Suomalaiset ja saksalaiset väittivät laskeneensa Kiestingin kevään 1942 taistelujen jälkeen "yli 15,000 puna-armeijan sotilaan ruumiit". Tällaiset väitteet ovat tietenkin roskaa. Ei kukaan niitä ruumita ole oikeasti laskeneet, ne on arvoitu samalla tarkkuudella kuin mitä pieleen arvoidaan aina suurten tilaisuuksie väkimääriä (järjestäjä väittää osallistuneita olleen 100,000, poliisi 60,000 ja ammattilaskijat usein päätyvät esim 30,000:een)
Kiestingin taisteluista on olemassa suhteellisen luotettavat Puna-armeijan 26.Armeijan tappiotilastot koko huhtikuulta ja toukokuulta 1942. Käsittää siis useita viikkoa aikaa joka ei edes sisälly varsinaiseen Kiestingin taisteluun (24. huhtikuuta – 23. toukokuuta 1942).
23.Armeija: 7,077 kaatunutta tai evakuoinnissa menehtynyttä, 2,981 kadonnutta ja 11,801 haavoittunutta tai sairastunutta. Yhteensä 21,859.
Suomalaiset (III AK:n yksiköt jotka osallistuneet taisteluun): 293 kaatunutta ja 1,393 haavoittunutta. Yhteensä 1,686.
SS Nord Divisiiona: 390 kaatunutta, 1,945 haavoittunutta. Yhteensä 2,335.
Saksalaisten tappioista puuttuvat useiden muiden yksikköjen menetykset kuten Salzer/Gebirgsjaeger-R 139 pataljoonan sekä taisteluosastojen Kräutlerin ja Boysenin menetykset. Suomalaisten ja saksalaisten tappiot nousevat siis selvästi yli 4,000 miehen.
Eli kuten huomaamme, vaikka puna-armeijan tappiot olivat raskaat ei kokonaistappiosuhde ole lopulta ollut kuin 1:5. Ja tämä ajankohtana jolloin puna-armeijan kokonaistilanne vuoden 1941 rajujen tappioden, tehtaiden evakuoinnin ja heikon ammustilanteen takia oli ehkä sodan heikoin. Ei siellä Kiestingissä ole siis laskettu "yli 15,000 vihollisruumista". Sotasaalismääräkin jäi lopulta vähäiseksi. Suomalaiset saivat vain 1,503 kivääriä, 319 konepistoolia, 27 konekivääriä, 139 pikakivääriä, 45 kranaatinheitintä, 23 pst-kivääriä ja vain yksi vaivainen 45 mm pst-tykki.
Kiestingin kevään 1942 taistelun todelliset tappiot?
25
259
Vastaukset
- Anonyymi
Marskin ritari Paavo Koli : itseään käskenyt mies. Parjanen, Matti (2009).
Linkki nettiversion tiedostoon.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95465/marskin_ritari_paavo_koli_2009.pdf- Anonyymi
Kirja kuvaa Kiestingin kovimman taistelun, missä vihollisen aliupseerikoulun koko kurssi, liki 200 miestä, tapettiin viimeiseen mieheen heidän yritettyään tuhota suoralla hyökkäyksellä koko Turtolan osaston esikunnan. Vain muutama mies ampui konepistooleilla ja muutama panosti lippaita. Koli ampui loput vangiksi antautuneet parikymmentä vihollista ja tämä tapaus lienee painanut häntä aina itsemurhaansa saakka!
- Anonyymi
Siis melkolailla samanlainen tappiosuhde mikä itärintamalla vallitsi vuonna 1942. Tuosta pohjanoteerauksesta puna-armeija alkoi petrata ja vuoden päästä Saksan 6.Armeija tuhottiin Stalingradissa. Siihen loppui natsien pörhistely.
- Anonyymi
Suomalaisten tappiot laskettu vain niiltä yksiköiltä jotka osallistuivat Kiestingin taisteluun noin kuukauden ajalta. Saksalaisten vain SS-Nordin tappiot vaikka muitakin osastoja saksalaisista osallistui vastahyökkäykseen. Sen sijaan puna-armeijan 26.Armeijan tappiot sen sijaan laskettu kahdelta kuukaudelta käsittäen myös tappiot muualtakin kuin Kiestingistä.
Eli ei se nyt ole mitään 1:50 tappamista ollut kuten tuo Wikipedia-juttu antaa ymmärtää. - Anonyymi
Missä Waffen SS oli siellä aina vihollisen tappioita liioiteltiin ja omia peiteltiin.
Puna-armeijan tappioiden lähdetiedot: Vjatseslav Nikitin, TsAMO, f. 214 o.1427- Anonyymi
Sama myös suomalaisilla. Vihollisen tappioita liioiteltiin. Ja puheet siitä että 15 000 ruumista olisi laskettu taistelukentillä on täyttä huuhaata. Ei kukaan moiseen touhuun ryhtynyt. Tämä on ihan samanlaista kuin mielenosoitusten väkimäärien tai yleisötapahtumien väkimäärien arvioinnissa. Organisaattorit laskevat määrät reilusti yläkanttiin.
- Anonyymi
Puna-armeijan tappiot Kiestingin suunnalla olivat suuremmat kuin kelirikkohyökkäyksessä Syvärillä. Tosin kelirikkohyökkäs kestikin vain 15 päivää. 11-25.4.1942. Kiestingissä 26.Armeijan tappiot laskettu sen sijaan 2 kuukauden ajalta.
- Anonyymi
Jospa Vjatseslav Nikitin TsAMO:n arkistoja tutkimalla on tehnyt tarkempaa työtä kuin Juri Kilinin?
- Anonyymi
Krivin taistelussa 15-18.9.42 kirjoittaa 3.Prikaatin sotapäiväkirja hyökkänneen vihollisen kärsineen prikaatin Koillisradan lohkolla sekä Vääräjärven lohkoilla 1571 miehen tappiot kaatuneita. Prikaatin omat tappiot kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina 348.
Mikäli tämäkin taistelu noudattaa kelirikkotaistelun tappiosuhdetta on kokonaistappiot (kaatuneet, kadonneet, haavoittuneet) puna-armeijalla 3.Prikaatia vastaan noin 2 000 miestä 4 päivässä.- Anonyymi
Krivillä 15.9-19.9.42 neuvostoliittolaisen 289.Dividioonan kokonaistappiot jäivät 873 mieheen joista kaatuneina 220 ja haavoittuneina 653. Suomalainen 3.Pr väitti että neuvostojoukot menettivät "pelkästään kaatuneina 1573 etulinjasta ja sen välittömässä läheisyydessä".
Tämä vihollistappioiden paisuttelu oli hyvin leimallista jatkosodassa ja Krivi edusti eräänlaista huippua kun tappiot kaatuneina väitettiin todellista 5 kertaa suurempina. Johtuiko siitä että 3.Pr:ssä oli paljon paskantärkeitä helsinkiläisiä joilla on tunnetusti suuret luulot itsestään?
- Anonyymi
Neuvostoarkistot vahvistavat että puna-armeijan tappiot ovat olleet erittäin raskaat. Tämä olikin viimeinen Suomen suunnan offensiiveista missä sen tykistö poti selvää ammuspulaa. Krivillä syyskuussa 1942 sen tykistö ampui selvästi jo enemmän.
- Anonyymi
J.Putkinen väitti sivustollaan että "kenraalimajuri Palojärven Divisioona J tuhosi ryssien 8.Hiihtoprikaatin (kaatui 1441 jäi vangiksi 64)..."
Mutta todellisuudessa 8.hiihtoprikaati menetti kaatuneina ja kadonneina Vjatseslav Nikitinin keräämän arkistotiedon mukaan 343 miestä. Jatkuvasti näyttää siltä että suomalaisten (ja saksalaisten) väitteet kaatuneista vihollisista ovat pikemminkin heidän kokonaistappioiden suuruusluokkaa.- Anonyymi
"kenraalimajuri Palojärven Divisioona J tuhosi ryssien 8.Hiihtoprikaatin"
https://jput.fi/Suomalais_saks_Kiestinki.htm
Ei ole Putkisen väite, vaan tuosta kirjasta:
Ari Raunio, et al – Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44; 2013; sivut 59 - 75
- Anonyymi
"SS Nord Divisiiona: 390 kaatunutta, 1,945 haavoittunutta. Yhteensä 2,335."
Tuossa on virhe. Ari Raution mukaan koko III AK:n jolle SS-Nord divisioonakin oli alistettu olisi kärsinyt hieman yli 2 500 miehen tappiot Kiestingin taisteluissa. Niistä suomalaisten tappiot hieman yli 170 kaatunutta ja hieman yli 900 haavoittunutta. Saksalaisten osuus 248 kaatunutta ja 1 239 haavoittunutta.
AOK Norwegen raportoi koko Norjan ja Suomen Lapissa olleiden saksalaisjoukkojen tappoiksi huhti-toukokuussa:
huhtikuu 1942: 298 kaatunutta, 26 kadonnutta, n. 800 haavoittunutta
toukokuu 1942: 913 kaatunutta, 217 kadonnutta, 3790 haavoittunutta
yhteensä n. 6 050 miestä
Ziemken mukaan suomalaissaksalaisten joukkojen tappiot Kiestingin suunnan taisteluissa 2 500 ja Litsajoella (jossa lähes yksinomaan saksalaisia) n. 3 200. Näin ollen noin 6 000 - 6100 miehen saksalaistappioista Kiesting edustaa 25% ja Litsajoki 53%:a. - Anonyymi
Pohjois-Suomi ja Norjan Lappi olivat vaikeita paikkoja saksalaisille. AOK Norwegenin tilastot osoittavat että vuonna 1941 syyskuun 10.päivään mennessä saksalaisten tappiot olivat jo 21,501 miestä eli 19.83% miesvahvuudesta kun siihen mennessä Saksan itärintaman kokonaistappiot olivat olleet 564,727 miestä eli 16.61% joukkojen määrästä.
Lähde: Ziemke, The German Northern Theater of Operations 1940-1945, sivu 184 - Anonyymi
Kenraali Siilavuon (III AK) Päämajalle lähettämä raportti Kiestingin taisteluista:
(24.5.1942
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3047412
" Vihollisen huhtikuun loppupuolella aloittama, voimakas saarrostusoperaatio ak:n pohjoisryhmän lohkolla on kiivaissa ja raskaissa jatkuvissa torjunta- ja hyökkäystaisteluissa lyöty takaisin. Vihollisen saarrostusryhmästä 186.D on pääosin tuhottu, 8.hiihtoPr. Kokonaan tuhottu, 80.er.Pr:n pääosat tuhottu ja 23.Kaartindivisioonalle tuotettu erittäin raskaat tappiot. Idästä rintamaamme vastaan hyökänneille 263.D:lle ja 67.Er.Pr:lle on myös tuotettu erittäin raskaat tappiot. - Huolimatta kuluneen taisteluvaiheen aikana saamastaan yhteensä yli 10.000 miehen suuruisesta täydennyksestä useinpien vihollisten joukko-osastojen vahvuus on supistunut erittäin pieneksi. Uusista joukoista ei ole saatu varmoja tietoja. On mahdollista , että Louhen suunnalle on saapunut uusi divisioona ja prikaati.
III AK:n pohjoisryhmä pitää aikaisemmat asemansa Verhneja Zornojejärven eteläpuolella ja siirtyy toistaiseksi puolustukseen pohjoisempiana saavuttamalleen linjalle, valmistautuen maaston kulkukelpoisuuden parantuessa jatkamaan hyökkäystä edullisemman puolustusaseman hankkimiseksi Verhneja Zornojejärven- Nishnejejärven välillä. Div. J pitää saavuttamansa maaston Verhneje Zornojejärven luoteispään- Nishnejeärven etelään pistävän lahden linjalla, jatkaa nopeasti sen varustamista ja tienrakennusta lohkolle, tiedustelee vihollisen puolustusaseman yksityiskohtaisen kulun, sekä varustusten ja miehityksen laadun.
…
... ja ns. Hughessanoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3047423
”24.5 alkaneesta taisteluvaiheesta Louhen suunnalla ilmoitan kun nyt suomalaisten ja saksalaisten aseveljien yhteisin, mitä raskaimmin ponnistuksin jatkuvien kiivaiden taistelujen jälkeen vihollinen on heitetty takaisin aikaisempien varmistuslinjojemme taa, voidaan 24.4 alkaneita Louhen suunnan torjuntataisteluita pitää päättyneinä. Vihollisen JR 238, 8.HiihtoPR (4 pataljoonaa I/JR 298 ja II/80.Er.Pr ovat täydelleen tuhotut. 186.D, 23. KaartinD ja 80.Er.Pr on lyöty niin, että niiden yksiköiden vahvuudet jatkuvasta täydennyksestä huolimatta ovat vankitietojen mukaan vain 30-50 prosenttia. Myöskin 263.D ja 67. Er.Pr ovat jatkuvissa tuloksettomissa rintamahyökkäyksissään kuluttaneet 2/3 taisteluvoimastaan , niin että eivät edes politrukit saaneet niitä loppuaikoina enää ajetuksi hyökkäykseen. 85.Er.Pr. Vedettiin stukien hyökkäyskohteeksi jouduttuaan taakse ennenkuin se edes oli ehtinyt etulinjaan. Taisteluiden aikana ovat joukkomme torjuneet yhteensä 175 vihollisen erillistä pataljoonan, rykmentin voimin suoritettua hyökkäystä. Vihollisen tappiot ovat yli 15.000 miestä kaatuneissa (laskettuna ja välittömästi etulinjan edessä arvioituna). Vankeja otettiin 676. Sotasaalista on tähän mennessä laskettu yli 2,000 henk.kohta asetta, 191 kk ja pk:iä, 44 krh:ta, 5 tykkiä, 9 ampulliheitintä ym. % raskainta ps.vaunua (KV) on tuhottu ja 8 vaurioitettu käyttökelvottomaksi. Tykistömme on vaientanut 37 vihollisen tuliasemaa ja tuhonnut runsaasti vihollisen tykistökalustoa. It.tykistömme ja tst.joukkommen ampuivat alas 16 lentokonetta (lisäksi 1 epävarma). 7 lentokonetta vaurioitettu. Vihollislentoja alueellamme 104 joissa koneita 556. Suurin yhtäaikaa esiintynyt koneluku oli 22. Omat tappiomme kaatuneita 170 suom. ja 248 saks ja haavoittuneita 902 suoma. Ja 1239 saks. Todellisuudessa vihollisen tappiot olleet huomattavasti suuremmat, sillä tykistömme ja krh:mme ja Stukahyökkäysten ryhmille aiheuttamat tappiot eivät sisälly edellä esitettyihin lukuihin. Vangit kertovat kuitenkin tuhotuista kuormastoista, paniikin valtaan joutuneista leireistä ja rivistöistä, 50 prosenttia tappioita kärsineistä pattereista jne.Useita ammusvarastoja ja junia on Stukien tarkkojen hyökkäysten kohteena lentänyt ilmaan. ... "- Anonyymi
"Vihollisen JR 238, 8.HiihtoPR (4 pataljoonaa I/JR 298 ja II/80.Er.Pr ovat täydelleen tuhotut. 186.D, 23. KaartinD ja 80.Er.Pr on lyöty niin, että niiden yksiköiden vahvuudet jatkuvasta täydennyksestä huolimatta ovat vankitietojen mukaan vain 30-50 prosenttia. Myöskin 263.D ja 67. Er.Pr ovat jatkuvissa tuloksettomissa rintamahyökkäyksissään kuluttaneet 2/3 taisteluvoimastaan ,"
Siilasvuon raportti esitti vihollisen saaneen täydennystä yli 10,000 miestä taistelujen aikana ja esittää sen jälkeen että divisioonien vahvuudet näistä täydennyksistä huolimatta enää 30-50%, siis jossain 2000-4000 välillä. Kaatuneksi väitettiin 15,000 jotka keskittyneen mainittuihin kolmeen divisioonaan ja kolmeen prikaatiin. Kuitenkin Nikitinin mukaan kaatuneita näissä kolmessa prikaatissa olisi ollut 3,401 ja kadonneita 1,088. Kolmen prikaatin tappiot kaatuneina 1,004 ja kadonneina 320. Yhteensä näistä saadaan vain 5,813 joista vähennettävä suomalaisten ja saksalaisten saamat vangit 676 jolloin kuolleiksi (kaatunut, haavoihin menehtynyt) jäisi 5,137 sotilasta eli vain 1/3 suomalais-saksalaisista väitteistä.
Nikitinin läpikäymä aineisto Kiestingin taisteluissa menehtyneistä kolmen divisioonan sotilaasta jotka löytyvät "Karjalan puolustajien tietokannasta", yht 4,154 vahvistavat sitä kuvaa että suomalais-saksalaiset yhtymät selvästi liioittelivat hyökkääjän tappioita kaatuneina. Toisaalta Nikitin lukema 26.Armeijan koko huhti-toukokuun periodin haavoittuneista 11,810 (jotka keskittyvät voimakkaasti Kiestingissä sotineiden yksikköjen tappioihin) myös alleviivaat taistelujen verisyyttä mutta myös sitä että 26.Armeija pystyi evakuoimaan haavoittuneitaan paljon taisteluista. Kaatuneitten vihollisten määriä III AK selvästi liioitteli. Kokonaistappiot ovat sen sijaan todennäköisesti ylittäneet 15,000 rajan. Suomalais-saksalaisten joukkojen kokonaistappiot olivat n. 2,500 miestä.
*****Stieglitz*****
- Anonyymi
Siilasvuon "Hughessanomassa" on lisäksi:
”3 Päivää kestäneissä erittäin vaikeissa olosuhteissa suoritetuissa taisteluissa, joissa joukkomme oli paikoin taisteltava kahdelta suunnalta hyökkääviä vihollismassoja vastaan, tuhottiin 7.5 mennessä vihollisen JR 238 ja 8.HiihtoPr miltei viimeiseen mieheen ja lisävoimien tulo estettiin. Linjojemme sisäpuolella laskettiin yli 1500 kaatunutta vihollista mm 1 evesti, 3 everstiluutnantti, 4 majuria 10.5 saakka jatkoi vihollinen vielä hyökkäyksiään, mutta torjuttiin aina suurin tappioin. ”
Siilasvuon raportin mukaan torjuntavaiheessa suomalais-saksalaiset joukot torjuivat kaikkiaan 160 erillistä n. pataljoonan tai rykmentin vahvuisin voimin suoritettua hyökkäystä joissa vihollisen tappioiksi hän esitti 11.000 kaatunutta ja 244 vankia. Suomalaisten tappiot 123 kaatunutta ja saksalaisilla 142, haavoittuneita 491 suom ja 706 saksalaista. - Anonyymi
Tässä taistelussa on siis taistelukenttä jäänyt suomalaisten ja saksalaisten haltuun mutta vain alle 2000 käsiasetta saatu sotasaaliiksi. Erään amerikkalaistutkimuksen mukaan käsiaseiden määrä tallaisissa tapauksissa kerrottuna luvulla kolme kertoisi todelliset vihollistappiot kaatuneina ja sotavankeina. Arvio ei selitä mihin ne 2/3 aseista sitten katoaa. Ehkäpä sotasaalisaseiden määrä kerrottuna kolmella kertookin vihollisen todelliset tappiot: kaatuneet, kadonneet, sotavangeiksi jääneet ja haavoittuneet.
Nikitinin mukaan tosin 26.armeija olisi kärsinyt yli 21,000 miehen kokonaistappiot mutta armeija on kärsinyt tappionsa 2 kuukauden ajalta ja muualtakin kuin Kiestingissä. Kiestingin taistelut kestivät lähes päivälleen kuukauden ajan. - Anonyymi
Mistä lienee Nikitin saanut 26.Armeijan kokonaistappiot koska ne ei näy Karjalan Rintaman koosteissa. Mutta taistelleiden yksikköjen yksikkökohtaiset tappiot huhti-toukokuulta löytyvät:
67.MeriJv Prikaati - 314 kaatunut
80.MeriJv Prikaati - 367 kaatunut, 296 kadonnut
8.Hiihto Prikaati - 323 kaatunut, 24 kadonnut tai vangittu
Lisäksi....
23.Kaartindivisioona - 1410 kaatunut, 22 kadonnut
263.JvDivisioona- 1084 kaatunut 6 kadonnut
186.JvDivisioons - 907 kaatunut, 1 060 kadonnut
(Eräiden yksiköiden kadonneiden pieni määrä hieman arvelluttaa... Kiinnostavaa myös että kaartindivisioonan tappiot suuremmat kuin 263.jvdivisioonan)
Näiden yksikköjen kirjatut huhti-toukokuun peruuttamattomat tappiot yhteensä 5 823 miestä. Mikäli haavoittuneita ollut kaksi kertaa se mikä kaatuneita (4 405) niin kokonaistappiot n 14 650.
Suomalaisten ja saksalaisten väitteet "15 000" kaatuneista ja "lasketuista ruumismääristä" Kiestingissä ovat kyseenalaisia. He saivat vankeja yli 600 joten ruumismäärät kentällä tuskin ovat olleet suuremmat kuin 5 000 -6 000. Sekin olisi yli kymmenkertainen puolustajien tappioihin verrattuna.
Olen aina epäillyt väitettä jossa puolustajia kaatunut noin 400 ja hyökkääjiä kaatunut "yli 15 000". Waffen SS oli tunnettu liioittelemaan saavutuksiaan ja suomalaiset olivat hyviä apinoimaan tuota metodia. Lisäksi näyttää siltä että suomalaiset näyttävät luottaneen liikoja vankikuulustelujen "tietoihin". Vangit mielellään kertoivat tarinoita jotka miellyttivät vastapuolta.- Anonyymi
Ehkäpä osaltaan suomalais-saksalaiset komentajat ja yhtymät sekoilivat arvoidessaan neuvostodivisioonien vahvuuksia. Jos divisioonien vahvuudet olleet vain 6000-7000 sen sijaan että vanhasta muistista on temmottu lukemaksi 14000 saadaan melkoinen virhemarginaali. Varsinkin jos oletetaan että divisioona sai täydennystä vaikkapa 2500 miestä.
Tälläisella virhearviolla päädytään nopeasti siihen virhearvioon että divisioona olisi menettänyt 10 000 miestä vaikka menetti 5 700 ja kun kaatuneiden osuudeksi arvioidaan 2/3 vaikka osuus olisi 1/3 päädytään divisioonan osalta väitteeseen 6500 kaatuneesta vaikka todellisuudessa heitä olisi ollut alle 2000.
Paljonko oli esim. 80.Merijalkaväkiprikaatin todellinen vahvuus Kiestingin taistelujen alettua? Yhtymän sotilaita on kaatunut tai kadonnut 663. Kaatuneitten määrä viittaisi noin 700-800 haavoittuneeseen. Silloin sen kokonaistappiot ovat olleet noin 50% ja taisteluosien yli 60%.
Entä mitä tarkoittaa taistelijamäärän puolittuminen? Se ei suinkaan ole sama kuin divisioonan rivivahvuuden puolittuminen. Se on useimmiten jv-rykmenttien puolittuminen. Tai rykmenttien jv-pataljoonien puolittuminen. Neuvostoliittolaisten divisioonien määrävahvuudet putosivat voimakkaasti juuri vuosina 1942-44. Suomen suunnalla on myös toiminnut "partisaaniprikaateja" joissa tuskin oli edes 800 miestä ja naista. Merijalkaväkiprikaatien määrävahvuudet olivat yleensä noin 3000 mutta ne saattoivat olla sitä huomattavasti heikoimpia lukumäärältäänkin.
- Anonyymi
Taisi Kiestingissä käydä samalla tavalla kuin vähän aiemmin Syvärillä. Päämajan arvioimat vihollistappiot jonkun historiankirjoittajan mielissä muuntuivat "kaatuneina" ja niin Syvärin tapauksessa ainakin 50 vuotta oskottiin tässä kelirikkotaistelussa kuolleen 14 000 puna-armeijan sotilasta.
- Anonyymi
Talven/kevään 1942 neuvosto-offensiiviiä leimasi tykistöaseen puute ja lähes talvisodan kaltainen jalkaväen rintamahyökkääminen. Tappiot olivat siksi suuret. Mutta jo Krivin taistelussa syyskuussa 1942 puna-armeija käytti voimakasta tykistöä. 3.Prikaati tarvitsi voimakasta armeijakunnan tykistön lisävoimaa taakse jotta tilanne saatiin vakiinnutettua. Krivin toinen taistelu oli ensimmäinen täysin selkeä tykistöjen välinen taistelu jatkosodassa siinä mielessä että kummankaan osapuolen jalkaväki ei saanut ratkaisua aikaa.
- Anonyymi
Kiestingin hyökkäysvaiheen 24.4-11.5.42 neuvostotappiot:
12 649 sotilasta joista: 3 145 kuollut, 8 906 haavoittunut ja 598 kadonnut.
Määrät luonnollisesti kasvoivat jonkin verran kun suomalaiset ja saksalaiset hyökkäsivät neuvostojoukkojen lähtöasemia vastaan. Suomalais-saksalaisen tulkinnan mukaan Kiestingin taistelut päättyivät 25.toukokuuta.
Lähde: V. Abaturov, M. Morozov. "Suuren Isänmaallisen Sodan Tuntemattomat Tragediat". - Anonyymi
Kaikki 26.Armeijan joukot eivät osallistuneet Kiestingin taisteluihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu645582Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204177Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172896- 1512159
- 171886
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1231699- 951367
- 711148
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171126Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o79965