Kansakoulun / peruskoulun käyneet, tai jopa käymättä jättäneet heittelevät hutejaan tohtori Maria Ohisalon ajatuksista. Menkää itse välillä kouluun, oppikaa, menkää työhön, pätevöitykää!
Maria Ohisalo - Korkealle kouluttautunut!
Anonyymi
64
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Edustaa hallituksen ehdotonta huipputietämystä omalta sektoriltaan.
- Anonyymi
On kuin lonkalta heitettyä.
- Anonyymi
No sehän tässä pelottavaa onkin kun taso on tätä luokkaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sehän tässä pelottavaa onkin kun taso on tätä luokkaa!
Putkiaivollekin tohtorin tutkinto onnistuu. Kun asioita katsoo omasta putkestaan, näkyy se mitä haluaa.
- Anonyymi
Vain 4 vuotta kansakoulua olen käynyt, mutta ymmärrän sen, ettei Ohisalo ole koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Hänellähän ei ole laillisuusvalvontaan mitään pohjaa.
- Anonyymi
Persu "aktiivilaborantti" Lindström on ollut Suomen tähän saakka pätevin oikeusministeri.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Persu "aktiivilaborantti" Lindström on ollut Suomen tähän saakka pätevin oikeusministeri.
Hyvä heitto!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Persu "aktiivilaborantti" Lindström on ollut Suomen tähän saakka pätevin oikeusministeri.
Lindströmillä oli sentään joku tutkinto suoritettuna kun taas esim. Heinäluomalla on vieläkin valtiotieteen opinnot kesken.
Sanna Marin edustaa SDP:n huippua.
Sanna valmistui 10 vuodessa hallintotieteen (tiede?) maisteriksi, johon ei-sosialistilla menee 4 vuotta.
Sanna on määrätietoinen, kulmikaskin, joten ei opiskelun viivästyminen ainakaan Sannan luonteen heikkoudesta johtunut vaan jostakin muusta vajavaisuudesta.
- Anonyymi
Tyypillinen korkeakoulutettu joka ymmärtää hyvin huonosti käytännön jos ollenkaan.
- Anonyymi
Väärä koulutus on pilannut monta kelpoa kuokkamiestä ja tomeraa torimuijaa.
Ohisalo on esimerkki tästä, tosin torimuijanakin olisivat nauriit ja lantut seota.
- Anonyymi
olen tavannut filosofian tohtorin joka on ollut idiootein ja tyhmin henkilö jonka minä olen tavannut.. lisäksi se saatana oli saatanan riidanhaluinen henkilö, passkan ruumiillistuma... ja kaiken lisäksi sitä elätettiin muiden ihmisten maksamilla veroilla..
kaikkea paskaa maa päällään kantaa...
hyihelv.... - Anonyymi
Jos tuo Ohisalo on tohtori arvoltaaan, niin onpas nainen kouluesimerkki, ettei oppiarvolla ja käytännön älykkyydellä ja realismin tajulla ole välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa.
Kuinka tällainen nainen voi olla sopiva päättämään Suomen asioista?- Anonyymi
TOHTORI, oho - mä olen tähän saakka arvostanut tohtorin tutkintoa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TOHTORI, oho - mä olen tähän saakka arvostanut tohtorin tutkintoa!
Hän on tohtori sosiologian alalta, mikä ala on perinteiseti ollut politisoitu (vasemmistosuuntautunut) ala historian valossa Suomessa. Totuus on tuolla alalla vaikeasti saavutettavissa syy seuraussuhteiden monimutkaisuuden vuoksi ja senpä vuoksi tuolla alalla pääsee pitkälle puolivillaisuuksia esittämällä tietysti tietyn (tieteelliseksi määritellyn) kaavan mukaan.
- Anonyymi
Sehän on yleisesti tiedossa että akat pärjää koulussa koska pänttäävät ulkoa, mutta eivät kykene mihinkään missä tarvitaan omaa järkeä ja päättelykykyä. Lisäksi naisopettajat antaa vielä tytöille paremmat arvosanat vaikka ovat puolueettomissa arvioissa koevastauksissa heikompia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hän on tohtori sosiologian alalta, mikä ala on perinteiseti ollut politisoitu (vasemmistosuuntautunut) ala historian valossa Suomessa. Totuus on tuolla alalla vaikeasti saavutettavissa syy seuraussuhteiden monimutkaisuuden vuoksi ja senpä vuoksi tuolla alalla pääsee pitkälle puolivillaisuuksia esittämällä tietysti tietyn (tieteelliseksi määritellyn) kaavan mukaan.
Tutkitusti tytöt pärjää koulussa pelkällä ulkoa pänttäämisellä ja naisopet antaa vielä paremmat arvosanat, vaikka puolueettomissa tutkimuksissa pojat parempia kokeissa.
- Anonyymi
Juuri näin. Persoonallakin on vaikutuksensa.
Anonyymi kirjoitti:
Tutkitusti tytöt pärjää koulussa pelkällä ulkoa pänttäämisellä ja naisopet antaa vielä paremmat arvosanat, vaikka puolueettomissa tutkimuksissa pojat parempia kokeissa.
Mitä tekemistä ulkoa pänttäämisellä on tohtoriksi väittelemisen kanssa?
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Mitä tekemistä ulkoa pänttäämisellä on tohtoriksi väittelemisen kanssa?
Turbaanilegendalle tietenkin liian vaikea tajuta että hyvillä arvosanoilla pääsee opiskelemaan pitemmälle vaikkei ymmärtäisi mistään mitään ja väitökseen ei tarvitse itse keksiä yhtään mitään, muuntelee vaan toisten tutkimuksia, lisäilee tilastoja jne. tusinatohtoreilla ei ole mitään arvoa.
Anonyymi kirjoitti:
Turbaanilegendalle tietenkin liian vaikea tajuta että hyvillä arvosanoilla pääsee opiskelemaan pitemmälle vaikkei ymmärtäisi mistään mitään ja väitökseen ei tarvitse itse keksiä yhtään mitään, muuntelee vaan toisten tutkimuksia, lisäilee tilastoja jne. tusinatohtoreilla ei ole mitään arvoa.
Vai niin helppoa ja kätevää se sinusta on. Ehkä joskus kannattaa kuitenkin pikkuisen perehtyä asiaan.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Vai niin helppoa ja kätevää se sinusta on. Ehkä joskus kannattaa kuitenkin pikkuisen perehtyä asiaan.
Ihan on tohtoreiden itse kertomaa tietoa ja näkeehän sen väitösten selosteestakin, täyttä humpuukia akkojen väitökset ja usein miestenkin. Toki joukkoon mahtuu jokunen jopa pätevämpikin, jopa naisissa.
- Anonyymi
Toivoa sopisi, että madame korkeasti kouluttautunut osaisi edes hitusen käyttää sitä järkeänsä.
Tosi asia on se, että näillä tämän viikon säheltämisillään hän on lunastanut paikkansa ehkäpä jopa kaikkien aikojen huonoimpana sisäministerinä.
Onhan se tietysti saavutus sekin.
On kyllä vaikea nähdä, että hänellä olisi edellytyksiä jatkaa sisäministerin pestissä, kun luottamus taitaa olla nollassa.
Keskusta on nyt jälleen kerran kuninkaan tekijän paikalla. - Anonyymi
Josko on lukenut päänsä liian täyteteen , tyhmä kuin saapas .
- Anonyymi
Runsaat opinnot tulevat monien kohdalla esteeksi todelliselle viisaudelle.
- Anonyymi
Ei ole mitään kokemusta oikeista töistä ja tavallisen ihmisen elämästä...
- Anonyymi
Samanlainen tyhjäntoimittaja kuin velttopaskavartiainen, kumpikaan ei tule tekemään eläissään päivääkään rehellistä ja hyödyllistä työtä.
- Anonyymi
Onko joku lukenut?
Murusia hyvinvointivaltion pohjalla :
leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus
Ohisalo, Maria
Itä-Suomen yliopisto, 2017
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Yhteiskuntatieteiden laitos
Väitöskirja
sosiologia
Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies., no 148
ISSN: 1798-5757
ISBN: 978-952-61-2517-6
Lataa teos pdf-tiedostona, yhteenveto-osa
Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2517-6 - Anonyymi
tiivistelmä
Väitöskirjassa tutkitaan hyväntekeväisyyteen perustuvaa ruoka-aputoimintaa ja ruoka-apuun turvautuvien ihmisten koettua hyvinvointia ja huono-osaisuutta. Työssä
tarkastellaan ruoka-apua käytäntönä ja ruoka-avun vakiintumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa analysoidaan ruoka-apuun, leipäjonoihin ja soppakeittiöihin turvautuvien ihmisten kokemaa hyvinvointia ja huono-osaisuutta.
Tutkimus rakentuu neljästä tutkimusartikkelista: Ensimmäinen artikkeli kuvaa
Euroopan unionin ruoka-apua ja ruoka-avun vakiintumista Suomessa. Toinen artikkeli analysoi ruoka-avussa käyvien hyvinvointikokemuksia suhteessa muihin
väestöryhmiin. Kolmas artikkeli keskittyy ruoka-avussa käyvien huono-osaisuuden
ulottuvuuksiin ja huono-osaisuuden kasautumiseen ja kohdentumiseen tietyille ihmisille. Neljäs artikkeli palaa EU-tasolle ja kysyy, miltä ruoka-avussa käyvien koettu
hyvinvointi näyttää kolmessa eurooppalaisessa pääkaupungissa Helsingissä, Kreikan
Ateenassa ja Liettuan Vilnassa.
Väitöskirjan keskeinen aineistollinen lähestymistapa on vaikeasti tutkittaviin väestöryhmiin (hard-to-survey-populations, H2S) liittyvä tutkimusperinne, jossa laajoissa väestökyselyissä tavoittamattomat tai vahvasti aliedustetut väestöryhmät pyritään tavoittamaan tutkimuksen piiriin. Väitöskirjan aineistot on kerätty vuosina 2012–2013. Keskeinen aineisto on 36:sta eri ruoka-avun toimipisteestä 11 kunnasta ja seitsemästä seurakunnasta kyselytutkimuksella kerätty 3474 vastaajan väestönäyte. Sama kysely toteutettiin myös Ateenassa (N=500) sekä Vilnassa (N=558). Vertailuaineistoina näille kyselyille toimivat samansisältöiset suomalaiset Kelan toteuttama puhelinhaastattelututkimus 1006 vastaajalle sekä kahdeksassa kaupungissa toteutettu kysely terveysneuvontapisteissä käyville suonensisäisten huumeiden käyttäjille (N=526).
Artikkelista riippuen aineistosta esitellään perusjakaumat ja aineistoa pelkistetään
monimuuttujamenetelmin, kuten faktori- ja klusterianalyysein sekä multinomiaalisen
logistisen regression avulla.
Ensimmäinen artikkeli valottaa tapahtumarakenneanalyysin kautta ruoka-avun
vakiintumiseen vaikuttaneita keskeisiä tapahtumia ja niiden ketjuja ruokapankkien
perustamisesta erilaisiin köyhyysohjelmiin. 1990-luvun lama, Suomen liittyminen
EU:hun ja sitä kautta EU:n ruoka-apuohjelmaan, Euroopan unionin köyhyyspolitiikan
jatkuva laajeneminen sekä kansainvälinen taloustaantuma 2000-luvun loppupuolella
ovat olleet keskeisiä ruoka-avun vakiintumiseen Suomessa liittyneitä tapahtumia ja
tapahtumakokonaisuuksia. Ruoka-apuohjelma on ollut osaltaan luomassa ja ylläpitämässä polkuriippuvuutta, jossa kolmannen sektorin toimijoille valuu hyvinvointivastuuta sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion pohjan vuotaessa.
Seuraava artikkeli osoittaa leipäjonoissa käyvien olevan koetun hyvinvoinnin ja
niukkuuden kaikilla eri mittareilla mitattuna väestötasoa heikommassa asemassa.
Heitäkin heikommassa asemassa ovat terveysneuvontapisteissä käyvät, joille ainoastaan veloista selviytyminen on ruoka-avussa käyviä helpompaa. Väestötason otoksen vertaaminen väestönäytteisiin paljastaa väestöotosten paikoin yltiöpositiivisen kuvan suomalaisten hyvinvoinnista ja heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointivajeita ja hyvinvoinnin etäisyyttä suhteessa väestötasoon. Huono-osaisuuden erilaisia notkelmia (tiivistymiä ja kasautumia) keskenään vertailtaessa käy ilmi myös se, että leipäjonoissa käyvät eivät ole aina suomalaisen yhteiskunnan huonoimmassa asemassa olevia.
Kolmas artikkeli tarttuu huono-osaisuuden luonteeseen ja sen kohdentumiseen:
Ruoka-avussa käyvistä kahdella viidestä koettu huono-osaisuus kasautuu yhtä aikaa sosiaaliselle, terveydelliselle ja taloudelliselle ulottuvuudelle. Jako noudattelee
väestötason tutkimuksissa löydettyä jakoa. Kolmasosalle ruokaa hakevista huonoosaisuus on taloudellista. Joka neljännellä ruoka-apua saavasta huono-osaisuus ei ole kasautunutta, mutta on väestötasoon nähden syvempää. Taloudellinen huonoosaisuus on vaikeuksia selvitä veloista ja kokemusta tulojen riittämättömyydestä menoihin. Sosiaalinen huono-osaisuus on masentuneisuutta, yksinäisyyttä ja nälkää. Terveydellinen huono-osaisuus on fyysistä ja psyykkistä, ja yhdistyy heikentyneeseenelämääntyytyväisyyteen.
Neljäs artikkeli tarkastelee ruoka-apua kansainvälisessä vertailuasetelmassa: Elämääntyytyväisyys on korkeinta Helsingin ruoka-avussa käyvillä. Elintasoon tyytyväisyys on yhtä korkeaa Helsingissä ja Ateenassa, Vilnassa matalammalla tasolla.
Terveyteen tyytyväisyys on korkeinta Ateenassa ja matalinta Vilnassa. Subjektiivisen
hyvinvoinnin vajeita määrittävät tekijät vaihtelevat kaupungeittain, keskeisiä niistä
ovat keski-ikää korkeampi ikä, naissukupuoli sekä työttömyys. Vilnassa hyvinvoinnin
kokemukset jäävät negatiivisemmiksi kuin muissa tutkituissa kaupungeissa. Tulos
poikkeaa väestötason tutkimuksista, joissa Kreikka näyttäytyy usein Liettuaa negatiivisemmassa valossa.
Avainsanat: leipäjono, ruoka-apu, koettu hyvinvointi, koettu terveys, huono-osaisuus - Anonyymi
Koulutus ei ola tae arkijärjen olemassaolosta- Ohisalo on tyhmä ja moraaliton lapsi.
Ei, koulutus ei tosiaan millään tavalla takaa arkijärkeä. Toisaalta arkijärki ei ole hyvä pohja poliittisten päätösten tekemiselle, vaan siihen tarvitaan tietoa.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei, koulutus ei tosiaan millään tavalla takaa arkijärkeä. Toisaalta arkijärki ei ole hyvä pohja poliittisten päätösten tekemiselle, vaan siihen tarvitaan tietoa.
Ministerin ei tarvitse käytännössä tietää mitään.
Ministerin avustajat huolehtivat siitä, että tämä osaa kieroilla ja venkoilla puheissaan, jotta mistään laittomuudesta ei ainakaan jää kiinni. - Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei, koulutus ei tosiaan millään tavalla takaa arkijärkeä. Toisaalta arkijärki ei ole hyvä pohja poliittisten päätösten tekemiselle, vaan siihen tarvitaan tietoa.
Arkijärki on moninverroin parempaa tietoa kuin mitkään turbaanilegendat.
- Anonyymi
Akoilla ei ole tosiaan arkijärkeä joka vaatii omaa älyä, uskovat mitä tahansa turbaanilegendoja.
- Anonyymi
tiivistelmä
Väitöskirjassa tutkitaan hyväntekeväisyyteen perustuvaa ruoka-aputoimintaa ja ruoka-apuun turvautuvien ihmisten koettua hyvinvointia ja huono-osaisuutta. Työssä tarkastellaan ruoka-apua käytäntönä ja ruoka-avun vakiintumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa analysoidaan ruoka-apuun, leipäjonoihin ja soppakeittiöihin turvautuvien ihmisten kokemaa hyvinvointia ja huono-osaisuutta. Tutkimus rakentuu neljästä tutkimusartikkelista: Ensimmäinen artikkeli kuvaa Euroopan unionin ruoka-apua ja ruoka-avun vakiintumista Suomessa. Toinen artikkeli analysoi ruoka-avussa käyvien hyvinvointikokemuksia suhteessa muihin väestöryhmiin. Kolmas artikkeli keskittyy ruoka-avussa käyvien huono-osaisuuden ulottuvuuksiin ja huono-osaisuuden kasautumiseen ja kohdentumiseen tietyille ihmisille. Neljäs artikkeli palaa EU-tasolle ja kysyy, miltä ruoka-avussa käyvien koettu hyvinvointi näyttää kolmessa eurooppalaisessa pääkaupungissa Helsingissä, Kreikan Ateenassa ja Liettuan Vilnassa. Väitöskirjan keskeinen aineistollinen lähestymistapa on vaikeasti tutkittaviin väestöryhmiin (hard-to-survey-populations, H2S) liittyvä tutkimusperinne, jossa laajoissa väestökyselyissä tavoittamattomat tai vahvasti aliedustetut väestöryhmät pyritään tavoittamaan tutkimuksen piiriin. Väitöskirjan aineistot on kerätty vuosina 2012–2013. Keskeinen aineisto on 36:sta eri ruoka-avun toimipisteestä 11 kunnasta ja seitsemästä seurakunnasta kyselytutkimuksella kerätty 3474 vastaajan väestönäyte. Sama kysely toteutettiin myös Ateenassa (N=500) sekä Vilnassa (N=558). Vertailuaineistoina näille kyselyille toimivat samansisältöiset suomalaiset Kelan toteuttama puhelinhaastattelututkimus 1006 vastaajalle sekä kahdeksassa kaupungissa toteutettu kysely terveysneuvontapisteissä käyville suonensisäisten huumeiden käyttäjille (N=526). Artikkelista riippuen aineistosta esitellään perusjakaumat ja aineistoa pelkistetään monimuuttujamenetelmin, kuten faktori- ja klusterianalyysein sekä multinomiaalisen logistisen regression avulla. Ensimmäinen artikkeli valottaa tapahtumarakenneanalyysin kautta ruoka-avun vakiintumiseen vaikuttaneita keskeisiä tapahtumia ja niiden ketjuja ruokapankkien perustamisesta erilaisiin köyhyysohjelmiin. 1990-luvun lama, Suomen liittyminen EU:hun ja sitä kautta EU:n ruoka-apuohjelmaan, Euroopan unionin köyhyyspolitiikan jatkuva laajeneminen sekä kansainvälinen taloustaantuma 2000-luvun loppupuolella ovat olleet keskeisiä ruoka-avun vakiintumiseen Suomessa liittyneitä tapahtumia ja tapahtumakokonaisuuksia. Ruoka-apuohjelma on ollut osaltaan luomassa ja ylläpitämässä polkuriippuvuutta, jossa kolmannen sektorin toimijoille valuu hyvinvointivastuuta sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion pohjan vuotaessa. 8 Seuraava artikkeli osoittaa leipäjonoissa käyvien olevan koetun hyvinvoinnin ja niukkuuden kaikilla eri mittareilla mitattuna väestötasoa heikommassa asemassa. Heitäkin heikommassa asemassa ovat terveysneuvontapisteissä käyvät, joille ainoastaan veloista selviytyminen on ruoka-avussa käyviä helpompaa. Väestötason otoksen vertaaminen väestönäytteisiin paljastaa väestöotosten paikoin yltiöpositiivisen kuvan suomalaisten hyvinvoinnista ja heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointivajeita ja hyvinvoinnin etäisyyttä suhteessa väestötasoon. Huono-osaisuuden erilaisia notkelmia (tiivistymiä ja kasautumia) keskenään vertailtaessa käy ilmi myös se, että leipäjonoissa käyvät eivät ole aina suomalaisen yhteiskunnan huonoimmassa asemassa olevia. Kolmas artikkeli tarttuu huono-osaisuuden luonteeseen ja sen kohdentumiseen: Ruoka-avussa käyvistä kahdella viidestä koettu huono-osaisuus kasautuu yhtä aikaa sosiaaliselle, terveydelliselle ja taloudelliselle ulottuvuudelle. Jako noudattelee väestötason tutkimuksissa löydettyä jakoa. Kolmasosalle ruokaa hakevista huonoosaisuus on taloudellista. Joka neljännellä ruoka-apua saavasta huono-osaisuus ei ole kasautunutta, mutta on väestötasoon nähden syvempää. Taloudellinen huonoosaisuus on vaikeuksia selvitä veloista ja kokemusta tulojen riittämättömyydestä menoihin. Sosiaalinen huono-osaisuus on masentuneisuutta, yksinäisyyttä ja nälkää. Terveydellinen huono-osaisuus on fyysistä ja psyykkistä, ja yhdistyy heikentyneeseen elämääntyytyväisyyteen. Neljäs artikkeli tarkastelee ruoka-apua kansainvälisessä vertailuasetelmassa: Elämääntyytyväisyys on korkeinta Helsingin ruoka-avussa käyvillä. Elintasoon tyytyväisyys on yhtä korkeaa Helsingissä ja Ateenassa, Vilnassa matalammalla tasolla. Terveyteen tyytyväisyys on korkeinta Ateenassa ja matalinta Vilnassa. Subjektiivisen hyvinvoinnin vajeita määrittävät tekijät vaihtelevat kaupungeittain, keskeisiä niistä ovat keski-ikää korkeampi ikä, naissukupuoli sekä työttömyys. Vilnassa hyvinvoinnin kokemukset jäävät negatiivisemmiksi kuin muissa tutkituissa kaupungeissa. Tulos poikkeaa väestötason tutkimuksista, joissa Kreikka näyttäytyy usein Liettuaa negatiivisemmassa valossa. Avainsanat: leipäjono, ruoka-apu, koettu hyvinvointi, koettu terveys, huono-osaisuus - Anonyymi
Tehdäänkö väikkäreitä suomeksi?
- Anonyymi
Ohisalo valmistui ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta vuonna 2004 ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan sosiaalipolitiikka.
Ohisalo väitteli vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiologiasta tohtoriksi.
Kaudella 2014–2017 Ohisalo oli Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liittovaltuuston jäsen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Ohisalo- Anonyymi
Konko Itä-suomen yliopisto edes yliopisto?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Konko Itä-suomen yliopisto edes yliopisto?
Itä-suomen yliopistoon haetaan torilta ihmiset opiskelemaan. Ohisalon opintolinjalle pääsee kaikki halukkaat, ketkä on lukion ketkutelleet läpi.
Yliopiston tärkein tehtävä on saada tutkintoja läpi, että saavat rahaa valtiolta. Ohisalon opiskelu polku on helpoin tulolähde yliopistolle. Ei vastuuta ei muuta tulosta kuin hävittyä yhteiskunnan rahaa. Anonyymi kirjoitti:
Itä-suomen yliopistoon haetaan torilta ihmiset opiskelemaan. Ohisalon opintolinjalle pääsee kaikki halukkaat, ketkä on lukion ketkutelleet läpi.
Yliopiston tärkein tehtävä on saada tutkintoja läpi, että saavat rahaa valtiolta. Ohisalon opiskelu polku on helpoin tulolähde yliopistolle. Ei vastuuta ei muuta tulosta kuin hävittyä yhteiskunnan rahaa.Ei lukio riitä pohjaksi tohtorin tutkintoa tavoittelemaan. Eikä maisterin tutkinnosta (jonka Ohisalo siis tosiaan suoritti Helsingin yliopistossa) eteenpäin muutenkaan hyväksytä ketä tahansa; kyllä siinä pitää kyetä vakuuttamaan siitä, että on kykyä tehdä tutkimusta.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei lukio riitä pohjaksi tohtorin tutkintoa tavoittelemaan. Eikä maisterin tutkinnosta (jonka Ohisalo siis tosiaan suoritti Helsingin yliopistossa) eteenpäin muutenkaan hyväksytä ketä tahansa; kyllä siinä pitää kyetä vakuuttamaan siitä, että on kykyä tehdä tutkimusta.
No jaa, yliopistomaailma on tunnetusti hyvin politisoitunut, joten jo vihervasemmistolaista ideologiaa tunnustamalla pääsee pitkälle.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei lukio riitä pohjaksi tohtorin tutkintoa tavoittelemaan. Eikä maisterin tutkinnosta (jonka Ohisalo siis tosiaan suoritti Helsingin yliopistossa) eteenpäin muutenkaan hyväksytä ketä tahansa; kyllä siinä pitää kyetä vakuuttamaan siitä, että on kykyä tehdä tutkimusta.
Hesasta tulee pahimmat turbaanilegendat. Akkojen väitökset ovat lähes laitanaan pelkkää tuubaa, missä ei tuoda esiin mitään uutta eikä hyödyllistä. Mahdotontohan se olisikin kun akoilla äly riittää vain ulkoa pänttäämiseen ja sen toisteluun.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei lukio riitä pohjaksi tohtorin tutkintoa tavoittelemaan. Eikä maisterin tutkinnosta (jonka Ohisalo siis tosiaan suoritti Helsingin yliopistossa) eteenpäin muutenkaan hyväksytä ketä tahansa; kyllä siinä pitää kyetä vakuuttamaan siitä, että on kykyä tehdä tutkimusta.
Pahimmat turbaanilendat tulee hesasta. Akkojen väitökset ovat yleensäkin pelkkää tuubaa, ei mitää uuttaa eikä hyödyllistä. Akkojen älykkyys riittää vain ulkoa pänttäämiseen.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei lukio riitä pohjaksi tohtorin tutkintoa tavoittelemaan. Eikä maisterin tutkinnosta (jonka Ohisalo siis tosiaan suoritti Helsingin yliopistossa) eteenpäin muutenkaan hyväksytä ketä tahansa; kyllä siinä pitää kyetä vakuuttamaan siitä, että on kykyä tehdä tutkimusta.
Pahimmat turbaanilendat tulee hesasta. Akkojen väitökset ovat yleensäkin pelkkää tuubaa, ei mitää uuttaa eikä hyödyllistä. Akkojen älykkyys riittää vain ulkoa pänttäämiseen.
- Anonyymi
TheUrbanLegends kirjoitti:
Ei lukio riitä pohjaksi tohtorin tutkintoa tavoittelemaan. Eikä maisterin tutkinnosta (jonka Ohisalo siis tosiaan suoritti Helsingin yliopistossa) eteenpäin muutenkaan hyväksytä ketä tahansa; kyllä siinä pitää kyetä vakuuttamaan siitä, että on kykyä tehdä tutkimusta.
Pahimmat turbaanilendat tulee hesasta. Akkojen väitökset ovat yleensäkin pelkkää tuubaa, ei mitää uuttaa eikä hyödyllistä. Akkojen älykkyys riittää vain ulkoa pänttäämiseen.
- Anonyymi
Kirjojen lukeminen ei poista myötäsyntyistä typeryyttä.
- Anonyymi
Maan johtamisessa on tärkeintä sujuva muinaiskirkkoslaavin taito.
- Anonyymi
Noilla ei ole pelisilmää, eikä mitään muutakaan.
Jos toi lausuu omiaan, se on tollo,
Jos se lausuu taustajoukkojen käskystä, ne on kaikki tolloja
Tuolla tyylillä hankitaan vihollisia Suomelle.
oi niitä puolueettomuuden aikoja, kun saattoi lausua jopa viisaita
kun oli varaa asettu yläpuolelle.
Eu milleniaalit kyntää omassa sonnassan. - Anonyymi
Hallis on myös tohtori.
- Anonyymi
Onko se koskaan tienannut itse leipäänsä vai onko ollut aina elättinä?
- Anonyymi
Kuka on työnantajasi?
- Anonyymi
Kaikilla ei lukeneisuus tarkoita sitä että olisi viisautta. Nämä ovat eri asioita. Ohisaloa ei ole siunattu viisaudella.
- Anonyymi
Ei ole viisasta olla eri linjoilla koko eu:n kanssa tässä vyöryasiassa, varsinkin kun kerrankin eurostoliitto ehkä tekisi jotain positiivista kansoillensa.
- Anonyymi
Miksi Ohisalo ei väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa, koska sieltä valmistui maisteriksikin? Pääsikö Itä-Suomen yliopistossa helpommalla tohtoriksi, kuin Helsingin yliopistossa?
- Anonyymi
Missä itse väittelit?
- Anonyymi
Ohisalo suvakki, vaaraksi suomelle.
- Anonyymi
Hutisalosta ja naisista yleensäkin näkee hyvin ettei koulutuksella ole mitään merkitystä kun oma järki puuttuu.
- Anonyymi
Hutisalo hyvä esimerkki ettei akoilla ole omaa järkeä, pänttäävät vaan ulkoa eivätkä edes ymmärrä lukemaansa, puhumattakaan että osaisivat suhtautua kriittisesti.
- Anonyymi
Ei siellä kouluissa järkeä jaeta, hyvällä muistilla pääsee jo todella pitkälle vaikka ei tajuaisi yhtään mitään.
Varsinkin kaikenlaiset humanistit ovat yleensä kohtalaisen kuutamolla. - Anonyymi
Ohisalo ei ymmärrä mitä politiikka tarkoittaa. Ilmeisesti tämä ns sosiaalinen konteksti jäänyt oppimatta. Sen olisi oppinut esimerkiksi työelämässä.
- Anonyymi
Tuskin kukaa epäilee Ohisalon kouluttautumista mitenkään. Nyt hän on vain osoittanut omilla toimillaan , että hänen koulutuksensa ei oikein tahdo riittääkään , ainakaan Schengenmaan sisäministerin pestiä hoitamaan.
Keskustalla on ainoa vaihtoehto kaataa hallitus. Ainakin vaihtaa sisäministerin salkku pois vihreiltä.
Ei EU:n ulkorajalla sijaitsevan valtion sisäministerin vakanssilla voi istua henkilö , joka pelaa julkisuudessa sekä hallituskumppaneita että koko Euroopan komissiota vastaan.
Herätkää nyt hyvänen aika siellä hallituksessa ! - Anonyymi
Ei koulu ihmisestä ammattitaitoista tee. Tarvitaan työ- ja elämänkokemusta lisäksi roppakaupalla. Mitä tärkeämpi työ sitä enemmän tarvitaan kokemusta laajalta alalta. Vaativasta haasteellisesta työstä se kova palkkakin tulee.
- Anonyymi
Juuri. Ei koulutuksesta ole iloa, jos ei osaa mitään. Osaaminen tulee vasta työkokemuksen kautta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri. Ei koulutuksesta ole iloa, jos ei osaa mitään. Osaaminen tulee vasta työkokemuksen kautta.
Jos köyhyystutkijoista on pulaa, olisin käytettävissä. Kokemusta on.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi viesti häneltä ja ottaisin takaisin
Mutta ei sitä tule. Ja ehkä parempi niin, tein jo valintani. En saanut häneltä tarpeeksi, kaikki muu meni minun edelle j602821Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all472321Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔611984Keskisarjan puheet
Onko kansanedustajan sopivaa puhua tuollai vai pitäisikkö potkia pois eduskunnasta?3251512- 781336
- 641286
- 691150
- 631032
- 27996
- 79976