Olen internetin kautta tuntenut erään mukavan miehen jo jonkin aikaa, tiedämme toisistamme siis jonkin verran. Olemme nyt suunnitelleet tapaamista kesällä, mutta mitä jos ei keksitäkään juteltavaa? Eli kertokaa mitä puheenaiheita vois olla ns.hätätilanteiden varalta, ettei tuppisuuna tarvitsisi olla?
Asiallisia vastauksia, kiitos.
Asiallisia vastauksia, kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei niitä puheenaiheita voi väkisin vääntää. Joko sitä puhuttavaa on tai sitten ei. Ja te ehditte tutustua vielä hyvin jos meinaatte vasta kesällä tavata...
se on ihanin! sitä voi nuoleskella ja kehua!
Itse miettinyt samaa usein :) Näin nettituttavuuden kanssa tilanne voi olla mutkikas..tavallaan tunnette toisenne jo hyvin ja pidättekin toisistanne jo..mutta juuri tässä piilee se ongelma :( Kummallakin on suuret odotukset toisesta..entäs jos yhdessäolo ei natsaakkaan "livenä"? Se on asia mitä ei tiedä ennen kuin tapaa. Se että kemiat pelaa koneella, ei tarkoita sitä että ne pelaa myös koneen ulkopuolella (kokemusta on...).
Itse tulin siihen tulokseen jos keskustelu ei synny luontevasti tai tilanne on muuten vaan kiusallinen, että reiluinta ja helpointa on sanoa se ääneen.Sanoa että nyt olen niin hermostunut että en kykenekkään puhumaan.Tai voi kysyä toiselta jännittääkö häntä ja yrittää näin luoda tilanne mahdollisemman rennoksi ja viihtyvämmäksi.Rohkeasti vaan kissa pöydälle ja tuntemuksista puhumaan!
Puheenaiheita toki voi keksiä mistä vain..tulevaisuuden suunnitelmista, menneisyydestä, matkakokemuksista, omista hölmöistä kokemuksista...tosin tiedätte varmasti jo aika paljon toisistanne.
Suksi porno-janne äitisi luo piiskattavaksi. Kurikasvatus on sulta jääny väliin.
Itse olen kirjoitellut sähköpostia erään todella mukavan miehen kanssa jo jotain hmm.. melkein kaks vuotta! Aika on mennyt siivillä, meidän valillä on ikään kuin kirjoittamaton sääntö, että korkeintaan viikko saa kulua toisen viestiin vastaamiseen...ja saapuneita viestejä on aina yhtä ihana lukea.
Emme ole vielä koskaan tavanneet. Kuvia on kyllä vaihdettu senkin edestä. Meillä on samanlaisen mielenkiinnon kohteet ja juttua riittää viesteissä vaikka kuinka paljon, mutta... tekee mieli hirmuisesti tavata, mutten kuitenkaan halua, koska pelkään "taian" välillämme särkyvän.
Meidän välillämme tuntuu olevan myös toinen kirjoittamaton sääntö. Emme puhu edellisistä suhteista, emmekä mahdollisista nykyisistä seikkailuista. Emme halua loukata toisiamme. Tunnemme molemminpuolisen ihastuksen ja välittämisen.
Tämä meiliystäväni on minulle jo hyvin tärkeä...tärkeä osa elämääni. Olen säästänyt kaikki viestit jotka hän on minulle kirjoittanut, kaikki kuvat, jotka hän on minulle lähettänyt.
Ehkä jonakin päivänä vielä tapaamme... välillämme on kuitenkin lähes 300 kilometriä. Voisimme tavata matkan puolivälissä, itseasiassa puhuimme siitä silloin joskus alkuaikoina...siitä vain ei koskaan tullut mitään.
Mutta hyvä näin. Jos olisimme jo tavanneet, saattaisi olla, että ihastuisimme vielä syvemmin ja sitten alkaisi välimatka harmittaa enemmän. Tosin, ehkä sen oikean takia kannattaisi muuttaa se kolmesataa kilometriä ja jättää koulu, työpaikka ja ystävät tänne... vai kannattaisiko?
Mutta sinulle vielä... kyllä niitä puheenaiheita sitten tulee esille jos on tullakseen.
Joka tapauksessa, ystäviä ei ole koskaan liikaa. Etenkään hyviä ystäviä. :)
Olen kirjoittanut ystäväni kanssa melkein päivittäin viestejä. Ne on minulla kaikki tallella kuten sinullakin. Ne on enimmäkseen rakkauden-ilmaisuja. Me kyllä tavataankin päivittäin ja meillä on paljon puhuttavaa. Sopimme hyvin yhteen ja on helppoa vaihtaa ajatuksia. Keskustellaan tosi paljon kaikesta. Me harrastetaan aika säännöllisesti seksiäkin ja siinäkin me ollaan hyvin luonnollisia ja pystytään puhumaan ja sopimaan mitä tehdään. meillä on aika täydellinen suhde.
Yhdessäolo liittää meitä enemmän yhteen, ei mitään särkee ei taika häviää, vaan toisin päin, ero saa särkemään suhteemme.
haistakaa vittu
minulta tuo viesti. En harrasta mitään nettituttavuuksia.
Vaan onhan meitä Minnoja useampia Suomessa.
nussikaa isäänne