tämä hallitus on ollut vastuun suhteen kummallinen eläjä: siitä on ollut mukava puhua, mutta käytännössä poliittisen vastuun kantamista on pelätty kuin ruttoa, tai tässä tapauksessa koronaa.
Vastuun sysääminen virkamiehille on ollut hallituksen ammattitauti, mikä näkynyt siellä ja täällä. Erityisesti vastuun vältteleminen on pesiytynyt vihreisiin ministereihin.
Kun ulkoministeri Pekka (vihr) alkoi junailla syksyllä ”operaatio korpea” Syyrian al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttamiseksi, hän oli kaatamassa poliittista vastuuta konsulipäällikkö Tuomisenniskaan, kun sen paremmin Haavisto kuin hallitus ei saanut poliittista linjausta ns. elämän ja kuoleman kysymyksessä aikaiseksi.
Samaa vältä vastuutasi -peliä pelasi myös sisäministeri Maria (vihr) Turkin ja Kreikan pakolaiskriisissä. Ministerin kanta EU:n ulkorajakiistassa heilui kuin tuuliviiri. Kun keskelle sotkua päätettiin lähettää suomalaisia rajaviranomaisia, niin näytti, että heidän rooliinsa jäi tehdä poliittinen päätös, millä ehdoilla Kreikan ja Turkin rajalla pitää toimia. Soitelkaa Frontexille, jos kreikkalaisten kanssa tulee ongelmia, saattoi henkisen käpykaartiviestin tulkita.
Sellaista vastuunkantoa. Huvittavaksi tilanteen tekee se, että hallitukseen on palkattu yhden armeijan verran avustajia ja valtiosihteereitä, joiden määrää on perusteltu nimenomaan poliittisen ohjauksen tarpeella. Siitä huolimatta virkamiesten asema on vain korostunut. Kun jotakin suunnitellaan ja tulee toteuttamisen ja vastuun hetki, niin ministerin ja valtiosihteerin taholta kantautuu kaino pyyntö virkamiehen suuntaa:
– Äiti, tuu pyyhkimään.
Vastuun sysääminen virkamiehille on ollut hallituksen ammattitauti, mikä näkynyt siellä ja täällä. Erityisesti vastuun vältteleminen on pesiytynyt vihreisiin ministereihin.
Kun ulkoministeri Pekka (vihr) alkoi junailla syksyllä ”operaatio korpea” Syyrian al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttamiseksi, hän oli kaatamassa poliittista vastuuta konsulipäällikkö Tuomisenniskaan, kun sen paremmin Haavisto kuin hallitus ei saanut poliittista linjausta ns. elämän ja kuoleman kysymyksessä aikaiseksi.
Samaa vältä vastuutasi -peliä pelasi myös sisäministeri Maria (vihr) Turkin ja Kreikan pakolaiskriisissä. Ministerin kanta EU:n ulkorajakiistassa heilui kuin tuuliviiri. Kun keskelle sotkua päätettiin lähettää suomalaisia rajaviranomaisia, niin näytti, että heidän rooliinsa jäi tehdä poliittinen päätös, millä ehdoilla Kreikan ja Turkin rajalla pitää toimia. Soitelkaa Frontexille, jos kreikkalaisten kanssa tulee ongelmia, saattoi henkisen käpykaartiviestin tulkita.
Sellaista vastuunkantoa. Huvittavaksi tilanteen tekee se, että hallitukseen on palkattu yhden armeijan verran avustajia ja valtiosihteereitä, joiden määrää on perusteltu nimenomaan poliittisen ohjauksen tarpeella. Siitä huolimatta virkamiesten asema on vain korostunut. Kun jotakin suunnitellaan ja tulee toteuttamisen ja vastuun hetki, niin ministerin ja valtiosihteerin taholta kantautuu kaino pyyntö virkamiehen suuntaa:
– Äiti, tuu pyyhkimään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Paljon hyvää hallitus on saanut aikaan. Olkoonkin sinun mielestä "väärin sammutettu", niin tulos ratkaisee.
Pienimpiin eläkkeisiin on jo tullut korotuksia. lapsiperheiden aseman parantaminen, subjektiivisen päivähoidon palauttaminen, pakolaispolitiikka saatu hallintaan ym.
Asiantuntijoita kannattaa käyttää. Esimerkiksi koronavirusta pitää käsitellä mieluummin lääkintäviranomaisten suositusten mukaan kuin puoluetoimiston mukaan.