Sanoista sanoja

Sen verran heräsi, että Wittgenstein sanoi kertomallasi tavalla ns. varhaiskaudellaan. Sen jälkeen hän huomasi tehneensä useita vakavia virheitä ja palasi jälleen filosofian pariin. Kielen kuvateoria ei riitä kielen luonteen tutkimiseen, koska kielen tehtävä maailman kuvaajana on vain yksi sen käyttötarkoituksista ja on olemassa muitakin kielen käyttötapoja.

Tosin myöhemmin jälleen Wittgenstein väitti säilyttäneensä näkemyksensä siitä, että filosofiset ongelmat johtuivat kielen väärinkäytöstä, mutta nyt hänen mukaansa kielen väärinkäyttöä on kahden tai useamman kielipelin sekoittaminen.

Kielipelin idea ja sen vaikutukset ovat yksi omaan elämänfilosofiaani eniten vaikuttaneita ajatuksi. Sinä ehkä hieman latistat sanojen merkitystä. Miksi, se voisi olla kiinnostavaa pohtia? Ei mulla muuta.

Minä jotenkin herkistyin.

Filosofia toimii aina kun se herkistää.

On helppo sanoa että tuossa aloituksessa ajatellaan. Ihan riippumatta siitä mitä minä esitetystä sisällöstä olen mieltä.

""-Joku menee terapeutille ja puhuu joukon sanoja. Terapeutti vastaa joukolla sanoja. Ongelmat ratkeaa. (Läsnäolo myös tärkeää?)""

Hmmm.. Ei pidä unohtaa että tuossa puhuu myös raha..

Kuvittele mielessäsi tuhatkulmainen monikulmio. Kuvittele sitten mielessäsi 999-kulmainen monikulmio. Huomaatko eron mielikuvissasi? Melikuvan luominen on vaikeampaa kuin noiden monikulmioiden ajatteleminen? Voimme ymmärtää mistä on kyse vaikkemme voisikaan luoda asiasta mielikuvaa.

"Mulla on filosofinen ongelma. Kuvaan sitä joukolla sanoja. Joku vastaa ja ratkaisee ongelman joukolla sanoja."

Kieli on kommunikointiväline joka koostuu sanoista. Sanat taas viittaavat aina johonkin niiden sanojen ulkopuoliseen asiaan joiden symboleja ne sanat ovat. Sanoilla itsessään ei ole mitään merkitystä vaan ne ovat enemmän tai vähemmän mielivaltaisia kirjain- tai äännekokonaisuuksia joihin liittyy aina jokin yhdessä sovittu tai käytännön kautta vähitellen muokkaantunut mielikuva joka voi taas olla enemmän tai vähemmän tarkka kuvaus suhteessa johonkin konkreettiseen koettavissa olevaan asiaan tai ilmiöön.

Kieli ei ole ainoa eikä edes kaikissa tapauksissa välttämätön tapa kommunikoida - myös eleiden ja kuvien avulla voi välittää mielikuvia ja silloin niillä eleet ja kuvat ovat jonkun niiden ulkopuolisen asian symboleja.

"Vuonna 1984-romaanissa esitellään uuskieli, jota käyttäen on mahdotonta ajatella väärin, koska kielestä puuttuvat Puolueelle vahingollisten ajatusten ilmaisuun tarvittavat sanat."

Samantapaista kielen sanojen merkityksien muokkausta harrastettiin myös Neuvostoliitossa ja periaatteessa myös kaikessa mainonnassa ja propagandassa. Kun perinteiset kieleen yhdistetyt mielikuvat muutetaan niin samalla muuttuu myös ihmisten tapa ja kyky hahmottaa kokemaansa.

Tämä ilmenee monella tavalla myös nykyisessä tieteessä ja periaatteessa kaikessa ihmisten toiminnassa . Esim. sana 'tietoisuus' korvataan usein sanalla 'aivot' vaikka todellisuudessa tietoisuuden ja aivojen välinen suhde on edelleen ratkaisematon ongelma. Nykyään on muotia sukupuolineutraalius ja monikulttuurisuus joten monet vielä muutama vuosikymmen sitten yleisessä käytössä olleet ilmaisut ovat nykyään "pannassa" kuten tiedemies joka viittasi sekä naispuolisiin että miespuolisiin tieteilijöihin (=sukupuolineutraali ilmaisu).
....
"Kuvittele mielessäsi tuhatkulmainen monikulmio. Kuvittele sitten mielessäsi 999-kulmainen monikulmio. Huomaatko eron mielikuvissasi?"

Useimmilla ihmisillä 999 & 1000-kulmaisen monikulmioon liitetyt mielikuvat ovat oletettavasti hyvin samantapaisia koska mielikuva sellaisenaan on harvoin eksakti mutta kuitenkin useimmissa tapauksissa riittävän eksakti jotta kommunikointi toimii. Vaikka matematiikka on myös kieli niin luonnollista kieltä ei voi korvata matemaattisella kielellä kuin jossain erikoistapauksissa kun taas matemaattisen kielen voi useimmissa tapauksissa ilmaista myös luonnollisella kielellä vaikkakin itse laskenta onkin sitten tarpeetonta, liian hidasta ja kömpelöä luonnollisen kielen avulla.

....

"Oikeastaan aina lukiessa sanojen sekaan sekoittuu mielikuvia. Mahdoton sanoa onko näin kaikilla."

Sanoihin liittyy aina mielikuvia edellyttäen että sanat liittyvät johonkin sellaiseen kieleen minkä ymmärtää ja hallitsee. Ajattelu toimii aika pitkälle mielikuvien, vertauskuvien ja analogioiden kautta joissa jo tunnetuista asoista siirrytään tuntemattomiin tai vähemmän tunnettuihin asioihin. Jos taas ei ymmärrä kieltä (esim. kiinaa tai sanskriittia) niin niillä kielillä ilmaistuihin sanoihin ei liity mielikuvia ja tilanne on periaatteessa sama kuin syntymästään asti sokea alkaisi nähdä mutta näkee vain erilaisia värillisiä läiskiä mutta ei kykene yhdistämään niihin mitään aikaisempaa kokemusta eikä mielikuvaa.

Jos rupeen ajatteleen sanojen ja puheen funktioita niin niitä on hyvin monia laidasta laitaan. Pääosaa näyttelee kuitenkin Intialaisen veeda tiedon esittelemä: MIELI. Mieli koostuu kolmesta hienojakoisesta elemenetistä: ÄLY, (Tunnne) ja Väärä Minä eli ego.

Ensin mieleen johtuu ego, joka on tahdonvoima ja pyrkii puheen avulla saamaan tahtonsa lävitse eli orjuuttamaan muut ihmiset. Ego kehittyy voimakkaksi kun on oikeassa seurassa eli itseään yli 10 vuotta vanhempien henkilöiden kanssa tekemisissä. Samanikäisten seurassa ego ei kehity ja esimerkiksi koululaitoksessa ovat kaikki samanikäisiä; mikä on egolle lamaannuttavaa.
Sitten mieleen johtuu ÄLY, joka puhumalla saa mielestäni itseensä lisää voimaa ja järkevyyttä. Ihminen puhuu itselleen eikä sille joka kuuntelee. Hän selventää omia ajatuksiaan näennäisesti puhumalla toiselle, mutta puhuukin itselleen. Intialaisten mukaan ÄLYN perusta ovat kuvat, patsaat ja hahmot eli muodot. Mutta itse pohdiskelen sitä: Voiko ihmisen aivot, järki ja äly ylipäänsä olla olemassa ellei ihminen koko ajan ajattele ja puhu itselleen. Muut ovat sivuseikka.
Kun menet terapeutille ja puhut mitä puhut sanoja ja ajatuksia niin ainoastaan itse niistä voit hyötyä. Voisit yhtä hyvin puhua peilin ääressä itsellesi.
Kolmantena on TUNTEET eli joku voi puhua saadakseen toisen ihastumaan itseensä tai kerjätä ystävyyttä, sääliä, rahaa yms.

Mitä olen yllä kirjoittanut on omia ajatuksiani eikä Intialaisia veeda ajatuksia. Kuitenkin väitän, että kaikki puhe ja sanat perustuvat kolmeen hienojakoiseen elementtiin, jotka ovat Intian esittelemät.
Myös buddhalaisilla on paljon tietoa asiasta.

Länsimainen filosofia on sanan ja puheen funktioiden suhteen lähes metafysiikkaa. Bernard Russel esim. puhui pöydästä, pöydistä ja pöydän ideasta tavalla, joka mielestäni oli kyllä hyödyllinen ja äärimmäisen kiehtova, vaan ei kovin Älykäs.

Kiva keskustelu. Filosofia pohtii myös ulottuvuuksia. Aika vaikeaa hamottaa vaikka sanoilla muita kuin 1,2 ja 3 ulottuvuutta. Itse pystyn juuri ja juuri hahmottamaan 4 ulottuvuutta 5 ja 6 ovat mahdottomia hahmottaa ajattelun ja kielen kautta. Siinä tulee stoppi filosofialle minulla. Eikä auta Wittgensteinakaan yhtään vaikka kyse olisi ulottuvuukisenkin kohdalla kielipeleistä. Mutta ulottuvuuksien käsittäminen kertoo miten aistit rajoittavat asioiden hahmottamista ja se on tuskastuttavaa. Ei pääse pois mielen vankilasta vaikka haluasi. Sitä paitsi äärettömyyksiä voi olla rajaton määrä, teoriassa ainakin. Ei ole siltä kantilta katsottuna aivot kovin kummoiset. Mutta suurin osa ihmisiä ei huomaa tälläisiä pikku asioitakaan.

Mikä se filosofinen ongelma oli?

Sanat johtaa usein tekoihin. Sanat muokkaavat käsityksiä. Sanat jäävät jälkeen menneestä. Sanat kirjoitetaan ylös kuten ne on sanottu. Usein kokonaisuus määrittelee koko asian, joten yksittäinen lause keskeltä nostettuna ei kuvaa asiaa oikein tai vie harhaan. Jotkut kokevat, että tiivistelmä eli asia tai johtopäätös lyhyesti riittää, toiset haluavat perehtyä ajatuksen kulkuun eli siihen miten lopputulokseen päädyttiin. Jotkut miettivät sanojen ja sanajoukkojen syitä ja toiset seurauksia. Joidenkin mielestä kaikki millä on jotain merkitystä on jo vähintään kertaalleen sanottu, joidenkin mielestä kaikella mitä sanotaan oli hullua tai ei on joku merkitys tai tarkoitus. Toisille se kuka sanoi on tärkeintä, toiset ajattelee, että asia sanomasta riippumatta on tärkein. Joidenkin mielestä kaikkien asioiden ääneen sanominen ei ole jollekin sopivaa, mutta jollekin toiselle taas on. Tai odotetaan yhdestä suusta vain yhden tyyppisiä sanoja.

Liittyen ehkä Wittgensteiniin.

-Tietyt asiat pystytään sanomaan tarkasti ainoastaan tietyillä sanoilla.

-Kenties esim. tietoisuuteen liittyen pitäisi keksiä uusia sanoja, jotta sen arvoitus ratkeaisi. Vai olisiko siitä apua, koska nuo uudet sanat määriteltäisiin vanhoilla sanoilla. Kenties aivotutkijan havainnoista ja tietoisuuden kokijan kuvailuista saisi todella uusia sanoja.

--
heisielu

J.Campbell: Parhaat ideat ymmärretään usein väärin, koska ne ylittävät sanat/ nousevat sanojen yläpuolelle.

--
heisielu

vastaa kutsuun, kun vielä kuulet sen
Koska kukaan ei tee sitä, jos sinä et tee sitä.

..
(mystikko) H

Paskanjauhanta on tärkeää, eläminen ei. Tuon tiesivät jo muinaiset roomalaiset.

- sanoilla rakennetaan sivilisaatiota.
- sanoja voi käyttää myös päihtymiseen

..
H

Jos haluat ymmärtää syvällisemmin, mistä meidän maailmassa on kysymys, katso tämä video sanoista ja niiden merkityksistä:
https://www.youtube.com/watch?v=Lo1nnrn36F4&lc=UgyZiuACnpmmOBg4GFd4AaABAg.9xr0Z107_Ro9zKuinH_78K
Kyse ei ole meille kerrotuista merkityksistä, vaan niistä kaikista sanoista, joista ei ole kerrottu mitään!

kun muutat kieltä,
muutat myös todellisuutta?

Podcasteja eli puheohjelmia kuunnellessa olen huomannut niiden (sekä positiivisen että negatiivisen ) vaikutuksen. Parhaita on yleensä olleet "haastattelut" joissa kaksi ihmistä puhuu keskenään. Kun ihmiset ovat lisäksi autenttisia rehellisiä persoonia ja aihe kiinnostava, syntyy kiinnostava ilmapiiri. Vastaavasti päinvastaisesta vaikutelmasta tulee vaihdettua kanavaa. Joskus voi tosin myös oppia niiltä, joiden kanssa on eri mieltä.
Joku on sanonut, että "truth set you free, but first it will piss you off". (vihollisesi voivat olla väärässä kaikessa paitsi siinä ettet voi vihata heitä enenpää kuin itseäsi)
Totuus vapauttaa näkemään todellisuutta ja keskeneräisyyttä. "Suvaitsevainen" maailma on liikaa rasistien, sovinistien ja natsien varassa.
Logos- eli Sana on totta, koska se ei viittaa "faktoihin", vaan itse todellisuuteen sen inhimillisessa persoonallisessa muodossa. Sen valossa varjot loistaa.

Logos edustaa persoonallista aitoa todellisuutta. Alussa oli Sana, ja sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala.(kirjoitusten mukaan) maailma on langennut, varjojen paikka. Varjo kuvaa näytelmää ja kaaosta .Kuitenkin kaikilla on maski(persona), jonka takana on ihminen.
Ilman Logosta, maskit voi muuttua "todelliseksi"ja sulaa naamaan. Sitten näytelmän mestari kuitenkin tulee, ja käskee riisumaan naamiot. Tämä valta oli siis Logoksella(ja kuten muistat maski eli persona oli naamio ei todellinen minuus)
Sana kutsui esiin todelisen ihmisyyden ja lopetti (valheellisen) näytelmän ja maskit putosi maahan.

Onhan tuo sanojen merkityksellisyys todistettu moneen kertaan ilmastonlämpenemispalstalla kun ihmisen toimilla jotain todistellaan.