Hallitus järjestää kello 11.00 tiedotustilaisuuden siitä, miten Suomessa aiotaan turvata muun muassa ahdingossa olevien yrittäjien toimeentulo.
Hallitus aikoo antaa yrittäjille väliaikaisen oikeuden työttömyysturvaan.
Käytännössä kyse on massiivisesta perustulokokeilusta.
Perustulossa ajatus on se, että ihminen saa julkisesti rahoitetusta sosiaaliturvasta elämiseen riittävän minimitoimeentulon - olipa hän sitten työmarkkina-asemaltaan palkansaaja, yrittäjä tai työtön työnhakija.
Tällä hetkellä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on jäykkä ja byrokraattinen.
Heikossa asemassa ovat esimerkiksi ne kymmenet tuhannet ihmiset, jotka ovat joutuneet tai halunneet ryhtyä yksin yrittäjiksi. Tätä suuntausta on 2000-luvulla voimistanut yritysten halu ulkoistaa monia työtehtäviä.
– Jos olet päätoiminen yrittäjä, ei sinulla ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos olet sivutoiminen yrittäjä, sinulla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, TE-palvelut valistaa suomalaisia yrittäjyyden riskeistä.
Monet yrittäjät ovat alivakuuttaneet itsensä tulojen romahtamisen varalle yksinkertaisesti siitä syystä, että varsinkaan kasvukeskuksissa kohtuullisetkaan yrittäjätulot eivät riitä rahoittamaan samanlaista sosiaaliturvaa, jota palkansaajat nauttivat.
Koronakriisi paljastaa vastustamattomalla voimalla, että suomalainen sosiaaliturvamalli kaipaa reipasta remonttia.
Jos uskallusta olisi, se kannattaisi rakentaa kokonaan alusta.
Nyt tulonsa kokonaan menettäneille yrittäjille sorvataan hätäratkaisuna oikeus työttömyysturvaan.
Kyse on perustulon kaltaisesta ratkaisusta, kutsuttiinpa sitä millä nimellä tahansa.
Samalla hallitus on hyväksymässä työmarkkinajärjestöjen esityksen siitä, että työnantajan TyEL-maksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä.
– Tämä tarkoittaa tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Tilapäinen alennus toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6.2020 ja se on voimassa 31.12.2020 saakka. Yksityisen sektorin työnantajille tämä tarkoittaa 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020, työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt esittävät.
Alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän emu-puskuria. Se on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa, joten hätäratkaisuun on varaa.
Puskuri on tarkoitus kartuttaa uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Toivoa sopii, että Suomessa vallitsee silloin nousukausi.
Suomen valtio ei ole kuin Norja, jonka öljyrahasto on maailman suurimpia ja vauraimpia sijoittajia. Norjan hallituksella on huonojen aikojen puskuria satoja miljardeja euroja. Norjassa valtio on ilmoittanut maksavansa yksityisissä yrityksissä työskentelevien ihmisten palkkoja.
Saamattomuudesta Suomen valtiota ei silti sovi moittia.
Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 5 päivään.
Vaikeuksiin joutuneet yritykset saavat siis nopeasti tuntuvia huojennuksia palkkakuluihinsa.
Samalla julkinen valta kantaa vastuuta lomautettujen ihmisten toimeentulosta. Nämä saavat toimeentulonsa joko työttömyyskassoista tai sosiaaliturvasta - kummasta, siihen vaikuttaa esimerkiksi työsuhteen kesto.
Hallitus aikoo antaa yrittäjille väliaikaisen oikeuden työttömyysturvaan.
Käytännössä kyse on massiivisesta perustulokokeilusta.
Perustulossa ajatus on se, että ihminen saa julkisesti rahoitetusta sosiaaliturvasta elämiseen riittävän minimitoimeentulon - olipa hän sitten työmarkkina-asemaltaan palkansaaja, yrittäjä tai työtön työnhakija.
Tällä hetkellä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on jäykkä ja byrokraattinen.
Heikossa asemassa ovat esimerkiksi ne kymmenet tuhannet ihmiset, jotka ovat joutuneet tai halunneet ryhtyä yksin yrittäjiksi. Tätä suuntausta on 2000-luvulla voimistanut yritysten halu ulkoistaa monia työtehtäviä.
– Jos olet päätoiminen yrittäjä, ei sinulla ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos olet sivutoiminen yrittäjä, sinulla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, TE-palvelut valistaa suomalaisia yrittäjyyden riskeistä.
Monet yrittäjät ovat alivakuuttaneet itsensä tulojen romahtamisen varalle yksinkertaisesti siitä syystä, että varsinkaan kasvukeskuksissa kohtuullisetkaan yrittäjätulot eivät riitä rahoittamaan samanlaista sosiaaliturvaa, jota palkansaajat nauttivat.
Koronakriisi paljastaa vastustamattomalla voimalla, että suomalainen sosiaaliturvamalli kaipaa reipasta remonttia.
Jos uskallusta olisi, se kannattaisi rakentaa kokonaan alusta.
Nyt tulonsa kokonaan menettäneille yrittäjille sorvataan hätäratkaisuna oikeus työttömyysturvaan.
Kyse on perustulon kaltaisesta ratkaisusta, kutsuttiinpa sitä millä nimellä tahansa.
Samalla hallitus on hyväksymässä työmarkkinajärjestöjen esityksen siitä, että työnantajan TyEL-maksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä.
– Tämä tarkoittaa tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Tilapäinen alennus toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6.2020 ja se on voimassa 31.12.2020 saakka. Yksityisen sektorin työnantajille tämä tarkoittaa 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020, työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt esittävät.
Alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän emu-puskuria. Se on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa, joten hätäratkaisuun on varaa.
Puskuri on tarkoitus kartuttaa uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Toivoa sopii, että Suomessa vallitsee silloin nousukausi.
Suomen valtio ei ole kuin Norja, jonka öljyrahasto on maailman suurimpia ja vauraimpia sijoittajia. Norjan hallituksella on huonojen aikojen puskuria satoja miljardeja euroja. Norjassa valtio on ilmoittanut maksavansa yksityisissä yrityksissä työskentelevien ihmisten palkkoja.
Saamattomuudesta Suomen valtiota ei silti sovi moittia.
Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 5 päivään.
Vaikeuksiin joutuneet yritykset saavat siis nopeasti tuntuvia huojennuksia palkkakuluihinsa.
Samalla julkinen valta kantaa vastuuta lomautettujen ihmisten toimeentulosta. Nämä saavat toimeentulonsa joko työttömyyskassoista tai sosiaaliturvasta - kummasta, siihen vaikuttaa esimerkiksi työsuhteen kesto.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 5 päivään."
Kai tähän on määritelty konkreettinen päättymispäivä? Ettei käy sitten niin kuin KiKy-sopimukselle että tietyt tahot vaativat sen poistamisesta lisää etuja itselleen.
Mihin me pieneläkeläiset unohtuivat?
Odotetaan nyt ensin mitä tuossa tiedotustilaisuudessa kerrotaan, vai oletko "syväkurkku" ja vuodat tietoja.