Nyt kaipaan vinkkejä/kokemuksia salasuhteessa olleilta: miten sellaisessa suhteessa oikein pärjää tunteiden suhteen? Kun väkisinkin sitä rakastuu, kun intohimo, seksi on niin ihanaa ja muutenkin on mukavaa yhdessä, läheisyyttä, kaikkea hyvää. Ja kun ei liian voimakkaita tunteita saisi syttyä, mutta se taitaa olla ihan myöhäistä jo... Tunteet vaihtelee rakkaudesta, ikävästä, suruun, katkeruuteen syyllisyyteen, mustasukkaisuuteen jne. Välillä sitä on onnensa kukkuloilla ihan euforiassa ja välillä tekisi mieli lopettaa, paljastaa kaikille sivusuhde, saada se loppumaan edes siten, kun irrottautuminen on liian raastavaa... kunnes taas tasoittuu ja hyvä olo vie mennessään, ennen seuraavaa pudotusta...
Tunteet sivusuhteessa
Anonyymi
1166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niinpä. Minua mietityttää miten miehet sen tekevät. Vai tekevätkö?
Miehet ei tarvitse tunteita panna jotain horoa
Naisena ryhdyin sivusuhteeseen koska ihastuin toiseen. Jätin edellisen sivusuhteen takia. Mutta sivusuhde kesti oikeana suhteena vain 2 kuukautta. Oltiin kuitenkin liian erilaisia. Arki ei sujunu, vaikka seksi sujuikin ja ihastusta oli
Miten musta tuntuu ettei....ja oikeasta suhdekaan tietenkään koska siitä puuttui se jännitys mitä sen kaverin kanssa sai ei pitäs sotkeutua ******* kaveriin
Miten sivusuhteessa arki voisikaan sujua ?
Mutta aloitustahan käsiteltiin jo aiemmassa alotuksessa, eikös tuo kuvaus oo sama kuin oli tuossa kaksoisliekkijutussa. Oikeesti hei, miksette arvosta tunteita ja rakenna siitä kestävää. Oi sorry, mä unohdin palstallahan on vain seksin kipeet daijumiehet.
Minullakin on syttynyt jo aikaa sitten, ajattelin että ajan myötä ne häipyisi mutta eipä häipyneetkään kun olemme jo vuosia siinä samaisessa suhteessa olleet. En osaa lopettaa sitä eikä ilmeisesti hänkään. Voisin periaatteessa olla hänen ystävä koska on upea tyyppi ja meillä on paljon yhteistä, mutta sitten kaipaisin sitä seksiä niin paljon että se olisi mahdotonta vaan jutella niitä näitä ilman mitään toimintaa.
Toisaalta, eikö tällaisessakin suhteessa ole ihan kaikki tunteet sallittuja? Miten niitä edes voisi rajata, jos ovat tullakseen... Ei maailmassa varmaan ikinä rakkautta voi liikaa olla. Ja se onkin ihana tunne, ja kyllä sitä myös tässä ilmaisen. Mutta ne muut ”hankalat” tunteet on vaikea kestää. Mutta kaipa nekin kuuluu asiaan ja pitää hyväksyä, että sellaisiakin herää aika ajoin...
Meillä salasuhde koki monenlaiset käänteet ja lopulta päädyimme pysyvästi yhteen.
Tunteet syvenivät niin että mikään ennen ja välissä ei tunnu miltään tämän rakkauden rinnalla. Menneessä epätoivon hetket, kaipaus ja menetetyn rakkauden kipu oli jotakin niin raastavaa, että jossain kohtaa ajattelin olevani ikuisesti onneton. Olisin vain niin vajaa ja tyhjä ilman kumppaniani.
Osaan arvostaa sitä mitä meillä tässä hetkessä on. Kaivata sai niin monta vuotta.
Sanoisin vain, että sydämen ääntä kannattaa kuunnella. Ihmiselämä on lyhyt.
Miksei sinulla voi olla tunteita useammalle ihmiselle? On harha uskoa että ihminen voi rakastaa/ tai tuntea tunteita vain yhtä ihmistä kohtaan. Tottakai monessa suhteessa yhtäaikaa oleminen tekee elämän hankalaksi mutta ei se muuten ole ongelma. Kirkon, kukkahattutätien ja romanssinovellien tyrkyttämää epätodellisuutta vain tuo yhden oikean ideaali.
Rankkaa se oli. Ja ihan turhaa sähläystä ja voimavarojen kulutusta. Usein ajatellaan että haitallinen ja kuormittava stressi liittyy vaan ikäviin asioihin mutta niin ihania kuin ne tunteet olivatkin niin se oli silkkaa itsensä rääkkäämistä ja ylikuormitusta.