Maajusseille jaetaan 1,65 miljardia euroa vuosina 2014-2019 ympäristötukia. Mitä tuilla on saatu aikaan. Asiaa on tutkittu. Käytännössä ei juuri mitään. Mihin nämä rahat on sitten mahdettu hukata. Onko niillä ostettu lannoiteta vai raivattu lisää turvemaita. Kai nyt joku seuranta on siitä, ettei rahoja voi suoraan siirtää taskuun tai lompakkoon. Jussitaloudessa kaikki on tosin mahdollista.
Tällaisten tukien maksaminen pitää tietysti lopettaa, jos niillä ei saada mitään aikaan, Paljon halvemmaksi tulee, kun esim. vesistöjen tahallinen rehevöittäminen säädetään rangaistavaksi. Tai kaiketi se on rangaistavaa jo nykyisin, mutta asioita katsotaan läpi sormien. Vahingonkorvaukset ympäristövahinkojen aiheuttajille voisi olla myös tehokkaampi keino kuin tehottomien ympäristötukien jakaminen.
Tällaisten tukien maksaminen pitää tietysti lopettaa, jos niillä ei saada mitään aikaan, Paljon halvemmaksi tulee, kun esim. vesistöjen tahallinen rehevöittäminen säädetään rangaistavaksi. Tai kaiketi se on rangaistavaa jo nykyisin, mutta asioita katsotaan läpi sormien. Vahingonkorvaukset ympäristövahinkojen aiheuttajille voisi olla myös tehokkaampi keino kuin tehottomien ympäristötukien jakaminen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tullaan lisäämään avustuksia, kun maatalous alkaa kasvamaan, siihen luonnollinen syy, kun maapallon väkimäärä kasvaa. Suomenkin ruoka tulee maailmalla arvoon arvaattomaan. Myös alueita jotka viljelys kelvottomia maailmalla. Maanviljelly tulee meilläkin kasvattaan työmäärää. Ja ne sodat ei vain ota loppuaksieen, vaikka pitäisi jo niistä olla sivistytty pois.
"...vesistöjen tahallinen rehevöittäminen säädetään rangaistavaksi. Tai kaiketi se on rangaistavaa jo nykyisin, mutta asioita katsotaan läpi sormien. Vahingonkorvaukset ympäristövahinkojen aiheuttajille voisi olla myös tehokkaampi keino kuin tehottomien ympäristötukien jakaminen."
Aivan, oikein hyvä pointti. Kovat rangaistukset saastuttajille, Etenkin jos ympäristövahingot aiheuttavat esim. arvokkaiden kalojen kutuvesien pilaantumista. Tai jos viemärivedet johdetaan suoraan mereen. Näistä pari kolme esimerkkiä tämän vuoden ajalta, siis varsin lyhyeltä aikaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006425411.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006415002.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006378644.html
Helsingin kantakaupungin viemäriverkosto on osin sananmukaisesti tsaarinaikainen, eli 1800-luvun lopulta, jolloin vesiklosettien jätevesiä alettiin johtaa viemäreihin samoissa putkissa sadeveden kanssa. Tätä kutsutaan sekaviemäriksi. Jätevettä ja sadevettä sisältävät putket johtavat edelleen osin suoraan Itämereen – Helsingissä luotettiin aikanaan, ja luotetaan edelleen siihen, että meri kyllä hoitaa epäpuhtaudet pois ihmisten arkielämästä. Linkit edellä osoittaa mitä siitä seuraa.
Tuossa taimenpurossa on veteen lasketty myrkyllistä klooria vuosikymmenet, muka tietämättä mihin vesi menee. Kaloja (taimenia) on kuollut satoja, ehkö tuhansia, kas kun vesialtaat tyhjennetään syksyisin, joka sattumoisin on taimenen kutunousun aikaa. Tavan tallaaja joutuisi maksamaan noin 3500 euroa kappaleelta villin taimenen hävittämisestä. Tuolla laskutavalla Helsingillä olisi miljoonien, jopa kymmenien miljoonien sakko maksettavanaan. Taitaa vaan päästä "pahjoittelulla"
Aikalailla taitaa aivan meren rannalla olevilta Helsinbgin Viikin pelloilta tämän talven aikana ravinteita mereen mennä, kas kun tuossa ei ole edes mitään lain määräämää suojavyöhykettä, merivesi nousee suoraan pellolle ja huuhtoo ravinteet mukanaan.
https://areena.yle.fi/1-50464726
Kivahan se tietty on stadilaisten luistella, mutta hoitaisivat nuo omat päästönsä kuitenkin kuntoon.
Kauhee saastuttaja puolen miljoonan asukkaan on Helsinki. Pilaa Suomenlahden ja koko Itämeren. Onneksi Suomenlahden perukassa on seitsemän miljoonan asukkaan Pietari. Sen jätevesien huippupuhtaus pienentää Helsingin vesien saastutusta.
Helsingissä oli vuonna 1922, noin sata vuotta sitten, 45 viemärin purkukohtaa mereen. Tuolloin kaikki viemärit olivat sekav iemäreitä, sen ajan oppien mukaan sadevesien laimentama paska ei ollut saastetta. Tuolloin, siis 1922, käytössä oli yksi jätevenpuhdistamo, siinä puhdistettiin Töölönlahteen laskevan viemärin likavedet. Töölönlahti oli jäänyt rautatien sulkemaksi, ja vesi oli haisevaa mössöä.
Nyt, lähes 100 vuotta myöhemmin, käytossä on edelleen 25 sekaviemäreitten purkupaikkaa mereen Helsingin alueella. Esim presidentinlinnan edustalla maamme paraatipaikalla om kaksi putken päätä suoraan mereen. Onhan Helsingin alue laajentunut sadassa vuodessa, mutta silti saavutus on melkoisen surkea, vain 20 purkupaikkaa on pystytty poistamaan, yksi joka viides vuosi jos jaetaan tasan tuolle ajanjaksolle. Kolera-allas on edelleen yhtä likainen kuin oli tuon nimen saadessaan ja koleraepidemian jyllätessä Helsingissä.
Olisihan täällä meillä Suomessa paljon tarvetta mm. perusterveydenhuollossa niillekin turpeenpolttajille maksettaville miljardeille!
Veronmaksajien rahaa Suomessa on, kun vaan aletaan käyttämään kaikkien kansalaisten tärkeisiin tarpeisiin ja lopetetaan luontoa saastuttavimmilta jättiläistuet - arvovalinnasta täysin kysymys!
Eui turve nykyään saastusta, niin hyvät suodattimet. Turve kasvaa paljon enemmän kuin kulutetaan, oliko se sentti ja 10 vuotta, eli millin vuodessa. Turve vaikea korvata millään.
Poltetaan hakkeen kanssa sekaisin, se tutkitusti parasta. Turve on Suomen kultaa, kuin öljy joillekkin. Kivihiili on teknisessä mielessä parempaa, kun lämpöarvo suurempi, ja käsiteltävyys parempaa, kuten Helsingissä käytetään, sitäkään ei voida lopettaa, eikä tulekkaan, ei asumuksia voi kylmilleen jättää..
Nyt Mielipidepankin kannattaisi olla lähdekriittinen, jopa tuota selvitystäkin kohtaan, mutta etenkin Ylen uutista, joka ei vastaa edes selvityksen sisältöä, vaan on toimittajan tulkinta raportista.
Raportissa mainitaan selvästi, että toimenpiteiden arviointi jouduttiin tekemään asiantuntija-arviona ilman empiiristä tutkimustietoa. Lähdekriittinen (siis muut kuin MPP) tietysti katsoisi silloin keitä raportin tekijänä on. Kun siellä on sellaisiakin kuin WWF, tietysatä asenteellisuudesta ei liene enää epäilystäkään.
Raportissa ei suoraan sanota, että ympäristötoimet ovat olleet tehottomia, vaan ettei niiden vaikutusta kunnolla kyetä mittaamaan. Niinpä arviot on tehty esimerkiksi sen mukaan, miten paljon uusia suojavyöhykkeitä on perustettu. Kun suojavyöhykkeiden perustamisen tuki on samanaikaisesti pienennetty, päädytään lopputulemaan, ettei suojavyöhykkeet ole parantaneet ympäristöä. Eipä tietenkään kun tukeakin on pienennetty. Tämä esimerkki kuvaa sitä, ettei raportti itse asiassa selvitetäkään tukien vaikutusta, vaan tukien kohdentamista.
Luin todellakin tuon tutkimuksen, eikä se kovin korkealle akateemisessa kesksutelussa pääse.
Pankki ei tosiasiat häiritse hänen hyökätessä maaseutua vastaan. Hän on siis demari.
Lietelanta ja turvelieju on pilannut vesistöt ja mitään muutosta toimintaan ei ole tulossa.
Turveliejun täyttämissä järvissä voi kätsysti ottaa virkistäviä mutakylpyjä!
Maajussit juo kaikki tukirahat. Eläimet rääkätään ja jätetään heitteille. S... tana olis kirveeelle maaseudulla töitä.
Mikä on Kapi vaihtoehto jos tukea ei jaettaisi?