Suomessa ollaan jo pitkään puhuttu kultaiselta 80-luvulta peräisin olevan tieliikennelain uudistamisesta vastaamaan tämän päivän tarpeita.
Vanha laki on peräisin ajalta, jolloin kolmipisteturvavyöt olivat ruotsalainen huippu-uutuus. Nykyään jo ajonvakautusjärjestelmä on yleistynyt lähes jokaiseen autoon, onhan kyseinen aktiivinen turvajärjestelmä jo 25 vuotta vanha kun Mercedes-Benz esitteli sen vuonna 1995. Myös ABS-jarrut ovat nykyään olleet pian pari vuosikymmentä pakollinen turvavaruste uusissa autoissa ja kyseinen järjestelmä on ollut saatavilla edustusluokan saksalaisiin autoihin 80-luvun lopulta.
Myös käytännössä jokaisesta autosta löytyvät nykyisin turvatyynyt, jopa toista kymmentä erilaista. Vanhin keksintö on kuljettajan turvatyyny ohjauspyörässä, nykyisin löytyy turvatyynyjä niin ikkunoista, ovista kuin takapenkiltäkin. Lisäksi pikkuhiljaa ovat yleistymässä myös automaattiset hätäjarrutusavustimet joiden tarkoitus on estää kolari riippumatta kuljettajasta. Nämä uuden sukupolven innovaatiot ovat kuitenkin vielä suurelta osin kehitysvaiheessa, mutta muutaman vuoden sisällä ehkä jopa yhtä yleiset kuin ABS-jarrut.
Eniten puhuttaneet uudistukset
Eniten iltapäivälehtien lööppejä ovat täyttäneet uutiset pienimmän sallitun nopeuden osoittavan uuden liikennemerkin käyttöönotosta tietyille tieosuuksille sekä ylinopeuksien sakotusrajan alentamisen.
Nykyään moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle tulee määrätä sakko mikäli auton nopeus ylittää varmuusvähennyksen (joka on 3 km/h vähennetään tutkan antamasta nopeudesta) tiellä olevan nopeusrajoituksen 7 km/h. Tämä on käytännössä että alle 10 km/h ylinopeus on mahdollista ilman pelkoa sakotuksesta. Uuden lain tultua voimaan 3 km/h ylityksestä voidaan määrätä uuden termin omaava liikennevirhemaksu, joka on poliisin hallinnollinen määräys, joka käytännössä tarkoittaa ettei aloiteta asiasta esitutkintaprosessia, vaan sakko lyödään poliisin toimesta käteen ja homma sillä selvä.
Ylinopeuksiin liittyen lakia on kuitenkin helpotettu siten, että alle 20 km/h ylinopeudet eivät enää käy ajokortin päälle, eli siis lueta toistuviin liikennerikkomuksiin. Nopeusrajoituksen ollessa yli 60 km/h eli siis maantiellä 10 kilometriin asti ylinopeudesta rangaistaan 70 euron maksulla, 15 km asti 140 euron maksulla ja 20 kilometriin asti 170 euron maksulla. Taajamassa tai nopeusrajoituksen ollessa enintään 60 kilometriä tunnissa summat ovat hieman isompia.
Valtio on siis todennut että lypsävää lehmää ei enää kannata tappaa, vaan lypsää niin kauan kuin siitä jotain saa. Edelleen kumminkin yli 20 kilometrin ylinopeudet sitten taas käyvät kortin päälle eli lasketaan toistuvien liikennerikkomusten määrään.
Lue koko avautumiseni aiheesta https://tieliikennelaki.blogspot.com/ ja lisää faktaa tieliikennelain ongelmista tulossa lähiaikoina,
Vanha laki on peräisin ajalta, jolloin kolmipisteturvavyöt olivat ruotsalainen huippu-uutuus. Nykyään jo ajonvakautusjärjestelmä on yleistynyt lähes jokaiseen autoon, onhan kyseinen aktiivinen turvajärjestelmä jo 25 vuotta vanha kun Mercedes-Benz esitteli sen vuonna 1995. Myös ABS-jarrut ovat nykyään olleet pian pari vuosikymmentä pakollinen turvavaruste uusissa autoissa ja kyseinen järjestelmä on ollut saatavilla edustusluokan saksalaisiin autoihin 80-luvun lopulta.
Myös käytännössä jokaisesta autosta löytyvät nykyisin turvatyynyt, jopa toista kymmentä erilaista. Vanhin keksintö on kuljettajan turvatyyny ohjauspyörässä, nykyisin löytyy turvatyynyjä niin ikkunoista, ovista kuin takapenkiltäkin. Lisäksi pikkuhiljaa ovat yleistymässä myös automaattiset hätäjarrutusavustimet joiden tarkoitus on estää kolari riippumatta kuljettajasta. Nämä uuden sukupolven innovaatiot ovat kuitenkin vielä suurelta osin kehitysvaiheessa, mutta muutaman vuoden sisällä ehkä jopa yhtä yleiset kuin ABS-jarrut.
Eniten puhuttaneet uudistukset
Eniten iltapäivälehtien lööppejä ovat täyttäneet uutiset pienimmän sallitun nopeuden osoittavan uuden liikennemerkin käyttöönotosta tietyille tieosuuksille sekä ylinopeuksien sakotusrajan alentamisen.
Nykyään moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle tulee määrätä sakko mikäli auton nopeus ylittää varmuusvähennyksen (joka on 3 km/h vähennetään tutkan antamasta nopeudesta) tiellä olevan nopeusrajoituksen 7 km/h. Tämä on käytännössä että alle 10 km/h ylinopeus on mahdollista ilman pelkoa sakotuksesta. Uuden lain tultua voimaan 3 km/h ylityksestä voidaan määrätä uuden termin omaava liikennevirhemaksu, joka on poliisin hallinnollinen määräys, joka käytännössä tarkoittaa ettei aloiteta asiasta esitutkintaprosessia, vaan sakko lyödään poliisin toimesta käteen ja homma sillä selvä.
Ylinopeuksiin liittyen lakia on kuitenkin helpotettu siten, että alle 20 km/h ylinopeudet eivät enää käy ajokortin päälle, eli siis lueta toistuviin liikennerikkomuksiin. Nopeusrajoituksen ollessa yli 60 km/h eli siis maantiellä 10 kilometriin asti ylinopeudesta rangaistaan 70 euron maksulla, 15 km asti 140 euron maksulla ja 20 kilometriin asti 170 euron maksulla. Taajamassa tai nopeusrajoituksen ollessa enintään 60 kilometriä tunnissa summat ovat hieman isompia.
Valtio on siis todennut että lypsävää lehmää ei enää kannata tappaa, vaan lypsää niin kauan kuin siitä jotain saa. Edelleen kumminkin yli 20 kilometrin ylinopeudet sitten taas käyvät kortin päälle eli lasketaan toistuvien liikennerikkomusten määrään.
Lue koko avautumiseni aiheesta https://tieliikennelaki.blogspot.com/ ja lisää faktaa tieliikennelain ongelmista tulossa lähiaikoina,
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.