Fokka- / genuavene?

H-veneestä löytyy paljon kuvia joka suunnasta. Malliesimerkki fokkaveneestä.

Genua keksittiin 1926 ja 2010-luvun uusissa venemalleissa sitä ei enää käytännössä ole. Tuossa välissäkin on tehty paljon fokkaveneitä. H, Albin Express, NF, Folkkari, X-34, X-35, X-41, Melges 24 jne.

Kapeissa veneissä on käytetty genuoita, vaikka rustit on laidalla ja leveissä on saattanut olla rustit kannella, vaikka ajatus on käyttää vain fokkaa. Nykyisissä veneissä rustit laidalla tekee genuan käyttämisen mahdottomaksi.

Yleensä fokkaveneessä isopurje on reilun kokoinen.

Pienistä Skippi 650R

Kiitos. Tämä on helppo aloittelijan ymmärtää.

Asia kiinnostaa sikäli, että en ole ikinä tykännyt genua-vendoista, koska purje tuntuu tarttuvan vantteihin ja staageihin. Olen nyt ostamassa ensimmäistä omaa venettä, enkä tiennyt tällaisesta venetyyppien eroista. Nyt fokkavene tuntuisi mieluisimmalta vaihtoehdolta. Olisi kiva kuulla lisää esimerkkejä fokka-veneistä, vaikka H-vene onkin erittäin mieluinen vaihtoehto kokoluokkansa perusteella.

Yksinkertaista kyllä, mutta rustien paikka ei määrittele fokkavenettä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. Tämä on helppo aloittelijan ymmärtää.

Asia kiinnostaa sikäli, että en ole ikinä tykännyt genua-vendoista, koska purje tuntuu tarttuvan vantteihin ja staageihin. Olen nyt ostamassa ensimmäistä omaa venettä, enkä tiennyt tällaisesta venetyyppien eroista. Nyt fokkavene tuntuisi mieluisimmalta vaihtoehdolta. Olisi kiva kuulla lisää esimerkkejä fokka-veneistä, vaikka H-vene onkin erittäin mieluinen vaihtoehto kokoluokkansa perusteella.

Lue lisää

Voihan sillä genuaveneelläkin käyttää pelkkää fokkaa. Näin ei rajaisi valittavaa venemallia liikaa, jos on käytettynä ostamassa.

Tää on kyllä oma kokemuskin. Minulla on ollut vain toppirikejä, ja niissä genua on selkeästi tärkeämpi kuin isopurje, paitsi luovilla se on hankala. Toppirikissä spinnu ja genaakkeri on myös isompia eli tehokkaampia.

Ihan hyviä pointteja mutta alottelijoilla saattaa mennä pasmat sekaisin kun tuossa kirjoitit toppirikisestä. Osatakiloidussa genoaveneessä isopurjeen merkitys on huomattavasti suurempi verrattuna toppirikiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyviä pointteja mutta alottelijoilla saattaa mennä pasmat sekaisin kun tuossa kirjoitit toppirikisestä. Osatakiloidussa genoaveneessä isopurjeen merkitys on huomattavasti suurempi verrattuna toppirikiseen.

Lue lisää

Ei tuota voi yleistää. Vaikkapa IMX-38:ssa on toppiriki ja varsin suuri isopurje (40 m2 vs. n. 50 m2 G1). Aivan vastaava suhde kuin moderneissa osatakiloissa. Perinteisissä 3/4 ja 7/8 osatakiloissa genua on yleensä aika pieni ja varsinkin 70-luvun toppirikeissä isopurje varsin pieni.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuota voi yleistää. Vaikkapa IMX-38:ssa on toppiriki ja varsin suuri isopurje (40 m2 vs. n. 50 m2 G1). Aivan vastaava suhde kuin moderneissa osatakiloissa. Perinteisissä 3/4 ja 7/8 osatakiloissa genua on yleensä aika pieni ja varsinkin 70-luvun toppirikeissä isopurje varsin pieni.

Lue lisää

Tuohan on varsin helppo yleistys perinteisissä 7/8 takiloissa. Pitkä puomi = iso isopurje. Genoa on juuri niin iso kuin genoaveneeseen laitetaan.

Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.

Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.

Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla.

Anonyymi kirjoitti:

Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.

Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.

Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla.

Lue lisää

Mulla on molemmat, fokka ja geunua. Omilla rullalaitteilla

Anonyymi kirjoitti:

Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.

Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.

Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla.

Lue lisää

Se on eittämättä parannus. Genua on luovilla huono. Tietysti isokokoinen isopurje on hankalampi reivata ja nostaa kuin pieni, mutta sitä ei tarvitse tehdä niin usein.

Ihan väärin määritelty

Anonyymi kirjoitti:

Ihan väärin määritelty

vaikuttaa hyvin hankalasti määriteltävältä asialta kun sitä ei määrittele rustien paikka, eikä takilatyyppikään.

Anonyymi kirjoitti:

vaikuttaa hyvin hankalasti määriteltävältä asialta kun sitä ei määrittele rustien paikka, eikä takilatyyppikään.

Mikä voisi olla helpommin määriteltävä asia, Jos veneessä ei käytetä maston taakse meneviä keulapurjeita, se on fokkavene. Ihan se sama vene voi olla genuavenekin, kun genua otetaan käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa IMX:t, toppirikisiä ja reilun kokoinen iso. IRC-sääntöön optimoituna fokkavene, ORC:iin optimoituna joko fokka- tai genuavene.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä voisi olla helpommin määriteltävä asia, Jos veneessä ei käytetä maston taakse meneviä keulapurjeita, se on fokkavene. Ihan se sama vene voi olla genuavenekin, kun genua otetaan käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa IMX:t, toppirikisiä ja reilun kokoinen iso. IRC-sääntöön optimoituna fokkavene, ORC:iin optimoituna joko fokka- tai genuavene.

Lue lisää

IMX-sarjasta ainoastaan 38 on toppirikinen. 40 ja 45 ovat 19/20 tai 9/10 osatakiloita.

En muista nähneeni IMX 38 fokkaveneenä, mutta voisihan se toimia. IMX 40 on kai usein "IRC-optimoitu" fokkaveneeksi. Samoin X-99.

Vai pitäisikö sanoa parempi? Mitä iloa on laittaa rustit kannelle, jos on tarkoitus käyttää fokkaa? Rusteihin tuleva mitoittava voima on kääntäen verrannollinen etäisyyteen keskilnjalta. Omassa veneessäni rustit ovat 1 m keskilinjalta ja laita 1,5 m. Jos rustit olisivat laidalla, olisi vanttien kuormitus samalla kallistumalla 33% pienempi tai toiseen suuntaan laskien kuormitus lisääntyisi 50% siirrosta keskemmälle.

Tuo tarkoittaa turhaa "ylimitoitusta" eli paksumpia vantteja ja tukevia rakenteita, jotka olisivat tarpeettomia rustien ollessa laidalla. Ainoa haitta rustien laidallaolosta olisi hiukan vaikeampi kulku vanttien ohi.

Itse en todellakaan genuaa kaipaa ja en tule enää koskaan hankkimaan venettä, joka sellaista tarvitsee.

Tuon ensimäisen lauseen ajatuksen ymmärrän. Mutta sitten menee vähän oudoksi. En näe mitään eroa tässä mielessä H:n ja X-35:n välillä. Molemmilla voi periaatteessa purjehtia genoalla jos niihin laittaa kiskot. Mutta ei siinä mitään järkeä ole, kun kummassakin on rustit laidalla ja pitkät saalingit. Ja lisäksi molemmat ovat yksityyppiveneitä. Sama toki pätee Clubswaniin.

H-vene on sikäli hauska tapaus, että vaikka sitä pidetään fokkaveneenä ja yleisesti sen keulapurjetta pidetään fokkana, sen fokka ylettyy maston peräpuolelle eli on oikeastaan genoa.

Fokkavene on suunnilteltu fokalla ajettavaksi, ei kai siinä sen kummempaa määritelmää tarvittane.

Anonyymi kirjoitti:

H-vene on sikäli hauska tapaus, että vaikka sitä pidetään fokkaveneenä ja yleisesti sen keulapurjetta pidetään fokkana, sen fokka ylettyy maston peräpuolelle eli on oikeastaan genoa.

Fokkavene on suunnilteltu fokalla ajettavaksi, ei kai siinä sen kummempaa määritelmää tarvittane.

Lue lisää

Perinteisesti fokan ja genuan rajana on pidetty 110%. H:ssa keulapurje on juuri 110% ja kaikissa fokkaveneissä, poislukien itseskuuttaavat, yli 100% eli vähintäänkin maston etureunan taakse tulee skuuttikulma.

Joissain veneissä voidaan käyttää jopa 115% fokkaa, jonka takaliikki jää saalinkien etupuolelle.

Ehkä parempi määritelmä onkin takaliikin suhde päävantteihin ja sen rusteihin. Fokat skuutataan niiden sisä- tai etupuolelle ja genuat ulkokautta takapuolelle.

Tuon määritelmän rikkoo vantittomat tai jotkut muuten varsin poikkeukselliset takilat.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon ensimäisen lauseen ajatuksen ymmärrän. Mutta sitten menee vähän oudoksi. En näe mitään eroa tässä mielessä H:n ja X-35:n välillä. Molemmilla voi periaatteessa purjehtia genoalla jos niihin laittaa kiskot. Mutta ei siinä mitään järkeä ole, kun kummassakin on rustit laidalla ja pitkät saalingit. Ja lisäksi molemmat ovat yksityyppiveneitä. Sama toki pätee Clubswaniin.

Lue lisää

Kyllä H (kuten myös H35 ja H323) poikkeaa oleellisesti genoan soveltuvuudessa X35:stä. Niissä voi käyttää genoaa. X35:ssä ei käytännössä voi käyttää genoaa. Vene on niin leveä, että skuuttikulma jää kelvottoman suureksi jos jalustaa keulapurjeen vanttien ulkopuolelle.

Aika vähissä ne on. Ensimmäisenä tulee mieleen Albin Express joka ehdottoman hyvä vaihtoehto. Mutta miksi rajata vain fokkaveneeseen? Osatakilainen genoavene kolmosgenoalla varustettuna on yhtä helppo purjehtia. Esim Avance 34/345 tai FE83.

Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.

Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.

Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.

Lue lisää

Code nollalla pääset kyllä sivutuuleenkin, mutta kelpo suunnitelma.

Genoa on siis kipapurjehdussäännöissä olleen porsaanreijän tuotos, joka on aikanaan kopioitu kilpaveneistä matkapursiin samaan tapaan kuin laitataitteet tänä päivänä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.

Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.

Lue lisää

Nyt edellinen nimetön ei vertaa omenoita omenoihin. Code 0 on leikkaukseltaan litteä luovipurje. Genaakkeri on paljon pussikkaampi myötätuulipurje ja kooltaan puolet isompi. Code toimii lentävänä hyvin rullalta. Genaakkeri ei toimi alhaalta ylös rullatessa, ylhäältä alas ehkä välttävästi. ( ei omaa kokemusta). Myötäiselle code on genoaa paljon parempi vaikkei ole myötätuulipurje mutts heikossa myötäisesdä pinta-ala liian pieni. Hyvä myötätuulipurje siitä tulee vasta kun spinnu ei nouse, iso reivataan ja veto on keukana keulan codessa. Vältät ne broutsit. Ja ukkospuuskassa saat keulapurjeen pois rullalle kenenkään menemättä kannelle. Code on niin paljon monipuolisempi, että myin genaakkerit pois.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.

Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.

Lue lisää

Nyt edellinen nimetön ei vertaa omenoita omenoihin. Code 0 on leikkaukseltaan litteä luovipurje. Genaakkeri on paljon pussikkaampi myötätuulipurje ja kooltaan puolet isompi. Code toimii lentävänä hyvin rullalta. Genaakkeri ei toimi alhaalta ylös rullatessa, ylhäältä alas ehkä välttävästi. ( ei omaa kokemusta). Myötäiselle code on genoaa paljon parempi vaikkei ole myötätuulipurje mutts heikossa myötäisesdä pinta-ala liian pieni. Hyvä myötätuulipurje siitä tulee vasta kun spinnu ei nouse, iso reivataan ja veto on keukana keulan codessa. Vältät ne broutsit. Ja ukkospuuskassa saat keulapurjeen pois rullalle kenenkään menemättä kannelle. Code on niin paljon monipuolisempi, että myin genaakkerit pois.
seppomartti