Koronavirus ja mielenterveys

Enemmän ymmärrystä, vähemmän syyttelyä

Larivaaran mukaan ihmisen psyykkisessä jaksamisessa ratkaisee paljon se, kuinka toimivaksi arjen saa rakennettua ja kuinka paljon konkreettista sekä sosiaalista tukea saa tarvittaessa. Tutkimusten mukaan ahdistukseen vaikuttaa, kuinka hyvin pystyy säilyttämään hallinnan tunteen elämäänsä ja sosiaalisen yhteyden muihin sekä millaisen merkityksen voi antaa tilanteelle ja omalle toiminnalleen.


Etenkin sosiaalisessa mediassa riehuu virustakin pahempana syyttely-, kyttäys- ja rangaistusmentaliteetti, jossa halutaan ohittaa jopa Suomen perustuslaki erilaisten kieltojen määräämiseksi sekä leimataan ja solvataan milloin mitäkin ihmisryhmää.
Asiantuntijalääkäri toivoo enemmän ymmärrystä kanssaihmisille.
– Tunteet ovat pinnassa, ja epävarmuus kuormittaa meistä jokaista. On toki tärkeää, että jokainen pyrkisi myös noudattamaan asetettuja rajoituksia. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset sietävät rajoitustoimenpiteitä paremmin, kun he tunnistavat niiden olevan yhteiseksi hyödyksi, hän muotoilee.

https://www.apu.fi/artikkelit/mieli-ry-n-asiantuntijalaakari-poikkeusoloissa-myos-ihmisyys-punnitaan
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Miten ahdistus syntyy?
Matkalla lievästä huolestuneisuudesta kohti pelkoa kehossa ja mielessä tapahtuu paljon. Epämiellyttävä ja epävarma tilanne virittää ahdistusta, jota ajatuksesi voivat tahtomattasi voimistaa. Kun ajatukset muuttuvat liioitellun kielteisiksi, tilanne tuntuu uhkaavammalta kuin se todellisuudessa onkaan. Kun keskittyy korona-aiheisiin uutisiin ja ryhtyy toimeen valmistautuen pahimpaan, hallinnantunne vahvistuu ja ahdistus lievittyy - mutta usein vain tilapäisesti.​

Liiallinen ennakointi muuttuu helposti vatvomiseksi ja murehtimiseksi, joita on vaikea lopettaa. Asioiden vatvominen tuntuu helpottavan hetkeksi, mutta huoliajatuksia jatkuvasti läpikäymällä huolestuneisuus tosiasiassa pahenee. Koko elimistö myös kuormittuu jatkuvan valmiustilan johdosta. Ahdistus syntyykin siitä, että keho ikään kuin valmistautuu taisteluun ja alkaa käydä ylikierroksilla.

Keskity välillä muuhun, ja anna elimistöllesi aikaa hengähtää. Jokaista aiheeseen liittyvää uutislähetystä tai artikkelia ei tarvitse heti ilmestymishetkellä katsoa tai lukea.​


Epävarmuuden sietäminen
​Koronaepidemian aiheuttama epävarmuus voi koskea esimerkiksi mahdollisen sairastumisen vakavuusastetta, perhe- tai työtilannetta tai hoidon saatavuutta. Elämä on odottamattomasti muuttunut ja saattaa yllättäen tuntua siltä, ettei voi lainkaan ennustaa, mitä tulee tapahtumaan ja millaiseksi kaikki vielä muuttuu. Joskus voi tuntua, että jos ei voi olla varma asioista, elämä ei voi olla enää millään tasolla riittävän hyvää.

Koska epävarmuutta on vaikea sietää, voi tuntua houkuttelevalta tavoitteelta saada varmuus kaikista asioista. Koska varmuutta ei kuitenkaan koskaan voi saavuttaa, usein pyrkimys siihen lisää murehtimista ja vie energiaa. Sen sijaan epävarmuuden sietämisen opetteleminen voi johtaa huolehtimisen vähenemiseen.

Epävarmuuden sietäminen on monelle vaikeaa, mutta on mahdollista oppia elämään sellaistenkin asioiden kanssa, joita ei pysty kontrolloimaan ja joista ei voi koskaan saada varmuutta.​


https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/koronavirukseen_liittyva_huolen_ja_epavarmuuden_sietaminen/Pages/default.aspx

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Enemmän ymmärrystä, vähemmän syyttelyä

Larivaaran mukaan ihmisen psyykkisessä jaksamisessa ratkaisee paljon se, kuinka toimivaksi arjen saa rakennettua ja kuinka paljon konkreettista sekä sosiaalista tukea saa tarvittaessa. Tutkimusten mukaan ahdistukseen vaikuttaa, kuinka hyvin pystyy säilyttämään hallinnan tunteen elämäänsä ja sosiaalisen yhteyden muihin sekä millaisen merkityksen voi antaa tilanteelle ja omalle toiminnalleen.


Etenkin sosiaalisessa mediassa riehuu virustakin pahempana syyttely-, kyttäys- ja rangaistusmentaliteetti, jossa halutaan ohittaa jopa Suomen perustuslaki erilaisten kieltojen määräämiseksi sekä leimataan ja solvataan milloin mitäkin ihmisryhmää.
Asiantuntijalääkäri toivoo enemmän ymmärrystä kanssaihmisille.
– Tunteet ovat pinnassa, ja epävarmuus kuormittaa meistä jokaista. On toki tärkeää, että jokainen pyrkisi myös noudattamaan asetettuja rajoituksia. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset sietävät rajoitustoimenpiteitä paremmin, kun he tunnistavat niiden olevan yhteiseksi hyödyksi, hän muotoilee.

https://www.apu.fi/artikkelit/mieli-ry-n-asiantuntijalaakari-poikkeusoloissa-myos-ihmisyys-punnitaan

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu