Ei ole ihan jokapäiväistä, että Suomessa on poikkeustilalait voimassa. Jatkosodan ja Lapin sodan jälkeen vastaavaa ei ole koettu.
Ajatukset palaavat perustuslakiin.
Ja presidentin rooliin.
Hallitus valmistautuu mittaviin lisätalousarvoihin. Ex-pääministeri Juha Sipilä on sitä mieltä, että koronaviruksen vuoksi tehtävien taloustoimien mittaluokan tulee olla jopa 10–20 miljardia euroa.
Hallitus ei ollut suinkaan yksimielinen, että valmiuslait tulisi ottaa käyttöön. Asetus valmiuslaista edellyttää presidentin ja valtioneuvoston yhteistä valmistelua.
Vielä viime viikolla ei olisi uskonut, että hirmuisen poikkeuksellista lakipakettia olisi otettu käyttöön. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) oli epäileväinen, niin myös pääministeri Sanna Marin (sd).
VIIME perjantaina presidentti Sauli Niinistö jyrähti ne lopulta voimaan. Koettelemus palauttaa uskoa valtiojohtoon. Esimerkiksi pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Kulmuni ovat kasvaneet tehtäviensä mukana. Kumpikin on luonut uskottavuutta, että asiat ovat hoidossa ja niitä hoidetaan.
Mutta Niinistö sen päätöksen teki.
Jatkoa ajatellen kysymys palautuukin myös presidentin rooliin.
Valmiuslaki liittyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Nykyhetki osoittaa, että presidentillä on oltava myös sisäpolitiikan kriisitilanteisiin vaikutusvaltaa. Ainakin nyt se tuli tarpeeseen.
EHKÄ hallituspohjakin on onnellisin juuri tässä tilanteessa. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat pakon edessä vastuuseen. Oppositio tukee hallitusta, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Tilanne heijastuu kaikkialle.
Esimerkiksi kuntapuolen tes-neuvotteluihin.
Julkisen alan järjestöt Tehy ja Super vaativat 1,8 prosentin kuoppakorotusta muiden sopimusten päälle kymmeneksi vuodeksi. Eihän siihen julkisen puolen kantokyky riitä. Jo teollisuuden 3,3 prosentin kahden vuoden päänavauksessa on yllin kyllin. Toivottavasti yritykset – toisin kuin 90-luvulla – reagoivat kriisiin lomautuksilla eikä irtisanomisilla.
Ajatukset palaavat perustuslakiin.
Ja presidentin rooliin.
Hallitus valmistautuu mittaviin lisätalousarvoihin. Ex-pääministeri Juha Sipilä on sitä mieltä, että koronaviruksen vuoksi tehtävien taloustoimien mittaluokan tulee olla jopa 10–20 miljardia euroa.
Hallitus ei ollut suinkaan yksimielinen, että valmiuslait tulisi ottaa käyttöön. Asetus valmiuslaista edellyttää presidentin ja valtioneuvoston yhteistä valmistelua.
Vielä viime viikolla ei olisi uskonut, että hirmuisen poikkeuksellista lakipakettia olisi otettu käyttöön. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) oli epäileväinen, niin myös pääministeri Sanna Marin (sd).
VIIME perjantaina presidentti Sauli Niinistö jyrähti ne lopulta voimaan. Koettelemus palauttaa uskoa valtiojohtoon. Esimerkiksi pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Kulmuni ovat kasvaneet tehtäviensä mukana. Kumpikin on luonut uskottavuutta, että asiat ovat hoidossa ja niitä hoidetaan.
Mutta Niinistö sen päätöksen teki.
Jatkoa ajatellen kysymys palautuukin myös presidentin rooliin.
Valmiuslaki liittyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Nykyhetki osoittaa, että presidentillä on oltava myös sisäpolitiikan kriisitilanteisiin vaikutusvaltaa. Ainakin nyt se tuli tarpeeseen.
EHKÄ hallituspohjakin on onnellisin juuri tässä tilanteessa. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat pakon edessä vastuuseen. Oppositio tukee hallitusta, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Tilanne heijastuu kaikkialle.
Esimerkiksi kuntapuolen tes-neuvotteluihin.
Julkisen alan järjestöt Tehy ja Super vaativat 1,8 prosentin kuoppakorotusta muiden sopimusten päälle kymmeneksi vuodeksi. Eihän siihen julkisen puolen kantokyky riitä. Jo teollisuuden 3,3 prosentin kahden vuoden päänavauksessa on yllin kyllin. Toivottavasti yritykset – toisin kuin 90-luvulla – reagoivat kriisiin lomautuksilla eikä irtisanomisilla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt pelataan liian kovilla panoksilla. Siitä hyötyvät pääosin kansainväliset pääomapiirit.
Yksittäisille ihmisille ei sähläämisestä ole kuin haittaa. Viruksen leviämistä on nimittäin käytännössä mahdoton estää.
HUIPULTA
höpötystä, presidentti on pelkkä kumileimasin ja niin pitää myös olla, aina. Tietysti presidentti joutui valtiosäännön mukaan hallituksen/eduskunnan mukaan lähtemään poikkeuslakiasiassa.
Marssijärjestys on tämä ja sitä vahvistaa se että presidentti ei voi enää hajottaa eduskuntaa, mutta eduskunta voi tarvittaessa erottaa presidentin.
Miksi presidentti erottaa kun ei ole sosialisti ?
Mitä oikein puna fasisti höpötät.Presidentti nimittää hallituksen, mutta halitus ei nimitä presidenttiä.
Nyt alkaa ottamaan takaisin Haloselta otettuja valtuuksia, kun ei osannut maan asioita, se silloin luonnollista.
Älä kusipää sönkkää passsskaaa , presidentti on kumileimasin, seremoniajohtaja, pelle, mitä tulee sisäpolitiikkaan. Presidentti "nimittää" hallituksen, ei nimitä hallitusta.
Tuo hallituksen nimittäminen on juuri sitä kumileimasimena oloa. Presidenttihän ei päätä edes pääministerin henkilöyttä saatikka muidenkaan ministerien henkilöyttä, hän on vain kumileimasin jonka työtehtäviin kuuluu hallituksen nimittäminen. Presidentti ei voi kieltäytyä nimittämästä hallitusta.
"Julkisen alan järjestöt Tehy ja Super vaativat 1,8 prosentin kuoppakorotusta muiden sopimusten päälle kymmeneksi vuodeksi. Eihän siihen julkisen puolen kantokyky riitä. Jo teollisuuden 3,3 prosentin kahden vuoden päänavauksessa on yllin kyllin. "
Kantokyky ei riitä? Kyllä riittää, kysehän on arvovalinnoista, mihin niitä varoja käytetään, valtio ja kunnat keräävät lähes 100 miljardia euroa veroina ja veroluonteisina maksuina. Esim sipilän arvovalinta oli: miljardi pois kunnilta ja varat omille sidosryhmille navottojen maalauksiin ja talvivaaran pohjattomaan monttuun.
Samalla tavalla arvovalintoja voi valtiovalta tehdä varojen puitteissa kuin yksitysityistalouskin tekee (vaihtaisiko auton, lähtisikö lomatkalle, tekisikö remonttia.....)