Ruotsinkielisten osuus täällä on aina ollut pieni ja koostunut pääosin kieltään pakon edessä vaihtaneista.
Useimmilla suomalaisilla ei ole ruotsinkielisiä sukupuussaan satojen vuosienkaan aikana.
Useimmilla suomalaisilla ei ole ruotsinkielisiä sukupuussaan satojen vuosienkaan aikana.
Vastaukset 27
Vanhimmat
En ole koskaan tavannut ruotsinkielistä, joka olisi pakolla vaihtanut äidinkieltään. Tietääkseni Suomi on oikeusvaltio. Jokaisella on oikeus omaan äidinkieleen.
Ruotsiin oli pakko vaihtaa, jos talollinen aikoi ennen maksaa poikansa opintielle.
Karu totuus Suomen historiassa.
Luulen, että heillä on aika omintakeinen historiakäsitys.
Ruotsinkieliset ovat osa Suomen historiaa, vanhaa sellaista. Ruotsin alueelta on aina muutettu Suomen alueelle (ja päinvastoin), jo ennen nk. Ruotsin vallan aikaa. Me olemme muodostuneet vuosisatojen, jopa vuosituhansien kuluessa syntyneestä muuttoliikkeestä.
Skandinaavien osuus suomalaisten geeniperimästä ei ole suuri.
Onneksi
Suomalaiset jakautuvat perimältään uusimman dna-tutkimuksen valossa itä-länsissuunnassa. Eli meissä on paljonkin 'ruotsalaista'.
ruotsinkieliä+<<+5%
Ajatelkaa!
Englanninkielisiä+<<+1%
Lingua franca -englanti
Yksi niistä monista, se kaikkein rumin ja turhin.
Et sitten ajatellut mitä englanti on para-aikaa aiheuttamassa suomenkielelle.
Nettifennomaaneilla ei tunnu olevan kokonaiskäsitystä historiasta, koska sieltä estitään vain "sopivia" asioita.
Onneksi Suomessa on ruotsinkielisiä, jotka ovat puolustaneet tätä maata, kulttuuria ja myös suomenkieltä. Kisoissa he kannustavat Suomea.
Niin venäjänkieliset eivät ole tehneet eivätkä näytä tekevän nytkään.
Ilman Venäjän suurruhtinaskuntavaihetta Ruotsi olisi hävittänyt suomen kielen itäosastaan eli Suomesta.
Epäsuorasti, mutta odistusvoimaisesti näemme tämän kieliterrorista, jolla Ruotsin valtio eri tavoilla hävitti mm. Pohjois-Suomen alkuperäiskielenä puhutun Suomen (ruotsi oli maahanmuuttajakieli Pohjois-Ruotsissa). Tässä kertomus Länsipohjasta (Norrbotten) 1910-luvulta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319963?page=2 . Suomenkielisten ja suomenkielen diskriminointi oli järjestelmällistä Ruotsissa viimeistään 1700-luvun alusta lähtien.
Ruotsi on painostanut Suomea koko itsenäisyytemme aikana. Häikäilemättömintä tämä oli kriisiaikoina, kuten1918-1920 (Ahvenanmaan kaappausyritys ym.) ja 1944 (Ruotsin suurlähettiläs jopa yritti kaataa maan hallituksen ja presidentti Rytin maanpettureista muodostuneen salaoppositiomme tuella).
Johtavat poliitikomme, kuten takinkääntäjä Paasikivi opetettiin nöyriksi jo silloin.
Miksi kaivelet vanhoja juttuja. Etkö juuri itse valittanut toisessa ketjussa, siitä, miten muut kaikvelvat vanhoja - ja nyt tee itse samaa koko ajan!
Aiheeton syytös. En ole mitään tällaista valittanut. Olen toki ihmetellyt näitä ylipitkiä ketjuja, joita erityisesti törpöt alituisesti nostelevat etusivulle poistaakseen tältä asiallisia sanomaketjuja.
Näissä tyhjänpäiväisillä herjoilla ja väitteillä täytetyissä ketjuissa on jopa kolmisensataa kommenttia. Esimerkiksi tämä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15976996/onneksi-nama-palstan-kieliaktiivit-eivat-edusta-suomenkielisia--- .
Tätä pelleilyä harjoittavat törpöt ovat yleensä ruotsinkielisiä. Totea asia itse!
Mitä tulee omaan yllä olevaan kommenttiini, se on palstan otsikon mukaista asiaa.
Otsikon aihe on varsin perusteltu nykyisenkin kielipolitiikkamme outojen piirteiden ymmärtämiseksi. Jos siis haluaa ymmärtää!
Valitettavasti halu puuttuu niin monelta. Siksi puuttuu myös halu toimia viisaammin.
Johtavien poliitikkojemme nöyryys liittyy ihan muihin aiheisiin. Olimme "sattuneesta syystä" suomettunut maa vuosikymmeniä. Ruotsilla ei ole tämän asian kanssa kauheasti tekemistä.
Niin sanotut yleiset syyt ja poliitikkojen enemmistön suomettuneisuus johtuivat toki Neukkulasta. Silti Ruotsi harrasti sodan jälkeen vielä räikeämpää politiikkaa, jossa se ajoi lähinnä liioiteltuja etuja ruotsille ja ruotsinkielisille Suomessa. Suurelta osin tämä tosin tapahtui ja (ja tapahtuu) koska RKP:n väki käy itkemässä olemattomiakin Tukholmalle.
Sodanjälkeisistä politiikoistamme esimerkiksi moninkertainen takinkääntöjä Paasikivi osasi viime vuosinaan olla jo varsin tiukka neukkuja kohtaan, mutta nuoleskeli kaikessa Tukholmaa ja piti tätä selkänojanaan. Siksi hän noudatti nöyrästi Tukholman vaatimuksia mm. Suomen evakkojen maansaantiasiassa.
Paasikivi ei koskaan luottanut Suomen kansaan, vaan otti selkänojakseen milloin Saksan (mm. kuningasseikkailu, kreivintitteli himoitti), milloin NL Stalin (välirauha ja jatkosota), ja lopulta Ruotsi/Pohjoismaat (1944-1956).
Meillä on ollut - ja on yhä edelleen osittain - liian varovainen asenne ja pelko olla suututtamasta itänaapuria. Tämä se todellinen ongelmamme on ollut, ei suinkaan suhde Ruotsiin!
Tuo kaikki tapahtui kauan sen jälkeen kun Ruotsi oli menettänyt Suomen ja sitä tuskin olisi tapahtunut jos valtioyhteys olisi säilynyt.
Älä ylitä taas selittää mustaa valkoiseksi. Jutullasi ei ole mitään tekemistä Suomen kielipolitiikan kanssa mutta paljon hurrivihan kanssa.
Tuota kaikkea tapahtui Suomen itsenäistymisen aikoihin, ja vielä sen jälkeenkin.
Täällä (=tässä sanomaketjussakin) ja yhä tänäänkin kiihkoilija käyttää itse leimakirvestä, kuten väittää tosiasiasta kertomista hurrivihaksi.
Samaa leimakirvestä käytettiin kun leimattiin tosiasioita neuvostovihamielisyydeksi. Samanlainen leimakirveen käyttäjä olet siis itse.
Se, että kaikenlaista ikävääkin on ollut historiassamme, ei liity millään lailla pakolliseen kouluaineeseen nimeltä ruotsi. Meillä on luonnollinen tarve ruotsille työelämässä. Minäkin olen ollut kahdessa yksityisessä yrityksessä töissä, jossa ruotsia eri asteisesti kysyttiin. Pääkaupunkiseudulla ruotsin kysyntä on suuri.
Jose älä tuo historiaamme tälle palstalle turhaan, Suomi24:ssä on historia-palsta erikseen.