Palstan "vakiokysyjä" delegoi minulle tämän perustavaa laatua olevan kysymyksen. Elikä milloin purjeala kannattaa jakaa kahteen mastoon yhden sijasta? Mitkä ovat mahdolliset reunaehdot tai näkökulmat suunnittelussa?
Vanha Ohlson
Mitä eroa yksi- kaksimastoisella purkkarilla?
Anonyymi
38
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Pieni kirjoitusvirhe otsikossa, sorry. Eroa yksi- ja kaksimastoisen välillä siis kysytään.
VO - Anonyymi
Sopii pitkiin valtameripurjehduksiin, mutta ei ole hyvä ratkaisu saaristokryssimiseen.
- Anonyymi
Täällä ei yleensä ole tyhmiä kysymyksiä, mutta tämä on kyllä yksi typerimmistä aloituksista.
Mitä vikaa siinä on jos aloittelijat kyelevät heitä askarruttavista asioista?- Anonyymi
Ehkä pitäisi kysyä onko siinä mitään pahaa, että yksi ihminen generoi valtavasti kysymyksiä, joihin antaa itse vastaukset myöhemmin.
Osa kysymyksistä on kopioitu lähes sanasta sanaan muualta.
Mutta onko se väärin, että viihdyttää itseään sillä tavalla?
Ei kai. - Anonyymi
Ehkä pitäisi kysyä onko siinä mitään pahaa, että yksi ihminen generoi valtavasti kysymyksiä, joihin antaa itse vastaukset myöhemmin.
Osa kysymyksistä on kopioitu lähes sanasta sanaan muualta.
Mutta onko se väärin, että viihdyttää itseään sillä tavalla?
Ei kai. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä pitäisi kysyä onko siinä mitään pahaa, että yksi ihminen generoi valtavasti kysymyksiä, joihin antaa itse vastaukset myöhemmin.
Osa kysymyksistä on kopioitu lähes sanasta sanaan muualta.
Mutta onko se väärin, että viihdyttää itseään sillä tavalla?
Ei kai.No itseään voi viihdyttää itsekseen, ei siihen yleensä yleisöä kaivatakaan, hehe
- Anonyymi
Kahteen mastoon kannattaa jakaa purjeet kahdelle mastolle eikä kaikkia yhteen mastoon
Nykytekniikalla ei kannata jakaa, kun on hyvät vinssit jne. Sitten vasta kannattaa jakaa, kun vene ei muuten mahdu Panaman kanavasta, mutta siitä on tärkeää päästä.
- Anonyymi
Juuri näin. Tuosta hieman yleistäen: jos on joku syy rajoittaa maksimikorkeutta tai yksittäisen purjeen pinta-alaa. Syitä voi olla sillan ali pääseminen (esim. tuo Panama) tai maston tai purjeiden valmistettavuus ja käsittely.
- Anonyymi
Kyllähän suuren purjepinnan takia pitää koko riki olla vankempi ja tuulessa kovemmalla kuormalla. Ei nykytekniikka perusveneessä sentään tähän ongelmaan tuo ratkaisua. Vinssiasian hyväksyn, se on selviö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän suuren purjepinnan takia pitää koko riki olla vankempi ja tuulessa kovemmalla kuormalla. Ei nykytekniikka perusveneessä sentään tähän ongelmaan tuo ratkaisua. Vinssiasian hyväksyn, se on selviö.
Isojen poikien veneissä pisimmät mastot ovat 80-90 metrisiä. Siihen nykytekniikka riittää. Jos yhteen sellaiseen ei saa tarpeeksi pinta-alaa, niin pitää laittaa useampi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän suuren purjepinnan takia pitää koko riki olla vankempi ja tuulessa kovemmalla kuormalla. Ei nykytekniikka perusveneessä sentään tähän ongelmaan tuo ratkaisua. Vinssiasian hyväksyn, se on selviö.
Noinhan sitä yksioikoisesti helpolla ajattelee. Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään. Veneen oikaiseva momentti on ratkaiseva tekijä rasituksen suhteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan sitä yksioikoisesti helpolla ajattelee. Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään. Veneen oikaiseva momentti on ratkaiseva tekijä rasituksen suhteen.
"Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään."
Eli siis väitit, että jos vaikka 100 neliön tuulikuorma jakautuu yhden tolpan ja n 1 vanttien määrän sijaan kahden tolpan ja (n 1)x2 vanttien määrään, niin rasitus on kummasakin tapauksessa sama per tolppa ja per vantti?
Voitko esittää tästä fysiikan nobelin palkinnon arvoisesta väittämästä jonkun laskuesimerkin kaavoineen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään."
Eli siis väitit, että jos vaikka 100 neliön tuulikuorma jakautuu yhden tolpan ja n 1 vanttien määrän sijaan kahden tolpan ja (n 1)x2 vanttien määrään, niin rasitus on kummasakin tapauksessa sama per tolppa ja per vantti?
Voitko esittää tästä fysiikan nobelin palkinnon arvoisesta väittämästä jonkun laskuesimerkin kaavoineen?Opettelepa ensin lukemaan ja ymmärtämään asiasisältö, ennenkuin mitään lainaat.
Lause: "Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään." ei ota mitään kantaa mastojen lukumäärään, eikä myöskään vanttien.
Väitteesi :"Eli siis väitit, että jos vaikka ..." on siis valhe.
Lisäksi oletuksessi siitä että kuormitukset jakautuisivat kahdelle mastolle on virheellinen juuri silloin kun kuormitus on suurimmillaan. Puuskassa toisen maston kuorma pienenee kun jalusta (vain yhtä kerrallaan) löysätään, jolloin se jäljelle jäävä masto kantaa koko veneen kallistavan momentin ihan yksinään, ellei riki tule sen maston osalta alas. Molemmat mastot joudutaan siis mitoittamaan veneen suurimman oikaisevan momentin mukaan kun kyse on yksirunkoisista, monirungoissa mitoitus on tehtävä suuremmalle kuormalle, koska hetkellinen momentti on suurimmillaan staattista suurempi veneen suuren hitausmomentin ja kulmakiihtyvyyden seurauksena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään."
Eli siis väitit, että jos vaikka 100 neliön tuulikuorma jakautuu yhden tolpan ja n 1 vanttien määrän sijaan kahden tolpan ja (n 1)x2 vanttien määrään, niin rasitus on kummasakin tapauksessa sama per tolppa ja per vantti?
Voitko esittää tästä fysiikan nobelin palkinnon arvoisesta väittämästä jonkun laskuesimerkin kaavoineen?Opettelepa ensin lukemaan ja ymmärtämään asiasisältö, ennenkuin mitään lainaat.
Lause: "Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään." ei ota mitään kantaa mastojen lukumäärään, eikä myöskään vanttien.
Väitteesi :"Eli siis väitit, että jos vaikka ..." on siis valhe.
Lisäksi oletuksessi siitä että kuormitukset jakautuisivat kahdelle mastolle on virheellinen juuri silloin kun kuormitus on suurimmillaan. Puuskassa toisen maston kuorma pienenee kun jalusta (vain yhtä kerrallaan) löysätään, jolloin se jäljelle jäävä masto kantaa koko veneen kallistavan momentin ihan yksinään, ellei riki tule sen maston osalta alas. Molemmat mastot joudutaan siis mitoittamaan veneen suurimman oikaisevan momentin mukaan kun kyse on yksirunkoisista, monirungoissa mitoitus on tehtävä suuremmalle kuormalle, koska hetkellinen momentti on suurimmillaan staattista suurempi veneen suuren hitausmomentin ja kulmakiihtyvyyden seurauksena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään."
Eli siis väitit, että jos vaikka 100 neliön tuulikuorma jakautuu yhden tolpan ja n 1 vanttien määrän sijaan kahden tolpan ja (n 1)x2 vanttien määrään, niin rasitus on kummasakin tapauksessa sama per tolppa ja per vantti?
Voitko esittää tästä fysiikan nobelin palkinnon arvoisesta väittämästä jonkun laskuesimerkin kaavoineen?Ei ole kyse 100 neliön tuulikuormasta, vaan siitä, kuinka kovasti vene laittaa hanttiin kallistumista vastaan. Se ei muutu, olipa siinä 50 vai 100 neliöä kallistamassa. Ja samat neliöt taas voivat olla jaettuna yhteen tai useampaan mastoon. Useampaa mastoon jaettuna luonnollisesti voimat jakaantuvat useammalle vantille, mutta se taas on toinen juttu. Mastojen lukumäärä ja purjepinta-ala ovat aivan eri suureita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kyse 100 neliön tuulikuormasta, vaan siitä, kuinka kovasti vene laittaa hanttiin kallistumista vastaan. Se ei muutu, olipa siinä 50 vai 100 neliöä kallistamassa. Ja samat neliöt taas voivat olla jaettuna yhteen tai useampaan mastoon. Useampaa mastoon jaettuna luonnollisesti voimat jakaantuvat useammalle vantille, mutta se taas on toinen juttu. Mastojen lukumäärä ja purjepinta-ala ovat aivan eri suureita.
Pidempi masto on tietysti samalla pidempi vääntövarsi joka pidentyessään moninkertaistaa vääntävän voiman. Ylempänä myös tuulee aina voimakkaammin.
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan sitä yksioikoisesti helpolla ajattelee. Tosiasiassa puurempi purjepinta ei rasita sen enempää kuin pienikään. Veneen oikaiseva momentti on ratkaiseva tekijä rasituksen suhteen.
Olet varmaan oikeassa, teoreettisesti. Tosielämässä riki ja köli suunnitellaan yhdessä, joten käytännössä oikaisuvoimaa täytyy lisätä, kun purjealaa halutaan nopeuden takia lisätä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidempi masto on tietysti samalla pidempi vääntövarsi joka pidentyessään moninkertaistaa vääntävän voiman. Ylempänä myös tuulee aina voimakkaammin.
Ihan sama väännetäänkö pidemmällä vai lyhyemmällä varrella, kuitenkin vastavoima on sama, eli oikaiseva momentti. Ainoa ero on se, maksimivoima syntyy alhaisemmalla tuulennopeudella, kun riki on korkeampi/isompi.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Olet varmaan oikeassa, teoreettisesti. Tosielämässä riki ja köli suunnitellaan yhdessä, joten käytännössä oikaisuvoimaa täytyy lisätä, kun purjealaa halutaan nopeuden takia lisätä.
Jos köliä muutetaan, on kyse jo eri veneestä. Useimmiten kuitenkin samaa venettä on tarjolla lyhyemmällä ja pidemmällä rikillä. Toisaalta tietysti erilaisilla köleillä, joiden momentit ovat ainakin liki samat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama väännetäänkö pidemmällä vai lyhyemmällä varrella, kuitenkin vastavoima on sama, eli oikaiseva momentti. Ainoa ero on se, maksimivoima syntyy alhaisemmalla tuulennopeudella, kun riki on korkeampi/isompi.
Vastavoima pidemmälle mastolle eli vääntövarrelle on sama vasta kun kölikin on syvempi ja/tai painavampi kuin lyhyelle mastolle tarkoitettu köli.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Olet varmaan oikeassa, teoreettisesti. Tosielämässä riki ja köli suunnitellaan yhdessä, joten käytännössä oikaisuvoimaa täytyy lisätä, kun purjealaa halutaan nopeuden takia lisätä.
Ihanko tosissasi Bossu aina pienennät veneesi oikaisevaa momenttia kovaa tuulta varten samalla kun reivaat purjealaa pienemmäksi?!?
Ja vastaavasti lisäät oikaisevaa monenttia purkaessasi reivejä ja vaihtaessasikeula purjeen suurempaan, tai ottamalla mahdollinenn rullareivi täysin auki?!?
Olet kyllä ainoa joka noin tekee, tai sitten vaan trollaat.
Käytännössä kukaan ei muuta oikaisuvoimaa purjealaa muuttaessaan, ellei siirtymistä laidalle lasketa, eikä sitä kilpailujen ulkopuolella useinkaan harrasteta, toki poikkeuksia näkee joka kesä mutta vähemmistössä laidalla roikkuminen matkapurjehduksessa kylläkin on. Anonyymi kirjoitti:
Ihanko tosissasi Bossu aina pienennät veneesi oikaisevaa momenttia kovaa tuulta varten samalla kun reivaat purjealaa pienemmäksi?!?
Ja vastaavasti lisäät oikaisevaa monenttia purkaessasi reivejä ja vaihtaessasikeula purjeen suurempaan, tai ottamalla mahdollinenn rullareivi täysin auki?!?
Olet kyllä ainoa joka noin tekee, tai sitten vaan trollaat.
Käytännössä kukaan ei muuta oikaisuvoimaa purjealaa muuttaessaan, ellei siirtymistä laidalle lasketa, eikä sitä kilpailujen ulkopuolella useinkaan harrasteta, toki poikkeuksia näkee joka kesä mutta vähemmistössä laidalla roikkuminen matkapurjehduksessa kylläkin on.Ei purjehtiessa, mutta suunniteltaessa. Kirjoitin, että "riki ja köli suunnitellaan yhdessä". Nostoköliveneessä ja painolastitankkiveneissä voi purjehtiessakin muuttaa oikaisevaa momenttia ja märkäpinta-alaa. Myötäisessä köli ylös, niin vauhti kai paranee. Luovilla kun täytetään yläpuolen vesitankki, oikaiseva momentti kasvaa ilman suurta märkäpinta-alan kasvua.
- Anonyymi
Mastoiksi kelpaa melkein mikä tahansa kepit ja vanteiksi tavalliset narut kun laittaa paljon lyhyitä mastoja peräkkäin pitkin kantta.
Samaan tapaan kyhätään hätäriki jos oikea masto on tullut alas. - Anonyymi
Tuon alituskorkeuden merkitystä itsekin mietin ja asia sen kautta tuttu että olen sisävesipurjehtija. Yhden kallistettavan maston sijasta voisi olla kaksi lyhyempää mastoa, joita ei tarvitse kallistella. Ei tarvitse siis mennä Panamaan asti ....
Mutta onko purjealan keskittäminen yhteen mastoon fysiikan kannalta aina edullisempaa, jos hallinta ei ole ongelma?- Anonyymi
Kaksimastoisen ongelmana on ainaki se, että kryssillä taaempi masto ja purje ovat ensimmäisen turbulenttisessa virtauksessa (paskoissa), eikä siis vedä niin hyvin.
Tuskin kukaan enää nykyisin tekisi kaksimastoista kilpapurtta, vaikka säännöt sen sallisivat. Whitbread voitettiin aikanaan muutaman kerran ketsillä, mutta siinä on vähemmän vastatuuliosuuksia. Varmaan erilaiset code zerot, assyt yms. purjeet ovat mahdollistaneet purjealan monipuolisemman säädön myös sloopeissa.
- Anonyymi
Minä olen moottoriveneilijä, mutta purjehtijatuttu sanoi, että jos lotossa onnistaisi, hän lähtisi kiertämään maailmaa ja ostaisi kuunarin, koska siinä kumpaakin mastoa voi käyttää, jos toinen menee rikki.
En nyt muista, onko tuo kuunari oikein, sellainen kuitenkin tuli mieleen, mutta sellainen kuitenkin, jossa on ikään kuin varamasto.- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Se on yksi hyvä puoli, olettan, ettei ole yhdysvaijereita mastojen välillä.
Kun yleensä maston topit kuunareissa on vaijerilla kytketty toisiinsa niin olen aina ihmetellyt minkä vuoksi. Osaatko Bossi valaista ideaa?.
seppomartti Anonyymi kirjoitti:
Kun yleensä maston topit kuunareissa on vaijerilla kytketty toisiinsa niin olen aina ihmetellyt minkä vuoksi. Osaatko Bossi valaista ideaa?.
seppomarttiEn muuta keksi, kuin että sillä tuetaan takamastoa. Takamastosta puuttuu etustaagi, koska se tulisi isonpurjeen puomin tielle, vaikka olisi staagi olisi jaettu kahtia. Mastojen väliin voidaan virittää melkein spinaakkerin kokoinen väliharuspurje, jonka falli tulee mesaanimaston huippuun, eli kuormaa voi tulla enemmän kuin vain mesaanipurjeen verran.
http://www.zerotocruising.com/wp-content/uploads/2016/11/staysail.jpg
http://www.zerotocruising.com/thoughts-ketch-rig
- Anonyymi
Sorry, pinovirhe Bossun nimimerkissä oli tahaton.
Sluuppi on nopeampi kuin kaksimastoiset. Kryssiessä mesaani on tehoton mutta sille voi olla muita käyttöjä. Mesaanin haruspurje tasoittaa avotuulissa nopeuseroa. Kompensoiko ketsin pienemmän spinnun kun lisää staysailin tai tall boyn, en tiedä.
Mutta merkittävä ero, mitä en havaitse mainitun, on purjeiden koko. Purjepinta useaan jaettuna on helpompi käsitellä kuin yksi iso. 40ft alkaa olla rajamailla yksin tai perheen kanssa purjehtiessa, vanhuksista puhumattakaan..45m2 genoa veneeseen/ veneestä tai purjemaakarille voi hätinä onnistua. 50m2 täyslatta iso on ylivoimainen käsiteltävä yksin.
2 matalampaa mastoa ja 3 tai useampia pienempiä purjeita lienee syy, miksi matkapurjehduksessa ketsi, jooli tai kuunari on perusteltu. Oikein isot modernit nelimastoiset purjealukset Välimerellä tai Karibialla ovat olleet rullapurjeilla varustettuja haruskuunareita. Helppo sähköllä bryggalta pyörittää ja säädellä purjealoja verrattuna raakatakila- aluksen miehistön herätykseen ja kiipeämiseen esim yöllä reivaamaan.
Jos olisin hankkimassa 50ft purtta ( en ole) niin sluupin sijaan se olisi kaksimastoinen ehdottomasti.
seppomartti - Anonyymi
Seurassamme on purjevene jossa mastot ovat rinnakkain, isopurjetta ei ole lainkaan, mutta suuria rullagenoapurjeita on kaksi peräkkäin.
- Anonyymi
Jos mastot ovat rinnakkain, mikä tietenkään ei ole totta, niin rullagenoat eivät voi olla peräkkäin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos mastot ovat rinnakkain, mikä tietenkään ei ole totta, niin rullagenoat eivät voi olla peräkkäin
Jos tarkoitetaan tuntemaani alumiinivenettä, niin etukenossa olevat ja ylhäällä toisiinsa yhtyvät mastot sijaitsevat molemmilla laidoilla veneen peräosassa. Etummainen rullagenua ylettyy keulasta mastojen toppiin ja taaempi veneen keskeltä toppiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos tarkoitetaan tuntemaani alumiinivenettä, niin etukenossa olevat ja ylhäällä toisiinsa yhtyvät mastot sijaitsevat molemmilla laidoilla veneen peräosassa. Etummainen rullagenua ylettyy keulasta mastojen toppiin ja taaempi veneen keskeltä toppiin.
Juu, olen minäkin tuon harmaan komistuksen Helsingin lähivesillä useasti nähnyt. Kaiketi jonkun omaa suunnittelua.
Aina tulee pohdittua onko se ruma vai poskettoman siisti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, olen minäkin tuon harmaan komistuksen Helsingin lähivesillä useasti nähnyt. Kaiketi jonkun omaa suunnittelua.
Aina tulee pohdittua onko se ruma vai poskettoman siisti.Rinnakkain mastoja ja purjeita sijoitellut pelle peloton olisi voinut ensin tutustua rinnakkain olevien purjeiden aeromystiikkaan. Tai kilpapurjehdustermiin " varma leen asema". Ei olisi tarvinnut rakentaa tpimimatonta takilaa.
seppomartti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, olen minäkin tuon harmaan komistuksen Helsingin lähivesillä useasti nähnyt. Kaiketi jonkun omaa suunnittelua.
Aina tulee pohdittua onko se ruma vai poskettoman siisti.Tämä sen oman veneensä suunnitellut on suunnitellut myös paljon sarjatuotantoveneitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rinnakkain mastoja ja purjeita sijoitellut pelle peloton olisi voinut ensin tutustua rinnakkain olevien purjeiden aeromystiikkaan. Tai kilpapurjehdustermiin " varma leen asema". Ei olisi tarvinnut rakentaa tpimimatonta takilaa.
seppomarttiTässä veneessä ei ole purjeita rinnakkain. Ne rullagenoat ovat peräkkäin. Riki on helppokäyttöinen isossa veneessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911405
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1541127En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse84957Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15857- 79807
- 62733
Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289733Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40723Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107718En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt44692