Mitä eroa on fokka- ja genuaveneillä?
Tuoss sunwind-ketjussa tällainen ero tuotiin esille ja alkoi kiinnostamaan.
Fokka- / genuavene?
Anonyymi
42
119
Vastaukset
- Anonyymi
Fokka-veneessä on rustit veneen aivan reunoilla, eli ei pysty jalustamaan genoaa ja isopurjeen koko luokkaa iso, näin siis yksinkertaistettuna.
- Anonyymi
Fokkaveneessä suurin keulapurje ulottuu vain maston tienoille. Jos vene on alunperin sellaiseksi suunniteltu, on keulakolmio ehkä tehty hieman isommaksi ja rustitkin viety veneen laitaan. Myös genualle suunniteltua venettä voidaan purjehtia fokkaveneenä. syinä voivat olla helpompi hallittavuus tai mittaluvun optimointi.
- Anonyymi
Saisinko esimerkkejä fokkaveneistä. Näin olisi helpompi ymmärtää, mistä on kysymys.
- Anonyymi
H-veneestä löytyy paljon kuvia joka suunnasta. Malliesimerkki fokkaveneestä.
- Anonyymi
Genua keksittiin 1926 ja 2010-luvun uusissa venemalleissa sitä ei enää käytännössä ole. Tuossa välissäkin on tehty paljon fokkaveneitä. H, Albin Express, NF, Folkkari, X-34, X-35, X-41, Melges 24 jne.
Kapeissa veneissä on käytetty genuoita, vaikka rustit on laidalla ja leveissä on saattanut olla rustit kannella, vaikka ajatus on käyttää vain fokkaa. Nykyisissä veneissä rustit laidalla tekee genuan käyttämisen mahdottomaksi.
Yleensä fokkaveneessä isopurje on reilun kokoinen. - Anonyymi
Pienistä Skippi 650R
- Anonyymi
Yksinkertaistettuna: fokkaveneessä et voi kulkea sivuvanttien ulkokautta koska rustiraudat veneen laidassa. Joudut menemään vanttien alta. Genuaveneessä voit ohittaa sivuvantit ulkokautta, koska rustiraudat eivät ole ihan laidassa.
- Anonyymi
Kiitos. Tämä on helppo aloittelijan ymmärtää.
Asia kiinnostaa sikäli, että en ole ikinä tykännyt genua-vendoista, koska purje tuntuu tarttuvan vantteihin ja staageihin. Olen nyt ostamassa ensimmäistä omaa venettä, enkä tiennyt tällaisesta venetyyppien eroista. Nyt fokkavene tuntuisi mieluisimmalta vaihtoehdolta. Olisi kiva kuulla lisää esimerkkejä fokka-veneistä, vaikka H-vene onkin erittäin mieluinen vaihtoehto kokoluokkansa perusteella. - Anonyymi
Yksinkertaista kyllä, mutta rustien paikka ei määrittele fokkavenettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos. Tämä on helppo aloittelijan ymmärtää.
Asia kiinnostaa sikäli, että en ole ikinä tykännyt genua-vendoista, koska purje tuntuu tarttuvan vantteihin ja staageihin. Olen nyt ostamassa ensimmäistä omaa venettä, enkä tiennyt tällaisesta venetyyppien eroista. Nyt fokkavene tuntuisi mieluisimmalta vaihtoehdolta. Olisi kiva kuulla lisää esimerkkejä fokka-veneistä, vaikka H-vene onkin erittäin mieluinen vaihtoehto kokoluokkansa perusteella.Voihan sillä genuaveneelläkin käyttää pelkkää fokkaa. Näin ei rajaisi valittavaa venemallia liikaa, jos on käytettynä ostamassa.
- Anonyymi
Ns. Genua vene antaa vapausparametreja. Kovalla kelillä ja avotuulissa Iso rullagenua on kätevä. Pääset rukonopeudella tai jopa surffissa etenemään ja voit rullata sen tarvittaessa sisään. Reivaaminen on helppoa ja turvallisepaa kuin isopurjeella.
Genuaveneessä voit käyttää kaikkia keulapurjeita ST-fokka, Fokkaa, Genua 1-3:a, Code 0:aa ja muita lentäviä purjeita. Laitarustit on ehkä hieman halvempia toteuttaa eli veistämöt ovat hakeneet kustannussäästöä... :)
Mutta genuaveneen puomi ja isopurjeen koko on yleensä melko vaatimaton ns. fokakveneen isoon, niin kuin on ketjussa moneen kertaan todettu.
Itse seilaan monesti pelkällä keulalla. Nykyään on paljon 8 -13 m/s kelejä, jolloin keulalla jo pääsee matkapurjehduksessa hyvin eteenpäin. Ison nosta jos tulee tiukempaa kulmaa seilattavaksi. Genua-veneessä (toppiriki) ns. moottori on keulapurje ( 60%) ja fokka veneessä se on isopurje.Tää on kyllä oma kokemuskin. Minulla on ollut vain toppirikejä, ja niissä genua on selkeästi tärkeämpi kuin isopurje, paitsi luovilla se on hankala. Toppirikissä spinnu ja genaakkeri on myös isompia eli tehokkaampia.
- Anonyymi
Ihan hyviä pointteja mutta alottelijoilla saattaa mennä pasmat sekaisin kun tuossa kirjoitit toppirikisestä. Osatakiloidussa genoaveneessä isopurjeen merkitys on huomattavasti suurempi verrattuna toppirikiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan hyviä pointteja mutta alottelijoilla saattaa mennä pasmat sekaisin kun tuossa kirjoitit toppirikisestä. Osatakiloidussa genoaveneessä isopurjeen merkitys on huomattavasti suurempi verrattuna toppirikiseen.
Ei tuota voi yleistää. Vaikkapa IMX-38:ssa on toppiriki ja varsin suuri isopurje (40 m2 vs. n. 50 m2 G1). Aivan vastaava suhde kuin moderneissa osatakiloissa. Perinteisissä 3/4 ja 7/8 osatakiloissa genua on yleensä aika pieni ja varsinkin 70-luvun toppirikeissä isopurje varsin pieni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tuota voi yleistää. Vaikkapa IMX-38:ssa on toppiriki ja varsin suuri isopurje (40 m2 vs. n. 50 m2 G1). Aivan vastaava suhde kuin moderneissa osatakiloissa. Perinteisissä 3/4 ja 7/8 osatakiloissa genua on yleensä aika pieni ja varsinkin 70-luvun toppirikeissä isopurje varsin pieni.
Tuohan on varsin helppo yleistys perinteisissä 7/8 takiloissa. Pitkä puomi = iso isopurje. Genoa on juuri niin iso kuin genoaveneeseen laitetaan.
- Anonyymi
Makuja on tietysti monia. Itse purjehdin vuosikaudet erilaisilla genuaveneillä ja omistinkin yhden sellaisen. Sitten ostin fokkaveneen, jossa genuaa ei edes olisi voinut olla. Sen jälkeen en ole kyllä genuaa kaivannut. Nykyinen veneeni mahdollistaa genuan, mutta ei sitä kaipaa eikä sellausta ole ollut.
Modernit veneet 9/10 tai 19/20 rikillä ja suurella isopurjeella ovat mielestäni loistavia. Kovalla tuulella toimivat hyvin pelkällä fokalla (myös kryssillä) ja kevyellä monesti vauhti on erinomaista fokka isolla. Yhdellä fokalla pärjää hyvin. Kovassa sivutuulessa toimii hyvin myös ajaa pelkällä isolla.
Rullagenua on todella surkea fokaksi rullattuna ja iso genua on tympeä kryssittävä saaristossa, jossa vendoja tulee paljon.- Anonyymi
Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.
Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.
Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.
Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.
Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla.Mulla on molemmat, fokka ja geunua. Omilla rullalaitteilla
Anonyymi kirjoitti:
Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.
Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.
Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla.Se on eittämättä parannus. Genua on luovilla huono. Tietysti isokokoinen isopurje on hankalampi reivata ja nostaa kuin pieni, mutta sitä ei tarvitse tehdä niin usein.
- Anonyymi
Johtopäätös: Osatakila = fokkavene, toppiriki = genuavene.
- Anonyymi
Ihan väärin määritelty
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan väärin määritelty
vaikuttaa hyvin hankalasti määriteltävältä asialta kun sitä ei määrittele rustien paikka, eikä takilatyyppikään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
vaikuttaa hyvin hankalasti määriteltävältä asialta kun sitä ei määrittele rustien paikka, eikä takilatyyppikään.
Mikä voisi olla helpommin määriteltävä asia, Jos veneessä ei käytetä maston taakse meneviä keulapurjeita, se on fokkavene. Ihan se sama vene voi olla genuavenekin, kun genua otetaan käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa IMX:t, toppirikisiä ja reilun kokoinen iso. IRC-sääntöön optimoituna fokkavene, ORC:iin optimoituna joko fokka- tai genuavene.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä voisi olla helpommin määriteltävä asia, Jos veneessä ei käytetä maston taakse meneviä keulapurjeita, se on fokkavene. Ihan se sama vene voi olla genuavenekin, kun genua otetaan käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa IMX:t, toppirikisiä ja reilun kokoinen iso. IRC-sääntöön optimoituna fokkavene, ORC:iin optimoituna joko fokka- tai genuavene.
IMX-sarjasta ainoastaan 38 on toppirikinen. 40 ja 45 ovat 19/20 tai 9/10 osatakiloita.
En muista nähneeni IMX 38 fokkaveneenä, mutta voisihan se toimia. IMX 40 on kai usein "IRC-optimoitu" fokkaveneeksi. Samoin X-99.
- Anonyymi
Kyllä se halvempi riki ja rustit määrittelee fokkaveneen. Veistämön kate nääs.
- Anonyymi
Vai pitäisikö sanoa parempi? Mitä iloa on laittaa rustit kannelle, jos on tarkoitus käyttää fokkaa? Rusteihin tuleva mitoittava voima on kääntäen verrannollinen etäisyyteen keskilnjalta. Omassa veneessäni rustit ovat 1 m keskilinjalta ja laita 1,5 m. Jos rustit olisivat laidalla, olisi vanttien kuormitus samalla kallistumalla 33% pienempi tai toiseen suuntaan laskien kuormitus lisääntyisi 50% siirrosta keskemmälle.
Tuo tarkoittaa turhaa "ylimitoitusta" eli paksumpia vantteja ja tukevia rakenteita, jotka olisivat tarpeettomia rustien ollessa laidalla. Ainoa haitta rustien laidallaolosta olisi hiukan vaikeampi kulku vanttien ohi.
Itse en todellakaan genuaa kaipaa ja en tule enää koskaan hankkimaan venettä, joka sellaista tarvitsee.
- Anonyymi
en kylläkään pidä Keski-eurooppalaista 'liimatehdasta' varsinaisesti veistämönä.
- Anonyymi
Minun purjeilumaailmassa fokkavene tarkoitaa venettä joka on suunniteltu fokalle JA mihin EI VOI rikata genoaa. Vene jossa on (vain) fokka ei siis välttämättä ole fokkavene. Esim H-vene ei mielestäni ole puhdas fokkavene, sitä voi mainiosti purjehtia genoalla kunhan asentaa sitä varten skuuttikiskot, vaikkakin H-vene on suunniteltu nimenomaan purjehdittavaksi fokalla. Esimerkki puhtaasta fokkaveneestä olisi esim X35 tai Swan Club 42.
- Anonyymi
Tuon ensimäisen lauseen ajatuksen ymmärrän. Mutta sitten menee vähän oudoksi. En näe mitään eroa tässä mielessä H:n ja X-35:n välillä. Molemmilla voi periaatteessa purjehtia genoalla jos niihin laittaa kiskot. Mutta ei siinä mitään järkeä ole, kun kummassakin on rustit laidalla ja pitkät saalingit. Ja lisäksi molemmat ovat yksityyppiveneitä. Sama toki pätee Clubswaniin.
- Anonyymi
H-vene on sikäli hauska tapaus, että vaikka sitä pidetään fokkaveneenä ja yleisesti sen keulapurjetta pidetään fokkana, sen fokka ylettyy maston peräpuolelle eli on oikeastaan genoa.
Fokkavene on suunnilteltu fokalla ajettavaksi, ei kai siinä sen kummempaa määritelmää tarvittane. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
H-vene on sikäli hauska tapaus, että vaikka sitä pidetään fokkaveneenä ja yleisesti sen keulapurjetta pidetään fokkana, sen fokka ylettyy maston peräpuolelle eli on oikeastaan genoa.
Fokkavene on suunnilteltu fokalla ajettavaksi, ei kai siinä sen kummempaa määritelmää tarvittane.Perinteisesti fokan ja genuan rajana on pidetty 110%. H:ssa keulapurje on juuri 110% ja kaikissa fokkaveneissä, poislukien itseskuuttaavat, yli 100% eli vähintäänkin maston etureunan taakse tulee skuuttikulma.
Joissain veneissä voidaan käyttää jopa 115% fokkaa, jonka takaliikki jää saalinkien etupuolelle.
Ehkä parempi määritelmä onkin takaliikin suhde päävantteihin ja sen rusteihin. Fokat skuutataan niiden sisä- tai etupuolelle ja genuat ulkokautta takapuolelle.
Tuon määritelmän rikkoo vantittomat tai jotkut muuten varsin poikkeukselliset takilat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuon ensimäisen lauseen ajatuksen ymmärrän. Mutta sitten menee vähän oudoksi. En näe mitään eroa tässä mielessä H:n ja X-35:n välillä. Molemmilla voi periaatteessa purjehtia genoalla jos niihin laittaa kiskot. Mutta ei siinä mitään järkeä ole, kun kummassakin on rustit laidalla ja pitkät saalingit. Ja lisäksi molemmat ovat yksityyppiveneitä. Sama toki pätee Clubswaniin.
Kyllä H (kuten myös H35 ja H323) poikkeaa oleellisesti genoan soveltuvuudessa X35:stä. Niissä voi käyttää genoaa. X35:ssä ei käytännössä voi käyttää genoaa. Vene on niin leveä, että skuuttikulma jää kelvottoman suureksi jos jalustaa keulapurjeen vanttien ulkopuolelle.
- Anonyymi
Huomaatte itsekin, että lisäämällä ns. fokkaveneen varustukseen asioita, mahdollsiuudet kasvavat. Uudessa massatuotetussa peruspurjeveneessä ei kaikkea ole valmiina ja ne jotka löytyy on monesti hieman kintaalle mitoitettuja.
Alun perin jokin suunnittelija on oivaltanut kustannuksia laskevan tekijän, ikään kuin ruiskulaminoinnin...
Kyllä se veneen vauhti ja muut tekijät riippuvat paljolti FEM-laskennasta ja hydrodynaamisen muotoilun ymmärryksen kasvusta. Sopivasti lättänä silitysrauta nyt on vaan nopeampi muoto.
Onko se parempi kaikille, on sitten eri kysymys. Pogoillaan. - Anonyymi
Mitä muita fokkaveneitä on tehty 80- ja 90-luvuilla kuin H-venettä? Etsin venettä hintaluokassa 2000 - 6000 €? Riittää kun löytyy tilat kahden hengen satunnaiseen yöpymiseen.
- Anonyymi
Aika vähissä ne on. Ensimmäisenä tulee mieleen Albin Express joka ehdottoman hyvä vaihtoehto. Mutta miksi rajata vain fokkaveneeseen? Osatakilainen genoavene kolmosgenoalla varustettuna on yhtä helppo purjehtia. Esim Avance 34/345 tai FE83.
- Anonyymi
Genua tosiaan keksittiin porsaanreikänä silloiseen sääntöön 1926 ja sillä kisattiin ensimmäistä kertaa Genovassa, jonka englanninkielinen nimi on Genoa, josta purje sai nimensä.
Sen käyttö kilpapurjehduksessa oli erittäin yleistä 70- ja 80-luvulla, joten se oli myös perheveneissä yleinen varuste. Kuintekin useissa veneissä oli jo tuolloin rustit laidoilla eli genuaa ei voinut käyttää kunnolla. Ei siis todellakaan ole mikään uusi keksintö laittaa rustit laidoille.
Vuosituhannen taitteessa alkoi yleistyä kisaaminen fokalla ja monet huomasivat kuinka turhaa on käyttää genuaa, jos veneessä on tarpeeksi purjealaa. 00-luvulla vielä suunniteltiin useisiin veneisiin genua, mutta aika usein se jätettiin käyttämättä. 00-luvun loppupuolella oli jo kaikissa uusissa konstruktioissa rustit laidalla ja joihinkin vanhoihin ne siirrettiin laidalle kesken tuotannon.- Anonyymi
Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.
Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.
Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.Code nollalla pääset kyllä sivutuuleenkin, mutta kelpo suunnitelma.
- Anonyymi
Genoa on siis kipapurjehdussäännöissä olleen porsaanreijän tuotos, joka on aikanaan kopioitu kilpaveneistä matkapursiin samaan tapaan kuin laitataitteet tänä päivänä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.
Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.Nyt edellinen nimetön ei vertaa omenoita omenoihin. Code 0 on leikkaukseltaan litteä luovipurje. Genaakkeri on paljon pussikkaampi myötätuulipurje ja kooltaan puolet isompi. Code toimii lentävänä hyvin rullalta. Genaakkeri ei toimi alhaalta ylös rullatessa, ylhäältä alas ehkä välttävästi. ( ei omaa kokemusta). Myötäiselle code on genoaa paljon parempi vaikkei ole myötätuulipurje mutts heikossa myötäisesdä pinta-ala liian pieni. Hyvä myötätuulipurje siitä tulee vasta kun spinnu ei nouse, iso reivataan ja veto on keukana keulan codessa. Vältät ne broutsit. Ja ukkospuuskassa saat keulapurjeen pois rullalle kenenkään menemättä kannelle. Code on niin paljon monipuolisempi, että myin genaakkerit pois.
seppomartti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.
Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.Nyt edellinen nimetön ei vertaa omenoita omenoihin. Code 0 on leikkaukseltaan litteä luovipurje. Genaakkeri on paljon pussikkaampi myötätuulipurje ja kooltaan puolet isompi. Code toimii lentävänä hyvin rullalta. Genaakkeri ei toimi alhaalta ylös rullatessa, ylhäältä alas ehkä välttävästi. ( ei omaa kokemusta). Myötäiselle code on genoaa paljon parempi vaikkei ole myötätuulipurje mutts heikossa myötäisesdä pinta-ala liian pieni. Hyvä myötätuulipurje siitä tulee vasta kun spinnu ei nouse, iso reivataan ja veto on keukana keulan codessa. Vältät ne broutsit. Ja ukkospuuskassa saat keulapurjeen pois rullalle kenenkään menemättä kannelle. Code on niin paljon monipuolisempi, että myin genaakkerit pois.
seppomartti
- Anonyymi
Säästöjä kisaveneisisiin ja perhepursiin. Rustit reunoille, ei paha.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??
On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt59616388Valkeakosken tappo
"Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k5114678Nyt ahdistaa
Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että3779258Kuka oli tekijä?
Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso45526915-vuotiaan ruumis valkeakoskella
Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on114512Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi
Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä1713019Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon
Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.1111810Mitä hänellä oli päällään kun viimeksi näit hänet?
Avoimia vastauksia saa kirjoitella... Ehkä joku saattaa tunnistaa itsensä kommenttien joukosta :)571339- 901245
Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho411227