ihmiset on luotu tunnistamaan merkkejä toisen toiminnasta ja niiden tarkoituksia. Se on eri asia haluaako niitä tuoda julki, mutta viesti menee perille. Samalla on kuitenkin hyvä myös sisäistää, että pelkkien merkkien pohjalta ei tule mitään tapahtumaan. Puheyhteys pitää avata ensin. Sanattomat viestijät siis tiedoksi, teidän toiminnalla on vaikutus, mutta ei kauaskantoinen. Se voi myös unohtua nopeasti, kun taas puhutut asiat jäävät mieleen. Sanalla on kuitenkin se tietty painoarvo. Tietyissä kasvatuskulttuureissa vihjaaminen voi toisaalta olla jopa eräänlainen oletusarvo. Asioita ei saisi sanoa suoraan. Toisissa kulttuureissa taas toimitaan toisin. Pohjoisessa esimerkiksi on tapana olla rehtejä ja suoria. Jopa "hölmöjä", mutta reilusti. Idässä käännetään kaikki nurin kurin. Kummanlaisesta taustasta olet kotoisin?
Kyllä merkeistä voi tunnistaa
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Äitini puolelta olen perinyt venäläistä geenistöä, isäni puolelta suomalaista niinistöä ;)
Sen voin sanoa että minulla on aika herkkä vainu, olen jo lapsesta asti oppinut tarkkailemaan aikuisten, vähäpuheisten ihmisten mielenliikkeitä.
Se oli tavallaan taakka jo silloin saati nyt .
Tosin, hyötyäkin ollut melko usein.