Ahdistukseen vajonnut

Pimeä massa valtaa sisimpäni
Painaa sisuskalujani ja kietoutuu
rintaani.
Ei hellitä hetkeksikään.
Mieleni tekee huutaa ja kiljua,
mutta ääni on olematon.

Tunnen tukehtuvani millä hyvänsä
hetkellä.
Hukkuvani tukahdutettujen kyynelten
mereen.
Vajoavani pohjaan,
Eikä kukaan tule hakemaan.

Tahdon elää, nähdä ja kokea
En vain murehtia.
Tahdon tehdä muutoksia,
pieniä ja isoja.

Olen mitätön ja pieni,
Silti roihuaa sisälläni liekki.
Päästä tahdon palamaan,
roihuamaan.
Itseäni toteuttamaan.
Vaikken mitään osaakkaan.
Kai silti yrittää saan?