genoa, genaakkeri, spinnu?

tietoa

Kuulisim mielelläni kommentteja näistä purjeista ja niiden käyttökohteista: millaisissa okosuhteissa/keleissä tai veneissä ko. purjeita kannattaa käyttää?

Oletan, että kilpailusäännöt vaikuttavat siihen, että spinnu on suosituin, vaikka se on käsittääkseni haastavampi kuin genaakkeri. Onko näiden välillä suuria eroja?

Entä onko Genaakkerin ja Genoa 1,2,3:n välillä suuria eroja? Näin mielenkiintoisen kuvaAlbin Ballad veneestä, jossa oli spinnu genoa N(numeroa en tiedä). Ks. ballad0604 sivulla

http://groups.msn.com/albin-ballad/albinballad.msnw?albumlist=2

Olen täysi ummikko; vene on hakusessa, joten jos te purjehtijat valottaisitte asiaa ja kokemuksiamme maakravulle :-)

6

1480

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • amatööripurjehtija

      Erilaisia purjeita käytetään venetyypin ja olosuhteiden mukaan. Genoat ovat keulapurjeita, joiden takaliikki ulottuu reilusti maston taakse, fokat yleensä mastolle tai sen eteen. numerointi toimii siten, että numero 1 on suurin, n 150% halssikulman ja maston välisestä mitasta. numeron kasvaessa koko pienenee. Genoa 1 voi olla kangastyypin mukaan joko light tai heavy - light kevyttä kangasta, jotta se jaksaa täyttyä kevyelläkin tuulella. Keulapurjetta pienennetään tuulen voimistuessa, pienimpänä myrskyfokka. Purjeiden aerodynamiikan ymmärtäminen on purjehduksen perustietoa, jotta osaa valita olosuhteisiin sopivat purjeet ja trimmata ne oikein.

      Sivumyötäisellä ja myötätuulella käytetään sitten genaakkeria, jota kutsutaan myös epäsymmetriseksi spinaakkeriksi tai perhespinnuksi, tai spinaakkeria. molemmilla pystyy sopivassa kelissä purjehtimaan myös sivutuulessa, mutta siinä spinnun leikkauksella on suuri merkitys. Periaatteessa spinnu toimii myötätuulessa paremmin, koska sen saa puomin kanssa skuutatuksi kohtisuoraan tuulta vasten. genaakkerilla joutuu "luovimaan" loivaa siksakkia, koska purjeen halssikulma (etualakulma) on kiinni veneen keulassa joko "kiinteässä" keulapuomissa tai lyhyen vaijeritampin päässä. Myös myötätuulipurjeissa käytetään erilaisia kankaita ja leikkauksia, eri käyttöolosuhteisiin. myötätuulipurjeiden kanssa käytetään harvemmin keulapurjetta, koska se peittää oman pinta-alansa verran tuulta ja saattaa häiritä myötätuulipurjeen tehokkuutta.

      Aihe on sen verran laaja, että en viitsi tämän pidempää vastausta kirjoittaa. suosittelen jotain hyvää purjehdusopasta tai keskustelua kokeneen purjehtijan kanssa.

      Toivottavasti tämä edes hieman valotti aihetta. Täällä näyttää olevan yleisenä trendinä käyttää otsikkoa kuin otsikkoa bavarian ja muiden venetyyppien väliseen "vertailuun", josta asiallisuus näyttää olevan kaukana, sääli, sillä tämä foorumi voisi toimia nimenomaan PURJEHDUKSESTA kiinnostuneiden kokemusten välittämispaikkana, joka avaisi aloittelijoillekin joskus hieman vaikeasti ymmärrettäviä asioita.

      hieman vinkkiä purjeiden käytöstä ja toiminnasta voisit katsoa oheisesta linkistä alaotsikon granbok alta, jos ruotsi sujuu. seldenin sivuilta löytyy myös kohtalaisen paljon tietoa eri purjeista ja takilatyypeistä.

      http://www.gransegel.se/

      • ilu

        ..spinnuajollakin joutuu vähän katsomaan jiippivaaran vuoksi miten ajaa, käytännössä ajaa mieluummin turvallisemmin jompaa kumpaa halssia kuin ihan täysmyötäistä - tuuli ihan takaa, etenkin puuskaisella tuulella herkästi tulee vahinkojiippi jos ei ole tarkkana.

        sivutuuliominaisuuksista ollaan todellakin montaa mieltä - kilpailijat kokevat spinnun parempana mutta sen leikkaus vaikuttaa.
        genaakkeri on yksinkertaisempi hallita - tosin itse ajan 30-jalkaista venettäni spinnullakin monesti yksin mutta tietenkin vain hyvissä olosuhteissa.

        spinnuilu ei ole vaikeaa kun sen opettelee, opetteleminen kannattaa - spinnupurjehdus on purjehduksen "suola".


      • amatööripurjehtija
        ilu kirjoitti:

        ..spinnuajollakin joutuu vähän katsomaan jiippivaaran vuoksi miten ajaa, käytännössä ajaa mieluummin turvallisemmin jompaa kumpaa halssia kuin ihan täysmyötäistä - tuuli ihan takaa, etenkin puuskaisella tuulella herkästi tulee vahinkojiippi jos ei ole tarkkana.

        sivutuuliominaisuuksista ollaan todellakin montaa mieltä - kilpailijat kokevat spinnun parempana mutta sen leikkaus vaikuttaa.
        genaakkeri on yksinkertaisempi hallita - tosin itse ajan 30-jalkaista venettäni spinnullakin monesti yksin mutta tietenkin vain hyvissä olosuhteissa.

        spinnuilu ei ole vaikeaa kun sen opettelee, opetteleminen kannattaa - spinnupurjehdus on purjehduksen "suola".

        Sanoisin, että suola ja sokeri!
        Kelin mukaan tietysti kulmat katsottava, ja mitä kokemattomampi miehistö, sen tarkempaa. Yksin en ole spinnua omassa 24 jalkaisessa lähtenyt nostamaan, mutta kahden hengen miehistöllä onnistuu jo hyvin.

        Kun parin sekuntimetrin tuulessa aloitta pelkän spinnun kanssa sopivassa paikassa, oppii melko pian purjeen säädöt ja voi harjoitella hieman keskituulillakin. Tärkeintä on tietää riskit ja niiden välttäminen. Joskus kilpailuissa gastina ollessa tuli sen verran harjoiteltua, että uskalsi omassa nostaa ilman kursseja. Kokemattomille kai silti on syytä suositella jonkun kokemusta omaavan gastin mukaan houkuttelemista ensimmäisillä kerroilla.

        Yhden asian unohdin siitä ensimmäisestä vastauksesta. suuremmat genoathan toimivat tehokkaimmin sivutuulessa vähän tuulen nopeudesta ja veneen nopeudesta riippuen, koska suhteellisen tuulen kulman muuttuessa skuuttauskulman muutos vaikuttaa purjeiden väliseen solaan. Kryssissä pienemmillä keulapurjeilla pystyy vaikuttamaan yllättävän paljon nousukulmaan pinta-alan pienenemisen vaikuttamatta nopeuteen. Kevyelläkin tuulella saattaa pienempi keulapurje olla tehokkaampi, koska se jaksaa täyttyä ja saada oikean profiilin suurta purjetta helpommin.

        Reachereista ja muista erikoisemmista sivutuulipurjeista ei meidän saaristossamme ole pahemmin hyötyä, etenkään rullakeulapurjeiden aikana.

        Mielenkiintoinen aihe sinänsä tämä purjeiden ominaisuudet. Luulisi sen herättävän enemmänkin keskustelua purjehduksen erikoisfoorumilla. Lukijoita on ollut melko paljon, vastauksia vähän.
        Mikähän siihen on syynä?


      • ilu
        amatööripurjehtija kirjoitti:

        Sanoisin, että suola ja sokeri!
        Kelin mukaan tietysti kulmat katsottava, ja mitä kokemattomampi miehistö, sen tarkempaa. Yksin en ole spinnua omassa 24 jalkaisessa lähtenyt nostamaan, mutta kahden hengen miehistöllä onnistuu jo hyvin.

        Kun parin sekuntimetrin tuulessa aloitta pelkän spinnun kanssa sopivassa paikassa, oppii melko pian purjeen säädöt ja voi harjoitella hieman keskituulillakin. Tärkeintä on tietää riskit ja niiden välttäminen. Joskus kilpailuissa gastina ollessa tuli sen verran harjoiteltua, että uskalsi omassa nostaa ilman kursseja. Kokemattomille kai silti on syytä suositella jonkun kokemusta omaavan gastin mukaan houkuttelemista ensimmäisillä kerroilla.

        Yhden asian unohdin siitä ensimmäisestä vastauksesta. suuremmat genoathan toimivat tehokkaimmin sivutuulessa vähän tuulen nopeudesta ja veneen nopeudesta riippuen, koska suhteellisen tuulen kulman muuttuessa skuuttauskulman muutos vaikuttaa purjeiden väliseen solaan. Kryssissä pienemmillä keulapurjeilla pystyy vaikuttamaan yllättävän paljon nousukulmaan pinta-alan pienenemisen vaikuttamatta nopeuteen. Kevyelläkin tuulella saattaa pienempi keulapurje olla tehokkaampi, koska se jaksaa täyttyä ja saada oikean profiilin suurta purjetta helpommin.

        Reachereista ja muista erikoisemmista sivutuulipurjeista ei meidän saaristossamme ole pahemmin hyötyä, etenkään rullakeulapurjeiden aikana.

        Mielenkiintoinen aihe sinänsä tämä purjeiden ominaisuudet. Luulisi sen herättävän enemmänkin keskustelua purjehduksen erikoisfoorumilla. Lukijoita on ollut melko paljon, vastauksia vähän.
        Mikähän siihen on syynä?

        varsinaisesta aiheesta keskustellaan vähän, paljon hanakammin auotaan päätä venetyypeistä..

        spinnu-/genaakkeripurjehdus on sitten varmaan harvoilla hanskassa - rohjetaan ees yrittää, kun se on "kisaajien touhua" ..kuitenkin sillä saa perhemiehistölläkin veneen kulkemaan.
        tosihan se on että monesta veneestä nuo purjeet puuttuvat kokonaan kun niillä on hintansa ja käyttökerrat jää per kesä kuitenkin sormilla laskettaviin näin ainakin minulla valitettavasti..
        vaikka kärkkäästi sen nostan aina kun on tilaisuus on se siksi hauskaa menoa.

        Spinnu nousee hyvin herkästi jos vaan ei tuule liikaa, autopilotti hoitaa pinnan joten yksinkin sen saa vetoon ja oma spinnuni on suuri 70-80 neliöinen.. on sen kanssa rintsikoitakin tullu ja tilanne ollut monesti kinkkinen mutta aina vain nostossa.
        kun ottaa asian huomioon eikä yritä ahtaassa paikassa niin kyllä se sujuu - rohkeutta vaan.

        purjesola on mielenkiintoinen asia - yhteisvaikutus.. eräs purjesuunnittelija totesi että koko purjehdusliiton kurssioppi on tästä seikasta harhaa - purjeilla on yhteisvaikutus mutta niin että kryssillä fokka ja iso muodostavat periaatteessa yhden suuren purjepinnan. purjeiden välisessä "solassa" ei ole virtauksia - tuon voi todeta menemällä seisomaan kryssillä tuohon "solaan" ja tuntemalla asian - ei siellä ilma virtaa!!
        kun purjeita avataan lenssillä silloin purjeet alkavat toimia erillisinä - vauhtikin nousee.

        mitäs ootte muut tästä mieltä??

        samaten purjeneulomoiden työn laadusta voitaisiin keskustella enemmän, kokemuksista... vaikka tosiasia sekin että näitäkään valintoja viikonloppupurjehtija ei monesti purjehtijaurallaan ehdi tekemään jos ei nyt alvariinsa ole venettään vaihtamassa - uuteen!


    • 25493

      Hyvä on että on kunnon purjeet

    • 9411

      Hätänosto. Ketä on saanut tästä vastauksen?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      71
      3105
    2. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      92
      2875
    3. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      51
      2115
    4. Mietin että

      Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin
      Ikävä
      20
      1575
    5. Oot ilkee paha noita

      Paha babushka Luulitko etten tienny
      Ikävä
      15
      1349
    6. Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon

      Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..
      Vimpeli
      5
      1338
    7. Aaamu on täällä taas!

      Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa
      Ikävä
      13
      1301
    8. Tajusin vaan...

      Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein
      Ikävä
      13
      1273
    9. Sytyttikö hallin lapsi vai joku mielipuoli

      Onko tietoa? Toivon jälkimmäistä
      Vimpeli
      18
      1270
    10. Noin ulkonäkö-jutut ei multa

      Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin
      Ikävä
      24
      1232
    Aihe