KHO: Kappeleita ei tarvitse vuokrata uskonnottomille

Olisi ehken samaan pakettiin syytä estää valtion avustukset kirkolle.

Hallinto-oikeus katsoi valittajan selvityksen pohjalta, että ”asiassa on katsottava syntyneen valittajan vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää koskeva syrjintäolettama”.

Tämä syrjintäolettama kuitenkin katsottiin kumoutuneen, koska kirkolle on perustuslaissa turvattu itsehallinnollinen asema ja kappelien käyttämisestä säädetään kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä ja kirkon omilla ohjeilla, jotka perustuvat kirkon näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta, ja seurakunta saa päättää tilojensa käytöstä. Kumoutuminen nojaa yhdenvertaisuuslain 11 §:ään: ”Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.”

Oikeus siis totesi, että syrjintää oikeastaan on, mutta koska nykytilanteesta on säädetty kirkkolailla ja kirkon säädöksillä, syrjintä ei olekaan syrjintää. Lisäksi syrjinnällä on hyväksyttävä tavoite, siis ilmeisesti kirkon jäsenten etuoikeus yleisen hautausmaan lämpimiin tiloihin. Hautaustoimilaki ei säädä kappelien käytöstä mitään.

Hautaustoimilain mukaan seurakuntien hautausmaat hoitavat Suomessa yleistä hautaustoimea, ja ainoastaan niitä avustetaan valtion budjetista noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi.

Mainittakoon, että osa seurakuntien hautausmaista sallii uskonnottomien hautajaistilaisuuksien pitämisen kappelissaan. Niiden käytölle siviilihautajaisiin on ollut kysyntää, koska perinteisen hautajaistavan mukaan ennen arkkuhautausta tai ennen arkun tuhkaukseen luovuttamista on ollut hautajaistilaisuus. Kirkollisesti siihen on kuulunut papin siunaus ja siviilihautajaisissa uskonnoton muistopuhe. Lisäksi mahdollisesti musiikkia sekä osallistujien muistosanat seppeleiden ja kukkien laskun myötä. Muistotilaisuus on ollut erikseen.

Eri hautausmaiden ja krematorioiden sisätilassa, kappelissa joko voidaan tai ei voida pitää ei-uskonnollinen hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa. Helsinki KYLLÄ, Espoo EI, Vantaa KYLLÄ, Kerava EI, Nurmijärvi KYLLÄ, Tuusula EI, Hyvinkää KYLLÄ, Järvenpää EI, Riihimäki KYLLÄ, Lahti EI, Kotka KYLLÄ, Lappeenranta EI, Tampere KYLLÄ, Jyväskylä EI, Turku KYLLÄ, Pori EI, jne.

Ristiriitaisuus lämpimien tilojen käytössä koskee ev.-lut. kirkon seurakuntien hautausmaita, ja kirkko on tässä(kin) asiassa jakaantunut puhdasoppiseen siipeen ja avarakatseisempaan suuntaan. Suomessa yleinen hautaustoimi on säädetty ev.-lut kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi, mutta hautaustoimilaki ei säädä kappelien, hautausmaiden lämpimien tilojen käytöstä.

(Sekaannusten välttämiseksi: hautajaisiin usein liittyvä ns. muistotilaisuus on eri asia kuin saatto- tai jäähyväistilaisuus. Muistotilaisuuksia voidaan vainajan arkkuhautauksen tai krematointiin jättämisen jälkeen pitää useissa eri tiloissa, ja kysymys ei ole nyt niistä.)

Eduskunta antaa kirkolle budjettirahoitusta 116 miljoonaa euroa vuodessa ns. yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon, ja valtaosa käytetään hautaustoimeen.

Harmillista ettei tässä maassa saada aikaiseksi neutraalia hautaustoimea hoitavaa tahoa, joka sallisi jokaisen vakaumuksen mukaiset hautajaiset.

Omistaja luonnollisesti päättää, mihin tilojaan käyttää. Kappelit ovat uskonnollisia tiloja - eivät neutraaleja rakennuksia.

Kärjistäen linjalla, jota vapaa-ajattelijat viljelevät yhdistäen monesti uskonnon ja jonkin aatteen: Miksei isoja kirkkotiloja, joihin mahtuu vaikka toistatuhatta ihmistä, vaadita vuokrattavaksi vaikka poliittisen tilaisuuden järjestämiseen?

-DeadManWalks

Mikäli ev.lut. kirkon hautausmaan kappelia vuokrattaessa vaadita neutraaliksi, jos siellä on luvallista järjestää uskonnoton saattotilaisuus? Eli alttari piiloon, uskonnolliset symbolit piiloon, urut piiloon, virsikirjat pois jne. Niiden läsnäolo nimittäin on vastoin neutraaliutta.

Kirkon selitys ei ole kovin hyvä. Teologinen perustelu ei voi selittää miksi Vantaalla voidaan kappelia vuokrata mutta Espoossa ei.

Harmi kun yksikään puolue eduskunnassa ei aja uskonnottomien asiaa. Monelta puolueelta kyllä löytyy kuollut kirjaus asiasta, mutta yksikään puolue ei tee asian suhteen mitään. Uskonnottomien pitäisi ehdottomasti pyrkiä eduskuntaan omalla puolueella laittamaan muutokseen vauhtia. Isona boonuksena toiminnalla saataisiin erittäin tuntuva valtion rahoitus ja valtio maksaisi tuntuvan palkan uskonnottomien kokopäiväisille asian ajajille (kansanedustajat).

En muuten ymmärrä ihmisen hinkua jättää itsestään taakka jälkipolville vielä kuolemansa jälkeen hoitoa vaativan haudan muodossa.

Monet eivät edes halua kuolemansa jälkeen kappeliin muistotilaisuutta, mutta omaiset vievät arkun sinne vaikka väkisin.

”Ei tupata, jossei tykätä”
Miten voi järjestää siviilihautajaiset niin, että ei ole missään tekemisissä kirkon hautausmaan kanssa tai mahdollisimman vähän, vain krematorion kanssa?
1. Hautauksen voi toimittaa Vapaa-ajattelijain hautausmaalla, joko arkkuhautauksena, uurnan laskulla tai sirottelua käyttäen. Osa näistä hautausmaista on vain uurnahautauksia ja tuhkan sirottelua varten.
2. Jäähyväistilaisuuden voi järjestää Helsingissä tunnustuksettomassa Hietaniemen krematorion kappelissa. Tuhka voidaan sirotella muistolehtoon taikka hautausmaiden ulkopuolelle maa- tai vesialueen omistajan luvalla.
3. Vainajan hyvästely ja hautajaistilaisuus ovat seurakunnan hautausmaan ulkopuolella ja ainoastaan tuhkaus suoritetaan seurakunnan hautausmaan krematoriossa. Tuhka voidaan sirotella hautausmaiden ulkopuolelle maa- tai vesialueen omistajan luvalla. Monin paikoin kunnat ja kaupungit ovat ilmoittaneet sirottelun sopivista vesialueista.
4. Tulevaisuudessa vainajan ruumiin käsittelyyn tullee muitakin menettelyjä kuin tuhkaus krematoriossa.

Vaikka osa uskonnottomista ei todellakaan halua tulla haudatuksi seurakunnan omistamalle hautausmaalle ei toivo hautajaisiakaan pidettävän seurakunnan kappelissa, toiset uskonnottomat ja heidän omaisensa kuitenkin toivovat hautajaistilaisuuden pitoa kappelissa. Niinpä tosiasiallinen tilanne esimerkiksi Pro-Seremonioiden palveluiden käytössä Helsingisssä ja Vantaalla sekä lähikunnissa on, että siviilihautajistilaisuus saamani tiedon mukaan pidetään useimmiten hautausmaan/krematorion kappelissa. Myös hautauksia tehdään seurakuntien hautausmaille, usein ns. sukuhautaan tai hautapaikkaan, jossa ainakin yksi vainajan omainen on aiemmin haudattuna.

Pidemmän päälle yhä usemmat seurakunnat halunnevat myös uskonnottomia vainajien siviilihautaiksia itselleen, koska ne saavat siten myös tuloja. Kirkolliskokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ounasteli helmikuussa 2020 pidetyssä valtion ja kirkon suhde -tilaisuudessa, että Kirkkohallitukssen suositus saattaisi muuttua. Lienee selvä, että osa seurakunnista kuitenkin pitää kiinni syrjivästä menettelystään, vaikka osa nykyisistä syrjijöistä luopuisikin.

Toisen kehitysskenaario periaatteessa olisi, että myös Helsinki, Vantaa ynnä muut sulkisivat hautausmaidensa ja krematorioidensa kappelien ovat siviilihautajaistilaisuuksilta. Se tuskin lisäisi suuremmin kirkkoon liittymisiä. Se tukisi kirkon ja valtion erottamista.

"Yleinen hautausmaa" ei voi toimia nois, ei oll reilua. Muutos!

Tähän asiallisesti otsikoituun ketjuun on hyvä noteerata, että HS mielipidesivulla tuli buddahalisilta tukea siihen, että ei-kirkollinen olli voitu pitää srk hauausmaan yhgteydessä olevassa kirkolisesa tilassa.

"Kirkko siis salli nopealla aikataululla buddhalaisen seremonian tiloissaan, ja buddhalaiselle perheellekin kappeli sopi. "

"Suvaitsevaisia ihmisiä on olemassa yllättävissäkin yhteyksissä. Kuinka siunauksellista onkaan rauhallinen rinnakkaiselo." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006434333.html

Kirrkolaki on selvästi perustuslain vastainen ja olisi tullut jättää soveltamatta perustuslain 106 §:n nojalla.

PL 106 §
"Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."

Muutoin olen sitä mieltä, että kirkko ja valtio on erotettava toisistaan.

Piispainkokouksen pääsihteeri Komulainen sanoi paneelikeskustelussa helmikuun alussa, että kirkon kannassa voisi tapahtua muutosta. Keskushalllinnolta on suosituksia seurakunnille, sekä Kirkkohallitukselta että piispainkokoukselta.

Kaikkea se niskoittelu saakin aikaiseksi.

Mikä ei ole oikein, sen ei pidä lainkaan oleman. Suomalaisissa sääolosuhteissa. Sekulaari yhteiskunta apuun.