Hyvää pontikkaa!
Maistoin hiljattain naapurin tekemää pontikkaa,oli tosi hyvää,pehmeän makuista.Muuta lantrinkia en kaivannut,muuta kuin pyykkipoikaa nenään...Haju oli siis aika kaamee.Mutta muuten tosi laatu-tuote.Onko tuo haju sellainen perus-ominaisuus?
Pontikka tehdään yleisimmin pannutislausmenetelmällä. Rankki suljettuun astiaan - kuumennus - höyryt talteen ja jäähdytykseen, jolloin höyrystyneet ainesosat nesteytyvät uudelleen.
Rankin käymisreaktiossa syntyy toivotun etyylialkoholin (etanolin) ohella myös muita alkoholeja. Niiden kiehumispiste on erilainen. Myrkyllinen metyylialkoholi eli metanoli kiehuu kaikkein alimmassa lämpötilassa eli ensin. Määrä on pieni, mutta vastuullinen pontikankeittäjä heittää nuo ensimmäiset tipat pois. Seuraavana kiehuu etyylialkoholi eli "juotava viina", ja lopuksi torvesta tulee korkeampia alkoholeja eli sikunoita (propanoli, butanoli, mitä heitä lieneekään).
Sikuna-alkoholit eivät ole sellaisinaan kovinkaan nautittavan makuisia ja -hajuisia. Ne antavat pontikalle sen luonteenomaisen aromin.
Kun sikunapitoista tislettä varastoidaan useampia vuosia tammitynnyrissä, tapahtuu ihmeitä! Paha maku ja haju jalostuu nautittaviksi tuotteiksi. Sikuna-alkoholit muuttuvat toisiksi aineiksi (estereiksi?) Tähän pitkään tynnyrikypsytykseen perustuu mallasviskin, konjakin, calvadosin ja vastaavien "ruskeiden viinojen" hienostuneisuus.
Teolliset värittömien neutraalien viinojen valmistajat eivät juuri pannutislausmenetelmää käytä. Heillä on jatkuvatoimiset kolonnit, joihin työnnetään toisesta päästä rankkia - toisesta päästä tulee eri rööreistä varsin puhdasta etyylialkoholia, sikunoita ja voimansa menettänyttä "rapaa". Etyylialkoholi puhdistetaan vielä aktiivihiilen läpi suodattamalla, jolloin sikunapitoisuus vähenee lähes olemattomiin. Tällainen puhdas pirtu tarvitsee vain laimentaa pullotusväkevyyteen (~40 %) puhtaalla lähdevedellä ja siinä se.
Sikunan haju ja maku jäisivät kotivehkeilläkin vähemmäksi, jos pontikankeittäjä raatsisi lopettaa tislaamisen ajoissa - silloin kun torvesta tulee vielä likimain puhdasta etyylialkoholia! Valitettavasti jakotislaus ei tapahdu täysin jyrkkärajaisesti: "väärää tavaraa" tulee oikean mukana ennen aikojaan ja silloin kun tavaran laatu jo heikkenee uhkaavasti, tulee vielä "sitä ihtiäänkin" väärän tavaran kylkiäisinä. Vaatii kovaluontoisen keittäjän, jotta osaa lopettaa riittävän ajoissa!
Tislauslaitteiston rakenne vaikuttaa laatuun ja makuun/hajuun hyvinkin ratkaisevalla tavalla. Etevimmissä kotipolttajan systeemeissä on eräänlainen pystykolonni ennen lauhdutinta. Jotkut keitostelijat käyttävät myös aktiivihiilisuodattimia.
Hyvästä pontikasta voisi siis joka tapauksessa saada hyvinkin kelvollista tuotetta, kun hankkisi jostain laadukkaan tammitynnyrin, täyttäisi sen pontikalla ja malttaisi odotella viisi vuotta - tai kymmenen tai viisitoista...
Rankin käymisreaktiossa syntyy toivotun etyylialkoholin (etanolin) ohella myös muita alkoholeja. Niiden kiehumispiste on erilainen. Myrkyllinen metyylialkoholi eli metanoli kiehuu kaikkein alimmassa lämpötilassa eli ensin. Määrä on pieni, mutta vastuullinen pontikankeittäjä heittää nuo ensimmäiset tipat pois. Seuraavana kiehuu etyylialkoholi eli "juotava viina", ja lopuksi torvesta tulee korkeampia alkoholeja eli sikunoita (propanoli, butanoli, mitä heitä lieneekään).
Sikuna-alkoholit eivät ole sellaisinaan kovinkaan nautittavan makuisia ja -hajuisia. Ne antavat pontikalle sen luonteenomaisen aromin.
Kun sikunapitoista tislettä varastoidaan useampia vuosia tammitynnyrissä, tapahtuu ihmeitä! Paha maku ja haju jalostuu nautittaviksi tuotteiksi. Sikuna-alkoholit muuttuvat toisiksi aineiksi (estereiksi?) Tähän pitkään tynnyrikypsytykseen perustuu mallasviskin, konjakin, calvadosin ja vastaavien "ruskeiden viinojen" hienostuneisuus.
Teolliset värittömien neutraalien viinojen valmistajat eivät juuri pannutislausmenetelmää käytä. Heillä on jatkuvatoimiset kolonnit, joihin työnnetään toisesta päästä rankkia - toisesta päästä tulee eri rööreistä varsin puhdasta etyylialkoholia, sikunoita ja voimansa menettänyttä "rapaa". Etyylialkoholi puhdistetaan vielä aktiivihiilen läpi suodattamalla, jolloin sikunapitoisuus vähenee lähes olemattomiin. Tällainen puhdas pirtu tarvitsee vain laimentaa pullotusväkevyyteen (~40 %) puhtaalla lähdevedellä ja siinä se.
Sikunan haju ja maku jäisivät kotivehkeilläkin vähemmäksi, jos pontikankeittäjä raatsisi lopettaa tislaamisen ajoissa - silloin kun torvesta tulee vielä likimain puhdasta etyylialkoholia! Valitettavasti jakotislaus ei tapahdu täysin jyrkkärajaisesti: "väärää tavaraa" tulee oikean mukana ennen aikojaan ja silloin kun tavaran laatu jo heikkenee uhkaavasti, tulee vielä "sitä ihtiäänkin" väärän tavaran kylkiäisinä. Vaatii kovaluontoisen keittäjän, jotta osaa lopettaa riittävän ajoissa!
Tislauslaitteiston rakenne vaikuttaa laatuun ja makuun/hajuun hyvinkin ratkaisevalla tavalla. Etevimmissä kotipolttajan systeemeissä on eräänlainen pystykolonni ennen lauhdutinta. Jotkut keitostelijat käyttävät myös aktiivihiilisuodattimia.
Hyvästä pontikasta voisi siis joka tapauksessa saada hyvinkin kelvollista tuotetta, kun hankkisi jostain laadukkaan tammitynnyrin, täyttäisi sen pontikalla ja malttaisi odotella viisi vuotta - tai kymmenen tai viisitoista...
Pontikassa on aina enemmän tai vähemmän pierujen sukuinen maku ja haju. Laimentaminen alle 50% vahvuiseksi ja laskeminen pestyn aktiivihiilen läpi monta kertaa, parantaa makua ja hajua.
3 VASTAUSTA:
Niin mutta siis mitä aineita ja missä mittasuhteessa käytetään aluksi etanolin valmistuksessa? Kiinnostaisi tietää. Aluksi ajattelin valmistaa melko pienen erän lahjaksi. Pari litraa voisi olla sopiva. Eli miten paljön ja mitä aineita? Jos haluan jotain obstwasserin tapaista niin mitä käytän maltaiden sijasta? voinko käyttää esim: punaviinimarjoja?
Kiitos jo etukäteen.
Kiitos jo etukäteen.
Kuikkamies kirjoitti: Niin mutta siis mitä aineita ja missä mittasuhteessa käytetään aluksi etanolin valmistuksessa? Kiinnostaisi tietää. Aluksi ajattelin valmistaa melko pienen erän lahjaksi. Pari litraa voisi olla sopiva. Eli miten paljön ja mitä aineita? Jos haluan jotain obstwasserin tapaista niin mitä käytän maltaiden sijasta? voinko käyttää esim: punaviinimarjoja?
Kiitos jo etukäteen.
jos haluat täysin puhtaan makuista ja hajuista viinaa( ei siis enään maistu tai haise ponulle) tarvit putken n.15cm halk.1.5m pitkän muovi putken johon toiseen päähän sukka ja putken sisään pumpulia,se poistaa tummaa väriä hiilistä.ja sitten pussi n.2litraa aktiivihiliä.ja 2litraa vettä kaadat hiilten läpi ja kun alkaa vesi oleen tippunut niin ponut päälle.huom ei saa olla yli 50% sillä hiilet "palavat" eli lantraa ponu 50 ja sit kaada.eka tippuu loppu vesi pois hiilistä,(maistele siis milloin viinaa alkaa tippumaan) ja siinähän tulee kunnon matskua;)ja sama sit kun viina on tippunut,eli vesi päälle ja maistele milloin alkaa tuleen pelkkää vettä.ei se niin vaikeaa oo ku osaa;)
emmä tiä;) kirjoitti: jos haluat täysin puhtaan makuista ja hajuista viinaa( ei siis enään maistu tai haise ponulle) tarvit putken n.15cm halk.1.5m pitkän muovi putken johon toiseen päähän sukka ja putken sisään pumpulia,se poistaa tummaa väriä hiilistä.ja sitten pussi n.2litraa aktiivihiliä.ja 2litraa vettä kaadat hiilten läpi ja kun alkaa vesi oleen tippunut niin ponut päälle.huom ei saa olla yli 50% sillä hiilet "palavat" eli lantraa ponu 50 ja sit kaada.eka tippuu loppu vesi pois hiilistä,(maistele siis milloin viinaa alkaa tippumaan) ja siinähän tulee kunnon matskua;)ja sama sit kun viina on tippunut,eli vesi päälle ja maistele milloin alkaa tuleen pelkkää vettä.ei se niin vaikeaa oo ku osaa;)
"1.5m pitkän muovi putken johon toiseen päähän sukka ja putken sisään pumpulia,se poistaa tummaa väriä hiilistä"
Ja ton sukan tulee olla sitten puhdas, ettei siitä tuu sitte mitään hikisiä makuja/hajuja bonantsaan! :D
Ja ton sukan tulee olla sitten puhdas, ettei siitä tuu sitte mitään hikisiä makuja/hajuja bonantsaan! :D
a) Hienojakoinen Kivihiili värjää helposti ponun mustaksi. Ne paskanmauthan tulee siitä
rankista, joten olisi hyvä ( kivihiili-suodattaa ) ensin se rankki ennen höyrttämistä.
Sikunat höyrytetään ensin ilman kolonia. Sikuna höyrytys aloitetaan + 50c ilman kolonia avoimella keitto-astialla, sikunahöyryt haihtuvat tuuliin. Sikunaöyrytyksen ylälämpötilaa nostetaan varovasti aina +75 c saakka. Pannu suljetaan asettamalla koloni tiiviisti paikoilleen . Pannun lämpötila nostetaan +78c - 85c. Pannussa sekä kolonissa oltava lämpomittarit. Lämpömittarit eivät saa ylittää +90c.
Lue Googlesta (Wicipedia) kolonitislauksesta.
b) Jos käytät rankin superhiivalla, niin käytä : + 22-25 c 7 vuorokautta. Anna rankin kirkastua 2 vuorokautta ennenkuin kaadat sen keittoastiaan.
c) Jos keität usempia latinkeja, (4-6) satsia, niin kaada ne yhteen ja höyrystä valmiiksi pirtuksi
( 85 % ) pirtusta voit sitten laimennella vodkaa taikka erimakuisia puncheja.
rankista, joten olisi hyvä ( kivihiili-suodattaa ) ensin se rankki ennen höyrttämistä.
Sikunat höyrytetään ensin ilman kolonia. Sikuna höyrytys aloitetaan + 50c ilman kolonia avoimella keitto-astialla, sikunahöyryt haihtuvat tuuliin. Sikunaöyrytyksen ylälämpötilaa nostetaan varovasti aina +75 c saakka. Pannu suljetaan asettamalla koloni tiiviisti paikoilleen . Pannun lämpötila nostetaan +78c - 85c. Pannussa sekä kolonissa oltava lämpomittarit. Lämpömittarit eivät saa ylittää +90c.
Lue Googlesta (Wicipedia) kolonitislauksesta.
b) Jos käytät rankin superhiivalla, niin käytä : + 22-25 c 7 vuorokautta. Anna rankin kirkastua 2 vuorokautta ennenkuin kaadat sen keittoastiaan.
c) Jos keität usempia latinkeja, (4-6) satsia, niin kaada ne yhteen ja höyrystä valmiiksi pirtuksi
( 85 % ) pirtusta voit sitten laimennella vodkaa taikka erimakuisia puncheja.
Parannamme palvelua
Ponjak
7.12.2018 14:04
Mielenkiintoinen ajatus on tuo säilöminen tammitynnyriin tai kahteen. Jos hyvä keittäjä löytyy, voisin investoida kahteen tynnyriin sekä rankkiin ja odottaa viisi vuotta. Jos tulos maistuu hyvältä, voisin investoida lisää ja odottaa seuraavaa tuotetta taas viisi ja viisi vuotta.
Lähtisikö Suomi tällä Ponjakilla uuteen talousnousuun? Altialle ilmainen vihje, ja jos vihje menee perille, Altialle vahva OSTA-suositus.