Tulin nyt tänne eilisen jälkeen ensimmäisen kerran vain vilkaistakseni minulle mahdollisesti tulleita vastineita. Oletin, että ei täällä moni muukaan näin pitkänäperjantaina liiku eikä ainakaan ihan tavanomaisiaan kirjoittele. Mutta lähes sama meno kuin arkenakin näkyy jatkuvan Vapahtajamme kärsimyksen muistopäivänäkin.
Emeritus on vastannut hyvän pääsiäisen toivotuksiini toteamalla, että ”Olethan nyt saanut ristiinnaulittua Kekkosen ja vapauttanut Tannerin. Hyvää pääsiäistä vaan "Pilatukselle"! Emeritus näkyy tuntevan Raamatun yhtä huonosti kuin historiankin. Pilatushan koetti estää Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja häntä kohtaan myötätuntoa tuntien osoitti ruoskittua Kristusta väkijoukolle sanoen: Ecce homo! (Katso ihmistä, Joh. 19:5).
”Juuttaan maan” menneisyyteensä janttautunut ja vieraita vallanpitäjiä mielistelemään pyrkivä kansa se Kristuksen tuomitsi. Tanneria ei ole tuominnut Suomen kansa, vaan hänet tuomitsi Neuvostoliitto, ja Kekkonen avusti tuomion täytäntöönpanossa. Näin ollen Tanner ei tarvitse minun eikä kenenkään suomalaisen vapautusta: ei hän meidän mielestämme ole koskaan mihinkään syyllinen ollutkaan.
Pilatuksen tavoin Kekkosta tarkoittaen voisin sanoa, ”viaton minä olen tämän miehen vereen”, vaikka eihän Kekkosta Kristuksen tavoin meidän puolestamme uhrattukaan – pikemmin päinvastoin. Monet suomalaiset kyllä tuomitsevat Kekkosen mm. mainitsemastani ja monesta muustakin asiasta, mutta eivät kaikista tekemisistään. En minäkään niin tee.
Voin minäkin tuota teidän kirjoitteluanne katsoessani sanoa: Ecce homo! Mutta tarkoituksessa, joka olisi suomennettava: Voi teitä! Onko teille, kepulaiset ja eräät muutkin, puoluepolitiikka suurinta elämässä? Ja onko teille muillekin kuin Emeritukselle ja Oiva Härköselle se Kekkonen – hyvin raadollinen mies – kanonisoitu pyhimys, enemmänkin, onko kriittinen puhe hänestä jumalanpilkkaa? Voi, voi teitä!
Kyllä teidän pitäisi hieman tarkistaa arvomaailmaanne ja ruveta välillä ajattelemaan muutakin, ja rauhoittua ainakin näin pyhien aikana vaikkapa lukemalla hyvää kirjallisuutta ja kuuntelemalla musiikkia, jos perimmäiset kysymykset eivät kiinnosta. Miksi teillä, saittikepulaiset, ei ole edes mitään uskonnollisia arvostuksia, vaikka keskustalaisissa on paljon uskonnollista väkeä, eritoten lestadiolaisia. Jotkut tyhmimmät ei-kepulaiset näkyvät siitä ilkkuvankin.
Pyrkimättä mitätöimään Kekkosen mahdollisia uskonnollisia tunteita voitanee kuitenkin sanoa, että jokainen presidenttimme hänen jälkeensä on ollut häntä uskonnollisempi. Mauno Koivistossa edelleen näkyy hänen kotoaan saamansa puritaanisen kristillisen kasvatuksen vaikutus. Martti Ahtisaaren uskonnollisten arvojen kunnioitus näkyy monessakin asiassa, ja pelasihan hän nuorena koripalloa NMKY:ssä. Tarja Halonen toimiessaan aikanaan SETA:n puheenjohtajana halusi näin osoittaa käytännön kristillisyyttään asettumalla halveksittujen ja sorrettujen puolelle, kuten Kristuskin teki. Samaa käytännön kristillisyyttä hän on osoittanut pitkäaikaisella kristillisen setlementtiliikkeen jäsenyydellään.
Minulla ei ole mitään tuollaisia kunnioitettavia näyttöjä. En puhu näitä hurskastellakseni, sillä siihen minulla ei ole varaa. Minä olen tehnyt lähes kaikki mahdolliset synnit, en toki rikoslaissa tuomittavia rikoksia – paitsi aviorikoksia, joista sainkin aikanaan tuomion eli avioeron ensimmäisen vaimoni hakemuksesta – mutta tosiaankin kaikkea muuta mahdollista ajatuksin, sanoin ja töin. Mutta silti minua ihmetyttää, että on ihmisiä, joilla ei ole parempaa tekemistä edes pääsiäisen aikana.
Saattaahan olla niin, että minua herkistää tällaiseen vasta viisi kuukautta sitten tapahtunut rakkaan vaimoni poismeno. Ei ole vielä tuntiakaan mennyt valveilla ollessani niin, ettei vaimoni ja jokin yli 20 vuoden aikana yhdessä kokemamme asia olisi tullut mieleeni. Niissä muistoissa kävin tänäänkin jumalanpalveluksessa Pakilan kauniissa Hyvän Paimenen kirkossa, jossa vaimoni siunattiin haudanlepoon, ja kirkonmenojen jälkeen vaimoni haudalla Maunulan uurnalehdossa. Aion toistaa saman myös pääsiäisyönä ja toisena pääsiäispäivänä.
Nyt olen sen verran herkissä tunnelmissa, että en viitsi ryhtyä ainakaan puhumaan politiikkaa tai edes historiaa, en edes vastailemaan minulle tulleisiin vastineisiin. Vastailen kyllä muutamiin asiallisiin viesteihin pyhien jälkeen, mutta en roskaviesteihin silloinkaan.
Tarkoitukseni ei todellakaan ole tuoda tällä esille omaa erinomaisuuttani – jos minussa sellaista on, se on kokonaan muilla alueilla – eikä liioin loukata ketään. En vain voi olla sanottavaani sanomatta, sillä jotenkin tuo näkemäni minua niin paheksutti. Jos sain jonkun ajattelemaan asiaa, kirjoitukseni täytti tehtävänsä.
Nyt toivotan uudestaan Hyvää Pääsiäistä! Jospa voisitte hiljentyä nyt vähäksi aikaa edes Vapahtajamme ylösnousemuksen juhlan vuoksi, jos ette Hänen kärsimyksiään halua muistaakaan!
Emeritus on vastannut hyvän pääsiäisen toivotuksiini toteamalla, että ”Olethan nyt saanut ristiinnaulittua Kekkosen ja vapauttanut Tannerin. Hyvää pääsiäistä vaan "Pilatukselle"! Emeritus näkyy tuntevan Raamatun yhtä huonosti kuin historiankin. Pilatushan koetti estää Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja häntä kohtaan myötätuntoa tuntien osoitti ruoskittua Kristusta väkijoukolle sanoen: Ecce homo! (Katso ihmistä, Joh. 19:5).
”Juuttaan maan” menneisyyteensä janttautunut ja vieraita vallanpitäjiä mielistelemään pyrkivä kansa se Kristuksen tuomitsi. Tanneria ei ole tuominnut Suomen kansa, vaan hänet tuomitsi Neuvostoliitto, ja Kekkonen avusti tuomion täytäntöönpanossa. Näin ollen Tanner ei tarvitse minun eikä kenenkään suomalaisen vapautusta: ei hän meidän mielestämme ole koskaan mihinkään syyllinen ollutkaan.
Pilatuksen tavoin Kekkosta tarkoittaen voisin sanoa, ”viaton minä olen tämän miehen vereen”, vaikka eihän Kekkosta Kristuksen tavoin meidän puolestamme uhrattukaan – pikemmin päinvastoin. Monet suomalaiset kyllä tuomitsevat Kekkosen mm. mainitsemastani ja monesta muustakin asiasta, mutta eivät kaikista tekemisistään. En minäkään niin tee.
Voin minäkin tuota teidän kirjoitteluanne katsoessani sanoa: Ecce homo! Mutta tarkoituksessa, joka olisi suomennettava: Voi teitä! Onko teille, kepulaiset ja eräät muutkin, puoluepolitiikka suurinta elämässä? Ja onko teille muillekin kuin Emeritukselle ja Oiva Härköselle se Kekkonen – hyvin raadollinen mies – kanonisoitu pyhimys, enemmänkin, onko kriittinen puhe hänestä jumalanpilkkaa? Voi, voi teitä!
Kyllä teidän pitäisi hieman tarkistaa arvomaailmaanne ja ruveta välillä ajattelemaan muutakin, ja rauhoittua ainakin näin pyhien aikana vaikkapa lukemalla hyvää kirjallisuutta ja kuuntelemalla musiikkia, jos perimmäiset kysymykset eivät kiinnosta. Miksi teillä, saittikepulaiset, ei ole edes mitään uskonnollisia arvostuksia, vaikka keskustalaisissa on paljon uskonnollista väkeä, eritoten lestadiolaisia. Jotkut tyhmimmät ei-kepulaiset näkyvät siitä ilkkuvankin.
Pyrkimättä mitätöimään Kekkosen mahdollisia uskonnollisia tunteita voitanee kuitenkin sanoa, että jokainen presidenttimme hänen jälkeensä on ollut häntä uskonnollisempi. Mauno Koivistossa edelleen näkyy hänen kotoaan saamansa puritaanisen kristillisen kasvatuksen vaikutus. Martti Ahtisaaren uskonnollisten arvojen kunnioitus näkyy monessakin asiassa, ja pelasihan hän nuorena koripalloa NMKY:ssä. Tarja Halonen toimiessaan aikanaan SETA:n puheenjohtajana halusi näin osoittaa käytännön kristillisyyttään asettumalla halveksittujen ja sorrettujen puolelle, kuten Kristuskin teki. Samaa käytännön kristillisyyttä hän on osoittanut pitkäaikaisella kristillisen setlementtiliikkeen jäsenyydellään.
Minulla ei ole mitään tuollaisia kunnioitettavia näyttöjä. En puhu näitä hurskastellakseni, sillä siihen minulla ei ole varaa. Minä olen tehnyt lähes kaikki mahdolliset synnit, en toki rikoslaissa tuomittavia rikoksia – paitsi aviorikoksia, joista sainkin aikanaan tuomion eli avioeron ensimmäisen vaimoni hakemuksesta – mutta tosiaankin kaikkea muuta mahdollista ajatuksin, sanoin ja töin. Mutta silti minua ihmetyttää, että on ihmisiä, joilla ei ole parempaa tekemistä edes pääsiäisen aikana.
Saattaahan olla niin, että minua herkistää tällaiseen vasta viisi kuukautta sitten tapahtunut rakkaan vaimoni poismeno. Ei ole vielä tuntiakaan mennyt valveilla ollessani niin, ettei vaimoni ja jokin yli 20 vuoden aikana yhdessä kokemamme asia olisi tullut mieleeni. Niissä muistoissa kävin tänäänkin jumalanpalveluksessa Pakilan kauniissa Hyvän Paimenen kirkossa, jossa vaimoni siunattiin haudanlepoon, ja kirkonmenojen jälkeen vaimoni haudalla Maunulan uurnalehdossa. Aion toistaa saman myös pääsiäisyönä ja toisena pääsiäispäivänä.
Nyt olen sen verran herkissä tunnelmissa, että en viitsi ryhtyä ainakaan puhumaan politiikkaa tai edes historiaa, en edes vastailemaan minulle tulleisiin vastineisiin. Vastailen kyllä muutamiin asiallisiin viesteihin pyhien jälkeen, mutta en roskaviesteihin silloinkaan.
Tarkoitukseni ei todellakaan ole tuoda tällä esille omaa erinomaisuuttani – jos minussa sellaista on, se on kokonaan muilla alueilla – eikä liioin loukata ketään. En vain voi olla sanottavaani sanomatta, sillä jotenkin tuo näkemäni minua niin paheksutti. Jos sain jonkun ajattelemaan asiaa, kirjoitukseni täytti tehtävänsä.
Nyt toivotan uudestaan Hyvää Pääsiäistä! Jospa voisitte hiljentyä nyt vähäksi aikaa edes Vapahtajamme ylösnousemuksen juhlan vuoksi, jos ette Hänen kärsimyksiään halua muistaakaan!
Vastaukset 14
Vanhimmat
On miellyttävää huomata, että kirjoitukseni näkyy täyttäneen tehtävänsä, eli on hiljentänyt sen lukeneet kepulaisetkin niin, että herja ei lennä. Hyvä.
Kirjoitin sen nopeasti, ja on tullut kappale, josta oikeakielisesti ajatellen saa kuvan, että Pilatus olisi Kekkosta tarkoittaen sanonut nuo kuuluisat sanansa ”viaton minä olen tämän miehen vereen”.
Näin tuon kappaleen pitää kuulua:
>> Kekkosen ”ristiinnaulitsemista” tarkoittaen voisin sanoa kuin Pilatus Jeesuksen tuomiosta: ”viaton minä olen tämän miehen vereen”. Vaikka eihän Kekkosta Kristuksen tavoin meidän puolestamme uhrattukaan – pikemmin päinvastoin. Monet suomalaiset kyllä tuomitsevat Kekkosen monestakin syystä, mutta eivät kaikista tekemisistään. En minäkään niin tee.
EEC vapaakaupan vastustamiseksi v.1973, niin se piristää!
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20050207180993651164
Kekkosen suhteen olen aina eri linjoilla kanssasi. Kunnioitan kuitenkin mielipiteitäsi, koska osaat ne hyvin perustella.
Rakentavasti eri mieltä =)
ps. Sinulla on kokemusta ja näkemystä, minulla vain näkemystä, jos sitäkään.
Uskonasioista ei voi kiistellä - en minäkään.
Kepuli Korhosella näyttää jatkuvan sama meno kuin arkenakin näin Vapahtajamme kärsimyksen muistopäivänäkin.
Tässä muutamia otteita.
"Tanneria ei ole tuominnut Suomen kansa,.... vaan
Kekkonen avusti tuomion täytäntöönpanossa.
" vaikka eihän Kekkosta Kristuksen tavoin meidän puolestamme uhrattukaan – pikemmin päinvastoin."
"Monet suomalaiset kyllä tuomitsevat Kekkosen mm. mainitsemastani ja monesta muustakin asiasta.... "
"Voi teitä! Onko teille, kepulaiset ja eräät muutkin, puoluepolitiikka suurinta elämässä? Ja onko teille muillekin kuin Emeritukselle ja Oiva Härköselle se Kekkonen – hyvin raadollinen mies..."
"Pyrkimättä mitätöimään Kekkosen mahdollisia uskonnollisia tunteita voitanee kuitenkin sanoa, että jokainen presidenttimme hänen jälkeensä on ollut häntä uskonnollisempi."
VAIN SEKOPÄÄ VETELEE TÄLLAISIA SAIRAITA vertailevia "totuuksia" lonkaltaan, näin vapahtajamme muistopäivänä.
Kaiken huipentumana kepulikorhonen jakomielisyydessään ihmettelee:
"Mutta silti minua ihmetyttää, että on ihmisiä, joilla ei ole parempaa tekemistä edes pääsiäisen aikana."
Tarkastellaanpas lähemmin:
"Tanneria ei ole tuominnut Suomen kansa,.... vaan
Kekkonen avusti tuomion täytäntöönpanossa."
Totta joka sana. Neuvostoliiton pakottamana lainrikkomuksena rustattiin kokoon "sotasyyllisoikeus", ja tietysti sisäministeri Kekkonen oli asiassa avainhenkilö. Oli kyllä muutenki juuri siten kuin Korhonen ilmeisesti vihijaa.
"Monet suomalaiset kyllä tuomitsevat Kekkosen mm. mainitsemastani ja monesta muustakin asiasta.... "
Totta edelleen. Onko tuo sinulle uutta tietoa? Vähänpä tiedät ihmisten mielipiteistä.
"Pyrkimättä mitätöimään Kekkosen mahdollisia uskonnollisia tunteita voitanee kuitenkin sanoa, että jokainen presidenttimme hänen jälkeensä on ollut häntä uskonnollisempi." ¨
Varmasti totta tuokin, ja onhan Korhonen perustellutkin näkemystään.
Sinun mielipiteesi on tämä:
- VAIN SEKOPÄÄ VETELEE TÄLLAISIA SAIRAITA vertailevia "totuuksia" lonkaltaan, näin vapahtajamme muistopäivänä.
Minä sanon, että vain kepulainen vetelee noin tarkoitushakuisesti asiayhteydestään irroitettuja sitaatteja, olkoon sitten arki tai pyhä, hän tekee aina niin.
Ai, minäkö täällä olen pahiten pyhää häpäissyt? En oikein suostu tuota väitettä nielemään, kun katselen kaikkea muuta tänne tullutta tuotosta. Eikä tuo omakaan esityksesi taida minun esitystäni ylittää, enempää asiasisällöltään kuin tyylikkyydeltäänkään.
No - en ole onneksi tuota yhtä kirjoitusta enemmän tätä saittia saastuttanut, enkä tee tätä enempää nytkään enkä ainakaan ennen ensi tiistaita. Sinä varmaan olet täällä edelleen ahkerana, kuten olet näköjään ollut tähänkin asti - "tyylisi" kyllä säilyy, vaikka nimi aina vaihtuukin.
sinun komppaniasi alokkaille, jotka availevat, että "Taneli oli homo ja tappoi itsensä"
Minä myös haluan taivaaseen.
Mutta ei vissiin onnistu, koska minulla ei killu mitaleita rinnassa. Hartiatkin on niin kapeat, ettei pysyisi rähinäremmikään.
Jos Jeesus eläisi tänä päivänä, hänellä olisi kaikki mahdolliset mitalit. Ja hän olisi isänmaallinen.
Kekkonen heittäisi Jeesuksen vankilaan. Vähintään. Niin että se olisi sen taru.
Nämä ovat tosiasioita. Jos eivät olisi, tämä olisi uskonnon väärinkäyttöä poliittisiin tarkotuksiin.
Mutta sellaistahan tällä palstalla ei tapahdu. Nämä ovat siis tosiasioita.
Ei ole nyt saittikepulilla mitään sanomista.
Sinä itsekeskeinen paskanjauhaja. Tulet lähitulevaisuudessasi törmäämään pölkupyöräilijän suuntamerkkiin useita kertoja.
>> Tulet lähitulevaisuudessasi törmäämään pölkupyöräilijän suuntamerkkiin useita kertoja.
Et sinä missään pahoissa paikoissa ole kerennyt olla. Valtion suojatyöpaikassa oot aikaasi tappanut. Olet vaan niin paljon mitäänsanomatonta paskapropagandaa suoltava surkimus, että tulee väkisin mieleen jonkun kepulaisen maalaisisännän joskus nussineen sun akkavainajaasi? ;) Ei muuten kukaan voi noin katkera olla:)
Niin - en minä toki sodissamme ehtinyt olla. Isäni sen sijaan ehti jonkin aikaa, kunnes kaatui 31.7.1941.
Mutta YK:n rauhanturvaajana olin kyllä kolme reissua, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, yhteensä pitkälti yli kolme vuotta. Kyllä niissä jouduttiin välillä pahoihinkin paikkoihin, varsinkin Kyproksella, jossa vielä tuolloin 1960-luvun puolivälissä vallitsi melkein sisällissota. Eikä se vaaratonta ollut Siinaillakaan, jota Israel miehitti ja egyptiläiset eivät siitä oikein tykänneet. Ja synkkä vihanpito vallitsi Israelia kohtaan Syyrian puolelta Golanillakin, mutta me olimme välissä ja estimme pahemman.
Olen kyllä kertonut täälläkin, historian saitilla ja linkittänyt tänne, noista YK-reissuistani kuten eräistä muistakin elämäni vaiheista, mm. nuoruuteni seikkailuista Lapin suurilla savotoilla, otteilla v. 2002 palkituista muistelmistani.
Mutta ihan ilman noitakin kokemuksia, jopa ilman sotilaskoulutustani, aseettomanakin, uskoisin pärjääväni tuollaiselle tyypille, joka ei uhkailematta kestä todenpuhumista jostakin puolueesta ja sen satraapeista. Tunnen kyllä sinunlaisesi. Kuulut niihin, jotka potkivat vanhuksia kadulla, mutta tämän vanhuksen (kohta 70 v.) suhteen saattaisit erehtyä. Joten toistan: sopii yrittää.
Minun hiljattain edesmennyttä vaimoani et pysty tuollaisilla törkeyksilläsi häpäisemään; hän oli hieno, sivistynyt, hyvä ja kaunis ihminen, ja rakasti minua syvästi kuten minä häntä. Hän oli kaupunkilaisen sivistyskodin tyttö, sairaanhoitajana ja sittemmin sairaanhoidon opettajana ja oppilaitoksen osaston johtajana työuransa tehnyt.
Mutta voinhan kertoa, että ensimmäinen vaimoni oli syntyjään satakuntalaisen maatalon tytär. Ei hänessäkään mitään vikaa ollut, sillä hän oli jo naimisiin mennessämme jonkin aikaa sivistynyt täällä Helsingissä. Mutta minä olin hieman hunsvotti nuoruudessani. Kerran kesälomillani hänen kotonaan Satakunnassa tutustuin lähemmin naapuritalon nuoreen emäntään, ja meidän kanssamme syntyi pari vuotta kestänyt intohimoinen salainen suhde, joka toi emännän monta kertaa tänne Helsinkiinkin. Ei varmaan ollut Sinun emäntäsi, ei tuollainen mies niin hehkeätä naista saisi - vaikkei hänenkään miehensä häntä pitämään pystynyt, vaikka avioliitossa vieläkin lienevät.
Ei tuo episodi tullut koskaan ensimmäisen vaimoni tietoon, eikä eromme siitä johtunut, vaan - kuten sanoin - olin edelleen melkoinen hunsvotti noissa naisaisioissani, ja vaimoni sai aikanaan tarpeekseen, ja erohan tuli. Mutta sitten, monia vuosia seikkailtuani ja siihen kyllästyneenä tapasin nyt edesmenneen vaimoni, ja elimme hyvin onnellisina mitä harmoonisimmassa avioliitossa yli 20 vuotta, minäkin kaikki vuodet ehdottoman uskollisena.
"Ei tuo episodi tullut koskaan ensimmäisen vaimoni tietoon, eikä eromme siitä johtunut, vaan - kuten sanoin - olin edelleen melkoinen hunsvotti noissa naisaisioissani, ja vaimoni sai aikanaan tarpeekseen, ja erohan tuli. Mutta sitten, monia vuosia seikkailtuani ja siihen kyllästyneenä tapasin nyt edesmenneen vaimoni, ja elimme hyvin onnellisina mitä harmoonisimmassa avioliitossa yli 20 vuotta, minäkin kaikki vuodet ehdottoman uskollisena."
----------------------------
Kun niin avomielisesti olet noista vaimoistasi kertonut useampaankin otteeseen, niin et koskaan kolmannesta vaimostasi puhunut, miksi?
Olen muistaaksesi lukenut jostain linkittämästäsi lehtijutusta kronikkaa jossa mainittiin sinun olleen kolmasti naimisissa.