Etelämantereen jäälaajuus on kasvanut kolmessa vuodessa 50%.
Miksi Hesari vaikenee?
Syyksi ei kelpaa korona.
https://sunshinehours.net/2020/03/18/sea-ice-extent-global-antarctic-and-arctic-day-77-2020/
Ilmasto tiedotus takeltelee
Anonyymi
71
<50
Vastaukset
Antarktiksen jäätiköt hupenevat kovaa vauhtia NASAn mittausten mukaan.
https://climate.nasa.gov/vital-signs/ice-sheets/- Anonyymi
Höpö höpö taas.
Eivät hupene.
Myös Antarktista ympäröivä merijää näyttää voivan heikosti.
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_stddev_timeseries.png- Anonyymi
Miksi valehtelet jönssi? Kuten kuvasta näkee ei viimeiseen kymmeneen vuoteen ole tapahtunut mitään vähenemistä. Enemmän on oltu keskiarvokäyrän yläpuolellla. https://www.climate.gov/sites/default/files/charctic_antarctica_2010-2019_620.png
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi valehtelet jönssi? Kuten kuvasta näkee ei viimeiseen kymmeneen vuoteen ole tapahtunut mitään vähenemistä. Enemmän on oltu keskiarvokäyrän yläpuolellla. https://www.climate.gov/sites/default/files/charctic_antarctica_2010-2019_620.png
Tietenkin jos vertaa viimeisen 150 vuoden ajalta niin jäämassa on vähentynyt. Tämä ajanjakso oli kuitenkin tavallista kylmempi. Nyt taas v. 2012 alkaen jäämassa on kasvanut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkin jos vertaa viimeisen 150 vuoden ajalta niin jäämassa on vähentynyt. Tämä ajanjakso oli kuitenkin tavallista kylmempi. Nyt taas v. 2012 alkaen jäämassa on kasvanut.
Kas kun ei mene ihmisten jakeluun, että lämmin kausi alkoi jo 1850?
400-vuotinen kylmä kausi päättyi silloin, vaikka Suomessa vasta se päättyi n 1920-
- Anonyymi
Pallon sulaminen on hidasta, kun on ollut 300° pakkasta ennen maailman luomista?
- Anonyymi
Eipäs.
Kukaan ei ole vielä tuota ratkaissut. Se on ratkaistu, jotta pian alkuräjähdyksen jälkeen lämpötila ja lämpömäärä olivat likella toisiaan ja siitä eteenpäin lämpötila alkoi laskemaan ollen kuitenkin miljardeita ja tirjardeita Kelvineitä. Ei silloin mitään pakkasia ollut.
- Anonyymi
Aloitus on täyttä denialistisoopaa.
Hohhoijaa.- Anonyymi
No ei todellakaan ole. Päin vastoin, aloittajan väite perustuu juuri kovaan tieteelliseen dataan. Miksi tätä tietoa napa-alueiden jään kasvamisesta v. 2012 jälkeen ei kerrota valtamediassa?
Koska ilmaston lämpeneminen ihmisen aiheuttamana on uusi uskonto. Ei siinä tutkimustulokset paljon paina. - Anonyymi
Toi ilmastohumppa on punavihervasemmiston lempilaulu.
Punavihervasemmisto polveutuu kommunismista ja kommunismi on aina perustunut räikeälle valehtelemiselle ja asioiden vääristelylle. Lisäksi se on johtanut poikkeuksetta kansan kurjistumiseen.
En usko, että asia olisi muuttunut. Täten uskon, että tuo CO2 homma on iso huijaus!!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toi ilmastohumppa on punavihervasemmiston lempilaulu.
Punavihervasemmisto polveutuu kommunismista ja kommunismi on aina perustunut räikeälle valehtelemiselle ja asioiden vääristelylle. Lisäksi se on johtanut poikkeuksetta kansan kurjistumiseen.
En usko, että asia olisi muuttunut. Täten uskon, että tuo CO2 homma on iso huijaus!!!!Vihollisesi vihollinen ei aina ole ystäväsi.
- Anonyymi
Lämmin sykli alkoi jo 1850-luvulla ja kylmeni 30 vuodeksi 1950-luvulla aikana kun CO2 alkoi lisääntyä reippaasti. Lämmin kausi alkoi uudestaan 1980-luvulla ja on tasaantunut viime aikoina.
Lämmin sykli kestää n 400 vuotta jos aikaisemmat tiedot pitävät paikkaansa. - Anonyymi
<<<Aloitus on täyttä denialistisoopaa.
Hohhoijaa<<<
Nyrhän ei ole kysymys mistään pienestä kiistanalaisesta jääalueen laajentumisesta, vaan noususta 2,8 milj.km2:sta 4,3 milj.km2:iin.
Eli nousua kokonaista 50 % kolmen vuoden takaiseen.
Eikö se ole jo järkyttävää, jolle ei kannata ruveta satuilemaan selityksiä. Mitä ihmeen denialistilässytystä tuo taas on?
Antarktiksen jään laajuuden voi helposti todeta tuolta.
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_stddev_timeseries.png- Anonyymi
No lopeta se lässytys jönssi ja tunnusta faktat. Muutama vuosi sitten oli Antarktiksen merijää pitkiä aikoja reilusti keskiarvon yläpuolella ja silloin alarmistit keksivät mitä ihmeellisimpiä selityksiä siitä miksi jää ei suostunut sulamaan heidän toiveittensa mukaisesti. Jos katsotaan esimerkiksi viimeiset 20 vuotta niin Antarktiksen merijäässä ei ole havaittavissa mitään sulamistrendiä, joten voit jönssi lopettaa tässäkin asiassa valehtelun.
- Anonyymi
Mielestäni on tietämättömien ihmisten harhauttamista, että Venusta verrataan usein maahan sen suhteen mihin hallitsematon kasvihuoneilmiö voi johtaa.
Venuksen ilmanpaine on kuitenkin 90 kertaa suurempi kuin maan ja ilmakehästä on CO2:ta 96,5%.
Jos verrataan maahan ja otetaan boxi ilmaa niin, että siinä on 10 000 partikkelia on niistä CO2:ta 4, siis 4/10 000.
Venuksen ilmanpaineen ollessa 90 kertainen on saman kokoisessa boxissa 900 000 partikkelia, joista CO2:ta 868 500 (868 500 / 900 000) eli tätä ei voi millään verrata maan tilanteeseen (4 / 10 000)
Lisäksi nyt väitetään, että maassa tapahtunut CO2:n nousu kolmesta partikkelista neljään on lämmittänyt planeettaa yhdellä asteella kuin myös jos CO2:n määrä muuttuu neljästä viiteen niin taas aste lisää lämpöä.
Täten vaikuttaa siltä, että maassa aina yksi partikkeli lisää nostaa lämpötilaa yhdellä asteella. Täten jo noin 400/10 000 johtaisi lämpötilan nousuun 400C asteen hujakoille. Kuitenkin Venuksessa on noin 868 500 partikkelia vastaavassa tilavuudessa. Myös Maa on puolet kauempana auringosta kuin Venus ja sillä on myös jonkin verran merkitystä.
Entäpä Mars. Kaasukehän paine 1% maan ilmakehästä, joka sisältää 95,5% CO2:ta. Samaisessa boxissa olisi siis kuitenkin 95,5 hiukkasta CO2:ta, kun maan ilmakehässä siis vain 4. Ja Marsissa ei ole kasvihuoneilmiötä vaikka kaasukehässä onkin noin 24 kertaisesti CO2:ta verrattuna maahan, lukuina siis (95,5 / 100) kun maassa (4 / 10 000).
Herää todellakin epäilys, että tää ilmastonmuutos kimpoilu on täyttä huijausta ja rahastusta.- Anonyymi
Kukaan ei ole väittänyt, että Maassa lämpötila nousisi 400:aan asteeseen. Parin asteen nousu riittää muuttamaan elinolosuhteita Maassa.
Samasta ilmiöstä on kuitenkin kysymys Venuksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei ole väittänyt, että Maassa lämpötila nousisi 400:aan asteeseen. Parin asteen nousu riittää muuttamaan elinolosuhteita Maassa.
Samasta ilmiöstä on kuitenkin kysymys Venuksessa.Joo mutta Venuksessa on CO2:ta 200 000 kertaa enemmän kuin maassa, joten parin asteen nousuun maassa tarvitaan enemmän CO2:ta kuin mitä nyt väitetään ja pelätään.
Tuosta jutusta sen ymmärtäisit, jos ymmärrät lukujen maailmaa.
Lisäksi maa on puolet kauempana auringosta kuin Venus ja täten auringon säteilyä tänne tulee merkittävästi vähemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo mutta Venuksessa on CO2:ta 200 000 kertaa enemmän kuin maassa, joten parin asteen nousuun maassa tarvitaan enemmän CO2:ta kuin mitä nyt väitetään ja pelätään.
Tuosta jutusta sen ymmärtäisit, jos ymmärrät lukujen maailmaa.
Lisäksi maa on puolet kauempana auringosta kuin Venus ja täten auringon säteilyä tänne tulee merkittävästi vähemmän.Et taida tietää, että hiilidioksidin aiheuttama lämpeneminen nostaa ilman vesihöyrypitoisuutta ja siitä johtuu puolet lämpenemisestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et taida tietää, että hiilidioksidin aiheuttama lämpeneminen nostaa ilman vesihöyrypitoisuutta ja siitä johtuu puolet lämpenemisestä.
Entä oletko ottanut huomioon hiilidioksidivaikutuksen logaritmisuuden?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä oletko ottanut huomioon hiilidioksidivaikutuksen logaritmisuuden?
... ja oletko huomannut että meriveden nousuun vaikuttavat mannerjäätikön jään kuutiokilometrit eivätkä merijään neliökilometrit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo mutta Venuksessa on CO2:ta 200 000 kertaa enemmän kuin maassa, joten parin asteen nousuun maassa tarvitaan enemmän CO2:ta kuin mitä nyt väitetään ja pelätään.
Tuosta jutusta sen ymmärtäisit, jos ymmärrät lukujen maailmaa.
Lisäksi maa on puolet kauempana auringosta kuin Venus ja täten auringon säteilyä tänne tulee merkittävästi vähemmän.Joo mutta Maassa elämä siirtyi meristä kuivalle maalle kasvillisuutena ja kasvit tarvitsevat hiilidioksiidia. Venuksessa ei kasveja ole ehtinyt kehittyä käyttämään hiilidioksiidia. Ilman yhteyttäviä kasveja Maan ilmakehässä olisi nyt suuri määrä hiilidioksiidia tulivuoritoiminnan seurauksena, eikä lainkaan kasvien tuottamaa happea.
Ilman elämän syntymistä Maapallolle olisi Maa samanlainen kuin Venus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et taida tietää, että hiilidioksidin aiheuttama lämpeneminen nostaa ilman vesihöyrypitoisuutta ja siitä johtuu puolet lämpenemisestä.
Auringon tehon kasvu aiheuttaa vesihöyryn lisääntymistä ja vielä enemmän kun ollaan lämpimällä kaudella kylmän kauden jälkeen. Etkö tiennyt?
- Anonyymi
Tästä samasta on käynnissä samanaikaisesti toinenkin keskustelu identtisen aloituksen alla. Ei varmaan ole tarvetta kopioida vastauksia näiden välillä. Tarkistakaa siis tästä toisesta onko kysymykseenne jo vastattu:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16297027/ilmasto-vouhkaus-ja-horhointi - Anonyymi
No sittenhän jäänlaajuus uloittuu jo Tulimaahan asti eikä Atlantilta pääse enään Tyyneen valtamereen kulkemalla Kap Hornin kautta.
Miksi valemedia ei kerro tätä tärkeää asiaa vaan vaikenee siitä. Kap Hornin reitti on sulkeutunut.- Anonyymi
Että voi olla olla väsynyttä tämä valemedialässytys, keksi jotain muuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Että voi olla olla väsynyttä tämä valemedialässytys, keksi jotain muuta.
Varsinainen keskustelu palstan aiheesta päättyi jo aikaa sitten vaihtuen trollaukseen ja mukahauskaan itseään toistavaan lällätykseen. Lopullinen hiipuminen tapahtui viimeisen vuoden aikana. Happityppimies ja 97% lällättäjä olivat vain ajan merkkejä.
Aiemmin saattoi trollille asiallisen vastauksen laativa perustella ajankäyttöään itselleen sillä, että vastaus oikeasti onkin suunnattu jollekulle tietoa etsivälle. Nyt kun lukukertojen vähyys on jokaisen todettavissa ketjun alussa ei enää löydy edes tuota tekosyytä käyttää tähän aikaansa.
Kaikella on aikansa ja tämän palstan aika alkaa olla lopussa. Palstan kuolinsyyksi merkittäköön surkea moderointi jos se siis ketään kiinnostaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Että voi olla olla väsynyttä tämä valemedialässytys, keksi jotain muuta.
Vaihda sanan valemedian paikalle sana valtamedia. Huomaatko eron. Nyt voit jatkaa elämääsi valemediasta vapaana luottaen valtamediaan. Väsymyksesi on nyt tipotiessään eikä tarvitse uskoa kaikkia valemedioita.
- Anonyymi
<<<Mitä ihmeen denialistilässytystä tuo taas on?
Antarktiksen jään laajuuden voi helposti todeta tuolta.
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_stddev_timeseries.png<<<
Puuttuuko laskutaito?
Linkkihän osoittaa juuri sen, että jäälaajuus on noussut 3 vuodessa 50%.- Anonyymi
merijää ei edelleenkään vaikuta merenpinnan korkeuteen kun se kelluu. manneerjäätiköiden tilanne ratkaisee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
merijää ei edelleenkään vaikuta merenpinnan korkeuteen kun se kelluu. manneerjäätiköiden tilanne ratkaisee.
Mannerjää vaikuttaa merenpinnan korkeuteen vielä vähemmän kuin merijää koska se on mantereella eikä meressä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
merijää ei edelleenkään vaikuta merenpinnan korkeuteen kun se kelluu. manneerjäätiköiden tilanne ratkaisee.
Merijää ei suinkaan kellu missään meren pinnalla. Meret kun jäätyvät pohjaansa asti niin merijää nousee ja peittää koko Maapallon manneralueet. Seuraus johtuu veden tilavuuden pienenemisestä kun vesi jäätyy. Kasvihuoneilmiökään ei kykene moiseen. Siinä on ihmettelemistä koulupudokkaille, jotka yrittävät todistella kuinka jäätiköt laajenevat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Merijää ei suinkaan kellu missään meren pinnalla. Meret kun jäätyvät pohjaansa asti niin merijää nousee ja peittää koko Maapallon manneralueet. Seuraus johtuu veden tilavuuden pienenemisestä kun vesi jäätyy. Kasvihuoneilmiökään ei kykene moiseen. Siinä on ihmettelemistä koulupudokkaille, jotka yrittävät todistella kuinka jäätiköt laajenevat.
Mitä ihmeen höpötystä: "Merijää ei suinkaan kellu missään meren pinnalla. "
Merijää nimenomaan on sitä jäätä joka kelluu meren pinnalla. Siitähän se on saanut nimensäkin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sea_ice
Ottakaa nyt selvää edes peruskäsitteistä ennenkuin alatte esittelemään tietojanne tai pikemminkin niiden puutetta palstalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mannerjää vaikuttaa merenpinnan korkeuteen vielä vähemmän kuin merijää koska se on mantereella eikä meressä.
Mannerjää vaikuttaa merenpinnan korkeuteen kahdella tavalla:
Kun merestä haihtuu kosteutta joka sataa mannerjäätikön päälle lumena on tuo vesimäärä pois merien tilavuudesta.
Kun mannerjäätikön jää siirtyy jäävirtana alas mereen ja kelluviksi lohkeilee jäävuoriksi on tuo vesimäärä lisänä merien tilavuuteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mannerjää vaikuttaa merenpinnan korkeuteen kahdella tavalla:
Kun merestä haihtuu kosteutta joka sataa mannerjäätikön päälle lumena on tuo vesimäärä pois merien tilavuudesta.
Kun mannerjäätikön jää siirtyy jäävirtana alas mereen ja kelluviksi lohkeilee jäävuoriksi on tuo vesimäärä lisänä merien tilavuuteen.Näinhän se on eli mannerjäällä ei ole mitään vaikutusta meren pinnankorkeuteen.
Se, että merestä haihtuu vettä ja Etelämantereella sataa lunta, ei ole jäätikön vika. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmeen höpötystä: "Merijää ei suinkaan kellu missään meren pinnalla. "
Merijää nimenomaan on sitä jäätä joka kelluu meren pinnalla. Siitähän se on saanut nimensäkin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sea_ice
Ottakaa nyt selvää edes peruskäsitteistä ennenkuin alatte esittelemään tietojanne tai pikemminkin niiden puutetta palstalla.Se on sitä samaa öyhkäämistä jota harrastavat he jotka kirjoittavat merijään sulamisen - ei suinkan nostavan vaan - alentavan merenpintaa. Huomaatkos ! Pistin vain paremmaksi katsoen kenellä kilahtaa.
- Anonyymi
Tuo vain todistaa kylmyyden vaikutusta jään muodostumiseen ei se mitään vedenkorkeuksia määrittele.
- Anonyymi
Jos lasiin laittaa jäitä niin pinta nousee... Näin vaan huomautuksena.
Oikeasti näillä pienillä ja vähän suuremmilla sulamisilla ja jäätymisillä ei ole mitään merkitystä tässä vaiheesa ilmastoa kun lämpötilat ovat jo kauan olleet suht.tasaisia ja jäätilanne myöskin.- Anonyymi
Jos mittaa pinnankorkeuden ja laittaa sitten lasiin jääpalan niin vedenpinta nousee. Vastaa tilannetta jossa mannerjäätä valuu mereen.
Jos lasiin laittaa jääpalan, mittaa pinnankorkeuden kun jää on jo lasissa ja antaa jääpalan sulaa niin pinnankorkeus pysyy samana. Vastaa tilannetta jossa merijäätä sulaa tai sitä muodostuu.
Kelluvan merijään määrän vaihtelu ei vaikuta merenpinnan korkeuteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos mittaa pinnankorkeuden ja laittaa sitten lasiin jääpalan niin vedenpinta nousee. Vastaa tilannetta jossa mannerjäätä valuu mereen.
Jos lasiin laittaa jääpalan, mittaa pinnankorkeuden kun jää on jo lasissa ja antaa jääpalan sulaa niin pinnankorkeus pysyy samana. Vastaa tilannetta jossa merijäätä sulaa tai sitä muodostuu.
Kelluvan merijään määrän vaihtelu ei vaikuta merenpinnan korkeuteen.Jos jonkin aikaa odottaa, niin veden pinta laskee kun vesi haihtuu. Tuo vastaa veden luonnollista kiertokulkua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jonkin aikaa odottaa, niin veden pinta laskee kun vesi haihtuu. Tuo vastaa veden luonnollista kiertokulkua.
Maapallolla sataa keskimäärin metrin vuodessa eli sama määrä haihtuu. Se on vajaan 3 milliä päivässä eli sama kuin väitetty merenpinnan nousu vuodessa.
Jäätikön paino panee etelämantereen jäätikön virtaamaan mereen. Mitä enemmän lunta sataa jäätikölle niin sitä enemmän jäätä valuu mereen. Tosin tässä on usean tuhannen vuoden viive. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallolla sataa keskimäärin metrin vuodessa eli sama määrä haihtuu. Se on vajaan 3 milliä päivässä eli sama kuin väitetty merenpinnan nousu vuodessa.
Jäätikön paino panee etelämantereen jäätikön virtaamaan mereen. Mitä enemmän lunta sataa jäätikölle niin sitä enemmän jäätä valuu mereen. Tosin tässä on usean tuhannen vuoden viive.Jään virtausnopeus jäätiköllä voi olla 10 kilometriä vuodessa.
https://nsidc.org/cryosphere/sotc/ice_sheets.html
Tuossa on karttakuvassa esitetty värikoodattuna jäätikön virtausnopeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jään virtausnopeus jäätiköllä voi olla 10 kilometriä vuodessa.
https://nsidc.org/cryosphere/sotc/ice_sheets.html
Tuossa on karttakuvassa esitetty värikoodattuna jäätikön virtausnopeutta.Wikipedia:
"Maahan tulee mantereen keskellä lunta 20–60 millimetriä vuodessa etupäässä härmästä ja ilman kosteuden tiivistymisestä. Lumi muuttuu jääksi noin 100 metrin syvyydessä. Jään synty kerrostumalla vie aikaa 1 000–2 000 vuotta. Jää liikkuu keskusalueella hyvin hitaasti oman painonsa alla.[5]
Mannerjäätikön rinteillä 1 200–3 000 metrin korkeudessa maisema on vaihtelevaa. Siellä on muun muassa jäästä pistäviä vuoria, nunatakeja, ja jäätikön muodot ovat epäsäännöllisempiä. Jäätiköllä esiintyy kupumaisia muotoja. Tälle alueelle saapuu matalapaineita mantereen yllä. Matalapaine nostaa lämpötilaa kesällä −25…−20 °C:seen, −40 °C:seen talvella. Rinnealueella sataa 200–300 millimetriä vuodessa. Myrskyt tuovat alueelle runsaasti lunta, ja jää kasvaa siten jäätikön reunalla nopeasti. Muutama vuosisata riittää tekemään tällä alueella lumesta rakkulamaista jäätä. Jää liikkuu[8] rinnealueella luokkaa 10–20 metriä vuodessa.[5] Jään rinnealueella olevan Amundsenin–Scottin aseman kohdalla virtaus on noin kymmenen metriä vuodessa."
Wikipedian mukaan siis 10-20 metriä vuodessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Wikipedia:
"Maahan tulee mantereen keskellä lunta 20–60 millimetriä vuodessa etupäässä härmästä ja ilman kosteuden tiivistymisestä. Lumi muuttuu jääksi noin 100 metrin syvyydessä. Jään synty kerrostumalla vie aikaa 1 000–2 000 vuotta. Jää liikkuu keskusalueella hyvin hitaasti oman painonsa alla.[5]
Mannerjäätikön rinteillä 1 200–3 000 metrin korkeudessa maisema on vaihtelevaa. Siellä on muun muassa jäästä pistäviä vuoria, nunatakeja, ja jäätikön muodot ovat epäsäännöllisempiä. Jäätiköllä esiintyy kupumaisia muotoja. Tälle alueelle saapuu matalapaineita mantereen yllä. Matalapaine nostaa lämpötilaa kesällä −25…−20 °C:seen, −40 °C:seen talvella. Rinnealueella sataa 200–300 millimetriä vuodessa. Myrskyt tuovat alueelle runsaasti lunta, ja jää kasvaa siten jäätikön reunalla nopeasti. Muutama vuosisata riittää tekemään tällä alueella lumesta rakkulamaista jäätä. Jää liikkuu[8] rinnealueella luokkaa 10–20 metriä vuodessa.[5] Jään rinnealueella olevan Amundsenin–Scottin aseman kohdalla virtaus on noin kymmenen metriä vuodessa."
Wikipedian mukaan siis 10-20 metriä vuodessa.Jos siis jään muodostumiseen sataneesta lumesta menee aikaa sadoista vuosista tuhanteen vuoteen ja jää liikkuu 10-20 metriä vuodessa niin se mantereelle 1000 kilometrin päähän rannikosta satanut lumi on jäänä lohkeamassa mereen 50 000 -100 000 vuoden kuluttua.
Onko siis esimerkiksi 50 000 vuotta sitten satanut enemmän lunta ja tämän paino aiheuttaa nykyisen nopeamman jään virtauksen rannikolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos siis jään muodostumiseen sataneesta lumesta menee aikaa sadoista vuosista tuhanteen vuoteen ja jää liikkuu 10-20 metriä vuodessa niin se mantereelle 1000 kilometrin päähän rannikosta satanut lumi on jäänä lohkeamassa mereen 50 000 -100 000 vuoden kuluttua.
Onko siis esimerkiksi 50 000 vuotta sitten satanut enemmän lunta ja tämän paino aiheuttaa nykyisen nopeamman jään virtauksen rannikolla.Missä rannikolla tapahtuu nykyistä nopeampaa jään virtaamista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä rannikolla tapahtuu nykyistä nopeampaa jään virtaamista?
En tiedä. Alarmistit väittää, että nykyisin jäätä lohkeaa enemmän mereen joten ilmeisesti sen virtaus on siis nopeutunut tai sitten tuo on pelkkää alarmistien toiveajattelua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos mittaa pinnankorkeuden ja laittaa sitten lasiin jääpalan niin vedenpinta nousee. Vastaa tilannetta jossa mannerjäätä valuu mereen.
Jos lasiin laittaa jääpalan, mittaa pinnankorkeuden kun jää on jo lasissa ja antaa jääpalan sulaa niin pinnankorkeus pysyy samana. Vastaa tilannetta jossa merijäätä sulaa tai sitä muodostuu.
Kelluvan merijään määrän vaihtelu ei vaikuta merenpinnan korkeuteen.Joo silloin kun jäävuoret kaatuvat mereen niin pinta nousee. mutta pientä se on.
Kun taas viilenee lisää niin ollaan taas samassa tilanteessa.
2C asteen lämmönnousut eivät ole mitään ihmeellistä, kun kylmällä kaudella lämpötilat putosivat saman. -0 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Wikipedia:
"Maahan tulee mantereen keskellä lunta 20–60 millimetriä vuodessa etupäässä härmästä ja ilman kosteuden tiivistymisestä. Lumi muuttuu jääksi noin 100 metrin syvyydessä. Jään synty kerrostumalla vie aikaa 1 000–2 000 vuotta. Jää liikkuu keskusalueella hyvin hitaasti oman painonsa alla.[5]
Mannerjäätikön rinteillä 1 200–3 000 metrin korkeudessa maisema on vaihtelevaa. Siellä on muun muassa jäästä pistäviä vuoria, nunatakeja, ja jäätikön muodot ovat epäsäännöllisempiä. Jäätiköllä esiintyy kupumaisia muotoja. Tälle alueelle saapuu matalapaineita mantereen yllä. Matalapaine nostaa lämpötilaa kesällä −25…−20 °C:seen, −40 °C:seen talvella. Rinnealueella sataa 200–300 millimetriä vuodessa. Myrskyt tuovat alueelle runsaasti lunta, ja jää kasvaa siten jäätikön reunalla nopeasti. Muutama vuosisata riittää tekemään tällä alueella lumesta rakkulamaista jäätä. Jää liikkuu[8] rinnealueella luokkaa 10–20 metriä vuodessa.[5] Jään rinnealueella olevan Amundsenin–Scottin aseman kohdalla virtaus on noin kymmenen metriä vuodessa."
Wikipedian mukaan siis 10-20 metriä vuodessa.Oho onpa hidasta, Täytyy muistaa ,että edes jääkaudella Antarktiksen laajuus ei ollut paljoakaan suurempi kuin nyt. Se on vakaa alue.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jään virtausnopeus jäätiköllä voi olla 10 kilometriä vuodessa.
https://nsidc.org/cryosphere/sotc/ice_sheets.html
Tuossa on karttakuvassa esitetty värikoodattuna jäätikön virtausnopeutta.Tuli vain mieleen, että satelliiteilla on mitattu etelämantereen jäätikköä jonkun 20 vuotta ja nyt väitetään, että jään määrä vähenee. Jään määrään vaikuttaa kuitenkin historian lumisateet tuhansien tai jopa satojen tuhansien vuosien ajalta. 20 vuotta on lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä jään määrästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oho onpa hidasta, Täytyy muistaa ,että edes jääkaudella Antarktiksen laajuus ei ollut paljoakaan suurempi kuin nyt. Se on vakaa alue.
Viimeisintä jääkautta edeltänyt, nykyistä ilmastoa useita asteita lämpimämpi Eem-interglasiaali oli 130 000–115 000 vuotta sitten.
Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi. Varhais-Veiksel 1 alkoi 115 000 vuotta sitten, ja nopea jäätiköityminen alkoi 75 000 vuotta sitten. Ilmasto lauhtui noin 60 000 vuotta sitten. Ensimmäistä huippua kylmempi aika alkoi 25 000 vuotta sitten, ja jäätikkö oli laajimmillaan noin 19 000–22 000 vuotta sitten.
Eli siellä Etelämantereella lohkeilee mereen parhaillaan Eem-interglasiaalin ja Veiksel jääkauden aikana syntynyttä jäätä. Ihmisen tupruttelemat hiilidioksidit eivät jäätä saa lohkeamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuli vain mieleen, että satelliiteilla on mitattu etelämantereen jäätikköä jonkun 20 vuotta ja nyt väitetään, että jään määrä vähenee. Jään määrään vaikuttaa kuitenkin historian lumisateet tuhansien tai jopa satojen tuhansien vuosien ajalta. 20 vuotta on lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä jään määrästä.
Jääkairauksista tiedetään vuotuisten lumisateiden määrät aika pitkälle taaksepäin. Niissä nähdään useamman aiempaa jääkautta ja niiden väliset lämpimät kaudet.
http://www.antarcticglaciers.org/glaciers-and-climate/ice-cores/ice-core-basics/
Tuolta perusteet asiasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Wikipedia:
"Maahan tulee mantereen keskellä lunta 20–60 millimetriä vuodessa etupäässä härmästä ja ilman kosteuden tiivistymisestä. Lumi muuttuu jääksi noin 100 metrin syvyydessä. Jään synty kerrostumalla vie aikaa 1 000–2 000 vuotta. Jää liikkuu keskusalueella hyvin hitaasti oman painonsa alla.[5]
Mannerjäätikön rinteillä 1 200–3 000 metrin korkeudessa maisema on vaihtelevaa. Siellä on muun muassa jäästä pistäviä vuoria, nunatakeja, ja jäätikön muodot ovat epäsäännöllisempiä. Jäätiköllä esiintyy kupumaisia muotoja. Tälle alueelle saapuu matalapaineita mantereen yllä. Matalapaine nostaa lämpötilaa kesällä −25…−20 °C:seen, −40 °C:seen talvella. Rinnealueella sataa 200–300 millimetriä vuodessa. Myrskyt tuovat alueelle runsaasti lunta, ja jää kasvaa siten jäätikön reunalla nopeasti. Muutama vuosisata riittää tekemään tällä alueella lumesta rakkulamaista jäätä. Jää liikkuu[8] rinnealueella luokkaa 10–20 metriä vuodessa.[5] Jään rinnealueella olevan Amundsenin–Scottin aseman kohdalla virtaus on noin kymmenen metriä vuodessa."
Wikipedian mukaan siis 10-20 metriä vuodessa.Siis tuo 10 km vuodessa onkin 10 m vuodessa. Ehkä sielä niemimaan kohdalla on nopeampaa jään kulku.??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis tuo 10 km vuodessa onkin 10 m vuodessa. Ehkä sielä niemimaan kohdalla on nopeampaa jään kulku.??
Saattaahan siellä niemimaan kohdalla jäälautat kulkea esimerkiksi 10 km vuodessa. Fridtjof Nansenin Fram kulki jäiden mukana tuhansia kilometrejä kolmessa vuodessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saattaahan siellä niemimaan kohdalla jäälautat kulkea esimerkiksi 10 km vuodessa. Fridtjof Nansenin Fram kulki jäiden mukana tuhansia kilometrejä kolmessa vuodessa.
Niin niemimaalla tapahtuu ja sielä yksinäisellä saarella voivat jopa lumet sulaa hetkittäin , kesällä. Sitä jopa pingviinit ihmettelevät.
Muualla mantereella lähinnä pakkanen paukkuu. Ei mikään ihme ,että tutkijat ovat sielä saarella jossa voi hetkittäin olla jopa ulkona, ettei kuole kylmyyteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis tuo 10 km vuodessa onkin 10 m vuodessa. Ehkä sielä niemimaan kohdalla on nopeampaa jään kulku.??
Tuo mainittu 10 m vuodessa tapahtuu siellä, missä jää ei varsinaisesti virtaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Glacial_motion
Kannattaa katsoa myös saman sivun suomenkielinen versio.
Jäätikön jään virtausnopeudet vaihtelevat jäätiköiden keskiosien 0.5 m/vuosi vauhdista jäätikkövirran kohdalla Grönlannissa havaittuun 30 metriin vuorokaudessa (11 kilometriä vuodessa). Keskimääräiseksi jäätikön virtausnopeudeksi tuolla on annettu 0.25 metriä vuorokaudessa eli luokkaa alle 100 metriä vuodessa. Jos aihepiiri kiinnostaa niin jäätiköiden virtausnopeuksista löytyy värikoodattuja karttoja, joista ilmenee miten virtausnopeus vaihtelee eri kohdissa jäätikköä. Esimerkiksi tuosta yllänmainitusta nsidc:n sivustosta löytyy sellaisia.
Ongelmia tuottavat nimenomaan nuo nopean virtauksen alueet. Ne työntävät mannerjäätikön jäämassaa meriin ja niiden virtausnopeuden kiihtyminen näkyy suoraan mannerjäätiköiden massabalanssissa. Siksi aktiivisesti tutkitaan jäätikkövirtojen suualueilla niitä ilmiöitä, jotka vaikuttavat jään virtausnopeuteen. Toisin kuin veden virratessa jäätikkövirrassa alajuoksun vastus näkyy pitkälle yläjuoksuun kun virtaava aine on nesteen sijaan kiinteää massaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo mainittu 10 m vuodessa tapahtuu siellä, missä jää ei varsinaisesti virtaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Glacial_motion
Kannattaa katsoa myös saman sivun suomenkielinen versio.
Jäätikön jään virtausnopeudet vaihtelevat jäätiköiden keskiosien 0.5 m/vuosi vauhdista jäätikkövirran kohdalla Grönlannissa havaittuun 30 metriin vuorokaudessa (11 kilometriä vuodessa). Keskimääräiseksi jäätikön virtausnopeudeksi tuolla on annettu 0.25 metriä vuorokaudessa eli luokkaa alle 100 metriä vuodessa. Jos aihepiiri kiinnostaa niin jäätiköiden virtausnopeuksista löytyy värikoodattuja karttoja, joista ilmenee miten virtausnopeus vaihtelee eri kohdissa jäätikköä. Esimerkiksi tuosta yllänmainitusta nsidc:n sivustosta löytyy sellaisia.
Ongelmia tuottavat nimenomaan nuo nopean virtauksen alueet. Ne työntävät mannerjäätikön jäämassaa meriin ja niiden virtausnopeuden kiihtyminen näkyy suoraan mannerjäätiköiden massabalanssissa. Siksi aktiivisesti tutkitaan jäätikkövirtojen suualueilla niitä ilmiöitä, jotka vaikuttavat jään virtausnopeuteen. Toisin kuin veden virratessa jäätikkövirrassa alajuoksun vastus näkyy pitkälle yläjuoksuun kun virtaava aine on nesteen sijaan kiinteää massaa.Se on edelleenkin jään paino, joka panee sen virtaamaan. Mitä enemmän jäätä kertyy keskialueillakin niin sitä nopeammin se virtaa myös reuna-alueilla. Kun jään paksuus voi olla kilometrin ja siinä on vielä 100 metriä lunta päällä niin ilman lämpötilan hetkelliset vaihtelut eivät vaikuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on edelleenkin jään paino, joka panee sen virtaamaan. Mitä enemmän jäätä kertyy keskialueillakin niin sitä nopeammin se virtaa myös reuna-alueilla. Kun jään paksuus voi olla kilometrin ja siinä on vielä 100 metriä lunta päällä niin ilman lämpötilan hetkelliset vaihtelut eivät vaikuta.
Kuvissa esitetyt jään virtausnopeudet 10 km/vuosi tasolle asti perustuvat havaintoihin. Tuo jään virtaaminen paikoitellen nopeastikin ei ole mikään uusi juttu vaan ollut jo pitkään tiedossa. Sitä on tutkittu yhtä kauan kuin jäätiköitäkin on ylipäätään tutkittu.
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/c2a9fe7d-29c7-40a1-b159-3b3a20ff8762/mannerjaatikot.html
Tuossa siis viimeisessä kappaleessa asiaan liittyen.
Aihe liittyy ilmastonmuutokseen jään virtausnopeuden muutosten vuoksi. Jään virtaaminen mereen on se mekanismi jolla mannerjäätikön massa pienenee, lumen sataminen jäätikön keskialueille on taasen se mekanismi jolla massa kasvaa. Jos kumpi tahansa muuttuu niin niiden erotus muuttuu myös. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuvissa esitetyt jään virtausnopeudet 10 km/vuosi tasolle asti perustuvat havaintoihin. Tuo jään virtaaminen paikoitellen nopeastikin ei ole mikään uusi juttu vaan ollut jo pitkään tiedossa. Sitä on tutkittu yhtä kauan kuin jäätiköitäkin on ylipäätään tutkittu.
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/c2a9fe7d-29c7-40a1-b159-3b3a20ff8762/mannerjaatikot.html
Tuossa siis viimeisessä kappaleessa asiaan liittyen.
Aihe liittyy ilmastonmuutokseen jään virtausnopeuden muutosten vuoksi. Jään virtaaminen mereen on se mekanismi jolla mannerjäätikön massa pienenee, lumen sataminen jäätikön keskialueille on taasen se mekanismi jolla massa kasvaa. Jos kumpi tahansa muuttuu niin niiden erotus muuttuu myös.Ja ihminen ei toimillaan pysty vaikuttamaan satavan lumen määrään eikä jäätikön virtausnopeuteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja ihminen ei toimillaan pysty vaikuttamaan satavan lumen määrään eikä jäätikön virtausnopeuteen.
Ihminen pystyy asiaan vaikuttamaan vain siltä osin mitä ihmisen toiminnan vuoksi lisääntyneet kasvihuonekaasut vaikuttavat säteilypakotteeseen. Jonkin verran vaikuttaa myös ihmisen toiminnan suoraan tai välillisest tuottama noki, joka mannerjäätiköiden reuna-alueilla nopeuttaa jäätikön pinnan sulamista kesäisin. Tuo sulaminen kuljettaa vettä jäätikköjen lävitse kulkevien kuilujen kautta niiden alle ja sitä kautta vaikuttaa jäätikkövirtojen virtausnopeuksiin.
Näistä asioista on palstalla keskusteltu aikaisemminkin joten ei ole tarvetta kopioida vanhoja vastauksia tähän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihminen pystyy asiaan vaikuttamaan vain siltä osin mitä ihmisen toiminnan vuoksi lisääntyneet kasvihuonekaasut vaikuttavat säteilypakotteeseen. Jonkin verran vaikuttaa myös ihmisen toiminnan suoraan tai välillisest tuottama noki, joka mannerjäätiköiden reuna-alueilla nopeuttaa jäätikön pinnan sulamista kesäisin. Tuo sulaminen kuljettaa vettä jäätikköjen lävitse kulkevien kuilujen kautta niiden alle ja sitä kautta vaikuttaa jäätikkövirtojen virtausnopeuksiin.
Näistä asioista on palstalla keskusteltu aikaisemminkin joten ei ole tarvetta kopioida vanhoja vastauksia tähän.Tuo säteilypakote on huuhaata. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin niin lyhytaikaiset lämpötilan muutokset eivät vaikuta mitenkään kilometrin paksuiseen jääkerrokseen ja sen päällä eristeenä olevaan 100 metrin paksuiseen lumikerrokseen. Eihän Suomessakaan lumi sula päivässä tai parissa eikä järvistä lähde jäät vaikka on keväällä jopa 10 astetta lämmintä ja lumen paksuus vain puoli metriä. Etelämantereen kesä kestää kuukauden pari ja silloin lämpötila saattaa hetkellisesti nousta jopa plussan puolelle rannikkoalueilla. Ja mitä tulee tuohon veden valumiseen jäätikön alle niin se on fysiikan lakien vastainen. Kilometrin paksuinen jää painaa senverran, että on täysin mahdotonta veden tunkeutua sen ja peruskallion väliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo säteilypakote on huuhaata. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin niin lyhytaikaiset lämpötilan muutokset eivät vaikuta mitenkään kilometrin paksuiseen jääkerrokseen ja sen päällä eristeenä olevaan 100 metrin paksuiseen lumikerrokseen. Eihän Suomessakaan lumi sula päivässä tai parissa eikä järvistä lähde jäät vaikka on keväällä jopa 10 astetta lämmintä ja lumen paksuus vain puoli metriä. Etelämantereen kesä kestää kuukauden pari ja silloin lämpötila saattaa hetkellisesti nousta jopa plussan puolelle rannikkoalueilla. Ja mitä tulee tuohon veden valumiseen jäätikön alle niin se on fysiikan lakien vastainen. Kilometrin paksuinen jää painaa senverran, että on täysin mahdotonta veden tunkeutua sen ja peruskallion väliin.
Jos olet kiinnostunut siitä mitä tieteellisten tutkimusten perusteella jäätiköiden liikkeestä ja jäätikkövirroista tiedetään niin sinun varmaan kannattaisi tutustua aiempiin keskusteluihin aiheesta. Nostin sellaisen juuri esille, otsikkona "Tuomiopäivän jäätikkö".
Oppikirjan esitys siitä miten jäätikkö liikkuu löytyy tästä:
http://people.ee.ethz.ch/~luethim/pdf/script/pdg/chapter7.pdf
Jos taas olet sitä mieltä että tiede ei ole paras tapa selvittää jäätiköiden käyttäytymistä niin sinulle vastaaminen on turhaa. Jos haluat että jatkan vastailua niin osoita tutustuneesi materiaaliin kertomalla vastauksessasi minä vuonna mitattiin kuvassa 7.8 olevat jäätikön pintaan lyödyn tolpan liikenopeudet veden paineen funktiona. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos olet kiinnostunut siitä mitä tieteellisten tutkimusten perusteella jäätiköiden liikkeestä ja jäätikkövirroista tiedetään niin sinun varmaan kannattaisi tutustua aiempiin keskusteluihin aiheesta. Nostin sellaisen juuri esille, otsikkona "Tuomiopäivän jäätikkö".
Oppikirjan esitys siitä miten jäätikkö liikkuu löytyy tästä:
http://people.ee.ethz.ch/~luethim/pdf/script/pdg/chapter7.pdf
Jos taas olet sitä mieltä että tiede ei ole paras tapa selvittää jäätiköiden käyttäytymistä niin sinulle vastaaminen on turhaa. Jos haluat että jatkan vastailua niin osoita tutustuneesi materiaaliin kertomalla vastauksessasi minä vuonna mitattiin kuvassa 7.8 olevat jäätikön pintaan lyödyn tolpan liikenopeudet veden paineen funktiona.Kun jäätikön väitetään painollaan painavan jopa peruskallion kuopalle niin millä mekanismilla kumoat tuon jäätikön painon niin, että virtaava vesi työntyy jäätikön ja peruskallion väliin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun jäätikön väitetään painollaan painavan jopa peruskallion kuopalle niin millä mekanismilla kumoat tuon jäätikön painon niin, että virtaava vesi työntyy jäätikön ja peruskallion väliin?
"osoita tutustuneesi materiaaliin kertomalla vastauksessasi minä vuonna mitattiin kuvassa 7.8 olevat jäätikön pintaan lyödyn tolpan liikenopeudet veden paineen funktiona."
Keskustelu jatkuu kun olet tehnyt läksysi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"osoita tutustuneesi materiaaliin kertomalla vastauksessasi minä vuonna mitattiin kuvassa 7.8 olevat jäätikön pintaan lyödyn tolpan liikenopeudet veden paineen funktiona."
Keskustelu jatkuu kun olet tehnyt läksysi.Älä viitsi jauhaa pastaa. Olen tuon lukenut. Nyt odotan sinun kumoavan painovoiman.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä viitsi jauhaa pastaa. Olen tuon lukenut. Nyt odotan sinun kumoavan painovoiman.
Keskustelu jatkuu kun osoitat tehneesi läksysi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskustelu jatkuu kun osoitat tehneesi läksysi.
Hyvä juttu, jos pysyt poissa.
- Anonyymi
hahhahah suomalaisetkin olivat joku turhaporukka sielä katsomassa kuinka kylmä sielä on ja paleltuivat heti, torvelot. Kylmyydestä ei kuitenkaan raporteissa mainittu.
Oltiin hiljaa vaan.- Anonyymi
Mainittiin kuitenkin paleltumavammat. psyykkisiä- ja itsetunto-ongelmia ei mainittu kirjoituksissa. Ne voidaan lukea rivien välistä.
- Anonyymi
Eipä siis mitään uutta.
- Anonyymi
Etelämanteerella on ollut sademetsää ja kunnon kesäkelit.
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-tekivat-sensaatiomaisen-loydon-etelamantereella-kasvoi-dinosaurusten-aikaan-sademetsia/?shared=1057313-a4af3037-500
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491622- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128