Mitä tästä seurasi, kas kummaa hiekkapölyäkin on ollut paljon vähemmän.
Etelä-Suomessa hiekoitettiin todella vähän tänä talvena
Anonyymi
1763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Valtavat määrät on nastapölyä leijunut ilmassa silloin, kun aurinko on pilkahtanut ja kuivanut tien pintaa.
Nastapöly nousee ilmaan vasta tien pinnan kuivuessa. Sen takia harrastetaan ns. pölynsidontaa, mikä käytännössä tarkoittaa suolauksen jatkamista jopa toukokuulle asti. Suola imee ilmasta kosteutta ja pitää tienpintaa märkänä, jolloin terveydelle haitallinen nastapöyly ei nouse ilmaan. Tätä nastapölyähän muodostuu satoja kiloja joka tiekilometriä kohti.
Tuo+on+muuten+totta.+Kuivalla+kun+on+ajellut,+on+pölyä+välillä+niin+paljon+ilmassa,+ettei+eteensä+näe.+Kiva+tunne+motarilla,+kun+pitäisi+tiputtaa+vauhdista+50%+pois,+mutta+toisaalta+tietää+sen,+että+silloin+joku+posauttaa+päälle+satasta+perään...
Mutta jos takaasi tuleva pitää tarpeeksi pienen turvavälin sinuun, niin mahdollisessa peräänajossa törmäys on niin pieni, ettei se menoa juurikaan haittaa. Puolen metrin turvavälillä törmätessä on ajoneuvojen nopeus lähes sama, joten törmäysenergia ei muodostu kovin suureksi. Vahingot tuskin ovat edes kosmeettisia. Muovipuskurit antavat nykyään reilusti anteeksi pienet kolhut. Eikö se jotenkin näin mene?
Ei noin! Ei tässä nyt mistään turvavälistä pidä hölistä, vaan jonkun pitää nyt huomauttaa rotan ylinopeudesta, jotta saadaan kymmeniä viestejä kestävä näsäviisastelu pitkästä aikaa käyntiin. Eikö nykynuoret tiedä, miten trollaukseen tartutaan?
Olet oikeassa. Rotan itsetuntoa hivelee se , kun keskustelu kääntyy hänen jatkuvaan ylinopeuden ajamiseen, koska siihenhän pystyy vain kaikkein parhaat kuljettajat. Ja koska muita suurempi ajonopeus luo ohitustarvetta, päästään Rotan toiseen mieliaiheeseen, eli ohittamisen järkevyyden korostamiseen. Jopa jonossa ohittamisen Rotta kykenee muuttamaan hyödylliseksi toiminnaksi, joten siihenkin keskittyvä vänkääminen nostaa Rotan itsetuntoa ja saa aikaan entistä suurempaa paremmuuden tuntoa.
Miten ihmeessä kykenet erottamaan pölystä vain sen, joka on syntynyt nastarenkaiden kuluttamasta asfaltista?
Sitä samaa mietin itse. Itse en erota onko pöly syntynyt jollain muulla tapaa, kuten esim. hiekka ja suolamönjä joka murenee jokaisen renkaan alla, oli nastat tai ei.
Eihän kukaan puhunut asfalttipölystä vaan nastapölystä, eli nastahiukkasista.
Mistä tiedät että se on "nastapölyä", . . . .n imbesilli, kerro jos osaat, todista se tieteellisesti/tutkitusti, juu ajan itse kitkoilla ja en todellakaan voi tämän "talven" (ns. kehä III:n sisäpuolella) pölyjä laittaa nastarenkailla ajavien piikkiin, miksi ei viimevuonna samaan aikaan ollut tällaista pölyä?, nyt vaan jatkuva vesisade on pehmittänyt huonolaatuisesti tehdyt asfaltit (kilpailutus teettää aina sen huonoimman tuloksen, halpa ei ole paras), jotka murenevat myös kitkarenkaitten alla ns. pölypaskaksi ja kun aurinkoinen/kuiva sää kuivattaa sen vellin mikä sateella on saatu kerättyä, niin lopputulema on juurikin tämä, nyt ei voida ainakaan "ruuhkasuomessa" pölypilviä laittaa nastarenkailla ajavien syyksi, samassa veneess ollaan kerrankin kaikki "yhes koos".
Hiekoitushan on yksi suurimmista yksittäisistä pölyntuottajista, joten sen väheneminen tietysti näkyy. Nastatkin sulalla asfaltilla tuottavat kuluttaessaan pölyä. Nastat kuluttavat teitä voimakkaan suolauksen vuoksi huomattavasti enemmän kuin ilman suolausta. Asfaltti lisäksi muutenkin murenee suolauksen vuoksi ja renkaiden alla nämä muruset jauhautuvat pölyksi.
Täyttä soopaa on tuo väite, että asfalttiteitä suolataan muun kuin liukkauden torjumiseksi. Suolaushan on sitä suurempaa mitä pienempi nastarenkaiden osuus on. Helsinki ja muu pk-seutu ovat johtavia suolankäyttäjiä, ylivoimaisesti ja nastojen osuus täällä on huomattavasti vähäisempi kuin muualka Suomessa.
Hiekkateillä suolaa jonkin verran käytetään kesäisin myös pölynsidontaan, varsinkin aiemmin. Nykyisin hiekkateillä käytetäön vähemmän pölyäviä aineksia, joten sekin on vähentynyt,
Muutenhan tuo pölyäminen on joka keväinen muutaman viikon mittainen ongelma. Koko talven ajalta on kertynyt eri lähteistä pölyä ja sitten kevätkuivilla auringon paisteessa se nousee ilmaan.
Rengas kuin rengas hieroo partikkeleita irti asfaltista, jos siinä on valmiiksi hiekkaa hiomisaineena. Sitäpaitsi, katupölyä tulee myös tehtaiden piipuista ja puulämmitteisten talojen korsteeneista.
Puolet kaikesta katupölystä on jyrsimien tuottamaa, neljännes hiekoitushiekasta ja loput muista lähteistä (ympäristöstä, renkaiden kulumisesta yms)
Pääväyliä ei hiekoiteta, koska liikenne heittäisi sen hiekan tien sivuun parissa tunnissa. Joten pääväylillä jyrsijänpaskan (jyrsimien asvaltin pinnasta hiertämää kiviainesta bitumia) osuus on vieläkin suurempi. Vilkkailla väylillä jyrsijät hiertävät tätä jyrsijänpaskaa satoja kiloja joka kilometriä kohti. Näkeehän sen siitäkin, että yhdne talven aikana voi syntyä yli 10 mm syvät urat!
Kannattaa jyrsijänkin tutustua Nastaa -tutkimushankkeen faktoihin.
"Tutkimuksessa todettiin, että nastarenkaat tuottavat selvästi kitka- ja kesärenkaita enemmän pölyä silloin, kun tienpinnat ovat suhteellisen puhtaat (=matala resuspensio). Tämä johtuu niiden päällystettä kuluttavasta vaikutuksesta."
https://www.nasta.fi/tutkimusraportit
Kitkarenkaa sitten nostavat sen pölyn irti asvaltista ja ihmisten keuhkoihin nastarenkaita tehokkaammin.
"Kitkarenkaat nostavat enemmän pölyä irti asfaltin pinnasta kuin nastarenkaat.
Tällaisen, hiukan yllättävänkin tuloksen on tuottanut Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Nuuskija-auto. Liikenteen päästöjä tutkiva, liikkuva laboratorio pystyy tutkimaan, miten erilaiset renkaat muodostavat ja nostavat ilmaan katupölyä.
”Ero on selvä ja johtuu kitkarenkaan imukuppiilmiöstä. Kitkarengas liimaantuu kiinni asfaltin pintaan tiiviimmin kuin nastarengas. Kun se irtoaa, sen ilmaonteloihin kertynyt hienojakoinen pöly pöllähtää ilmaan”, kertoo Nuuskija-auton projektin johtaja, dosentti Liisa Pirjola.
Pölyä on kitkarenkaiden jäljiltä ilmassa noin neljännes enemmän kuin nastarenkaan perässä. "
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kitkarengas-polyttaa-nastarengasta-enemman/b9421eef-e08b-3ff3-9045-7c2587b0b631
”Nastarenkaat syövät märkää asfalttia”
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/272214-nastarenkaat-syovat-markaa-asfalttia
Jyrsijöille on tyypillistä, että sössötetään suu vaahdossa turvallisuuden olevan maksimoitu, kun alla pyörii "testivoittajanastat, joissa on vielä 6 mm pintaa ja runsaasti nastojakin jäljellä". Esimerkkejä löytyy sekä täältä suoli24 palstoilta että muualtakin
http://www.kaleva.fi/juttutupa/autot/vanhat-nastarenkaat-viela-hyvat/2923285
Toki sellaisillakin pärjää, kunhan tie on riittävän hyvin suolattu.
"Hyväkuntoiselta näyttävä, mutta vanha nastarengas osoittautui petolliseksi valinnaksi talvikeliin"
http://www.autoliitto.fi/?x20043=7066693
http://www.teknikensvarld.se/2010/10/15/11259/gamla-dubbdack-ar-farliga/
Välikelin renkaat. Siksihän VAGniikan maailma niitä rannikoille ja kaupunkeihin suositteleekin. Toki sillä edellytyksellä, että suolataan riittävästi. Muutoin käy huonosti:
"Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla"
https://yle.fi/uutiset/3-10689503
Onneksi on ollut paljon sateisia päiviä, joten nastarenkaita käyttävien autoilijoiden aiheuttama ihmisten myrkyttäminen ei ole ollut aivan niin tehokasta kuin useina vuosina.