kenelläkään pahaksi nähdä, että elämä voi joskus saada tällaisenkin muodon ja silti se sisältää saman ison mysteerin, minkä jokainen ihmiselämä sisältää.


      • Anonyymi

        Kiitos sinulle aloituksesta.
        Mukava nähdä kuinka asiallisesti anonyymiys toimii parjauksista huolimatta.

        Keskustelua aiheesta voisi jatkaa, vaikka parantavaa lääkettä tai hoitoa ei edellä mainittuihin sairauksiin olekaan. Elämisenlaatua voi ennakolta parantaa elintavoilla, mutta halu siihenkin on yksilöllistä, eikä ihmisiä kannata painostaa muuttamaan omia mieleisiksi omittuja tapojaan.
        Joillekin huuhaahoidot tuovat sisältöä elämään ja eksoottisiksi mainitut pillerit ja uutteet toimivat onnistuneina lumelääkkeinä.


    • Anonyymi

      Kun lukee tai kuulee surullisen uutisen, että henkilö on kuollut Alzheimeriin,
      ei voi oikein ymmärtää, miten muistisairauteen kuolee.

      • Anonyymi

        Ihan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin sairauksiin. - Nm. Tänään yhden rajan yli saatellut


      • Anonyymi

        Olen joskus lukenut, että muistisairaalla ihmisellä ei toimisi enää mikään,
        ei osaa ei ymmärrä tai ei pysty edes ruokaa nielemään, mutta voihan se olla sama kaikilla
        johonkin sairauteen hiipuvilla. Nopea kuolema on armollinen. Kärsiminen ja kituminen armotonta. Elämä on raakaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen joskus lukenut, että muistisairaalla ihmisellä ei toimisi enää mikään,
        ei osaa ei ymmärrä tai ei pysty edes ruokaa nielemään, mutta voihan se olla sama kaikilla
        johonkin sairauteen hiipuvilla. Nopea kuolema on armollinen. Kärsiminen ja kituminen armotonta. Elämä on raakaa.

        Jos aivorakennelmasta häipyy, hiipuu, poistuu ... alueita 'käytöstä', niin sehän tarkoittaa, että myös elintoiminnot häipyvät, hiipuvat, poistuvat ... Mutta jos sydän jaksaa pumpata ja pitää elossa, niin pahimmat tapaukset voivat viipyä vuosikausia vuoteen laitojen sisällä sikiöasennossa. - Nm. Armoa ei anneta


    • Anonyymi

      Mää en muista mittään, mää en muista mittään

    • Anonyymi

      Puhutaan paljon nuorten masennuksesta, mutta yhtä paljon voi olla vanhusten masennusta ainakin itsemurhalukujen valossa. Jos kolme nuorta jää joka päivä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle, joka toinen päivä yksi vanhus poistuu tästä maailmasta oman käden kautta. Siitä ei puhuta. Ovatko vanhukset niin arvottomia ?

      • Anonyymi

        Mielestäni jokaisella on oikeus itsemurhaan, aivan samoin kuin voi kieltäytyä lääkityksestä tai hoidoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni jokaisella on oikeus itsemurhaan, aivan samoin kuin voi kieltäytyä lääkityksestä tai hoidoista.

        Woi olla, woi olla, mutta vasta sen jälkeen, kun on ottanut selvää ja tietää, mistä tässä maan päällisessä elämässä on kymysys. Vääristä syistä ei kannata loppua, kannattaa vaihtaa levyä mieluumin. - Nm. Asenne ratkaisee


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni jokaisella on oikeus itsemurhaan, aivan samoin kuin voi kieltäytyä lääkityksestä tai hoidoista.

        Toivoisi, että ihmisen ei missään elämänsä vaiheessa täytyisi nähdä itsemurhaa
        ainoana vaihtoehtona. Meidän pitäisi olla yhteydessä läheisiimme ja tuttuihimme iästä riippumatta, että pysyisimme perillä mikä on tilanne.
        Joku voi sanoa, että "ettemme ole veljemme vartijoita",
        mutta ihmisrakkaudesta ja välittämisen takia yhteydenpito ei ole liikaa pyydetty,
        jos vaihtoehto on itsemurha.
        Pienilläkin asioilla voi olla ratkaiseva merkitys.
        Emme saisi unohtaa ketään. Varsinkaan ihmistä, jolle olemme ehkä ainoa tai yksi harvoista linkeistä ulkomaailmaan.
        Tee se lähimmäisellesi se mitä toivoisit itsellesi tehtävän.
        Pyyteettömästi. Hänen takiaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni jokaisella on oikeus itsemurhaan, aivan samoin kuin voi kieltäytyä lääkityksestä tai hoidoista.

        Takavuosina sanottiin, että tupakointi on jokaisen yksityisasia. Enää ei sanota, kun tiedetään, että se vaikuttaa haitallisesti myös lähellä oleviin.
        Minusta itsemurhassa pätee sama. Se on yksityisasia, mutta vaikuttaa muihin ja tuskin parantaa heidän elämänlaatuaan mitenkään.
        Tietysti ihmisen kärsimys voi kasvaa niin suureksi, että hän ei näe itsellään muuta vaihtoehtoa ja ehkä hänen tekonsa onkin viesti meille, mutta tahtooko hän todella jättää elämästään niin synkän ja raskauttavan todisteen?


    • Anonyymi

      Tädilleni alettiin laittaa muistilaastari muistin heikkenemistä hidastamaan.
      Hänellä oli jo todettu alkanut alzheimer.
      En muista enää mikä lääke laastarissa oli vaikuttavana aineena ja
      mietin miten joku lääke voisi muistiin tehota.

      Myöhemmin hänellä todettiin sydänvikoja, mm. johtumishäiriö,
      josta syystä muistilaastari ei sopinutkaan.

      Kaksi päivää laastarinkäytön lopettamisen jälkeen
      tätini oli pienessä paniikissa, "nyt muistini ei toimi ollenkaan,
      haluan sen laastarin takaisin !"

      Hän ei sitä saanut takaisin, mutta on käsityksessä,
      että muistin heikkeneminen ja alzheimer alkoi juuri silloin,
      kun laastari jätettiin pois käytöstä.

      Hänen kokemuksensa mukaan hänen muistinsa heikkeni
      ratkaisevasti juuri silloin, mikä ei tietenkään ole totta,
      mutta usko lääkkeeseen voi pitää potilaan rauhallisena.

    • Minun siskoni...yhy...yyy...rääky...rääky...räää...
      Ressukka kuoli 3 kuukautta vanhana.
      Vaikka Arvo Ylppö itse häntä hoiti.
      Ihan täällä Stadissa asti.
      yhy...
      Onneksi minä en ollut vielä syntynyt.
      Onneksi eivät vanhempani kuolemastaan lyyhistyneet.
      Huuuoks!

      H.

      • Anonyymi

        Tuntuu vähän siltä, että sinun ei kannata osallistua Suosituin Palstalainen-kilpailuun...


      • Anonyymi

        Miten minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että sinut maailmaan saattanut vanha kätilö ampui itsensä jo samana iltana?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuntuu vähän siltä, että sinun ei kannata osallistua Suosituin Palstalainen-kilpailuun...

        "Anonyymi"

        Miten niin?
        Minähän jankutan yhtä luistavasti kuin toisetkin.

        H.


      • Anonyymi
        huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        Miten niin?
        Minähän jankutan yhtä luistavasti kuin toisetkin.

        H.

        Ja hienoo että on yksi joka äänestää, olitpa vaikka sinä itse.


      • Anonyymi

        Tulee mieleen ystäväni, joka sai tapaturmaisesti aivovaurion.


    • Anonyymi

      Kun omainen sairastuu, alkaa "Pilvet koko ajan matalalla"-elämänvaihe.

    • Anonyymi

      Äidilläni on muistisairaus. Hänellä on ollut mielenterveysongelmia (harhat, luulot), mutta niitä ei ole hoidettu ja oireet ovat pahentuneet muistisairauden myötä. Omasta mielestään hänessä ei ole mitään vikaa. Kotihoitajilla ja meissä on vika. Hänellä on käynyt siivoojia, koska lapsetkaan eivät ole enää nuoria ja nyt hän on heittänyt huudoin siivoojat ulos. Hän on heittänyt minutkin ulos monta kertaa. Hän keräilee kotihoitajilla tietoja kysellen heidän henkilökohtaisesta elämästä. Sitten hän iskee heikkoihin kohtiin. Olen tottunut käytökseen, mutta sääliksi käy hoitajia. Äiti puhuu välillä hävyttömiä ja suoranaisesti kiusaa. Hän soittelee usein. Aina joku on huonosti tai hän tarvitsee tupakkaa. Pystyn olemaan max 4 päivää hoitamassa. Vanhuus pitäisi olla rauhallista ja ihmisten pitäisi ajoissa tehdä tilit selviksi itsensä, elämänsä ja toistensa kanssa. Olen jopa miettinyt, että voiko olla, että kun ihminen on kovin sairas ja väsynyt ja menettää malttinsa, että jokin huono henki menee jonkun henkisen portin läpi ja kun ihmisen omat suojaukset pettävät, hän menee ihan sekaisin.

      • Anonyymi

        "Omasta mielestään hänessä ei ole mitään vikaa."

        Suhtaudu ymmärryksellä. Muistisairaalla ei useimmiten ole oiretiedostusta.
        Hän uskoon muistavansa "kaiken". Kun muisti ei toimi elämästä tulee turvatonta
        ja epävarmaa.
        Itsekontrolli voi myös pettää, vanhemmiten joskus muutenkin aivojen rappeutuessa,
        käyttäytyminen muuttuu, kun itsekontrolli ei pelaa.
        Vanhat patoutuneet katkeruudet voivat päästä ilmoille
        ja kohteeksi voi joutua kuka vain.
        Itse potilas, muistisairas on se, joka eniten ymmärrystä tarvitsee.
        Hän on kaikkein onnettomin.


      • Anonyymi

        Muistisairaus voi alkaa kymmenenkin vuotta ennen kuin oireita huomaa.
        Muistisairauteen liittyviä harhoja ja luuloja voi olla ennenkuin muisti huononemista
        huomaa.
        Kai äitisi on ollut geriatrin vastaanotolla ja tutkimuksissa ?
        Hän tarvitsee ehdottomasti geriatrin apua.


    • Anonyymi

      Harhat ja luulot johtuvat muistisairaudesta. Ei kai ne varsinaisesti ole
      mielenterveyssairauksia ? Harhoja ja luuloja on usein
      Levyn kappale taudissa. Tauti aiheuttaa niitä.
      Niitten syntymämekanismia ei varmuudella tunneta.

    • Anonyymi

      Voi surkeus sitä paikkaa,käytetään vielä nimitystä Kuntoutus-ja muistikeskus.Ammattitaidottomat lähihoitajat siellä leikkii moniosavaa henkilökuntaa,jopa potilaan tervehtiminen siellä jää tekemättä,puhumattakaan uuden potilaan vastaanottaminen.Vierailijat ovat näille moniosaajille välttämätön paha,kohtelu on aivan järkyttävää,ei vierailuaikanakaan sitä kunnioitusta potilasta kohtaan suoda.Ehdottaisin henkilökunnalle menoa käytöskoulutukseen,opetelkaa kohtaamaan potilas ja kunnioittamaan niitä ihmisrauniota,jotka teidän muistiosastolle joutuu....Aivan törkeää käyttäytymistä osastolla vieraillessa näki,hyi helvetti kun vieläkin karmii selkäpiitä!

      • Anonyymi

        Hoitajat voivat olla muuallakin tylyjä, mutta on käsittämättömän julmaa
        miten he joskus suhtautuvat pään ongelmiin. Melkeinpä nauravat.
        Heille on hauskaa, kun ihmisen aivot eivät enää toimi kunnolla ja
        hän käyttäytyy poikkeavasti eikä muista asioita.
        Läheisille se on vakava ja murheellinenkin paikka ja tuntuu pahalta
        lähteä pois vierailutunnilta ja jättää omaisensa tällaisten taukkien kynsiin
        henkisesti kaltoinkohdeltavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoitajat voivat olla muuallakin tylyjä, mutta on käsittämättömän julmaa
        miten he joskus suhtautuvat pään ongelmiin. Melkeinpä nauravat.
        Heille on hauskaa, kun ihmisen aivot eivät enää toimi kunnolla ja
        hän käyttäytyy poikkeavasti eikä muista asioita.
        Läheisille se on vakava ja murheellinenkin paikka ja tuntuu pahalta
        lähteä pois vierailutunnilta ja jättää omaisensa tällaisten taukkien kynsiin
        henkisesti kaltoinkohdeltavaksi.

        Tuo on surkeeta....!


    • Anonyymi

      Pidin huolta muistisairaasta ilkeästä ihmisestä vuosia. Se oli helvettiä.
      Sairastuin masennukseen ja ahdistukseen sen takia.
      Muistisairas ei oireilleen mitään kai voi ?

    • Anonyymi

      Mitä sitä turhaa toivomaan mitään. Sen kun itse aloitat sökeltämisen mistä haluat. Jos kaikki vaan toivovat että jostain putkahtaisi kirjoituksia mielenterveydestä niin sopii sitten odotella muitten kirjoituksia vaikka hamaan tappiin asti! Tai ehkä joku kantaa kotiisi valikoituja aiheita!

    • Anonyymi

      Tuntuu et mitä enemmän hyvinvointia sitä enemmän kaikenlaisia adhd, aspergeria ja muita vaivoja on.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3085
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      26
      2153
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1739
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1597
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1341
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1311
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1226
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1190
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1137
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1041
    Aihe