Jottei elämä siellä kotonakaan kävisi liian ikäväksi lähi viikkoina ja kuukausina, listataan mukavia asioita, joita voi tehdä kotona, kun kokoontumiset, ravintolat, kahvilat ja muut on boikotissa ja liikkumistakin pitää rajoittaa.
Kyllä kotona on kivaa!
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä leivoin tänään mustikkapiirakkaa. Eli taas olin se laiska läski joka käytti aikaa herkutteluun, kun enemmin pitäisi kotijumpata.
Minä ostin lankoja ja opettelen neulomaan uudestaan, pitkästä aikaa. :)
Kiwaa hommaa, onnea tälle.
Pientä kuntoilua ja musiikkia.https://youtu.be/LnFJJfwiwb4
Yksinäisyys korostuu,ikävä tunne.Onnellisia näinä sinkku aikoina ihmiset, joilla kumppani,jota paijata kun ahdistaa.
Muistinkin miten mukavia lautapelitkin on.
Mä en tajua näitä jotka valittaa yksinäisyyttä ja sitä ettei viihdy kotona omassa seurassa. Yleensä suhteiden A ja O on se että siihen menee kaksi ehjää ihmistä jotka voi hyvin yksinkin ja viihtyy myös omassa seurassaan voiden kokee laadullisesti hyvää ja onnellisuutta itselleen tuovaa elämää yksinkin.
Jos maailma hajoaa yksin sinkkuillen, niin todennäköisesti ei ole kovinkaan psyykkisesti tasapainoinen ja ehjä. Tarkoittaa suhteelle erittäin raskaita aikoja sillä kun toinen on psyykkiesti niin rikkinäinen että tarttee sitä seuralaista elämäänsä jatkuvasti jotta pää pysyy kasassa ja voi tuntea olonsa hyväksi, niin se todennäköisesti sille toiselle osapuolelle suhteen alun jälkeen alkaa käymään raskaaksi ja ahdistavaksi. Voi tulla tunne että toinen tukahduttaa riippumisellaan kokonaan.
Minusta se on positiivista että viihtyy omassakin seurassa eikä saa paniikkikohtauksia, itkuromahduksia ja halua hypätä katolta heti kun on viikon yksin kun kumppani on vaikka nyt lomamatkalla.
Mä en kauheesti oo ehtinyt kotona oleskeleen kun työt vielä pyörii. Tänään juuri käydään eduskunnassa kohtalokkaita keskusteluja siitä mikä on munkin työtilanne tämän viikon jälkeen. Uskon että työtä on tämä viikko oli päätös mikä vain mutta sunnuntaihin sitten pysähtyy ja alkaa kotoilu mullakin.
Varmaan pitkän työrupeaman jälkeen ensimmäisen viikon vaan nukun. On vähän univelkoja tullut vaihtelevista työajoista ja pitkistä työmatkoista johtuen,
Sitten varmaan alan liikuntaharrastukset ja piirustusharrasteet. Yhdet housut on roikkunut tossa 4 kk kun niiden lahkeita pitäisi lyhentää mulle sopiviksi. En oo vaan ehtinyt kun työ on vienyt koko päivän kaikelta leveydeltään.
Sit ehkä kun noi remontit on hoidettu tähän asuntooni niin teen suursiivouksen. Mut en ennen sitä kun noi remppamiehet kuiteskin sotkee kun maalailee ja porailee ja kävelee likaisilla kengillä edes ja takas.
Olet aivan oikeassa, ihmiset jotka viihtyvät paljon itsekseen, tulee valita samankaltainen partneri,luulen kuitenkin, että vähällä kommunikoinnilla ja hellyyden puutteella on ikävä seuraus.Myös ihmisten jotka tykkäävät keskustella ja pitää toisiaan hyvänä useammin kannattaa valita partnerinsa tarkoin.Uskon läheisyyden voimaa,rakkauteen,en kaveruuteen.
Tarkoitan tätä:
Haasteena läheisyys ja erillisyys
Sitoutumisen keskeinen haaste on ratkaista toisaalta läheisyyden tarve ja toisaalta oman tilan, erillisyyden tarve. Jos peruskokemus maailmasta on se, että on turvallista mennä läheiseen ihmissuhteeseen, silloin on olemassa valmiuksia liittyä toiseen ihmiseen. Toinen kysymys on se, voiko luottaa siihen, että suhteen sisällä löytyy tilaa itselle tärkeille asioille ja omalle tahdolle niin, että molemmat voivat kokea saavansa perustarpeensa esiin ja toteutetuksi. Onko molemmilla sananvaltaa asioista päätettäessä? Vai onko niin, että vain toisen menot ja jutut ovat tärkeitä ja toisen tarpeet saavat vähemmän tärkeinä aina väistyä?
Tällaisessa tilanteessa voidaan puhua jopa hyväksikäyttösuhteesta. Usein hyvä mittapuu jonkin tilanteen arvioimiseen on se, voidaanko asetelma hyväksyä myös toisinpäin käännettynä. Jos toinen saa aina tehdä jonkin asian, niin olisiko se yhtälailla hyväksyttävissä toisen tekemänä? Ja onko tämä asia omien perusarvojen mukainen?
Intiimiyden rakentaminen parisuhteessa vie oman aikansa. Siihen kuuluu oman itsen laajentaminen sisältämään kumppani. Samalla kun kumppani sisällytetään tähän intiimiyteen, on kummankin tärkeä säilyttää oma erillisyytensä ja yksityisyytensä.
Jos tämä onnistuu, samalla kun voidaan kokea yhteisyyttä ja läheisyyttä, kumpikin voi olla myös erillinen yksilö. Yksilöllisyys on sitä, että voi harrastaa omia harrastuksia ja seurustella omien ystävien kanssa ilman, että se uhkaa puolisoa. Tarvittaessa voi myös saada kahdenkeskisiä hetkiä ja läheisyyttä toisen kanssa. Tärkeintä on kokemus siitä, että voi itse säädellä saamansa läheisyyden ja erillisyyden määrää tarvitsematta alistua ja elää liikaa toisen ehdoilla.
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_lahtokohtia/sitoutuminen_ja_laheisyys/
Olen aina viihtynyt kotona hyvin, joten ei tämä kovin suurta muutosta aiheuta.
Ravintoloissa käyn muutenkin tosi harvoin, enkä viihdy - en koskaan ole viihtynyt - juurikaan yöelämässä, joten siinäkään en koe mitään menettäväni.
Liikuntaa olen aina harrastanut paljon ja sen vastapainona lukemista. Samoin teen nytkin, ei muuta muutosta, kuin että kuntosali jää pois. Sinänsä se on aika harmillista, mutta toisaalta senkin ajan käytän nyt muuhun liikuntaan.