Patisteliko presidentti hallitusta ottamaan valmiuslain käyttöön vai ei?
- vastaus on " kyllä vaati"
Pääministeri Sanna Marin (sd) vaikutti aidosti yllättyneeltä kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kysymyksestä.
Oli torstai 12. maaliskuuta, ja käynnissä oli eduskunnan viikoittainen kyselytunti.
Orpo kysyi, ovatko hallituksen tekemät toimet koronaviruksen pysäyttämiseksi pääministerin mielestä riittäviä. Kysymys ei itsessään ollut yllättävä – olihan oppositio keskiviikkona ja torstaina moneen otteeseen vaatinut hallitukselta tiukempaa linjaa viruksen leviämisen taltuttamiseksi.
Yllättävää oli Orpon pohjustus kysymykselleen.
Orpo viittasi saman viikon maanantaina, 9. maaliskuuta, presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä järjestettyyn tilaisuuteen, johon presidentti Sauli Niinistö oli kutsunut kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
”Kerroimme silloin, että me oppositiosta olemme valmiit tukemaan valmiuslain käyttöönottoa”, Orpo sanoi.
Tämä yllätti pääministeri Marinin. Hänen mielestään presidentin tapaamisessa ei oltu lainkaan puhuttu valmiuslain käyttöönotosta. Ihmetys kuului myös Marinin vastauksesta.
”Viittasitte tasavallan presidentin maanantaiseen tilaisuuteen, itsekin olin paikalla. Siellä keskusteltiin toki valmiuslain uudistamisesta ja päivittämisestä, mutta se ei suoraan liittynyt siihen, otetaanko valmiuslaki käyttöön nyt tässä tilanteessa”, Marin vastasi Orpolle.
Aiemmin samaisena torstaina Marinin hallitus oli ilmoittanut suosittelevansa kaikkien yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista. Vaikka muotoilussa puhuttiin suosituksesta, kyseessä oli kielto. Hallituksen ohjeistuksen mukaan aluehallintoviranomaiset esittivät massatilaisuuksien perumista.
Perussuomalaisille ja kokoomukselle tämä ei riittänyt. Ne vaativat hallitukselta kovempia rajoituksia ja toimia. Ne vaativat hallitukselta valmiuslain käyttöönottoa.
Jälkikäteen julkisuudessa on pohdittu, viivyttelikö hallitus valmiuslain käyttöönotossa. Samalla on pohdittu, mikä oli presidentti Sauli Niinistön rooli asiassa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006448429.html
Juuri naistenpäivän konsertissa tuli mitä ilmeisimmin, ei 7 korona tartuntaa vaan paljon laajemmalle levisi.
Suoraan sanoen: kokoontumiskielto tuli 2 viikkoa myöhässä ja rajojen sulkeminen taas vaarantaa huoltovarmuuden... Kuka näitä rajoituksia oikein tuunaa?
Helsingin kaupungin perjantaisten tietojen mukaan ainakin seitsemän konserttiin osallistunutta on saanut koronatartunnan, mukaan lukien ex-presidentti Martti Ahtisaaren 83-vuotias vaimo Eeva Ahtisaari.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006448583.html
Tähän mennessä ainakin 7 tartuntaa koronaan tuli, joka tulee ilman muuta kasvamaan.
- vastaus on " kyllä vaati"
Pääministeri Sanna Marin (sd) vaikutti aidosti yllättyneeltä kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kysymyksestä.
Oli torstai 12. maaliskuuta, ja käynnissä oli eduskunnan viikoittainen kyselytunti.
Orpo kysyi, ovatko hallituksen tekemät toimet koronaviruksen pysäyttämiseksi pääministerin mielestä riittäviä. Kysymys ei itsessään ollut yllättävä – olihan oppositio keskiviikkona ja torstaina moneen otteeseen vaatinut hallitukselta tiukempaa linjaa viruksen leviämisen taltuttamiseksi.
Yllättävää oli Orpon pohjustus kysymykselleen.
Orpo viittasi saman viikon maanantaina, 9. maaliskuuta, presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä järjestettyyn tilaisuuteen, johon presidentti Sauli Niinistö oli kutsunut kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
”Kerroimme silloin, että me oppositiosta olemme valmiit tukemaan valmiuslain käyttöönottoa”, Orpo sanoi.
Tämä yllätti pääministeri Marinin. Hänen mielestään presidentin tapaamisessa ei oltu lainkaan puhuttu valmiuslain käyttöönotosta. Ihmetys kuului myös Marinin vastauksesta.
”Viittasitte tasavallan presidentin maanantaiseen tilaisuuteen, itsekin olin paikalla. Siellä keskusteltiin toki valmiuslain uudistamisesta ja päivittämisestä, mutta se ei suoraan liittynyt siihen, otetaanko valmiuslaki käyttöön nyt tässä tilanteessa”, Marin vastasi Orpolle.
Aiemmin samaisena torstaina Marinin hallitus oli ilmoittanut suosittelevansa kaikkien yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista. Vaikka muotoilussa puhuttiin suosituksesta, kyseessä oli kielto. Hallituksen ohjeistuksen mukaan aluehallintoviranomaiset esittivät massatilaisuuksien perumista.
Perussuomalaisille ja kokoomukselle tämä ei riittänyt. Ne vaativat hallitukselta kovempia rajoituksia ja toimia. Ne vaativat hallitukselta valmiuslain käyttöönottoa.
Jälkikäteen julkisuudessa on pohdittu, viivyttelikö hallitus valmiuslain käyttöönotossa. Samalla on pohdittu, mikä oli presidentti Sauli Niinistön rooli asiassa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006448429.html
Juuri naistenpäivän konsertissa tuli mitä ilmeisimmin, ei 7 korona tartuntaa vaan paljon laajemmalle levisi.
Suoraan sanoen: kokoontumiskielto tuli 2 viikkoa myöhässä ja rajojen sulkeminen taas vaarantaa huoltovarmuuden... Kuka näitä rajoituksia oikein tuunaa?
Helsingin kaupungin perjantaisten tietojen mukaan ainakin seitsemän konserttiin osallistunutta on saanut koronatartunnan, mukaan lukien ex-presidentti Martti Ahtisaaren 83-vuotias vaimo Eeva Ahtisaari.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006448583.html
Tähän mennessä ainakin 7 tartuntaa koronaan tuli, joka tulee ilman muuta kasvamaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei pressa voi mitään vaatia, vaan:
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa ”tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Valmiuslaissa järjestys on päinvastoin. Valmiuslain mukaan poikkeusolot toteaa ”valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa”.
Sanajärjestyskin osoittaa, että valmiuslain käyttöönottamisen osalta valta on nimenomaan valtioneuvostolla.
Lopullinen valta on tietysti eduskunnalla, jonka tehtävä on hyväksyä tai hylätä hallituksen antama valmiuslain käyttöönottoasetus.
Nyt on kriisiaika, ja voi vaatia.
Nyt pitää saada ilman politikointia koronaan paras mahdollinen hoito hallituksen puolelta, tarkoittaa että tulee tilalle osaavaa porukkaa. Ei me saa näiden Kiurujen ym Marinien, Pekosten jne saa maata saastuttaa koronalla.
valta on nimenomaan VALTIONEUVOSTOLLA....
Presidentin piti olla valmiuslain käyttöönotossa täysin sivuroolissa, mutta toisin kävi: Sauli Niinistö on ollut aivan keskiössä.
Poikkeustila ei ole enää jossain toisaalla: muissa maissa tai kirjojen sivuilla. Se on jo osa arkeamme. Elämme sen keskellä.
Jo tässä vaiheessa voi sanoa, että tasavallan presidentti ei ole valmiuslakiprosessissa jäänyt mopen osaan.
Ei ole jäänyt, vaikka juuri presidentin vallan leikkaamisesta vuonna 2008 nykyistä valmiuslakia uudistettaessa riideltiin oikein kunnolla.
Suomessa tuli vuonna 2000 voimaan uusi perustuslaki, jossa leikattiin merkittävästi presidentin valtaa. Perustuslakiuudistuksen pohjalta Matti Vanhasen (kesk) hallitus päätti sittemmin uudistaa myös valmiuslakia.
Tarkoitus oli pienentää presidentin roolia.
Vanhan valmiuslain mukaan presidentti antaisi asetuksen, jonka myötä valtioneuvosto saisi oikeuden käyttää laajempia toimivaltuuksia. Tämä asetuksen anto-oikeus haluttiin uudistuksessa siirtää presidentiltä valtioneuvostolle.
Se ei miellyttänyt silloista tasavallan presidenttiä Tarja Halosta.
Halonen ilmaisi vastustavansa lakimuutosta, mutta siitä huolimatta Matti Vanhasen hallitus vei sitä eteenpäin ja antoi muutoksesta vuonna 2008 lakiesityksen.
Presidentti Halonen kirjautti lakiesitykseen eriävän mielipiteensä, mikä oli hyvin poikkeuksellista.
Esitys ei Halosen mielestä ollut ”eräiltä osin loppuun asti harkittu eikä oikein ajoitettu”.
”Uusi esitys kaventaa olennaisesti presidentin toimivaltaa ulkopolitiikan johtajana ja ylipäällikkönä juuri yhteiskuntamme vaikeimpina aikoina ja jättää lisäksi yhteistoimintamallin juridisesti epämääräiseksi”, Halonen totesi lausumassaan.
Vanhasen hallitus ei Halosen kritiikistä hätkähtänyt vaan vei lakiesityksen eduskuntaan.
Eduskunnassa oppositiopuolue Sdp vastusti kiivaasti presidentin roolin heikentämistä.
Hallituksen esityksen mukaan valmiuslain käyttöönottoasetuksen antaisi yksin valtioneuvosto. Sdp esitti, että sen antaisi presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Sdp:n argumentti lähti siitä, että kansakunnan ollessa kriisissä kaikkien valtion ylimpien johtoelinten – presidentin, hallituksen ja eduskunnan – tulee olla näkyvästi mukana asioista päätettäessä. Toisaalta Sdp:n mukaan oli ongelmallista, että valtioneuvosto antaisi asetuksen, jossa nimenomaan sille itselleen annetaan mahdollisuuksia puuttua kansalaisten perusoikeuksiin.
Se päättäisi siis itse omien valtaoikeuksiensa kasvattamisesta. Toki asetus vaatisi myös eduskunnan siunauksen.
Eduskunnan täysistunnossa vuonna 2010 Sdp:n kansanedustaja Jacob Söderman veti jopa Hitler-kortin esiin.
Valmiuslain muutokset kuitenkin jumahtivat perustuslakivaliokuntaan. Valiokunta arvioi valmiuslain muutosten olevan niin merkittäviä, että ne pitää säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Niinpä valmiuslain muutokset piti jättää lepäämään vaalien yli, jotta toinenkin eduskunta hyväksyy ne.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Sdp pääsi Jyrki Kataisen (kok) johtamaan hallitukseen. Mutta yllättäen Sdp ei enää vastustanutkaan presidentin vallan vähentämistä valmiuslaissa.
Sdp:lle sopikin ihan hyvin, että valtioneuvosto antaa yksin asetuksen valmiuslaista.
Sdp:n täyskäännökseen saattoi vaikuttaa se, että Tarja Halonen oli juuri tulossa toisen presidenttikautensa loppuun ja kokoomuksen Sauli Niinistöä pidettiin hänen todennäköisenä seuraajanaan.
Valmiuslain muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 2011.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) todettiin lauantaina 71 uutta koronavirustartuntaa.
Kyseessä on jälleen suurin yhtenä päivänä todettu tartuntamäärä lauantaina . Edellinen suurin lukema todettiin perjantaina, jolloin tapauksia oli 53.
Tähän mennessä HUSissa on todettu yhteensä 378 tartuntaa.
Muista sairaanhoitopiireistä lauantain uusista tartunnoista ovat tiedottaneet jo Pirkanmaa ja Kanta-Häme.
Pirkanmaalla uusia tartuntoja todettiin lauantaina 6 ja Kanta-Hämeessä yksi.
Oliko ne kaikki kepuleita vai.? Miksi muutoin kirjoittaisit täysin palstan aiheeseen kuulumatonta.