"Masennus voi suojata mieltä, asiantuntijat yllättävät: Se tulee, kun sitä tarvitaan." Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 2/2020. Jutussa käytetyt lähteet: asiantuntjiat, Terveyskirjasto ja Työterveyslaitos. Juttu löytyy netistä googlaamalla otsikon.
Jutun asiantuntijat puhuvat ns. uudesta masennustiedosta, vaikka täällä roskapalstalla nuo asiat on tiedetty jo vuosikausia.
Jutun asiantuntijat puhuvat ns. uudesta masennustiedosta, vaikka täällä roskapalstalla nuo asiat on tiedetty jo vuosikausia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mistäköhän johtuu se että jotkut ihmiset ei uskalla hakea apua masennukseen
kaikkia syitä ei asiantuntijat kerro jutussa https://www.terve.fi/artikkelit/masennus-voi-suojata-mielta-asiantuntijat-yllattavat-se-tulee-kun-sita-tarvitaan
Joo,nuo on ihan oikeita asioita mitä tuossa puhutaan pitkään jatkuneesta stressistä ,mahavaivoista ,päänsärystä huonosta itseluottamuksesta ja itsestään selviytymisestä.
Mitään takeita ei ole sille että masentunut parantuisi sinänsä koskaan ja liäkkeistä voi olla apua joillekin mutta harva niitä jaksoo koko ajan syödä.
Mut pakko kai mun on ,muuten lähtöö varmoon henki.
Kuulostaa siltä että olet hyvässä hoidossa. Diagnoosi oikea ja lääkitys sen mukainen. Kyllä se siitä!
Hienoa, että ovat nuo toimittajatkin innostuneet perehtymään ikivanhoihin masennusta selittäviin hypoteeseihin, jotka ollaan tunnettu kyllä hyvin pitkän aikaan. Itse opin tuon lähes vuosikymmen sitten evoluutiopsykologian kurssikirjasta. Masennus on usein seurausta adaptaatiosta, joka auttaa välttämään uhkaavia tilanteita. Ihmisen luonnollisessa ympäristössä se harvemmin kroonistuu, koska ihmiset ovat suurimman osan historiastaan eläneet pienissä laumoissa, joissa ei voi jäädä yksikseen neljän seinän sisään syömään pillereitä. Osin tämän vuoksi alkuperäisheimoissa tavataan aika vähän masennukseen viittaavaa ulkoista käyttäytymistä. Nykyisessä elinympäristössä on paljon tarjolla erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joilla voi kätevästi käsitellä toivottomuutta ja näköalattomuutta ja traumoja. Diagnoosin avulla niitä voi sitten syödä luvan kanssa ja syrjäytyä neljän seinän sisään. Kun katsoo työkyvyttömyyseläkkeiden kehitystä, niin diagnoosipohjainen ja lääkekeskeinen hoitojärjestelmä onkin aika tehokkaasti kroonistanut masennusoireita entisestään. Onhan se toki hyvä, että pääsee mahdollisimman nopeasti anteliaan ja mukavasti sairauden kulkua kroonistavan kuntoutusjärjestlemän piiriin.
Tuskinpa sen lääkityksen tarkoituksena on syrjäyttää ketään yhteiskunnallisesta toiminnasta kotiinsa neljän seinän sisälle. Olen ymmärtänyt näiden lääkitysten tarkoituksena olla lievittämässä masennuksen vaikutusta henkilöihin.
Osut naulan kantaan, mitä toteat diagnoosipohjaisesta ja lääkekeskeisestä hoitojärjestelmästä, joka puolestaan johtaa kroonistavaan kuntoutusjärjestelmästään.
Masennuksesta ja masennuksen hoidosta käytävä julkinen keskustelu on ollut Suomessa tosi yksipuolista. Ikään kuin ylhäältä päin johdettua. Mutta ehkä keskustelu monipuolistuu, kun huomataan, miten kalliiksi käytössä oleva hoitolinjaus on tullut, vaikka masennuslääkkeiden kaikkivoipaisuuteen uskova virkakoneisto on ajattellut, että pillerit parantavat halvalla.
Hyvä ja tarpeellinen lehtijuttuhan tuo on. Se palauttaa myös mieleen julkiset keskustelut THL:n roolista Suomen terveysjärjestelmässä.
Kansalaisten pitää voida luottaa siihen informaatioon, mitä ylimmät THL-viranomaiset antavat, joten siksi on hyvä, että jutussa masennushoidoista puhuva THL-viranomainen ilmaisee avoimesti edes jossain viestinnässään myötäilevästä asenteestaan lääketeollisuuteen päin, kuten jutun asiantuntija on tehnyt esimerkiksi twitterviestinnässään. Mitä tarkemmin kansalaiset tietävät asiantuntijoiden sidoksista, sitä helpompi kansalaisten on arvioida heidän luotettavuutensa tasoa niissä asioissa, mistä he puhuvat. Ja jos tulee tunne, että annettu tieto tarvitsee rinnalleen laajempaa näkemystä, niin sitten sitä etsimään, ja saatuja tietoja vertailemaan!
Googlaamalla löytyy masennuksen käypä hoito -suositus. Sitä on täsmennetty äskettäin.
Täsmennyksen syynä on ollut se, että terveydenhuollon ja valvontajärjestelmien eri tasoilla on havaittu vakavia(?) puutteita masennuksen hoitoon määrättyjen lääkkeiden haittojen seurannassa. Koska lääkäreiden tulee osata havainnoida määräämiensä hoitojen ja lääkkeiden haitat potilaissaan jo koulutuksensa perusteella, niin johtopäätös ilmenneiden ongelmien syistä lienee se, että lääkäreiden perus-, erikoistumis- tai täydennyskoulutuksessa on vakavia puutteita, tai sitten lääkärinkoulutuksen opit ovat liian usein jääneet masennuslääkehypetyksen varjoon.
Nyt toivotaan, että masennuksen käypä hoito -suosituksen täsmennys lääkehaittojen seurannan tarpeellisuudesta ohjaisi lääkäreitä muistamaan koulutuksensa antamat opit. Lääkärin työssä ei riitä, että osaa kirjoittaa lääkereseptejä hyötyperusteella. On myös osattava olla kirjoittamatta lääkereseptejä haittaperusteella.
Vinkistä vihiä: Psykiatrian päänavaus on kiinnostava kirja lääkärin työstä (ja paljon muustakin). Mieleeni jäi kohta, jossa kuvataan potilastapauksen avulla, miten välttämätöntä lääkärin antaman hoidon onnistumiselle on, että hän nopeasti havaitsee tilanteet, joissa hänen määräämänsä lääkitys aiheuttaa potilaalle haittaa, ja sen jälkeen osaa toimia heti ammatillisesti oikein, potilaan parhaaksi.
Ammatilliseettinen pähkinä: Miten lääkärin tulisi menetellä, jos hän itse tietää, että hänellä ei ole masennuksen käypä hoito -suosituksen antamasta ohjauksesta huolimatta aikaa tai mahdollisuutta tai riittävästi tietoa, jotta voisi seurata potilailleen määräämiensä masennuslääkkeiden mahdollisesti ilmeneviä vakaviakin haittoja, eikä hän tunne voivansa luottaa potilaidensa tekemiin haittahavaintoihin?
Ei se kyllä mitään mieltä suojaa..
Ainoastaan liäkkeet voi nostoojonniinverran mielialaa mutta kyllä siihen vaikuttee ravinto ja liikuntakin..
Ei sitä vaikeimpina päivinä piäse edes sängystä ylös
Sittä helpottee joskus viikon piästä