Pieksämäellä koronaa

Joku yskäsee naamaas, nii sit on.

No miksi sitä täällä kuulutat. Ei kukaan halua lähettyvillesi. Eli jos pysyt kaukana muista,muutkin pysyy. Siivosin itse kotini ja teen etätöitä täällä siistissä levollisessa kodissani. Ai että. En minäkään kaipaa ihmisiä höpöttämään.

Mistä psykopatiassa on kysymys?
Viime aikoina psykopatia on ollut suosittu televisio-ohjelmien ja kirjoitusten aihe. Useimmiten psykopatia on nähty sairautena, joka liittyy aivojen häiriöihin. Sairauden määrittäminen on kuitenkin vaikea tehtävä, koska moni sairaus täytyy määrittää jonkin raja-arvon avulla. Hyvä esimerkki on verenpaine. Vielä vaikeampi on määrittää psyykkisiä sairauksia. Näkemys, jonka mukaan poikkeavuudet ovat sairauksia, on psykiatriassa yleinen. Kuitenkin esimerkiksi alkoholismista voidaan perustellusti olla eri mieltä. Eräiden tutkijoiden mukaan kyseessä on ennen kaikkea kulttuurinen ongelma. Ovathan kulttuurierot alkoholin käytössä ja alkoholismissa suuria. Periytyvä taipumus alkoholismiin ei riitä sairauden määrittelyyn, sillä periytyväthän myös myönteiset ominaisuudet. Tutkimusten mukaan kyky kontrolloida juomista säilyy ainakin osittain ankarankin juomisen yhteydessä, joten pakonomaisuuskaan ei riitä perusteluksi. Ilmeisesti tässäkin on kyse rajanvedosta niin, että liiallinen, mutta jotenkin hallinnassa oleva "normaali" alkoholinkäyttö jossakin vaiheessa muuttuu sairaudeksi.

"Psykopatia" voidaan ymmärtää elämään kuuluvana luonnollisena vaihteluna. Usein ne, jotka korostavat sairaustulkintaa, antavat ymmärtää, että toisella tavalla ajattelevat väheksyvät esimerkiksi alkoholismin tai "psykopatian" aiheuttamia ongelmia. Näinhän ei suinkaan ole vaan myös kulttuurisen tulkinnan näkökulmasta kyseessä ovat merkittävät yksilön ja yhteiskunnan ongelmat. Tätä näkökulmaa puoltaa sekin, ettei alkoholismin ja varsinkaan psykopatian hoito ole ollut erityisen tuloksellista.
Psyykkisten sairauksien tai häiriöiden diagnostiikka perustuu suurelta osin Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen asettamien komiteoiden ratkaisuihin. Näkemykset ovat 50 vuoden aikana muuttuneet ja monista asioista on komiteoissa äänestetty. Diagnostinen järjestelmä ei siis millään muotoa ole lopullinen totuus, vaan se aina heijastaa tieteellisen tutkimuksen lisäksi aikaan liittyviä ennakkoluuloja ja poliittisia näkemyksiä. Yksi kehityslinja on kuitenkin selvä. Diagnoosien määrä kasvaa koko ajan. Yhä suurempi osa poikkeavasta käyttäytymisestä määritetään psyykkiseksi häiriöksi tai sairaudeksi. Epidemiologisissa tutkimuksissa psyykkisistä häiriöistä ja sairauksista kärsivien lukumäärät voivat olla hyvin korkeita. Jopa kolmanneksen tai neljänneksen väestöstä on arvioitu kärsivän erilaisista häiriöistä. Joko olemme lähes katastrofin partaalla tai sitten käsitteen alan laajentamisessa on menty mahdottomuuksiin.

"Psykopatian" biologisuus. Useat tutkijat väittävät, että neurologinen tutkimus on jo tuottanut selkeitä tuloksia. Kun löydät psykopaatin, hänellä on aivojen häiriö ja kun aivojen häiriö löytyy, kyseessä on psykopaatti. Tosin tutkijat ovat erimielisiä siitä, mihin psykopaattien ja normaalien ihmisten rakenteelliset tai toiminnalliset erot paikallistuvat. Kysymyshän ei ole siitä, etteikö aivotoimintojen ja käyttäytymisen välillä vallitsisi yhteyksiä. Nämä ovat kuitenkin hyvin mutkikkaita ilmiöitä, joissa tilanteiden, ympäristöjen ja kulttuurin vaikutus on suuri. Perityt tekijät ovat mukana sekä myönteisissä että kielteisissä ominaisuuksissa. Nämä ominaisuudet eivät yleensä näy yksittäisissä tilanteissa vaan tarkasteltaessa ihmisen toimintaa laajasti useissa eri tilanteissa. Tutkimustulokset kertovat, miten perintötekijöiden vaikutukset tulevat keskimäärin esiin tietyn kulttuurin piirissä. Ei siis ole tarpeen kiistää, etteikö "psykopatia" olisi monessakin mielessä biologinen ilmiö. Sama pätee älykkyyteen, kiltteyteen tai onnellisuuteen. Me erotamme joukon kielteisiä piirteitä jakautuman ääripäästä ja sanomme, että kyseessä on sairaus. Jakautuman toisessa päässä voidaan myös erottaa joukko ihmisiä, jotka ovat kaikin tavoin ihania ihmisiä. Heitä ei ainakaan vielä nimitetä sairaiksi. Tosin olen nähnyt kurssiesitteitä, joiden otsikkona oli näin "Oletko sairastunut kiltteyteen? Tule meille hoidettavaksi.

"Länsimainen kilpaileva kulttuuri antaa paljon tilaa "psykopatialle". On esitetty, että kehitysmaiden kurjissa olosuhteissakaan ihmisistä ei tule psykopaatteja.

Rikollisuutta ja poikkeavaa käyttäytymistä verrattaessa kulttuurierot ovat häkellyttävän suuria. Biologisia tekijöitä korostavien tutkijoiden mukaan valtaosa rikollisista on psykopaatteja. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö psykopaatteja olisi vankiloitten ulkopuolella. Pikemminkin syntyy kuva, että heitä liikkuu suorastaan laumoittain keskuudessamme. Kuitenkin esimerkiksi Japanissa tehdään paljon vähemmän rikoksia kuin Yhdysvalloissa. Eräissä paljon tutkituissa yhteisöissä (amishit, hutteriitit) kaikenlaisia poikkeavuuksia on vähän. Vaikuttaa siltä, että noissa yhteisöissä psykopaatitkaan eivät saa tilaa.

Karttaa saa ja pitää.

Kiitos tiedosta.

Pääkaupunkiseutu menee ihan omissa lukemissaan mutta hyvin pian Pohjois-Savossakin sadan testatun koronatartunnan raja menossa rikki, mahdollisesti jo pääsiäiseen mennessä.. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006466717.html