Ihminen ei ole netti

Törmäsin tähän ajatukseen näin some aikana, ja varsinkin tämän korona kriisin aikana. Kaikkina aikoina ihminen =ihminen. Ei kone, joku elektroniikan kaltainen kapistus joka saisi elämäänsä tyydytyksen ja onnen netistä.
Itse ajattelen että on mikä kriisi tahansa, ihminen tarvitsee toista ihmistä. Tietokone, puhelin, ovat loppujen lopuksi hyvin kylmiä ja etäisiä ihmisten suhteiden ylläpitoon.
Tottakai ymmärrän, miksi niiden käyttö on lisääntynyt huimaa vauhtia ja varsinkin nyt, kun on rajoituksia päällä, mutta pointtini on se, että ihmistä ei koskaan korvaa mikään kone.
Toisaalta hyvin surullista, miten yksinäinen voikaan olla tälläisenä aikana. Toisaalta taas on helppo käynnistää tietokone ja "ottaa yhteyttä" - joltain netin kanavalta.
Tämä ei kuitenkaan anna ihmiselle sitä perimmäistä lohtua yksinäisyyteen.
Minä olen sitä mieltä, että ihmiset kuuluvat ehdottomasti ryhmään, joukkoon, yhteyteen toiseen ihmisten kanssa.
Vaikka olisi sielläkin yksin tai yksinäinen, tuntuisi yksinäiseltä, niinkuin monesta meistä varmasti tuntuu, se on kuitenkin "etäyhteyttä" - ihmisten parissa. Eli eri asia kuin yhteys koneen välityksellä.
Itse vierastan paljonkin tätä sosiaalisen median aikakautta. En voi sille mitään, mutta näin vain koen. Mediassa on omat hyvät puolensa, mutta myös huonot. Ja huonoa on se jos mediasta tulee elämän keskipiste. Tietokoneista, puhelimista tulee kommunikoinnin ainoa väline, ihmiskontaktien sijaan.