Helsingin Uutiset 26.3.1863 : "Toinen yhtä iloinen ja kauan toivottu sanoma on, että wenäjän kielen opettaminen wäkinäisenä opetusaineena on lakkautettu "....
Ja virallisesti:
Suomen Julkisia Sanomia 19.2.1863 : "Wenäjän kieli alkeiskuluissa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455234?page=1 ...."
Seuraa yksityiskohtaisia tietoja asetuksesta, joka KAIKKIEN vieraiden kielien opiskelun valinnaisuuden lisäksi rajoitti venäjän taitoa koskevat säännöt hyvin tiukasti vain harvoihin virkoihin.
Mm. seuraavasti:
"- Ylioppilaiseksi Aleksanderin-Yliopistoon wastaanotettawalta ei waadita tutkintoa wenäjän kielestä.
- Lainopillisesta ja kameraali-tietehissä saapi tutkinnon käydä, ilman sitä ennen tutkittawalta waatimatta tutkintoa mainitussa kielessä.
- Senaatin tulee julistaa luettelo kaiksta niistä wiroista Suomen waltio-palweluksessa, joihin pääsemistä warten tarwitaan tuntoa wenäjän kielessä jossakin allanimitetyssä asteessa....."
Kiitos Sveitsissä työskentelevän Kenraalikuvernööri Bergin jälkeläiselle on säilynyt kuvaus Aleksanteri II:n ruotsikiihkoisille ja tiukkaa venäjän pakko-opiskelua vaatineille tuomasta tyrmistyksestä.
Keisarimme perusteli viisaasti, tieteeseen perustuen vieraiden kielien opetuksen valinnaisuuden viisautta. Tämän jälkeen hän määräsi Suomen Senaattinsa julistamaan asian asetuksena.
Dramaattinen kokous Pietarissa on kuvattu Garoffin toimittamassa kirjassa Kenraalikuvernööri Berg (Readme/Bonnier, 2015, s.266-267).
Keisarin oikeudenmukainen ja tervejärkisyydessään Venäjänkin etuja palvellut asetus on siitä lähtien ollut piilotettu painajainen kiihkoruotsittajille. Näistä niin moni suostuu tänäkin päivänä puhumaan vain Nikolai II:n sortokausista, niistäkin osin liioitellen.
Kuvaava on esimerkiksi Mirja Härkösen väitös 1982 surullisenkuuluisan von Kothenin kieroilusta venäjän pakollisuuden palauttamiseksi kouluihin (Kouluhallituksen ensimmäisen päällikön Casimir von Kothenin koulupolitiikka, SHS 1982).
Se käsittelee mm. metkuja joilla pakko palautui vuonna 1871.
SANALLAKAAN EI mainita edeltänyttä valinnaisuutta ja viitata sen tuoneeseen asetukseen!
Viitteitä vuosikymmenen ajan voimassa olleeseen asetukseen ette löydä myöhemmistä kielipolitiikka -lähteistä.
Olihan kiusallista että Venäjän Keisari, Suomen Suuriruhtinas joutui opettamaan ruotsikiihkoilevaa eliittiämme tässä asiassa.
Olihan kiusallista että Keisari Suuriruhtinaamme tuomitsi kielitieteeseen ja terveeseen järkeen perustuen pakottamalla opettamisen ja ylimitoitetut virkojen kielivaatimukset.
Tässäkin valossa OPM:n touhuilu pääpakottajana on häpeällistä.
Ja virallisesti:
Suomen Julkisia Sanomia 19.2.1863 : "Wenäjän kieli alkeiskuluissa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455234?page=1 ...."
Seuraa yksityiskohtaisia tietoja asetuksesta, joka KAIKKIEN vieraiden kielien opiskelun valinnaisuuden lisäksi rajoitti venäjän taitoa koskevat säännöt hyvin tiukasti vain harvoihin virkoihin.
Mm. seuraavasti:
"- Ylioppilaiseksi Aleksanderin-Yliopistoon wastaanotettawalta ei waadita tutkintoa wenäjän kielestä.
- Lainopillisesta ja kameraali-tietehissä saapi tutkinnon käydä, ilman sitä ennen tutkittawalta waatimatta tutkintoa mainitussa kielessä.
- Senaatin tulee julistaa luettelo kaiksta niistä wiroista Suomen waltio-palweluksessa, joihin pääsemistä warten tarwitaan tuntoa wenäjän kielessä jossakin allanimitetyssä asteessa....."
Kiitos Sveitsissä työskentelevän Kenraalikuvernööri Bergin jälkeläiselle on säilynyt kuvaus Aleksanteri II:n ruotsikiihkoisille ja tiukkaa venäjän pakko-opiskelua vaatineille tuomasta tyrmistyksestä.
Keisarimme perusteli viisaasti, tieteeseen perustuen vieraiden kielien opetuksen valinnaisuuden viisautta. Tämän jälkeen hän määräsi Suomen Senaattinsa julistamaan asian asetuksena.
Dramaattinen kokous Pietarissa on kuvattu Garoffin toimittamassa kirjassa Kenraalikuvernööri Berg (Readme/Bonnier, 2015, s.266-267).
Keisarin oikeudenmukainen ja tervejärkisyydessään Venäjänkin etuja palvellut asetus on siitä lähtien ollut piilotettu painajainen kiihkoruotsittajille. Näistä niin moni suostuu tänäkin päivänä puhumaan vain Nikolai II:n sortokausista, niistäkin osin liioitellen.
Kuvaava on esimerkiksi Mirja Härkösen väitös 1982 surullisenkuuluisan von Kothenin kieroilusta venäjän pakollisuuden palauttamiseksi kouluihin (Kouluhallituksen ensimmäisen päällikön Casimir von Kothenin koulupolitiikka, SHS 1982).
Se käsittelee mm. metkuja joilla pakko palautui vuonna 1871.
SANALLAKAAN EI mainita edeltänyttä valinnaisuutta ja viitata sen tuoneeseen asetukseen!
Viitteitä vuosikymmenen ajan voimassa olleeseen asetukseen ette löydä myöhemmistä kielipolitiikka -lähteistä.
Olihan kiusallista että Venäjän Keisari, Suomen Suuriruhtinas joutui opettamaan ruotsikiihkoilevaa eliittiämme tässä asiassa.
Olihan kiusallista että Keisari Suuriruhtinaamme tuomitsi kielitieteeseen ja terveeseen järkeen perustuen pakottamalla opettamisen ja ylimitoitetut virkojen kielivaatimukset.
Tässäkin valossa OPM:n touhuilu pääpakottajana on häpeällistä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ruotsin sortopolitiikasta oli tuskallista höllentää. Venäjän vallan alla svekomaanit saivat lisäpotkua Axel Olof Freudenthalin suomalaisia vähättelevistä rotuopeista.
Huominen on ollut uusi eilinen.
Nyt se saisi päättyä.
!860-luvun alkupuoli oli Suomen suuriruhtinaskunnassa edistyksen aikaa. Suomi sai oman rahan, koululaitosta uudistettiin, rakennettiin ensimmäiset rautatiet.
Taidat nyt katsoa historiaa vaaleanpunaisten lasien läpi. Tuolloin Suomessa koettiin vaikea nälänhätä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet
??? Ongelmia luetun ymmärtämisessä ????
Kirjoitin, että 1860-luvun alkupuoli oli edistyksen aikaa.
Alkupuoli on vuosikymmenen alussa ja loppupuoli vuosikymmenen loppupuolella.
Nälkävuodet olivat 1866-68.
Numerot ovat joillekin vaikeita.
?? Ongelmia luetun ymmärtämisessä ??
Kirjoitin, että 1860-luvun alkupuoli oli edistyksen aikaa.
ALKUpuoli on vuosikymmenen alussa, loppupuoli on vuosikymmenen lopulla.
Nälkävuodet olivat 1866-1868.
Numerot ovat joskus vaikeita, varsinkin jos niitä on kaksi, kolme tai neljä peräkkäin.
Sitä pakkoruotsi voi teettää.
"Suurten nälkävuosien juuret ovat 1850-luvulla".
Etkö osaa avata linkkiä ja lukea, mitä siellä sanotaan?
Katovuosia on ollut kautta Suomen historian. Suurin yksittäinen syy on ollut epävakaat sääolosuhteet.
Trollin linkki. Tyhjää täynnä.
Ei ole ollut kautta historian jatkuvasti, vaan ne ovat ajoittuneet tiettyihin historian ajankohtiin.
1860-luvun nälänhätä aiheutti ensimmäisen siirtolaisaallon Amerikkaan.
Se, että Suomea kehittettiin samanaikaisesti ei poista sitä, että kansa myös kärsi.
Katovuosien taustalla on myös muita kuin ilmastoon liittyviä syitä.
Kieliaktiiveille kaikki faktatieto on trollausta.
Suuri+nälänhätä+osui+vuosille+1866-1868.+
Toisin kuin EU, Aleksanteri II olisi varmasti rahoittanut Helsinki-Tallinna rautatietunnelin. Aleksanteri II ei myöskään käynyt Turkin rajalla jakelemassa taskurahaa muunmaalaisille toisin kuin EU. Näiden syiden vuoksi Suomi hänen aikanaan kehittyi ja hän antoi syyn olla lojaali omaa valtaansa kohtaan toisin kuin Von Der Leyen tai Merkel. Helsingissä seisoo vieläkin hänen patsas, Merkel ei sellaista saa, ikinä.